contentSlug

type

ContentSlug_ContentQuery

slug

ContentPageContentQuery

content

trendingContent

query ContentSlug_ContentQuery(
  $contentSlug: String!
  $type: [ContentType!]
) {
  ...ContentPageContentQuery_13QmVO
}

fragment CompanyDetails_Content on Content {
  __isContent: __typename
  companies {
    name
    description
    pageUrl
    id
  }
}

fragment ContentBasicInfo on Content {
  __isContent: __typename
  id
  type
  title
  lang
  companies {
    viewerIsFollowing
    id
    name
    pageUrl
  }
  tags {
    viewerIsFollowing
    id
    name
    pageUrl
  }
  ...PublishingDetails
  ...Reactions
}

fragment ContentMetadata on Content {
  __isContent: __typename
  type
  title
  lang
  pageUrl
  alternatePageUrls: translations {
    __typename
    pageUrl
    lang
  }
  imgUrl
  description
  ... on Video {
    liveTime
    videoUrl
  }
  ... on Webcast {
    liveTime
    videoUrl
  }
}

fragment ContentPageContentQuery_13QmVO on Query {
  content(slug: $contentSlug, type: $type) {
    __typename
    id
    type
    title
    isPremium
    lang
    htmlBody
    summary
    companies {
      forum {
        latestPosts {
          ...ForumPosts
        }
      }
      name
      id
      viewerIsFollowing
      pageUrl
      defaultInstrument {
        isin
        id
        marketOpen
        marketClose
        marketplace {
          region
        }
        returns {
          total
        }
      }
    }
    tags {
      viewerIsFollowing
      id
      name
      pageUrl
    }
    createdAt
    ... on Video {
      liveTime
    }
    ... on Webcast {
      liveTime
    }
    slug
    ... on CompanyReport {
      reportUrl
    }
    ... on ThirdPartyCompanyReport {
      reportUrl
    }
    ... on StockExchangeRelease {
      reportUrl
    }
    ...ContentBasicInfo
    ...ContentMetadata
    ...PriceAndRecommendation_Content
    ...CompanyDetails_Content
    ...ReportLink_Content
    ...KeyFigures_Content
  }
  ...TrendingContent_1jQ2Cn
}

fragment ForumPosts on ForumPost {
  text
  likesCount
  url
  author
  postedAt
  authorImgUrl
}

fragment KeyFigures_Content on Content {
  __isContent: __typename
  companies {
    defaultInstrument {
      estimateData {
        modelType
        reportingCurrency
      }
      snapshot {
        transaction {
          date
          actualized {
            year
            quarter
            revenue
            revenueGrowth
            ebitAdjusted
            ebitReported
            ebitda
            enterpriseValue
            epsAdjusted
            dividend
            dividendYield
            sharePrice
            nav
            navPerShare
            opexOfNav
            quarterlySharePrice
          }
          estimates {
            year
            quarter
            revenue
            revenueGrowth
            ebitAdjusted
            ebitReported
            ebitda
            enterpriseValue
            epsAdjusted
            dividend
            dividendYield
            sharePrice
            nav
            navPerShare
            opexOfNav
            quarterlySharePrice
          }
        }
      }
      id
    }
    id
  }
}

fragment PriceAndRecommendation_Content on Content {
  __isContent: __typename
  createdAt
  companies {
    name
    pageUrl
    defaultInstrument {
      priceData {
        tradeCurrency
      }
      snapshot {
        priceData {
          date
          lastPrice
          tradeCurrency
        }
        transaction {
          date
          recommendation
          targetPrice
        }
        prevTransaction {
          recommendation
        }
      }
      id
    }
    id
  }
}

fragment PublishingDetails on Content {
  __isContent: __typename
  createdAt
  publishers {
    name
    imgUrl
  }
  authors {
    __typename
    id
    name
    slug
    imgUrl
    jobTitle
  }
  ... on Video {
    liveTime
  }
  ... on Webcast {
    liveTime
  }
}

fragment Reactions on Content {
  __isContent: __typename
  id
  reactionGroups {
    reactionType
    reactionsCount
    viewerReacted
  }
}

fragment ReportLink_Content on Content {
  __isContent: __typename
  type
  isPremium
  ... on CompanyReport {
    reportUrl
  }
  ... on ThirdPartyCompanyReport {
    reportUrl
  }
  ... on StockExchangeRelease {
    reportUrl
  }
}

fragment TrendingContent_1jQ2Cn on Query {
  trendingContent(type: ARTICLE) {
    __typename
    id
    title
    lang
    pageUrl
    createdAt
    type
    imgUrl
    companies {
      squareLogoUrl
      name
      id
    }
    authors {
      __typename
      imgUrl
      id
    }
    publishers {
      imgUrl
    }
  }
}


nordea-bank-oyj-omien-osakkeiden-takaisinosto-27032026

__typename

title

isPremium

lang

htmlBody

summary

companies

createdAt

publishers

authors

reactionGroups

pageUrl

translations

imgUrl

description

Nordea on vuonna 1997 perustettu yleispankki, joka tarjoaa kattavia palveluja. Nordealla on toimipaikka 20 maassa, mukaan lukien Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Nämä neljä Pohjoismaata ovat kotimarkkina-alueemme, ja yhdessä ne muodostavat maailman kymmenenneksi suurimman talouden. Nordea on markkina-arvolla mitattuna Euroopan kymmenen suurimman finanssipalveluyrityksen joukossa. Nordea on taloudellisesti vakaa pankki ja yksi harvoista eurooppalaisista pankeista, joilla on AA-luokitus. Nordea Bank Abp:n osakkeet noteerataan Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä.

Hyvä kirjoitus Nordean Jussi Pajalalla tänään ajankohtaisesta eduskunnan lainalakikäsittelystä.                   Nordea              Asuntolainojen enimmäispituuden nostosta potkua markkinan elpymiseen    Eduskunnan talousvaliokunnan yllätysehdotus nostaa asuntolainojen enimmäiskesto 40 vuoteen olisi piristysruiske asuntomarkkinoihin ja edistäisi niiden elpymistä. Myös stressitestien uudelleenharkinta edesauttaisi tarkempaa ja joustavampaa...                             Uutisointia tuosta: Nordeassa ilakoidaan 40 vuoden lainoista – ”Piristysruiske” - Ilta-Sanomat

Mikähän ajojahti tällä viikolla on menossa kun Norjassa ei saisi tanskalaisten mielestä porata öljyä (Nordic Center for Sustainable Finance) ja samaan aikaan ruotsalaisille ei kelpaa Suomesta Nesteen biopolttoaineet (SVT).

Pohjoismainen energiaomavaraisuus on fiktiivinen käsite. Sähkömarkkinat ovat syvästi integroituneet Eurooppaan: NordLink vie sähköä Norjasta Saksaan, NordBalt Ruotsista Liettuaan, Estlinkit Suomesta Viroon. Pohjoismainen tuotanto on yhä enemmän volatiilia tuuli- ja aurinkovoimaa, ja ilman vientiä NordPool-alueen ulkopuolelle nykyisellekään tuotantokapasiteetille ei löydy kaupallisia perusteita. Emme ole omavarainen saareke, vaan osa eurooppalaista energiajärjestelmää, ja sen turvallisuus on meidän turvallisuutemme. Tähän liittyy myös puolustus. Panssarivaunut, hävittäjät ja mekanisoidut joukko-osastot eivät liiku ilman fossiilisia polttoaineita. Ajatus siitä, että olisimme Yhdysvaltojen, Lähi-idän tai muiden tuottajien armoilla energian suhteen, siinä geopoliittisessa ympäristössä jossa nyt elämme, on asia joka pitäisi huolestuttaa kaikkia. Oletat, että 10–20 vuoden päästä fossiilisia ei tarvita, ja siksi norjalaisten hyvin hoidettujen yhtiöiden ei kannata kehittää uutta infrastruktuuria. Tämä sama “ei tarvita pian” -argumentti on esitetty joka vuosikymmen ja osoittautunut vääräksi. IEA:n omat skenaariot näyttävät merkittävää kaasun kysyntää Euroopassa vielä 2040-luvulla. Jos Norjalaiset eivät sitä osaltaan tyydytä, joku muu tekee sen jossain muualla, todennäköisesti heikommilla ympäristöstandardeilla ja ilman ESG-ehtoja. Nettovaikutus ilmastoon voi tuolloin olla huonompi.  Norjan NDC-tavoite on vähintään 55 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Norjalla on toki kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mutta tämä toteutetaan kompensoimalla päästöjä kansainvälisillä päästövähennyksillä, ei nollaamalla kotimaisia päästöjä. Tämä on vakiintunut kansainvälinen käytäntö. Vuoteen 2050 mennessä tavoite on 90–95 % päästövähennys. Lisäksi UNFCCC-ilmastolaskenta erottaa kotimaiset päästöt vientituotteista, aivan kuten Suomen ilmastotavoitteet eivät laske vientiteollisuuden tuotteita Suomen päästöiksi. Öljyn vienti ja kotimainen päästötavoite eivät ole ristiriidassa kansainvälisen kehyksen sisällä. Kukaan ei kiistä ilmastokriisiä tai planeettamme rajoja. Kysymys on, ratkaiseeko Nordean vetäytyminen yhtään mitään. Equinorin rahoituksessa on 19 pankkia. Jos pohjoismaiset vetäytyvät, tilalle tulevat toimijat joille arktisen ympäristön suojelu ei ole prioriteetti. Nordea neuvottelupöydässä on vaikutusvaltaa. Nordea pöydän ulkopuolella on irrelevantti. Pienten valtioiden vaikutusvalta perustuu siihen, että ne osallistuvat järjestelmiin ja muokkaavat niitä sisältäpäin, ei siihen, että ne vetäytyvät ja saarnaavat sivusta. Yhtiökokouspäätöslauselman taustalla on Nordic Center for Sustainable Finance, joka on ActionAid Tanskan alaosasto. Heidän raporttinsa rahoittaja on KR Foundation, tanskalainen ilmastosäätiö jonka eksplisiittinen missio on lopettaa kaikki fossiilisten rahoitus. Heidän henkilöstössään on mm. Tanskan vasemmistopuolue Enhedslistenin entinen poliittinen neuvonantaja. Kyseessä on ideologinen toimija jolla on vasara kädessä, ja kaikki näyttää nauloilta. Edellämainittu ei tarkoita etteikö data voisi olla oikeaa, mutta kehystys on aktivismia, ei tasapainoista analyysiä.​​​​​​​​​​​​​​​​

Pureudutaanpa tähän vastuullisuuteen. Norja myy öljyä 70-prosenttisesti rajojensa ulkopuolelle. On totta, että siellä on Saksaa, Iso-Britanniaa, Alankomaita, Ranskaa, jne. Mutta mitä takeita siitä on, että nämä päätökset suojelevat Eurooppaa? Pohjoismaissa energiaomavaraisuus on jo varsin hyvällä mallilla. Uusien öljykenttien avaaminen voi viedä vuosia ja vuosia, ja tuolloin monet valtiot ovat jo vähemmän öljystä riippuvaisia. Niihin toimenpiteisiin liittyy enemmän riskejä kuin hyötyjä. Norja on itse ääneenlausunut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030. Aika erikoista, jos samalla myy rajojensa ulkopuolelle yli 80 valtioon öljyä. Kyse ei ole mistään “aktivistien räksytyksestä”. Planeetta on todella pahassa pinteessä, miljoona lajia sukupuuton partaalla ja ihmisenkin tulevaisuus vaakalaudalla. Yhdeksästä planetaarisesta rajasta, jotka ovat tiedeyhteisön määrittelemät, on ylitetty kuusi – seitsemäs on lähestymässä. (Seven of nine planetary boundaries now breached - Stockholm Resilience Centre) “Koska muutkin, niin mekin” –argumentti ei kestä moraalista tarkastelua kovin pitkälle. Yrityksillä pitää olla muitakin funktioita kuin lihottaa osakkeenomistajiensa kassaa. Öljyonnettomuus arktisella alueella olisi painajainen koko planeetalle, ja sillä olisi hyvin kauaskantoiset vaikutukset koko ekosysteemiin. Ja kuka tietää, kuinka kauan tämä imperialistinen drill baby, drill –politiikka vielä kestää? Korttitalo voi romahtaa yllättävän nopeasti. Olipa kyse sitten Yhdysvalloista tai Venäjästä, jotka ovat päivä päivältä vähän enemmän toistensa näköisiä. Juuri nyt on oltava rohkeutta ja selkärankaa poliittisissa päätöksissä. Erityisesti pienten valtioiden rooli voi olla merkittävä, kun hahmotellaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää yhteiskuntamme – jossa energiapolitiikka on hyvin keskeinen elementti.

Minusta erittäin hyvä, että Nordea luotottaa vastuullisia Norjalaisia energiayhtiöitä. Tässä kyseessä Equinor, Vår Energia yms. Olisin samaa mieltä, että vielä joitakin vuosia sitten tuota voisi kritisoida ja totta kai kritisoida voi nytkin. Hyvä muistaa seuraavat asiat:  Geopoliittinen ja etenkin energiapoliittinen tilanne on muuttunut radikaalista ja omavaraisuus energiassa on existentiaalinen kysymys Euroopalle. Nordea toki on lausunut riistiriitaisesti aiemmin, mutta maailmantilanne on hyvin erilainen nyt. Näitä Arktisia operaatioita on rahoittamassa toistakymmentä pankkia. Nordealla tai pohjoismailla ei ole varaa ylimääräiseen idealistisuuteen. Nordean vetäytyminen voisi vaikuttaa kielteisesti sen muuhunkin kansainväliseen liiketoimintaan jos vastapuolet mieltävät Nordean toimivan ideologisesta perspektiivistä käsin ja taipuu aktivistien räksytykseen. Tämänkin rahoituksen jälkeen Nordean osallistuminen fossiilisten rahoittamiseen on murusia siitä mitä se on  ollut viime vuosikymmenellä.  Onko tämä ideaalia tai optimaalista, että Arctista aluetta hyödynnetään? Ei ole. Onko se vastuullista? Kompleksi kysymys, mutta minä kallistun siihen suuntaan, että olisi täysin vastuutonta jättäytyä ulkopuolelle ja saarnata Norskeille asiasta. Norjan valtio on kuitenkin hyvinkin vastuullinen omistaja ja pääomanallokoija. Myös tämä taho, joka tämän asian yhtiökokouksessa liputti on ideologinen toimija, jonka legitimiteetin voi kyseenalaistaa. Vahvat linkit vasemmistolaisuuteen, mikä ei kyllä yllätä lainkaan.

Jos tässä jollekin olen kiukustunut niin Nordealle. Johto on osoittanut melkoista piittaamattomuutta ympäristöä ja ilmastoa kohtaan. Seuraan tilannetta tutkijan näkökulmasta käsin. Arktisen alueen öljynporaushankkeet ovat keskisormen osoittamista nykyiselle ja erityisesti tuleville sukupolville. Puhumattakaan nyt alkuperäiskansojen oikeuksista. Tässä on lyhyt koonti eilisestä yhtiökokouksesta: https://www.reuters.com/sustainability/climate-energy/danish-funds-back-challenge-against-nordea-over-arctic-oil-agm-2026-03-24/

Vai voisiko johtua siitä, että edellinen kommentti tuli ilman lähdettä? Ei kannata kiukustua, tottakai täällä saa aiheesta puhua.

Nordea Bank

Nordea Bank Oyj Pörssitiedote - Muutokset omien osakkeiden omistuksessa 27.03.2026 klo 22.30 Suomen aikaaNordea Bank Oyj (LEI: 529900ODI3047E2LIV03) on 27.03.2026 hankkinut omia osakkeitaan ...

Nordea Bank Oyj Pörssitiedote - Muutokset omien osakkeiden omistuksessa 27.03.2026 klo 22.30 Suomen aikaaNordea Bank Oyj (LEI: 529900ODI3047E2LIV03) on 27.03.2026 hankkinut omia osakkeitaan (ISIN: FI4000297767) omistukseensa seuraavasti:<table border="1" cellpadding="0" cellspacing="0">	<thead>		<tr>			<th scope="col">			Markkinapaikka (MIC-koodi)			</th>			<th scope="col">			Osakkeiden lukumäärä			</th>			<th scope="col">			Painotettu keskihinta osakkeelta, euroa* **			</th>			<th scope="col">			Kulut yhteensä, euroa * **			</th>		</tr>	</thead>	<tbody>		<tr>			<td>			XHEL			</td>			<td>			257 091			</td>			<td>			14,26			</td>			<td>			3 666 811,81			</td>		</tr>		<tr>			<td>			XSTO			</td>			<td>			186 876			</td>			<td>			14,27			</td>			<td>			2 665 819,81			</td>		</tr>		<tr>			<td>			XCSE			</td>			<td>			23 322			</td>			<td>			14,26			</td>			<td>			332 508,92			</td>		</tr>		<tr>			<td>			Yhteensä			</td>			<td>			467 289			</td>			<td>			14,26			</td>			<td>			6 665 140,54			</td>		</tr>	</tbody></table>* Käytetyt valuuttakurssit: SEK/EUR 10,8711 ja DKK/EUR 7,4720 ** Kahden desimaalin tarkkuuteen pyöristettynäNordea ilmoitti 16. joulukuuta 2025 käynnistävänsä enintään 500 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman Nordean vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella. Omia osakkeita hankitaan julkisessa kaupankäynnissä Euroopan parlamentin ja neuvoston 16.&nbsp;huhtikuuta 2014 antaman markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 sekä Euroopan komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1052 mukaisesti.Nordean omistuksessa on nyt ilmoitettujen hankintojen jälkeen 2 933 853 omaa osaketta pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja 9 045 443 omaa osaketta palkkiotarkoituksessa.Lisätiedot kustakin hankinnasta ovat tämän tiedotteen liitteenä. Nordea Bank Oyj:n puolesta, Morgan Stanley Europe SE<h3>Lisätietoja: </h3>Ilkka Ottoila, sijoittajasuhteet, +358 9 5300 7058 Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press@nordea.com<div></div>

Markkinapaikka (MIC-koodi)	Osakkeiden lukumäärä	Painotettu keskihinta osakkeelta, euroa* **	Kulut yhteensä, euroa * **
XHEL	257 091	14,26	3 666 811,81
XSTO	186 876	14,27	2 665 819,81
XCSE	23 322	14,26	332 508,92
Yhteensä	467 289	14,26	6 665 140,54