Nordea: Kestääkö Suomen talouskasvu korkeammat korot ja energiahinnat?
Suomen talous on kääntynyt kasvuun, jota on nähty laaja-alaisesti yksityisessä kulutuksessa, teollisuustuotannossa sekä investoinneissa. Lähi-idän kriisin myötä nousseet energiahinnat ja kohonnut korkotaso uhkaavat kuitenkin hidastaa kasvua. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia ja kiihtyvän ensi vuonna 1,5 prosenttiin.
Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alkanut talouskasvu jatkui, kun Tilastokeskus ennakoi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun taustalla on yksityisen kulutuksen virkoaminen, mikä näkyy vähittäiskaupan myynnin kääntymisenä positiiviseksi neljän laskuvuoden jälkeen.
Iranin sodan myötä kohonneet polttoaineiden hinnat ja korkotaso ovat tuoneet jälleen tummia pilviä kuluttajien ylle hidastaen ostovoiman lisääntymistä ja heikentäen kuluttajien luottamusta. Inflaation kiihtymisestä huolimatta palkansaajien ostovoiman odotetaan kuitenkin edelleen paranevan tämän vuoden aikana.
"Maalis-huhtikuun korttidata viittaa siihen, että kulutus on jatkunut vahvana polttoaineen hintojen ja korkojen noususta huolimatta", arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Talousennusteen riskit ovat kuitenkin tavanomaista suuremmat ja niitä on tällä kertaa molempiin suuntiin.
"Jos energiamarkkinoiden tilanne rauhoittuu ja korot kääntyvät laskuun, talouskasvu voi ylittää ennusteemme reippaastikin. Toisaalta öljyn hinnannousun jatkuminen ja pitkittyminen voivat heikentää ostovoimaa ja luottamusta odotettua enemmän ja jättää talouskasvun loppuvuonna haaveeksi", Kostiainen kertoo.
Kulutuksen kasvu tukee myös työmarkkinoita
Odotamme taloudessa nähdyn käänteen välittyvän asteittain myös työmarkkinoille tämän ja ensi vuoden aikana. Ennustamme työttömyysasteen laskevan 8,5 prosenttiin vuoden 2027 lopulla.
"Kotimaisen kulutuksen lisääntyminen tukee jatkossa kaupan- ja palvelualan työllisyyttä. Teollisuudessa työllisyys on jo kääntynyt selvään kasvuun, ja uusien tilausten hyvä kehitys ennakoi teollisuuden kehityksen vahvistuvan edelleen loppuvuotta kohden", ennakoi Kostiainen.
Datakeskukset siivittävät rakentamista
Asuntomarkkinoilla tilanne on edelleen vaisu, ja kauppamäärät ovat jääneet alkuvuonna viime vuoden tasosta. Korkojen nousu, ylitarjontatilanteen jatkuminen vuokramarkkinoilla ja korkotuettujen vuokra-asuntojen valtuuksien lasku pitävätkin asuinrakentamisen laimeana vielä tänä vuonna.
"Datakeskukset ovat kääntäneet muun rakentamisen rakennusluvat ja aloitukset nousuun. Näyttäisi siltä, että datakeskusrakentaminen vetää koko rakennussektoria tänä vuonna kasvun puolelle, vaikka asuinrakentaminen vielä supistuukin. Myös korjausrakentamisen odotetaan voimistuvan ensi vuonna hallituksen tukipolitiikan ansiosta", arvioi Kostiainen.
Hormuzinsalmen tilanne määrittää maailmantalouden näkymiä
Hormuzinsalmi on ollut lähes kokonaan suljettu kaupalliselta liikenteeltä jo yli kaksi kuukautta. Negatiiviset vaikutukset tästä talouskehityksen kannalta ennakkoon lähes painajaismaiseksi arvioidusta tilanteesta ovat kuitenkin jääneet toistaiseksi maltillisiksi.
Jatkossa markkinoiden ja talouden toimijoiden kärsivällisyys voivat olla koetuksella, sillä konkreettista pulaa voidaan kokea niin energiasta kuin monista raaka-aineista, mikäli liikenne salmessa ei palaudu.
"Näin ollen maailmantaloutta varjostaa huomattava alasuuntainen riski, vaikkakin viime päivien signaalit kertovat vähintään pyrkimyksestä rauhaan. Mikäli liikenne Hormuzinsalmessa palaa lähiviikkoina, pysyvät häiriöt maailmantaloudessa jäävät vähäisiksi ja odotamme kasvun jatkuvan liki alkuvuoden ennusteemme tahtiin", arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Näkyvimmät negatiiviset vaikutukset ovat jo osuneet euroalueen suuriin talouksiin, joiden riippuvuus tuontienergiasta on suurta ja joissa yritykset arvioivat kasvuvauhdin liki pysähtyneen. Yhdysvalloissa yritysten investoinnit ovat jatkuneet vahvoina, mutta öljyn hinnan nousu on hidastanut kotitalouksien reaalista tulokehitystä. Kiinan kasvu nojaa yhä viennin vahvaan kehitykseen, joka perustuu maan poikkeukselliseen kilpailukykyyn.
Keskuspankit puntaroivat lähiviikkoina tiiviisti hintapaineiden vahvuutta ja niiden leviämistä palkankorotuksiin sekä laajemmin talouteen. EKP:n viestintä viittaa siihen, ettei uutta inflaatiokierrettä haluta päästää syntymään. Odotammekin keskuspankin aloittavan koronnostot kesäkuussa.
"Korkokehitykseen liittyy kuitenkin poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, ja luonnollisesti Hormuzinsalmen tilanne vaikuttaa siihen ratkaisevasti", Koivu ennakoi.
Lue koko ennuste täältä.
Lisätietoja:
Tuuli Koivu, pääekonomisti p. 0400 655 967
Juho Kostiainen, ekonomisti p. 040 7098 531
Nordean viestintä, media@nordea.fi, p. 09 4245 1006