Nordean tutkimus: Suurin osa asuntovelallisista voisi suojautua paremmin taloudelliselta epävarmuudelta

Useimmilla suomalaisilla asuntovelallisilla on mahdollisuus vahvistaa taloutensa kriisinkestävyyttä. Asuntolainan korkosuojauksen on ottanut käyttöönsä vain pieni osa suomalaisista, vaikka viime vuosien markkinaliikkeet ovat selvästi lisänneet tarvetta talouden ennakoinnille, osoittaa Nordean tuore asumisen tutkimus.

Suomalaiset kotitaloudet suhtautuvat edelleen varovaisesti korkoriskiltä suojautumiseen. Alle kymmenen (9 %) prosenttia suomalaisista asuntovelallisista on hankkinut asuntolainaansa korkosuojan, kertoo Nordean tuore asumisen tutkimus. Kolmasosa (33 %) ei ole harkinnut korkosuojaa, ja vajaa kolmannes (27 %) kertoo, ettei koe tuntevansa korkosuojaa riittävän hyvin. 

Viime vuosina nähty nopea inflaatio ja korkojen nousu vaikuttivat nopeasti asuntovellisten kulutukseen käytettävissä olevaan rahamäärään. Ilmiö oli erityisen voimakas Suomessa, missä asuntolainat on pääosin kiinnitetty vaihtuviin viitekorkoihin, jolloin korkovaihteluiden merkitys korostuu. Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa (59 %) asuntolainallisista käyttää 12 kuukauden euriboria viitekorkonaan.

"Pari vuotta sitten nähty korkojen nopea nousu osoitti, miten suuri vaikutus markkinatilanteella voi olla kotitalouksien arkeen. Siksi olisi tärkeää, että yhä useammat asuntovelalliset suojaisivat talouttaan korkojen nousulta", sanoo Nordean Suomen henkilöasiakkaista vastaava johtaja Jani Eloranta.

"Koroilta suojautuminen säästää taloutta kiristymiseltä ja parantaa ennakoitavuutta, joka on taloudellisen hyvinvoinnin kulmakivi".

Nordea tarjoaa maksuttoman korkokaton kaikkiin uusiin asuntolainoihin jopa kolmeksi vuodeksi. Korkokatto tarkoittaa sitä, että lainan viitekorko ei voi nousta yli sovitun enimmäistason korkokaton voimassaoloaikana. Vaikka markkinakorot nousisivat voimakkaasti, korkokaton ansiosta lainan kuukausierä ei ylitä määriteltyä ylärajaa.

Geopoliittiset riskit nostattavat korkohuolia

Helmikuussa ennen Iranin sodan alkua tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten korkohuolet ovat hellittäneet syksystä 2024 lähtien, kun korkotasot ovat maltillistuneet. Syksyllä 2024 korkotilanne mietitytti 22 prosenttia vastaajista, keväällä 2025 enää 13:a prosenttia ja tänä keväänä vain 9:ää prosenttia. 

Suomalaisten asuntovelallisten keskikorko on vakaantunut hieman kolmen prosentin alapuolelle. Muutoksia korkomarkkinoilla odotetaan kuitenkin tapahtuvan tämän vuoden aikana, kun Lähi-idän konflikti on laajentanut inflaatiopaineita energiahintojen vetämänä. Nordean uusimassa ennusteessa EKP:n odotetaan nostavan korkoja neljä kertaa tämän vuoden aikana. Ohjauskoron ennustetaan nousevan 3 prosenttiin lokakuuhun mennessä.

Muutoksia korkomarkkinoilla voi kuitenkin tapahtua nopeastikin. Lähi-idän konfliktin pitkittyminen ja inflaatiopaineiden laajeneminen energiahintojen vetämänä voivat kääntää korot nopeastikin nousuun. 

"Lähi-Idän tilanteen myötä näemme asiakkaidemme keskuudessa jälleen kasvavaa huolta korkojen noususta ja haluamme minimoida korkoriskin tuoman epävarmuuden mahdollisimman monelta asiakkaaltamme. Tällä hetkellä asiakkaamme suojaavat noin 45 prosenttia uusista asuntolainoistaan", Eloranta jatkaa.

Lisätietoja:

Nordean viestintä, media@nordea.fi, p. 09 4245 1006