OP-Asuntoluottopankki Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2026
OP-Asuntoluottopankki Oyj
Osavuosikatsaus
Pörssitiedote 6.5.2026 klo 10.00
OP-Asuntoluottopankki Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2026
OP-Asuntoluottopankki Oyj (OP-Asuntoluottopankki) on OP Pohjolan kiinnitysluottopankki, ja sen rooli on yhdessä OP Yrityspankki Oyj:n kanssa vastata OP Pohjolan varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. OP-Asuntoluottopankki vastaa OP Pohjolan vakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkovelkakirjalainoja.
Taloudellinen asema
Maaliskuun lopussa OP-Asuntoluottopankin liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat olivat yhteensä 14 800 miljoonaa euroa (14 800)*. Kaikki joukkovelkakirjalainoista saadut varat on välitetty kokonaisuudessaan väliluottoina 51 osuuspankille.
OP-Asuntoluottopankin 8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat kuuluvat Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alle perustettuun Euro Medium Term Covered Bond (Premium) -ohjelmaan (EMTCB). Vakuudet lisätään EMTCB-ohjelman katepooliin osuuspankkien taseista väliluottoprosessin mukaisesti uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskupäivänä.
Liikkeeseenlaskujen ehdot löytyvät op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/issuers/op-mortgage-bank/emtcb-debt-programme-documentation
Liikevoitto oli 1,7 miljoonaa euroa (1,7). Yhtiön taloudellinen asema säilyi katsauskaudella vakaana.
* Suluissa on vertailuluku vuodelta 2025. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi–maaliskuun 2025 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätöksen (31.12.2025) luku.
Yleiseen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudet
Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alla 11.10.2022 perustetun 25 miljardin EMTCB-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuja eurooppalaisia katettuja joukkovelkakirjalainoja (premium) oli 7 250 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa maaliskuun lopussa 8 056 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (151/2022) edellyttämän vähimmäismäärän.
Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) alla 12.11.2010 perustetun 20 miljardin Euro Medium Term Covered Note -ohjelman (EMTCN) puitteissa liikkeeseen laskettuja katettuja joukkovelkakirjalainoja oli 7 550 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa maaliskuun lopussa 8 241 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (688/2010) edellyttämän vähimmäismäärän.
Vakavaraisuus
OP-Asuntoluottopankin ydinvakavaraisuus (CET1) oli maaliskuun lopussa 1 848,3 prosenttia (378,0). Suhdelukua nosti muutos operatiivisen riskin laskennassa. Ydinpääoman minimivaade on 4,5 prosenttia ja kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 prosenttia. Kokonaisvakavaraisuuden minimivaade on 8 prosenttia ja kiinteällä lisäpääomavaatimuksella lisättynä 10,5 prosenttia. OP-Asuntoluottopankki kattaa pääomavaateet kokonaisuudessaan ydinpääomalla (CET1), joten käytännössä ydinpääoman (CET1) vaatimus on 10,5 prosenttia. Katsauskauden tuloksesta on vähennetty arvioitu voitonjako.
Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan käyttämällä luottoriskin standardimenetelmää.
Osana OP Pohjolaa OP-Asuntoluottopankki on Euroopan keskuspankin valvonnassa. OP Pohjola esittää vakavaraisuutta koskevat tiedot tilinpäätöstiedotteissa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa yhteenliittymälain mukaan. OP Pohjola julkistaa myös Pilari 3:n mukaiset vakavaraisuustiedot.
| Omat varat ja vakavaraisuus, tuhatta € | 31.3.2026 | 31.12.2025 |
| Oma pääoma | 366 355 | 368 504 |
| Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä | 366 355 | 368 504 |
| Suunniteltu voitonjako | -1 698 | - 3 846 |
| Ydinpääoma (CET1) | 364 657 | 364 657 |
| Ensisijainen pääoma (T1) | 364 657 | 364 657 |
| Toissijainen pääoma (T2) | ||
| Omat varat yhteensä | 364 657 | 364 657 |
| Kokonaisriski, tuhatta € | 31.3.2026 | 31.12.2025 |
| Luotto- ja vastapuoliriski | 1 938 | 1 590 |
| Operatiivinen riski, standardimenetelmä | 17 774 | 94 841 |
| Muut riskit* | 17 | 34 |
| Kokonaisriski yhteensä | 19 729 | 96 465 |
| * Muuten kattamattomat riskit. | ||
| Suhdeluvut, % | 31.3.2026 | 31.12.2025 |
| Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde | 1 848,3 | 378,0 |
| Tier1-vakavaraisuussuhde | 1 848,3 | 378,0 |
| Vakavaraisuussuhde | 1 848,3 | 378,0 |
| Pääomavaatimus, tuhatta € | 31.3.2026 | 31.12.2025 |
| Omat varat | 364 657 | 364 657 |
| Pääomavaatimus | 2 072 | 10 129 |
| Puskuri pääomavaatimuksiin | 362 586 | 354 528 |
Yhteenliittymän keskinäinen vastuu
Laki talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) mukaan yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP Osuuskunta), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä sekä sellaisista luottolaitoksista, rahoituslaitoksista ja palveluyrityksistä, joiden äänivallasta edellä mainitut yhdessä omistavat yli puolet. Yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OP Osuuskunnan jäsenluottolaitoksia olivat 31.3.2026 yhteensä 51 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP Vähittäisasiakkaat Oyj.
Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa.
Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Lisäksi keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.
Jäsenpankki on velvollinen suorittamaan keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenpankille tukitoimena taikka toisen jäsenpankin velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta jäsenpankilta. Jäsenpankilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalaissa tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista.
Jäsenpankin vastuu määrästä, jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenpankin puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenpankkien kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. OP Pohjolan vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen velkojilla on tuolloin voimassa olleen Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) 25 §:n mukaisesti oikeus saada OP-Asuntoluottopankin selvitystilan tai konkurssin estämättä maksusuoritus koko joukkolainan laina-ajalta sitä koskevien sopimusehtojen mukaisesti vakuudeksi merkityistä varoista ennen muita saatavia. Sama ja yhtäläinen etuoikeus soveltuu myös joukkolainarekisteriin merkittyihin johdannaissopimuksiin ja kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin maksukyvyn turvaaviin luottoihin. Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärään sisältyvän kiinteistövakuudellisen luoton osalta katettujen joukkolainojen haltijoiden maksuetuoikeus rajoittuu luoton osuuteen, joka vastaa asuntoluottojen osalta 70 prosenttia luoton vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön joukkolainarekisteriin merkitystä arvosta liikkeeseenlaskijan selvitystilaan tai konkurssiin asettamishetkellä.
8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskettujen joukkolainojen sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla on 8.7.2022 voimaan tulleen Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) 20 §:n mukainen oikeus saada suoritus katepooliin sisältyvistä vakuuksista ennen OP-Asuntoluottopankin tai väliluoton velallisena olevan osuuspankin muita velkojia. Sama etuoikeus on katettuihin joukkolainoihin liittyvien johdannaissopimusten sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla. Tämän etuoikeuden piiriin kuuluvat myös vakuuksille kertyvä korko, tuotto sekä niiden sijaan tullut omaisuus.
Katepoolin maksuvalmiusluottoon liittyvästä velkojan etuoikeudesta on säädetty katetuista joukkolainoista annetun lain 44 §:n 3 momentissa, jonka mukaan maksuvalmiusluoton velkojalla on oikeus saada maksu katepooliin sisältyvistä varoista sellaisten saatavien jälkeen, jotka perustuvat katepooliin sisältyvien vakuuksien kattamien katettujen joukkolainojen pääomiin ja korkoihin, katettuihin joukkolainoihin liittyviin johdannaissopimuksiin perustuviin velvoitteisiin tai näihin liittyviin hallinnointi- ja selvityskuluihin.
Vastuullisuus
Vastuullisuus on integroitu OP Pohjolan liiketoimintaan ja strategiaan. Vastuullisuustyötä ohjaa vuoden 2026 alusta voimaan tullut päivitetty vastuullisuusohjelma, joka rakentuu kolmelle pääteemalle: ilmasto ja luonto, ihmiset ja yhteisöt sekä hyvä hallintotapa. Vastuullisuusohjelman päivityksessä asetettiin uusia ja aiempaa tarkempia mittareita jokaisen pääteeman alle. Vastuullisuusohjelmasta ja sen laskentaperiaatteista on lisätietoja osoitteessa www.op.fi/op-ryhma/vastuullisuus/vastuullisuusohjelma.
OP Pohjola raportoi vastuullisuudestaan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) alaisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
OP Pohjolan kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko OP Pohjolan osalta, samoin perustein ja rajauksin kuin OP Pohjolan tilinpäätös. OP Pohjolan muodostavat osuuspankit sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. OP-Asuntoluottopankki on talletuspankkien yhteenliittymästä annetusta laissa tarkoitettu jäsenluottolaitos, joka on pysyvästi liittynyt laissa tarkoitettuun keskusyhteisöön. Kirjanpitolain kestävyysraporttia koskevan soveltamisalasäännöksen mukaisesti jäsenluottolaitos voi päättää, ettei siihen sovelleta kirjanpitolain luvun 7 säännöksiä. OP-Asuntoluottopankki on päättänyt, että sitä koskevat tiedot sisällytetään OP Pohjolan kestävyysraporttiin eikä tietoja raportoida erikseen.
OP Pohjola on julkaissut siirtymäsuunnitelman, joka ohjaa ilmastotavoitteiden toteuttamista ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämistä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Siirtymäsuunnitelman tavoitteet ovat osa vastuullisuusohjelmaa.
OP-Asuntoluottopankki on laskenut liikkeeseen Suomen ensimmäiset vihreät katetut joukkovelkakirjalainat maaliskuussa 2021 sekä huhtikuussa 2022. Joukkovelkakirjalainojen varoja on kohdistettu OP-Asuntoluottopankin Green Covered Bond -viitekehyksen mukaisesti asuntoluottoihin, joiden vakuuksina on energiatehokkaita asuinrakennuksia.
Vuosittain julkaistava Green Covered Bond -raportti vihreiden katettujen joukkovelkakirjalainojen allokaatiosta ja vaikuttavuudesta löytyy op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/green-bonds/green-covered-bonds. Vuonna 2025 vihreille katetuille joukkovelkakirjalainoille kohdistetut ympäristövaikutukset olivat 60 000 megawattituntia vältettyä energiankäyttöä vuodessa ja 5 500 tonnia vältettyjä CO2-ekvivalenttipäästöjä vuodessa.
Henkilöstö
OP-Asuntoluottopankin palveluksessa oli katsauskauden lopussa viisi henkilöä. OP-Asuntoluottopankki on digitalisoinut toimintaansa ja ostaa kaikki keskeiset tukipalvelut OP Osuuskunnalta ja sen tytäryhtiöiltä, mikä vähentää OP-Asuntoluottopankin oman henkilöstön tarvetta.
Hallinto
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
| Puheenjohtaja | Mikko Timonen | Talous- ja rahoitusjohtaja, OP Osuuskunta |
| Jäsenet | Satu Nurmi | Johtaja, Pk-Yritysasiakasrahoitus, OP Vähittäisasiakkaat Oyj |
| Mari Heikkilä | Johtaja, Group Treasury & ALM, OP Yrityspankki Oyj |
OPAn toimitusjohtajana toimii Sanna Eriksson ja toimitusjohtajan sijaisena OPAn Senior Covered Bonds Manager Tuomas Ruotsalainen.
Riskiprofiili
OP-Asuntoluottopankilla on vahva vakavaraisuus, pääomapuskurit sekä riskinkantokyky.
OP-Asuntoluottopankin merkittävimmät riskit liittyvät vakuuksien laatuun ja taseen rakenteellisiin likviditeetti- ja korkoriskeihin, joille on asetettu rajoitteet (limiitit) pankkitoiminnan riskipolitiikassa. OP-Asuntoluottopankin keskeiset luottoriskimittarit osoittavat luottoriskitilanteen olevan vakaa. OP-Asuntoluottopankki on suojannut korkoriskiään koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu väliluottojen korot ja liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot samaan korkoperustaan. Kaikki johdannaissopimukset on solmittu suojaustarkoituksessa, niihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa ja niiden vastapuolena on OP Yrityspankki. OP-Asuntoluottopankin korkoriskiasema on hallittu, ja se on ollut asetetun limiitin puitteissa.
OP Pohjolan maksuvalmiuden hoito on keskitetty OP Yrityspankkiin, ja tästä syystä myös OP-Asuntoluottopankki voi hyödyntää OP Pohjolan maksuvalmiusreservejä. OP Pohjolan maksuvalmiuden tunnusluku (LCR) oli katsauskauden lopussa 192 prosenttia ja pysyvän rahoituksen tunnusluku (NSFR) oli 132 prosenttia. OP-Asuntoluottopankin kassavirtoja seurataan päivittäin maksuvalmiuden varmistamiseksi ja rakenteellista rahoitusriskiasemaa seurataan säännöllisesti osana yhtiön vakavaraisuuden hallintaprosessia.
OP-Asuntoluottopankin riskiasemaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon koko OP Pohjolan riskiasema, joka perustuu kaikkien jäsenluottolaitosten keskinäiseen vastuuseen. Jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja kaikkien jäsenpankkien tulee osallistua yhteenliittymälain mukaisiin tukitoimiin toistensa vakavaraisuuden tukemiseksi.
OP Pohjola analysoi toimintaympäristöä osana jatkuvaa riskienarviointiaan ja strategiaprosessiaan. Tällä hetkellä toimintaympäristöä erityisesti muovaaviksi globaaleiksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa geo- ja kauppapolitiikka, yritysturvallisuusuhat, ilmasto, luontokato sekä tieteelliset ja teknologiset innovaatiot. Suomessa muutostekijöinä korostuvat näiden lisäksi demografinen ja alueellinen kehitys ja julkisen velan kasvu.
Yhdistämällä asiakasymmärryksen ja toimintaympäristön muutokset OP Pohjola kykenee neuvomaan asiakkaitaan ja edistämään siten heidän kestävää taloudellista menestystään ja turvallisuuttaan. Samalla OP Pohjola hallitsee omaa riskiprofiiliaan pitkällä aikavälillä.
OP Pohjolalla on liiketoimintaa kattavasti finanssisektorin eri osa-alueilla. Toimintaympäristön muutoksilla ja yllättävillä shokeilla voi olla moninaisia vaikutuksia OP Pohjolan asiakkaiden menestykseen sekä sen toimitiloihin, tietotekniseen infrastruktuuriin ja henkilökuntaan, ja edelleen OP Pohjolan riskiprofiiliin, pääomitukseen ja likviditeettiin. Transformatiivisten kehityskulkujen ja shokkitapahtumien vaikutuksia toiminnan jatkuvuuteen arvioidaan skenaariotyöskentelyn keinoin, ja OP Pohjola varautuu niihin jatkuvasti toimintasuunnitelmien avulla.
Osakkeenomistajan päätöksiä
OP-Asuntoluottopankin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvista asioista päätettiin osakkeenomistajan, OP Osuuskunnan, päätöksellä 26.3.2026.
Osakkeenomistajan päätöksellä vahvistettiin vuoden 2025 tilinpäätös ja myönnettiin hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapaus. Osinkoa päätettiin jakaa yhteensä 3 846 450,24 euroa, eli 50,22 euroa osakkeelta. Osingonjaon jälkeen jäljelle jäävä osa 637,11 euroa päätettiin kirjata edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille.
Osakkeenomistajan päätöksellä päätettiin, että hallitukseen valitaan kolme (3) jäsentä. Hallituksen jäseniksi päätettiin valita uudelleen Mikko Timonen (puheenjohtaja), Mari Heikkilä ja Satu Nurmi, joiden toimikausi alkaa tästä osakkeenomistajan päätöksestä lukien ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä tai kun tehdään vastaava osakkeenomistajan päätös.
Tilintarkastajaksi tilikaudelle 2026 valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Heini Hänninen.
Osakkeenomistaja päätti myös muuttaa yhtiön toiminimeksi OP Asuntoluottopankki Oyj, ruotsiksi OP Bostadslånebanken Abp ja englanniksi OP Mortgage Bank plc. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 8.6.2026 alkaen.
Näkymät
Lähi-idän sota varjostaa maailmantalouden näkymiä sekä heikentää Suomen talouden kasvua ja nostaa inflaatiota. Geopoliittisten kriisien laajeneminen tai kaupan esteiden lisääntyminen voivat vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin sekä OP Pohjolan ja sen asiakkaiden taloudelliseen toimintaympäristöön.
Arvio vuoden 2026 tuloksen kehityksestä annetaan ainoastaan OP Pohjolan osalta OP Pohjolan tilinpäätöstiedotteessa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa.
OP-Asuntoluottopankin vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän vahvana ja riskiaseman vakaana. Tämä mahdollistaa uusien kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun.
Vuoden 2026 osavuosikatsausten ja puolivuosikatsauksen julkaisupäivät
| Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2026 | 23.7.2026 |
| Osavuosikatsaus 1.1.- 30.9.2026 | 27.10.2026 |
Helsingissä 6.5.2026
OP-Asuntoluottopankki Oyj
Hallitus
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Sanna Eriksson, puh. +358 10 252 2517
JAKELU
LSE London Stock Exchange
Euronext Dublin (Irish Stock Exchange)
Kansallinen tiedotevarasto (Officially Appointed Mechanism, OAM)
Keskeiset tiedotusvälineet
op.fi
Liite
