Pörssitiedote

OP Pohjolan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2026: Liikevoitto 160 miljoonaa euroa – asiakasliiketoiminnan tuotot vertailukauden tasolla, tuotot sijoitustoiminnasta laskivat selvästi

OP Pohjola
Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2026
Pörssitiedote 6.5.2026 klo 9.00

Liikevoitto oli 160 miljoonaa euroa (423). Liikevoitto laski vertailukaudesta 62 % eli 263 miljoonaa euroa. Liikevoittoa laski erityisesti sijoitustoiminnan tuottojen lasku.
Asiakasliiketoiminnan tuotot eli korkokate, vakuutuspalvelutulos ja nettopalkkiotuotot olivat yhteensä 818 miljoonaa euroa (821). Korkokate laski 10 % 549 miljoonaan euroon (613). Vakuutuspalvelutulos kasvoi 34 miljoonaan euroon (2), ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 14 % 236 miljoonaan euroon (206).
Saamisten arvonalentumisia oli 9 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia palautui 24 miljoonaa euroa. Saamisten arvonalentumiset olivat 0,04 % luotto- ja takauskannasta (-0,10). Järjestämättömät saamiset laskivat ja olivat 1,9 % vastuista (2,5).
Tuotot sijoitustoiminnasta laskivat ja olivat -187 miljoonaa euroa (37).
Kulut yhteensä kasvoivat 5 % 622 miljoonaan euroon (590). Kulu-tuottosuhde heikkeni ja oli 78,6 % (59,7).
Luottokanta kasvoi vuodessa 1 % 100,0 miljardiin euroon (99,1), ja talletukset kasvoivat vuodessa 5 % 81,3 miljardiin euroon (77,5).
CET1-vakavaraisuus oli 21,5 % (21,2), joka ylittää sääntelyn edellyttämän minimitason 7,3 %-yksiköllä.
Osuuspankit-segmentin liikevoitto laski 34 % 193 miljoonaan euroon (291). Korkokate laski 16 % 389 miljoonaan euroon (464). Saamisten arvonalentumisia oli 6 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia palautui 26 miljoonaa euroa. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 11 % 211 miljoonaan euroon (190). Kulu-tuottosuhde heikkeni ja oli 67,4 % (60,2). Luottokanta kasvoi 71,3 miljardiin euroon (71,0), ja talletukset kasvoivat vuodessa 4 % 66,6 miljardiin euroon (64,0). Hallinnoitavat varat kasvoivat vuodessa 12 % 106,2 miljardiin euroon (94,4).
Yrityspankki-segmentin liikevoitto laski 15 % 123 miljoonaan euroon (145). Korkokate laski 7 % 136 miljoonaan euroon (147). Saamisten arvonalentumisia oli 3 miljoonaa euroa (1). Nettopalkkiotuotot kasvoivat 27 miljoonaan euroon (21). Kulu-tuottosuhde oli 37,1 % (32,5). Luottokanta kasvoi vuodessa 2 % 28,8 miljardiin euroon (28,2), ja talletukset kasvoivat vuodessa 7 % 15,3 miljardiin euroon (14,2).
Vakuutus-segmentin liiketappio oli -10 miljoonaa euroa (-14). Vakuutuspalvelutulos kasvoi 34 miljoonaan euroon (2). Tuotot sijoitustoiminnasta laskivat ja olivat -50 miljoonaa euroa (-17). Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde parani ja oli 97,8 % (99,5).
Ryhmätoiminnot-segmentin liiketappio oli -154 miljoonaa euroa (23). Sijoitustoiminnan tuottoja, -175 miljoonaa euroa (9), laskivat osakkeiden käyvän arvon muutokset.
OP Pohjola uudisti omistaja-asiakasetuja 1.1.2026 alkaen. Uudistuksen myötä omistaja-asiakkaat hyötyvät entistä enemmän pankki-, varallisuudenhoito- ja vakuutuspalveluidensa keskittämisestä: OP-bonuksia korotettiin, niitä kertyy palveluista yhä laajemmin ja omistaja-asiakkaat voivat halutessaan valita niiden käyttökohteet. Omistaja-asiakkaille kertyneet uudet OP-bonukset kasvoivat 24 % 101 miljoonaan euroon (81).
Näkymät: Liikevoiton arvioidaan olevan vuonna 2026 hyvällä tasolla, mutta muodostuvan kuitenkin pienemmäksi kuin vuoden 2025 liikevoitto. Lisätietoa kohdassa “Näkymät”.

OP Pohjolan avainlukuja

Milj. €	1–3/2026	1–3/2025	Muutos, %	1–12/2025
Liikevoitto, milj. €	160	423	-62,1	2 269
Osuuspankit	193	291	-33,7	912
Yrityspankki	123	145	-15,4	571
Vakuutus	-10	-14	—	590
Ryhmätoiminnot	-154	23	—	199
Omistaja-asiakkaille kertyneet uudet OP-bonukset, milj. €**	-101	-81	24,4	-327
Tuotot yhteensä	792	989	-19,9	4 639
Kulut yhteensä	-622	-590	5,5	-2 424
Kulu-tuottosuhde, %*	78,6	59,7	18,9	52,2
Kulu-tuottosuhde ilman OP-bonuksia, %*	69,7	55,6	14,1	49,0
Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %*	97,8	99,5	-1,7	87,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %*	2,0	7,5	-5,5	9,5
Oman pääoman tuotto ilman OP-bonuksia, %*	3,7	8,8	-5,2	10,9
Koko pääoman tuotto (ROA), %*	0,2	0,9	-0,6	1,1
Koko pääoman tuotto ilman OP-bonuksia, %*	0,4	1,0	-0,5	1,3
	31.3.2026	31.3.2025	Muutos, %	31.12.2025
CET1-vakavaraisuus, %/**	21,5	20,4	1,1	21,2
Luottokanta, mrd. €	100,0	99,1	0,9	100,4
Talletukset, mrd. €	81,3	77,5	4,8	80,9
Hallinnoitavat varat, mrd. €	106,2	94,4	12,4	105,5
Järjestämättömät saamiset vastuista, %*	1,85	2,48	-0,63	2,06
Saamisten arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta, %*	0,04	-0,10	0,14	-0,05
Omistaja-asiakkaat, 1 000 hlö	2 138	2 121	0,8	2 136

Tuloksen vertailulukuna on käytetty vuoden 2025 vastaavien jaksojen lukuja. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2025 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
* Suhdeluvun muutos on ilmaistu prosenttiyksikköinä.
** Ennen ennakonpidätystä
*** 31.3.2025 luku oikaistu alkuperäisen julkistamisen jälkeen.

OP Pohjolan pääjohtajan kommentti

Geopoliittinen epävarmuus varjostaa talouskehitystä

Vuosi 2026 käynnistyi varovaisen positiivisissa merkeissä, mutta Lähi-idässä helmikuun lopussa alkanut sota lisäsi nopeasti toimintaympäristön epävarmuutta ja kiristi jännittynyttä geopoliittista tilannetta entisestään. Lähi-idän sodan vaikutukset ovat heijastuneet talouteen ennen kaikkea öljyn hinnan nousuna, mikä hidastaa maailmantalouden kasvua kuluvana vuonna.

Epävarmuuden lisääntyessä olemme tarkastaneet kasvunäkymiä alaspäin alkuvuoden aikana. Arvioimme Suomen talouden kasvavan tänä vuonna prosentin ja maailmantalouden 2,8 prosenttia. Odotamme inflaation nousevan Suomessa tilapäisesti, mutta pysyvän kokonaisuutena maltillisella tasolla. Kasvunäkymät riippuvat pitkälti siitä, miten konflikti Lähi-idässä kehittyy, ja siitä, millä aikavälillä öljyn tarjonta alkaa palautua sotaa edeltävälle tasolle. Mikäli tarjontarajoitteet pitkittyvät, kasvu jää nykyisiä ennusteita hitaammaksi.

Korkomarkkinoilla sekä lyhyet että pitkät korot ovat nousseet inflaatiopaineiden seurauksena. Asuntoluottojen viitekorkona yleisimmin käytetty 12 kuukauden euribor oli maaliskuun lopussa 2,87 prosenttia, eli 0,63 prosenttiyksikköä vuodenvaihdetta korkeammalla. Riskilisät ovat nousseet vain lievästi.

Osakemarkkinat ovat Lähi-idän sodan syttymisen jälkeen laskeneet selvästi. MSCI World -osakeindeksi oli maaliskuun lopussa dollarimääräisesti 3,9 prosenttia alempana kuin viime vuoden lopussa, ja euromääräinen tuotto heikkeni 2,3 prosenttia. Euroopassa Stoxx 600 Europe -indeksi laski 1,5 prosenttia, mutta Helsingin pörssin portfolioindeksi nousi 1,1 prosenttia.

Heikentyneet sijoitustuotot painoivat muuten hyvää tulosta

Epävakaassa toimintaympäristössä vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 160 miljoonaa euroa. Tulos heikkeni edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 62 prosenttia. Liikevoittoa painoivat erityisesti sijoitustoiminnan tuotot, jotka laskivat 224 miljoonaa euroa vertailukaudesta osakekurssien laskun ja korkojen nousun myötä.

Pankkitoiminnassa alkuvuosi oli vahva, mutta sijoitusmarkkinoiden turbulenssi laski sijoitustoiminnan tulosta. Asiakasliiketoiminnan tuotot olivat yhteensä 818 miljoonaa euroa (821). Korkokate laski 10 prosenttia markkinakorkojen kehityksen myötä. Vakuutuspalvelutulos kasvoi 34 miljoonaan euroon ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 14 prosenttia.

Saamisten arvonalentumisia kirjattiin tammi–maaliskuussa 9 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella niitä palautui 24 miljoonaa euroa.

Kulut kasvoivat viisi prosenttia ja olivat yhteensä 622 miljoonaa euroa. Kuluja kasvattivat erityisesti panostukset ICT-kehittämiseen sekä henkilöstökulujen kasvu. Kulu-tuottosuhde ilman OP-bonuksia heikkeni selvästi ja oli 69,7 prosenttia.

Kaikkien kolmen liiketoimintasegmentin tulokset laskivat vertailukaudesta. Osuuspankit-segmentin liikevoitto oli hyvällä tasolla 193 miljoonaa euroa, vaikka tulos laski 34 prosenttia erityisesti korkokatteen heikkenemisen takia. Myös Yrityspankki-segmentin liikevoitto oli 15 prosentin laskusta huolimatta hyvällä tasolla 123 miljoonaa euroa. Vakuutus-segmentissä vakuutuspalvelutulos vahvistui selvästi, mutta liikevoitto oli 10 miljoonaa euroa tappiollinen sijoitustoiminnan tuottojen laskun vuoksi.

CET1-vakavaraisuus oli maaliskuun lopussa 21,5 prosenttia, mikä ylittää 7,3 prosenttiyksiköllä sääntelyn edellyttämän minimitason. Euroopan keskuspankki laski OP Pohjolan Pilari 2 -pääomavaatimusta 2,25 prosentista 2 prosenttiin 1.1.2026 alkaen. OP Pohjola on yksi vakavaraisimmista suurista pankeista Euroopassa. Vahva vakavaraisuus ja erinomainen maksuvalmius luovat turvaa epävarmassa toimintaympäristössä.

Talletuskasvu vahvaa – luottokannan kasvu vaisumpaa

Talletuskannan kehitys oli vahvaa alkuvuonna, ja talletukset kasvoivat viisi prosenttia vertailukaudesta. Talletusten kokonaismäärä oli maaliskuun lopussa 81 miljardia euroa, ja kotitalouksien talletukset kasvoivat vuodessa 4 prosenttia 51 miljardiin euroon. Luottokanta kasvoi vuoden aikana yhden prosentin ja oli 100 miljardia euroa. Asuntoluottokanta pysyi vertailukauden tasolla ja oli 42 miljardia euroa. OP Pohjola on selkeä markkinajohtaja niin talletuksissa kuin luotoissa.

OP Pohjolan asiakkaiden lainanhoitokyky on säilynyt edelleen hyvänä. Lainojen maksuohjelmien muutoshakemusten määrä laski edelleen. Myös erityisessä seurannassa olevien yritysluottojen määrä oli laskussa, ja järjestämättömien saamisten määrä laski 1,9 prosenttiin luotto- ja takauskannasta.

Tarjoamme omistaja-asiakkaillemme ainutlaatuiset edut

OP Pohjolan omistaja-asiakkaat saavat nyt entistäkin paremmat ja selkeämmät edut, kun uusi etuohjelma otettiin käyttöön 1.1.2026. Omistaja-asiakkaamme ovat ottaneet uudistuksen hyvin vastaan ja hyödyntäneet sen etuja: OP-bonuksia kertyy aiempaa enemmän ja laajemmin sekä pankki- että vakuutusasioinnista, ja omistaja-asiakkaalla on vapaus käyttää bonuksiaan haluamallaan tavalla ja joustavasti esimerkiksi pankkipalveluihin, vakuutusmaksuihin tai rahastosäästämiseen.

Vuonna 2026 tarjoamme omistaja-asiakkaillemme lisäksi merkittävän lisäedun: OP-bonukset kertyvät koti-, omaisuus- ja ajoneuvojen kaskovakuutuksista yli kymmenkertaisina. Tämä tuo omistaja-asiakkaillemme yhteensä yli 30 miljoonan euron lisähyödyn vuoden 2026 aikana.

OP Pohjolan sijoittaja-asiakkaiden määrä ylitti miljoonaan

Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen kiinnostavat asiakkaitamme edelleen, ja ensimmäisen vuosineljänneksen aikana sijoittaja-asiakkaidemme määrä rikkoi ensimmäistä kertaa miljoonan asiakkaan rajan. Uusia säännöllisen rahastosijoittamisen sopimuksia avattiin tammi–maaliskuussa lähes 20 000 kappaletta, eli 18 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Asiakkaamme sijoittavat aktiivisesti, ja asiakkaiden tekemät nettosijoitukset tammi–maaliskuussa olivat 1 534 miljoonaa euroa. Hallinnoitavat varat kasvoivat vuosineljänneksellä ennätystasolle 106 miljardiin euroon.

Edistämme omistaja-asiakkaidemme vaurastumista tarjoamalla helpon tavan sijoittaa OP Pohjolan rahastoihin OP-bonuksia hyödyntäen. Maaliskuun loppuun mennessä jo 33 000 omistaja-asiakasta oli valinnut rahastosijoittamisen OP-bonusten käyttökohteeksi. Noin 20 prosenttia OP-bonuksilla rahastosijoittamisen aloittaneista on uusia säästämisen ja sijoittamisen asiakkaitamme.

OP Pohjola on Suomen suurin yritysten rahoittaja ja vakuuttaja

Suomen talous tarvitsee kasvua, ja OP Pohjola haluaa toimia rohkeasti kasvavien ja uudistuvien yritysten kumppanina. Olemme Suomen suurin yritysten rahoittaja ja vakuuttaja, ja kasvatamme hallitusti riskinottoamme yritysrahoituksessa. Lisäksi jatkamme rahoitusprosessiemme nopeuttamista, jotta rahoituskelpoiset yritykset ja investoinnit saisivat tarvitsemansa rahoituksen sujuvasti. OP Pohjola on markkinajohtaja yritysluotoissa, ja tammi–maaliskuussa 2026 erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten luotonanto vahvistui, kun luottoja myönnettiin 36 prosenttia vuodentakaista enemmän.

Rahoituksen ohella tuemme suomalaisten yritysten kasvua myös osaamista vahvistamalla. Tarjoamme pk-yrityksille 25 000 LinkedIn Learning -oppimislisenssiä. Lisäksi maaliskuussa 2026 valitsimme 11 kunnianhimoista pk-yritystä mukaan Kasvualusta-ohjelmaan, jonka toteutamme yhdessä Kasvuryhmän kanssa. Ohjelma herätti paljon kiinnostusta ja siihen tuli paljon hakemuksia.

Tekoäly parantaa asiakas- ja työntekijäkokemusta sekä tehostaa toimintaa

Tekoälyn avulla kehitämme entistä sujuvampaa, henkilökohtaisempaa ja saavutettavampaa palvelua asiakkaillemme. Hyödynnämme tekoälyä yhä enemmän asiakaspalvelussa ja digitaalisessa asioinnissa. OP Aina, tekoälypohjainen asiakkaidemme AI‑apuri, hoitaa asiakaskohtaamisia verkossa ja OP‑mobiilissa ja auttaa monissa arjen tilanteissa. Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä OP Ainalla oli 2,2 miljoonaa asiakaskohtaamista, eli yli 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. OP Aina ratkaisi suuren osan palvelutilanteista välittömästi.

Tekoälyn hyödyntäminen muuttaa yhä enemmän tapaamme tehdä työtä. Se hoitaa rutiininomaisia tehtäviä, parantaa työn laatua ja vapauttaa henkilöstön aikaa vaativampaan päätöksentekoon ja asiakkaille merkityksellisiin kohtaamisiin. Tekoäly tukee työntekijöitämme arjessa digitaalisena työparina ja vahvistaa sekä työn tuottavuutta että mielekkyyttä. Työntekijöistämme 92 prosenttia käyttää tekoälyä päivittäisessä työssään, ja tekoälyn hyötykokemus työtehtävissä on kasvanut huomattavasti.

Vahvistamme pitkän aikavälin kilpailukykyämme myös uuden tekoälyyn liittyvän tutkimuksen ja osaamisen kautta. OP Pohjola perusti helmikuussa 2026 yhteistyössä Qutwon kanssa kvanttilaskentaan ja tekoälyyn keskittyvän finanssialan tutkimusyksikön, joka keskittyy tulevaisuuden pankki- ja vakuutuspalvelujen liiketoimintamahdollisuuksiin.

OP Pohjola tukee Suomen talouskasvun edellytyksiä

OP Pohjola kantaa vastuuta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta tukemalla osaamista ja tutkimusta. Osuuspankit ja OP Osuuskunta lahjoittavat vuonna 2027 yhteensä 10 miljoonaa euroa suomalaisille yliopistoille ja Maanpuolustuskorkeakoululle. Lahjoituksen tavoitteena on vahvistaa koulutusta ja tutkimusta, jotka ovat keskeisessä roolissa Suomen kilpailukyvyn, talouskasvun ja nuorten luottamuksen rakentamisessa erityisesti haastavina aikoina.

Haluamme tukea nuorten ensimmäisiä askeleita työelämässä ja olla mukana vahvistamassa osaamista, työllisyyttä ja tulevaisuudenuskoa. Kesäduuni OP:n piikkiin ‑ohjelman kautta mahdollistamme vuosittain kesätyöpaikkoja tuhansille nuorille ympäri Suomen. Vuonna 2026 osuuspankit tarjoavat 3 000:lle 15–17-vuotiaalle nuorelle kesätyöpaikan paikallisten yhdistysten kautta. Lisäksi OP Pohjola työllistää tänä vuonna kaiken kaikkiaan lähes 400 kesätyöntekijää ja traineeta.

Haluan esittää lämpimät kiitokseni kaikille asiakkaillemme luottamuksestanne alkuvuoden aikana. Haluamme olla sen arvoisia jatkossakin. Lämmin kiitos myös henkilöstöllemme ja hallinnollemme erinomaisesta työstä asiakkaidemme ja koko Suomen hyväksi.

Timo Ritakallio
pääjohtaja

Tammi–maaliskuu

Liikevoitto oli 160 miljoonaa euroa (423). Liikevoitto laski vertailukaudesta 62,1 prosenttia. Asiakasliiketoiminnan tuotot eli korkokate, nettopalkkiotuotot ja vakuutuspalvelutulos olivat 818 miljoonaa euroa (821). Kulu-tuottosuhde heikkeni ja oli 78,6 prosenttia (59,7).

Omistaja-asiakkaille kertyneet uudet OP-bonukset kasvoivat 24,4 prosenttia 101 miljoonaan euroon. Vuoden 2026 alussa OP-bonuksia korotettiin, ja niitä kertyy palveluista aiempaa laajemmin.

Korkokate laski 10,4 prosenttia 549 miljoonaan euroon. Osuuspankit-segmentin korkokate laski 16,0 prosenttia 389 miljoonaan euroon ja Yrityspankki-segmentin laski 7,4 prosenttia 136 miljoonaan euroon. Luottokanta kasvoi vuodessa 0,9 prosenttia 100,0 miljardiin euroon ja talletukset 4,8 prosenttia 81,3 miljardiin euroon. Kotitalouksien talletukset kasvoivat vuodessa 3,5 prosenttia 50,7 miljardiin euroon. Asiakkaat nostivat katsauskaudella uusia luottoja 5,8 miljardia euroa (6,1).

Saamisten arvonalentumisia oli 9 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia palautui 24 miljoonaa euroa. Lopullisia luottotappioita oli 13 miljoonaa euroa (16). Tappiota koskeva vähennyserä oli katsauskauden lopussa 674 miljoonaa euroa (677), josta johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia oli 52 miljoonaa euroa (58). Järjestämättömät saamiset laskivat ja olivat 1,9 prosenttia (2,5) vastuista. Saamisten arvonalentumiset luotoista ja muista saamisista olivat 0,04 prosenttia (-0,10) luotto- ja takauskannasta.

Nettopalkkiotuotot kasvoivat 14,1 prosenttia 236 miljoonaan euroon. Vertailukaudella omistaja-asiakkaat saivat päivittäiset pankkipalvelut ilman kuukausimaksuja. Maksuliikkeen nettopalkkiotuotot kasvoivat 23 miljoonaa euroa 82 miljoonaan euroon ja sijoitusrahastojen 7 miljoonaa euroa 53 miljoonaan euroon.

Vakuutuspalvelutulos kasvoi 34 miljoonaan euroon (2). Vakuutuspalvelutulos sisältää liiketoiminnan kuluja 148 miljoonaa euroa (142). Vahinkovakuutuksen nettomaksutuotot, sisältäen jälleenvakuutuksen osuuden, kasvoivat 7,3 prosenttia 449 miljoonaan euroon. Nettokorvauskulut jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen kasvoivat 3,0 prosenttia 295 miljoonaan euroon. Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde parani 97,8 prosenttiin (99,5).

Tuotot sijoitustoiminnasta eli sijoitustoiminnan nettotuotot, vakuutuksen nettorahoituskulut ja tuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista laskivat yhteensä -187 miljoonaan euroon (37). Sijoitustoiminnan tuottoja laski Vakuutuksen ja Ryhmätoimintojen osakesijoitusten käyvän arvon muutokset. Vakuutuksen sijoitustoiminnan nettotuotot ja nettorahoituskulut yhdessä kertovat vakuutustoiminnan sijoitustoiminnan tuloksellisuuden. OP Pohjolan vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli -0,7 prosenttia (-1,1).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen eli saamistodistusten, osakkeiden ja johdannaisten nettotuotot olivat yhteensä -414 miljoonaa euroa (-448), ja sijoitussopimusvelkojen nettotuotot olivat yhteensä 127 miljoonaa euroa (184). Vakuutuksen nettorahoituskulut olivat 111 miljoonaa euroa (229).

Pankkitoiminnan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot laskivat 5 miljoonaan euroon (71) johdannaisten arvonmuutosten seurauksena.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 13 miljoonaa euroa (-11). Vertailukaudella liiketoiminnan muita tuottoja laski potilasvakuutuksen täysomavastuisten sopimusten saamisten arvostuksen oikaisu 23 miljoonaa euroa.

Kulut yhteensä kasvoivat 5,5 prosenttia 622 miljoonaan euroon. Henkilöstökulut kasvoivat 7,6 prosenttia 301 miljoonaan euroon. Kasvuun vaikuttivat henkilöstömäärän kasvu ja palkankorotukset. Henkilömäärä kasvoi lähes 150 henkilöllä, erityisesti riskienhallinta- ja compliance-toimintojen sekä palvelujen kehittämisen tehtävissä. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä laskivat 20,6 prosenttia 25 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 6,3 prosenttia 296 miljoonaan euroon. ICT-kulut olivat 155 miljoonaa euroa (139). Kehittämisen kuluvaikutus oli 110 miljoonaa euroa (101), ja aktivoidut kehittämismenot olivat 11 miljoonaa euroa (13). Viranomaismaksut olivat 1 miljoonaa euroa (1). EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) ei kerää pankeilta vakausmaksuja vuodelta 2026.

Tulokseen sisältyvät OP-bonukset omistaja-asiakkaille, 101 miljoonaa euroa (73), on jaettu OP-bonusten kertymisen perusteella korkotuottoihin, 49 miljoonaa euroa (33), korkokuluihin, 27 miljoonaa euroa (22), sijoitusrahastojen palkkiotuottoihin, 17 miljoonaa euroa (13) ja vakuutuspalvelutulokseen, 9 miljoonaa euroa (4).

Tuloverot olivat 62 miljoonaa euroa (85). Katsauskauden efektiivinen veroaste oli 38,9 prosenttia (20,1). Laskennallinen veroaste kasvoi, koska osasta osakkeiden käyvän arvon laskua ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kaikkien osakkeiden käyvän arvon laskun hyödyntäminen verotuksessa ei ole todennäköistä. Laaja tulos verojen jälkeen oli 88 miljoonaa euroa (362).

Oma pääoma oli 19,6 miljardia euroa (19,7). Omaan pääomaan sisältyi Tuotto-osuuksia 3,0 miljardia euroa (3,1), josta irtisanottujen Tuotto-osuuksien osuus oli 0,2 miljardia euroa (0,3).

OP Pohjolan rahoitusasema ja maksuvalmius ovat vahvoja. LCR-suhdeluku oli 192 prosenttia (186) ja NSFR-suhdeluku oli 132 prosenttia (131).

OP Osuuskunnan varsinainen osuuskunnan kokous

OP Osuuskunta piti 22.4.2026 varsinaisen osuuskunnan kokouksen, jossa valittiin hallintoneuvoston jäsenet, tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja.

Hallintoneuvostossa on jatkossa 21 jäsentä. Kokouksessa valittiin uudelleen seuraavat erovuorossa olleet hallintoneuvoston jäsenet: Key Account Manager Jan Drugge, yrittäjä Erkki Haavisto, asianajaja Miia Hirvonen, asianajaja Taija Jurmu, toimitusjohtaja Juha Korhonen, toimitusjohtaja Sanna Metsänranta, hallituksen puheenjohtaja Annukka Nikola, toimitusjohtaja Leena Perämäki, toimitusjohtaja Pertti Purola, henkilöstöjohtaja Titta Saksa, yrittäjä Miika Sunikka, maaseutujohtaja Hannu Tölli ja toimitusjohtaja Mikko Vepsäläinen.

Uusiksi hallintoneuvoston jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski, yrityskehityspäällikkö Jussi Kemilä, toimitusjohtaja Mika Kivimäki, toimitusjohtaja Mika Korkia-aho, Vice President, Chief Human Resources Officer Mervi Leipijärvi, toimitusjohtaja Mikko Leskelä, toimitusjohtaja Janne Pohjolainen ja yritysoikeuden professori Janne Ruohonen.

Järjestäytymiskokouksessaan 22.4.2026 hallintoneuvosto valitsi puheenjohtajakseen uudelleen hallituksen puheenjohtaja Annukka Nikolan ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi asianajaja Taija Jurmun. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Mika Kivimäki.   

Tilintarkastajaksi tilikaudelle 2026 valittiin varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lauri Kallaskari.

Kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2026 valittiin varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka nimeämänä päävastuullisena kestävyysraportointitarkastajana toimii KRT Tiina Puukkoniemi.

Näkymät

Lähi-idän sota varjostaa maailmantalouden näkymiä sekä heikentää Suomen talouden kasvua ja nostaa inflaatiota. Geopoliittisten kriisien laajeneminen tai kaupan esteiden lisääntyminen voivat vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin sekä OP Pohjolan ja sen asiakkaiden taloudelliseen toimintaympäristöön.

OP Pohjolan liikevoiton arvioidaan olevan vuonna 2026 hyvällä tasolla, mutta muodostuvan kuitenkin pienemmäksi kuin vuoden 2025 liikevoitto.

OP Pohjolan tuloskehityksen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät toimintaympäristön kehitykseen, sijoitusmarkkinoihin sekä saamisten arvonalentumisten kehitykseen. Esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä. Toteutuvat tulokset voivat olla merkittävästi erilaiset.

Lehdistötilaisuus

OP Pohjolan tuloksen esittelee medialle pääjohtaja Timo Ritakallio 6.5.2026 klo 11.00 osoitteessa Gebhardinaukio 1, Vallila. Lisätiedot: OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Yrityspankki Oyj ja OP-Asuntoluottopankki Oyj julkaisevat omat osavuosikatsauksensa.

Vuoden 2026 taloudellisten raporttien julkaisuajankohdat

Puolivuosikatsaus 1.1.−30.6.2026	23.7.2026
Osavuosikatsaus 1.1.−30.9.2026	27.10.2026
OP-yhteenliittymän Pilari 3 -raportti 31.3.2026	Viikko 20
OP-yhteenliittymän Pilari 3 -raportti 30.6.2026	Viikko 34
OP-yhteenliittymän Pilari 3 -raportti 30.9.2026	Viikko 46

Helsingissä 6.5.2026

OP Osuuskunta 
Hallitus

Lisätiedot:

Pääjohtaja Timo Ritakallio, puh. 010 252 4500 
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Timonen, puh. 010 252 1325 
Viestintäjohtaja Piia Kumpulainen, puh. 010 252 7317

JAKELU

Nasdaq Helsinki Oy
Euronext Dublin (Irish Stock Exchange)
LSE London Stock Exchange
Keskeiset tiedotusvälineet
op.fi

OP Pohjola on Suomen suurin finanssialan toimija, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 15 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Pohjolan muodostavat osuuspankit sekä OP Pohjolan keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo yli 120 vuoden ajan. www.op.fi

Liite

OP Pohjolan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2026