Nordea Henkivakuutuksen Suuren eläkekyselyn mukaan 58 prosenttia alle 40-vuotiaista on jo varautunut tai suunnittelee varautuvansa eläkeajan toimeentuloon sijoittamalla. Nuorten kokemukset ovat osa laajempaa luottamuspulaa eläkejärjestelmää kohtaan: valtaosa suomalaisista pitää omaehtoista varautumista välttämättömänä ja lähes kaksi kolmesta kannattaa mallia, jossa voisi itse valita, mihin osa eläkemaksuista sijoitetaan.
Nuorten aikuisten luottamus nykyjärjestelmän reiluuteen on heikko, mutta halu vaikuttaa omaan taloudelliseen tulevaisuuteen vahva. Vain 16 prosenttia alle 40-vuotiaista arvioi eläkejärjestelmän kohtelevan nuoria ja varttuneempia tasapuolisesti.
Samaan aikaan yli puolet (58 %) nuorista on varautunut tai suunnittelee varautuvansa eläkeajan toimeentuloon rahastoilla, osakkeilla tai osakesäästötilillä. Vain 19 prosenttia kertoo, ettei ole varautunut eläkeaikaansa.
"Tulokset osoittavat, että nuoret pohtivat tulevaisuuttaan ja haluavat vaikuttaa siihen aktiivisesti. Jos luottamus järjestelmään horjuu, oma säästäminen ja sijoittaminen tarjoavat konkreettisen tavan rakentaa taloudellista turvaa. Nuoret suhtautuvat eläkeaikaansa aktiivisena projektina eivätkä pelkkänä vuosikymmenten päässä odottavana lupauksena", sanoo Nordea Henkivakuutuksen liiketoimintajohtaja Lauri Hallberg.
Omaehtoinen varautuminen on suomalaisten mielestä välttämätöntä
Nuoret eivät ole yksin epäilyjensä kanssa. Tutkimuksen mukaan vain 37 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomella on tulevaisuudessakin varaa ylläpitää nykyistä työeläkejärjestelmää. Vastinetta maksamilleen eläkemaksuille luottaa saavansa 43 prosenttia suomalaisista, ja 40 prosenttia uskoo tulevansa toimeen saamallaan eläkkeellä.
Kolme neljästä (76 %) suomalaisesta pitää omaehtoista varautumista välttämättömänä tulevan eläketurvan kannalta.
"Monet suomalaiset pyrkivät vahvistamaan omaa taloudellista liikkumavaraansa säästämällä ja sijoittamalla. Eläkejärjestelmää tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta siihen kaivataan uusia mahdollisuuksia tehdä omaan eläkkeeseen vaikuttavia valintoja", Hallberg sanoo.
Enemmistö suomalaisista haluaa vaikuttaa aktiivisesti eläkevaroihinsa
Koko väestöstä 64 prosenttia kannattaa mallia, jossa osa eläkemaksuista olisi sijoitettavissa kohteisiin, jotka saa valita itse. Rahastoeläkemalli kiinnostaa laajasti eri ikäryhmissä ja elämäntilanteissa, mutta keskimääräistä enemmän kannatusta malli saa nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 50-vuotiaista tätä mallia kannattaa 69 %.
Rahastoeläkemallin kannattajat sijoittaisivat varojaan etenkin suomalaisiin yrityksiin. Lähes puolet (46 %) suomalaisista ohjaisi eläkesäästöjä kotimaisiin osakkeisiin tai osakerahastoihin, ja alle joka kymmenes (8 %) kyselyyn vastannut kertoo suosivansa korkean riskin sijoituskohteita.
"Tulokset kertovat, että suomalaiset kaipaavat eläkejärjestelmään enemmän läpinäkyvyyttä ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa", toteaa Hallberg.
"Suomalaiset eivät näytä asettavan yhteistä eläkejärjestelmää ja omaa toimijuutta vastakkain. Mahdollisuus vaikuttaa osaan eläkevaroista voisi tehdä eläketurvasta henkilökohtaisemman ja näkyvämmän sekä vahvistaa tunnetta siitä, että omilla valinnoilla on merkitystä."
Nordea Henkivakuutuksen tutkimukseen vastasi 1 118 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilta Suomea. Lisäksi nuorten aikuisten suhtautumisesta eläkejärjestelmään kerättiin erillinen aineisto 502:lta alle 40-vuotiaalta henkilöltä. Aineistot kerättiin sähköisillä vastaajapaneeleilla 13.3.-20.4.2026, ja kyselyn toteutti Aula Research. Koko väestöä koskeva otos kiintiöitiin iän, sukupuolen, asuinmaakunnan ja pääasiallisen toiminnan mukaan vastaamaan Suomen väestöä, ja sen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä. Virhemarginaali nuorten aikuisten otoksessa on noin ±4 prosenttiyksikköä.