Keslan tuore 2024-tulosvaroitus vahvisti mielikuvaa aneemisesta kysyntätilanteesta. 2024-2026:n ennustemuutoksemme ovat alaspäin, mutta eivät ole euromääräisesti merkittäviä. Päivitetyillä ennusteillamme osakkeen arvostustaso on vuoden 2025 kertoimilla edelleen vaativa. Säilytämme suosituksemme vähennä-tasolla ja ennusteleikkaustemme myötä tarkistamme tavoitehintamme 3,30 (aik. 3,50) euroon.

Jos ei ole volyymejä, ei tule tulostakaan

Kesla muutti jo entuudestaan varovaista 2024-ohjeistustaan hieman negatiivisemmaksi. Yhtiö odottaa edelleen liikevaihtonsa laskevan selvästi v/v, mutta arvelee nyt liiketuloksensa ”laskevan”, kun aiempi muotoilu oli ”laskevan hieman”. Ongelmien perussyy on yhä vaisu kysyntä, jota painavat asiakkaiden yleinen varovaisuus investoinneissa, jakeluketjun varastojen aina vain jatkuva alasajo sekä joidenkin asiakkaiden haluamat yli vuodenvaihteen ulottuvat lykkäykset toimitusten vastaanottamisessa (ja laskun maksamisessa). Lisäongelmia Q4:lle ovat tuoneet Teollisuusliiton pistelakot. Kaikkiaan Keslan kapasiteetin käyttöaste on jäänyt edelleen matalaksi, mikä näkyy Q4:n kannattavuudessa. Vaikka jo edelliset 2024-ennusteemme olivat varovaisia, olemme leikanneet edelleen liikevaihtoennustettamme -3 %:lla ja EBIT-marginaaliennustettamme -0,2 %:sta -1,0 %:iin. Koska Keslan kohdemarkkinaongelmat jatkuvat vielä H1’25:llä, olemme leikanneet myös vuoden 2025 liikevaihtoennustettamme -4 %:lla ja EBIT-marginaaliennustettamme 3,8 %:sta 3,4 %:iin. Vuoden 2026 ennusteemme ovat lähes ennallaan. Odotamme tuolloin Keslalta +10 %:n v/v liikevaihdon kasvua ja 5,2 %:n EBIT-marginaalia.

Arvostus säilyy vaativana

Keslan osakkeen kokonaistuotto-odotus on vuoden 2025 EV/EBITDA-pohjaisella laskelmalla +4 % p.a. eli riskikorjattu tuotto on heikko oman pääoman tuottovaatimuksemme ollessa yli 12 %. Keslan vuoden 2025 EV/EBITDA- ja EV/EBIT-kertoimet ovat -11…+27 %:n etäisyydellä verrokkien mediaanista. Kertoimien tulisi mielestämme olla johdonmukaisemmin osakkeelle hyväksymämme noin -5…-10 %:n diskonton verran verrokkien alapuolella. Osakkeen verrokkiarvostus on siten epäyhtenäinen, mutta kokonaisuutena yläkantissa. DCF-malli indikoi osakkeelle vain +4 %:n nousuvaraa eli osake on suunnilleen täyteen hinnoiteltu. Selvemmän nousuvaran syntyminen vaatisi pidemmän tähtäimen kannattavuusennusteiden nostoa ja/tai Keslan riskiprofiilin alentumista, mihin ei toistaiseksi ole perusteita.