contentSlug

type

ContentSlug_ContentQuery

slug

ContentPageContentQuery

content

trendingContent

query ContentSlug_ContentQuery(
  $contentSlug: String!
  $type: [ContentType!]
) {
  ...ContentPageContentQuery_13QmVO
}

fragment CompanyDetails_Content on Content {
  __isContent: __typename
  companies {
    name
    description
    pageUrl
    id
  }
}

fragment CompanyTagList on Company {
  pageUrl
  name
  viewerIsFollowing
}

fragment ContentBasicInfo on Content {
  __isContent: __typename
  id
  type
  title
  lang
  companies {
    ...CompanyTagList
    id
  }
  ...PublishingDetails
  ...Reactions
}

fragment ContentMetadata on Content {
  __isContent: __typename
  type
  title
  lang
  pageUrl
  alternatePageUrls: translations {
    __typename
    pageUrl
    lang
  }
  imgUrl
  description
  ... on Video {
    liveTime
    videoUrl
  }
  ... on Webcast {
    liveTime
    videoUrl
  }
}

fragment ContentPageContentQuery_13QmVO on Query {
  content(slug: $contentSlug, type: $type) {
    __typename
    id
    type
    title
    isPremium
    lang
    htmlBody
    companies {
      forum {
        latestPosts {
          ...ForumPosts
        }
      }
      defaultInstrument {
        isin
        id
        marketOpen
        marketClose
        marketplace {
          region
        }
        returns {
          total
        }
      }
      id
    }
    createdAt
    ... on Video {
      liveTime
    }
    ... on Webcast {
      liveTime
    }
    slug
    ... on CompanyReport {
      reportUrl
    }
    ... on ThirdPartyCompanyReport {
      reportUrl
    }
    ... on StockExchangeRelease {
      reportUrl
    }
    ...ContentBasicInfo
    ...ContentMetadata
    ...PriceAndRecommendation_Content
    ...CompanyDetails_Content
    ...ReportLink_Content
    ...KeyFigures_Content
  }
  ...TrendingContent_1jQ2Cn
}

fragment ForumPosts on ForumPost {
  text
  likesCount
  url
  author
  postedAt
  authorImgUrl
}

fragment KeyFigures_Content on Content {
  __isContent: __typename
  companies {
    defaultInstrument {
      estimateData {
        modelType
        reportingCurrency
      }
      snapshot {
        transaction {
          date
          actualized {
            year
            quarter
            revenue
            revenueGrowth
            ebitAdjusted
            ebitReported
            ebitda
            enterpriseValue
            epsAdjusted
            dividend
            dividendYield
            sharePrice
          }
          estimates {
            year
            quarter
            revenue
            revenueGrowth
            ebitAdjusted
            ebitReported
            ebitda
            enterpriseValue
            epsAdjusted
            dividend
            dividendYield
            sharePrice
          }
        }
      }
      id
    }
    id
  }
}

fragment PriceAndRecommendation_Content on Content {
  __isContent: __typename
  createdAt
  companies {
    id
    name
    viewerIsFollowing
    defaultInstrument {
      snapshot {
        priceData {
          date
          lastPrice
          tradeCurrency
        }
        transaction {
          date
          recommendation
          targetPrice
        }
        prevTransaction {
          recommendation
        }
      }
      id
    }
  }
}

fragment PublishingDetails on Content {
  __isContent: __typename
  createdAt
  publishers {
    name
    imgUrl
  }
  authors {
    __typename
    id
    name
    slug
    imgUrl
    jobTitle
  }
  ... on Video {
    liveTime
  }
  ... on Webcast {
    liveTime
  }
}

fragment Reactions on Content {
  __isContent: __typename
  id
  reactionGroups {
    reactionType
    reactionsCount
    viewerReacted
  }
}

fragment ReportLink_Content on Content {
  __isContent: __typename
  type
  isPremium
  ... on CompanyReport {
    reportUrl
  }
  ... on ThirdPartyCompanyReport {
    reportUrl
  }
  ... on StockExchangeRelease {
    reportUrl
  }
}

fragment TrendingContent_1jQ2Cn on Query {
  trendingContent(type: ARTICLE) {
    __typename
    id
    title
    lang
    pageUrl
    createdAt
    type
    imgUrl
    companies {
      squareLogoUrl
      id
    }
    authors {
      __typename
      imgUrl
      id
    }
    publishers {
      imgUrl
    }
  }
}


markkinariskit-pitavat-meidat-varovaisina

__typename

title

isPremium

lang

htmlBody

companies

createdAt

publishers

authors

reactionGroups

pageUrl

translations

imgUrl

description

Analyytikko

Sauli Vilén

Matias Arola

United Bankers on suomalainen, vuonna 1986 perustettu varainhoidon ja sijoitusmarkkinoiden asiantuntija. Se on yksi Suomen vanhimmista pankkiryhmistä riippumattomista varainhoitoyhtiöistä. Konserniin varainhoitoliiketoimintaan kuuluvat rahastot, täyden valtakirjan omaisuudenhoito ja strukturoidut sijoitustuotteet. Rahastoissaan United Bankers on erikoistunut reaaliomaisuussijoittamisen ratkaisuihin, kuten metsään, kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja uusiutuvaan energiaan. Liiketoimintaan kuuluvat myös pääomamarkkinapalvelut. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

Omaan korvaan tämä myös kuulosti aika erikoiselta. Tuohan on jatkuvaa intressikonfliktia, kun kahden rahaston välillä tehdään vuokrasoppareita. Varmaan siellä on eri salkunhoitajat, mutta on se silti vaikea pitää objektiivisena ja molempien rahastojen sijoittajien kannalta kannattavana. Yksittäisen casen osalta totta kai voi olla hyvä juttu saada niitä “massiivisia synergioita”, mutta jos koko rahaston strategia nojaa suurelta osin siihen, niin ei kuulosta ihan oikealta. Ihan näin suoraan eivät tietysti sano, mutta hakematta tulee mieleen että jos rahaston strategia ei kanna omillaan ilman tuollaisia hyväveli-kytkyjä, niin ei ole minua varten.

Mielenkiintoisia vastauksia. Vaikuttaa siltä, että tarkoitus ei ole tosiaan mennä mukaan parhaisiin hankkeisiin tai maksimoida rahaston kykyä laittaa pääomat töihin ostamalla ready-to-build-vaiheen hankkeita muilta, vaan ainakin toistaiseksi toimia eräänlaisena syöttörahastona syömähammas metsärahaston valtavalle maamassalle. UB:n sisäisellä bisneslogiikalla on siis selvästi järkeä mennä mukaan valtavan riskisiin kehityshankkeisiin pienemmälläkin mittakaavalla ja pitkän, vuosikausia kestävien lupaprosessien kautta, mutta jos olisin rahastosijoittaja, niin miettisin kahteen kertaan tuohon rahastoon osallistumista. Hankevaihe on äärimmäisen pääomakevyttä, koska fyrkkaa menee lähinnä palkkakuluihin ja rahastolle tuottoa tulee vain paperilla, kun yhtiö itse arvioi omien hankkeittensa arvon kasvaneen lupaprosessien edetessä. Koska hanketoiminnassa lupaprosessit ovat hitaita, kulut kiinteitä ja bisnes vahvasti skaalaavaa, niin UB:n kannattaisi ottaa pikkasen kunnianhimoa tekemiseen ja se 1 000 MW hankeportfolio kasvattaa tuonne 5 000 MW - 10 000 MW -luokkaan, mutta kun näyttää olevan aivan pakko käyttää Suomessa pelkästään omia maa-alueita, eikä sieltä vaan löydy tarpeeksi sopivia kehityshankkeita, niin minkäs teet  Tuulivoimalla voi helposti mennä viidestä seitsemään vuotta hankkeen aloituksesta, ennen kuin ensimmäistäkään liikevaihtoeuroa on kilahtanut tilille ja tämän vuoksi kaikki kilpailevat rahastot pyrkivät tulemaan mukaan hankkeisiin vasta loppuvaiheessa valmiiseen pöytään, kun hanke on ready-to-build ja pääomaintensiivinen vaihe alkaa. Teollisen mittakaavan aurinkovoima ja akkuhankkeen sen sijaan saadaan nopeammin liikkeelle, minkä vuoksi ne ovat yleistyneet uusiin ennätyslukemiin viime vuosina tuulivoiman kustannuksella. Suomessa on (melkein) Euroopan halvinta sähköä ja tämä ei missään nimessä ole se optimaalisin maa rahastolle uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseksi, koska kulutus ei skaalaa riittävän nopeasti ylöspäin verrattuna uuteen tuotantoon. Fingridin koviin ennusteisiin on helppo vedota perustellakseen kulutuksen kasvua, mutta kyseessä on firma jolla on viranomaistehtävä ja velvollisuus varautua kaikista äärimmäisiin kulutusskenaarioihin. Nyt jos tämä tai seuraava hallitus iskee kovaa datakeskusinvestointeihin lisäveroilla ja muilla vihamielisillä toimilla eikä vetytalous toteudukaan, niin voidaan helposti ajautua tilanteeseen, missä mikään uusi sähköntuotanto ei ole kannattavaa. Siinä pääseekin sitten kivasti alaskirjaamaan niitä hankkeiden paperivoittoja, kun PPA-sopimuksen vastapuolia ei löydykään. Toki voihan sitä olla sit mukana datakeskusbisneksessä tai kulutuspuolella ja sitä kautta hankkia omalle sähkölleen kysyntää, mutta aika kikkailuksihan tuo menee sen sijaan, että hakeuduttais sinne (vaikkapa Saksaan tai Italiaan) missä saadaan eniten voittoa uusiutuvien investoinneilla

Tässä tuore haastis missä käsiteltiin myös tätä kysymystä!                     Inderes              Aurinkoa ja akkuja tuulen kaveriksi | Salkunhoitajat – UB Uusiutuva Energia -...    Aika: 09.06.2025 klo 18.06 UB Uusiutuvan Energian salkunhoitajat Tapio Nuotio ja Heikki Kauppinen kommentoivat rahaston hankkeiden ylösajoa ja uusiutuvan energian markkinan kuulumisia inderesTV:ssä.

@Sauli_Vilen, tuo ahkera Ruoholahden kolhoosin proletaari on tehnyt sunnuntai-iltatöinä valmiiksi UB:n tuoreimman yhtiöraportin. United Bankersin alkuvuosi on lähtenyt verkkaisesti liikkeelle, kun markkinan epävarmuus on painanut hallinnoitavia pääomia ja vaikeuttanut uusmyyntiä. Laskeneiden ennusteidemme seurauksena tarkistamme tavoitehintamme 17,0 euroon (aik. 18,0e). Suhtaudumme edelleen positiivisesti yhtiön pitkän aikavälin näkymään, mutta lyhyellä aikavälillä kurssiajurit ovat vähissä tuloksen mennessä väärään suuntaan ja arvostuksen ollessa neutraali. Toistammekin vähennä-suosituksen ja jäämme odottamaan merkkejä tuloskasvuun paluusta.                   Inderes              United Bankers: Tuloskasvua odotellessa - Inderes    United Bankersin alkuvuosi on lähtenyt verkkaisesti liikkeelle, kun markkinan epävarmuus on painanut hallinnoitavia pääomia ja vaikeuttanut uusmyyntiä. Laskeneiden ennusteidemme seurauksena tarkistamme tavoitehintamme 17,0 euroon (aik. 18,0e)....

Riippuu varmaan mahdollisen tuonnin mittakaavasta. Jos puhutaan koivokuidun ja hakkeen tuonnista sotaa edeltäneessä tai sitä pienemmässä skaalassa, niin pitkähköltä ajalta tuntuisi sen järjestelemiseen. Laajamittaisen oman puunhankintaorganisaation rakentamiseen sen sijaan voisi upota paljonkin aikaa, mutta niin kuin UB:kin asiallisesti toteaa, puun tuonti idästä ei ollut rajoittamatonta ennen sotaa. Huomattavan mielenkiintoinen kysymys myös on, millainen lisätarjonta, riittäisi pudottamaan puun hintaa ja sitä kautta metsämaan hintoja Suomessa (ts. mikä on puumarkkinan hintajousto). Joskus vastaavissa tilanteissa, yllättävän pienikin muutos tasapainotilassa voi poistaa pahinta painetta, mutta toki tässä kontekstissa en osaa asiaa luotettavasti arvioida. Markkinaa toki voisi löysätä myös kysynnän supistuminen, jos teollisuuden pahoinvointi jatkuu liian pitkään ja/tai liian voimakkaasti. Teollisuuden näkökulman UB:n muuten hyvä ja uskottava teksti jätti pitkälti käsittelemättä.

En tiedä metsänhoidosta mitään muuten kuin, että olen kuunnellut äänikirjana Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämänkerran (kuuntelusuositus!), mutta oon aika monta kertaa päässyt lukemaan, miten bullerovarainhoitajat perustelevat, että kuinka juuri heidän raaka-aineensa kohdalla markkinatalous lakkaa toimimasta ja tarjonnan pullonkaulat jatkuvat, jos eivät nyt ikuisesti, niin ainakin riittäväksi ajaksi ettei sijoittajan tarvitse huolestua ja vetää rahojaan pois. Korkeat hinnat ovat aina huippuaikojen puheissa tulleet jäädäkseen. Käytännössä aina nämä ennusteet menevät kuitenkin täysin pieleen ja markkinatalouden toimijoiden kekseliäisyys yllättää raaka-ainebullerot, oli sitten kyseessä öljy, kupari, litium, kobaltti, mutta miksei myöskin vaikkapa raakapuu. Venäjän pakotteiden päättyminen on väistämättömyys, koska pakotteiden loppuminen on passiivinen toimi, kun taas niiden jatkaminen on aktiivinen toimi, joka pitää tehdä yksimielisesti 2 kertaa vuodessa. Tämä on käänteinen logiikka Iranin, Kuuban ja muiden vastaavien rosvomaiden sanktioihin, joiden purkaminen vaatii vaivannäköä ja energiaa. Riittää että yksikin EU-maa on sanktioiden jatkamisesta eri mieltä ja ne rakeuavat automaattisesti. Sanktioiden purkamisen jälkeen Venäjän valtava investointipaine purkautuu ja Ponsset sekä Keslat myyvät Venäjälle koneita ilomielin. Yksikään tämän sektorin firma kun ei voi jättää myymättä Venäjän kokoiselle valtavalle metsämarkkinalle, olivat ne poliittisesti mitä mieltä tahansa. Tarpeen tulleen myynti hoidetaan vaikkapa Valko-Venäjän, Kazakstanin tai Georgian kautta hygieniasyistä. Venäjä on takapajuinen raaka-aineiden tuottajatalous, jossa ei mitään sen monimutkaisempaa sitten juuri valmistetakkaan. Ei puun korjuu varmastikaan nyt niin paljoa eroa öljystä, kaasusta, viljasta tai metalleista, joiden hyödyntämisen Venäjä osaa hyvin. Kreml ja kaverioligartkit helposti järjestelevät keskenään kyllä lainaa ja investointitukea tarvittavan määrän omille bisneksillensä, eikä edes haittaa, että puolet kähvelletään matkalla. Se voi Helsingin herralle kiiltonahkakengissä kuulostaa hirmuisen vakavalta, kun joku sertifikaattipaperi ei meinaa löytyä, mutta jos Yhdysvallat ja EU eivät saa edes yhdessä tehokkaasti sanktioitua Venäjän öljynkuljetusta maailman merien lävitse, kun itäinen naapuri keksii joka viikko uusia tapoja kikkailla, niin meinasivatko ihan oikeasti, että joku ESG-paperi tuottaa mitään vaikeuksia. Ne väärennetään, joku toimija lahjotaan tai puulastit sekoitetaan jollain sopivalla tavalla sertifioidun tavaran kanssa, että alkuperä saadaan häivytettyä. Eikä ostajaa kiinnosta asioiden todellinen laita tuon taivaallista, kunhan se virallinen ‘vapaudu vankilasta’ lippulappu on nimellisesti kunnossa. Siksihän niitä sertifikaatteja ylipäätänsä hankitaan, että näin voidaan yrityksen puolelta uskottavasti hyvesignaloida vastuullisuudesta, riippumatta asioiden todellisesta laidasta. Meillä on valtava tarve ostaa halpaa venäläistä puuta korkean hinnan lisäksi ihan jo senkin takia, että hakkuita pitää vähentää ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi ja heillä taas on sodan jälkeen valtavasti työttömiä ja kova tarve saada lisää tuloja valtioille ja myydä meille puuta. Aika velho pitäisi olla, että näistä perustavanlaatuisista lähtökohdista kykenisi loogisesti jotenkin johtamaan puukaupan olevan seis 5 - 10 vuotta.

UB:ltä tosi kiinnostava artikkeli mahdollisesta Venäjän puukaupan käynnistymisestä. Joidenkin asiantuntijakommenttien perusteella puukauppa olisi yksi ensimmäisiä mahdollisia asioita joka tapahtuisi kaupan aikanaan normalisoituessa. Syinä tähän mm. metsäteollisuuden iso lobbausvoima ja kaupan helppous (“se on vain puuta”, ei vaadi investointeja, vähentää meillä painetta hakkuisiin yms). UB:lle tämä asia on merkityksellinen, sillä jos raakapuuta valuisi paljon Suomeen, laskisi se väistämättä metsän hintaa täällä. Tämä taas aiheuttaisi haasteita metsärahastoille (tuotot ja tämän kautta tuottopalkkiot sekä mahdollinen uusmyynti), jotka ovat UB:n tärkein tukijalka. UB:llä vähemmän yllättäen hyvin penseä suhtautuminen Venäjän puukauppaan, mutta ainakin omaan korvaan nämä perustelut ovat uskottavia  Mitä sanoo @Antti_Viljakainen , onko tuo 5-10v käynnistysperiodi realistinen?            unitedbankers.fi              Venäjän metsätalous, puunkorjuu ja raakapuun tuonti Suomeen ennen ja...    Salkunhoitaja Kari Kankaan blogissa tarkastellaan Venäjän ja Suomen metsämarkkinan tilannetta.                             Ps, selvyyden vuoksi, itse toivon että kauppaa ei koskaan normalisoitaisi (tai ainakaan ennen kun syylliset rahdattu Haagiin yms.), mutta meikäläisen mielipide ei näissä paljon paina. Analyytikkona pitää pohdinnoissa huomioida myös nämä epämiellyttävät skenaariot.

United Bankers

United Bankers on toteuttanut viime vuosina strategiaansa määrätietoisesti ja yhtiöllä on hyvät edellytykset palata markkinan elpyessä tuloskasvuun 2021 alkaen. Osakkeen nykyinen arvostustaso...

<p>United Bankers on toteuttanut viime vuosina strategiaansa määrätietoisesti ja yhtiöllä on hyvät edellytykset palata markkinan elpyessä tuloskasvuun 2021 alkaen. Osakkeen nykyinen arvostustaso on mielestämme kuitenkin haastava yhtiön korkeat markkinariskit huomioiden. </p> 

	2019	20e	21e
Liikevaihto	32,5	28,8	33,7
kasvu-%	9,4 %	−11,5 %	17,0 %
EBIT (oik.)	6,7	4,1	6,6
EBIT-% (oik.)	20,7 %	14,3 %	19,6 %
EPS (oik.)	0,51	0,31	0,50
Osinko	0,43	0,31	0,40
Osinko %	4,9 %	1,8 %	2,3 %
P/E (oik.)	17,2	55,8	34,7
EV/EBITDA	10,3	29,3	20,6

Markkinariskit pitävät meidät varovaisina

Sisäänkirjautuminen vaadittu

United Bankers

Tunnusluvut23.03.2020