Tietojärjestelmäuudistuksen pitkittyminen tarkoittaa, että kestävä tulosparannus on mielestämme mahdollista vasta 2029, kun ERP ja Järvenpään jakelukeskus ovat kunnolla käytössä. Myös Kronansin osuuden myynti on mielestämme todennäköistä vasta 2-3 vuoden horisontilla. Sillä välin Oriolalla on merkittäviä operatiivisia riskejä sisältäviä muutosprojekteja, jotka lisäksi heikentävät sen tasetta entisestään. Siten näemme 12 kuukauden horisontilla riski-tuottosuhteen heikkona, vaikka tunnistamme yhtiön potentiaalin arvonluontiin keskipitkällä aikavälillä. Ennusteemme laskivat merkittävästi kertakulujen osalta ja hieman myös operatiivisesti. Laskemme tavoitehinnan 0,80 euroon (aik. 1,0) ja suosituksen vähennä-tasolle (aik. lisää).

ERP-projekti viivästyy ja kallistuu selvästi

Oriola kertoi viime viikolla, että sen tietojärjestelmäuudistus venyy vuoteen 2028 (aik. 2027). Arvio projektin kokonaiskustannuksesta kasvoi samalla 54 MEUR:oon, kun se aiemmin oli 35 MEUR. Oriola on myös vaihtanut integraatiokumppania kesken projektin, mikä selittää osin kulujen kasvua, mutta kertoo myös projektin toteutuksen alkuperäisten suunnitelmien mukaan epäonnistuneen. Viivästys oli odotettu, mutta kulujen nousu selvästi odotuksiamme suurempi. Kulut kirjataan pääosin kertaerinä, ja laskimme raportoituja tulosennusteitamme tämän pohjalta noin 15 MEUR lähinnä vuosille 2027-28. Lisäsimme myös 5 MEUR kertakuluja vuodelle 2028 Suomen logistiikkakeskuksen siirtoon liittyen.

Ohjeistettu tulosparannus pienestä kiinni

Oriola ohjeistaa koko vuoden oikaistun käyttökatteen kasvavan edellisvuodesta (35,1 MEUR). H1:n osalta yhtiön tulos on marginaaliset 0,1 MEUR vertailukautta parempi, mikä oli yhtiön alkuperäisiä suunnitelmia heikompi. Syyskuun aikana koetun polttoaineiden hintojen nousun seurauksena uskomme Oriolan kustannusten nousevan loppuvuonna hieman aiempia arvioita enemmän. Laskimme tässä raportissa operatiivisia tulosennusteita 2-3 %. Koko vuoden oik. käyttökate on nyt ennusteissamme käytännössä vertailukauden tasolla (35 MEUR), ja siten näemme Oriolalle selvän riskin ohjeistuksen laskuun loppuvuonna. Ohjeistuksen muutos esim. muotoon ”viime vuoden tasolla” olisi kuitenkin hyvin odotettu.

Tulosparannus painottuu mielestämme vasta vuoteen 2029

Yhtiö tavoittelee vuoteen 2029 päättyvällä strategiakaudella vähintään 5 %:n kasvua ja yli 25 %:n oik. käyttökatemarginaalia (2025: 17 %). Kasvutavoite on mielestämme uskottava, mutta kannattavuustavoite näyttää ERP-viivästyksen myötä yhä epätodennäköisemmältä. Sekä ERP-järjestelmä että Järvenpään jakelukeskus otetaan käyttöön vasta 2028, jolloin käyttöönottokulut ja mahdolliset häiriöt painavat arviomme mukaan myös operatiivista tulosta. Vuoden 2017 ERP-ongelmat muistuttavat, että isoihin järjestelmämuutoksiin liittyy merkittävä operatiivinen riski. Näemme tehokkuushyötyjen näkyvän tuloksessa vasta 2029 alkaen, ja ennustamme kannattavuuden pysyvän siihen asti karkeasti nykytasolla pois lukien heikompi 2028. Kertakulut painavat myös jo valmiiksi matalaa omavaraisuutta, joka käy ennusteidemme mukaan 10 %:ssa vuonna 2028. Mikäli tulos jäisi odotuksiamme heikommaksi, Oriola joutuisi mielestämme harkitsemaan taseen vahvistamista esim. hybridilainalla.

Riskit painavat lähivuosina mahdollisuuksia enemmän

Osien summa ja DCF-arvomme ovat edelleen selvästi tavoitehintaa korkeammat, mutta niiden realisoituminen vaatii käynnissä olevien projektien toteutumista ja/tai Kronans-omistuksen myyntiä. Kronansin kannattavuuden on parannuttava ennen myyntiä, joten pidämme osuuden myyntiä todennäköisenä vasta 2-3 vuoden horisontilla. Siihen asti taseessa on merkittävä alaskirjausriski ja mahdollinen oman pääoman tarve, jota ERP-kulut kasvattavat. Heikko tulosnäkyvyys, kohonneet operatiiviset riskit ja arvon kirkastumiseen vaadittava aika huomioiden osakkeen riskikorjattu tuotto-odotus on mielestämme heikko.