Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Nordnet on Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa toimiva digitaalinen sijoittamisen ja säästämisen alusta. Lisäksi yhtiö valmistelee lanseerausta Saksassa. Asiakkaat ovat pääosin yksityissäästäjiä (B2C), joille Nordnet tarjoaa osake- ja rahastokauppaa, eläkesäästämistä sekä salkkulainoja ja asuntolainoja.
Nordnet perustettiin Tukholmassa vuonna 1996 Öhman Fondkommissionin sivutoiminnaksi, ja ajatuksena oli siirtää osakekauppa pankkikonttorista internetiin. Yhtiö ostettiin pois pörssistä vuoden 2017 alussa, jotta suuret alustainvestoinnit voitiin tehdä listaamattomana, ja vuonna 2019 se osti norjalaisen Netfondsin. Konsernin nykyinen emoyhtiö Nordnet AB (publ) listattiin Nasdaq Stockholmin Large Cap -listalle 25.11.2020 kaupankäyntitunnuksella SAVE. Suurimmat omistajat 31.12.2025 olivat Öhman Intressenter (22,0 %) ja Premiefinans (10,2 %).
Nordnet ansaitsee rahaa kahdella tavalla. Nettopalkkiotuotot muodostivat 57 % vuoden 2025 liiketuotoista. Ne syntyvät välityspalkkioista ja valuutanvaihdosta asiakkaiden käydessä kauppaa (2 406 MSEK) sekä rahastosäästämisen palkkioista (660 MSEK). Ulkoisista rahastoista Nordnet saa jakelijana osuuden palkkiosta, kun taas omien rahastojen hallinnointipalkkio jää Nordnet Rahastojen kautta konsernille. Korkokate muodosti 43 % vuoden 2025 liiketuotoista, ja se syntyy asiakkaiden talletuksista. Q2'26:n lopussa talletuksia oli 95 mrd. kruunua. Osa, jota ei lainata eteenpäin, sijoitetaan korkoa kantavista arvopapereista koostuvaan likviditeettiportfolioon (70 mrd. kruunua). Lisäksi yhtiö on lainannut 31,4 mrd. kruunua. Tästä 60 % on salkkulainoja, joiden vakuutena ovat asiakkaiden arvopaperit, ja loput asuntolainoja Private Banking -asiakkaille Ruotsissa ja Norjassa.
Malli vaatii vain vähän fyysistä omaisuutta. Yhtiöllä ei ole pankkikonttoreita, ja se pyörittää kaikkia neljää markkinaa yhteisellä teknologia-alustalla ja keskitetyillä konsernitoiminnoilla. Näin suurempia volyymeja voidaan käsitellä matalin rajakustannuksin. Rajoittava resurssi on sen sijaan sääntelypääoma. Pankkina Nordnetin on pidettävä omaa pääomaa suhteessa taseeseensa, ja tase kasvaa, kun asiakkaat tallettavat rahaa. Tarpeen ylittävä pääoma palautetaan osakkeenomistajille. Tämä näkyy osinkotavoitteessa (70 % tuloksesta), jota täydennetään takaisinostoilla. Luottotappiot olivat vuonna 2025 käytännössä nollassa, kun kulutusluottoportfolio oli myyty Q4'24:llä.
Selvää kausiprofiilia ei ole. Tuotot seuraavat pääasiassa pörssiaktiivisuutta, ja tulos voi siksi vaihdella ajan mittaan voimakkaasti.
Skaalautuvuutta voi mitata inkrementaalisella marginaalilla eli sillä, kuinka suuri osa jokaisesta uudesta tuottokruunusta päätyy liikevoitoksi. Vuosina 2019–2025 liiketuotot kasvoivat 1 573 MSEK:stä 5 384 MSEK:iin eli yli kolminkertaistuivat, kun taas liiketoiminnan kulut nousivat 1 162 MSEK:stä 1 648 MSEK:iin (+42 %). Liikevoitto nousi 377 MSEK:stä 3 726 MSEK:iin, mikä vastaa noin 88 %:n inkrementaalista marginaalia, ja liikevoittomarginaali nousi 24 %:sta 69 %:iin.
Marginaalin nousua ei selitä pelkkä skaalautuvuus. Korkokate kasvoi korkojen noustessa 498 MSEK:stä (2019) 2 313 MSEK:iin (2025) ja selittää hieman alle puolet tuottojen kasvusta. Lisäksi jaksoon osui kaksi vilkkaan kaupankäynnin vaihetta (2020–2021 ja 2025). Molemmat tekijät ovat syklisiä, ja yhdessä ne ovat tukeneet kehitystä.
Jatkossa lähtötilanne on toinen. Noin 70 %:n liikevoittomarginaalilla marginaali voi laajentua enää rajallisesti, joten tuloskehityksen ratkaisevat liiketuottojen kasvu ja se, kuinka suuri osa kasvusta päätyy tulokseen. Tätä havainnollistaa laskentaesimerkki Q2'26:n R12-luvuilla (tuotot 5 814 MSEK, kulut 1 723 MSEK). Noin 8 %:n kulukasvu tarkoittaa noin 140 MSEK:n vuotuista lisäkulua. Jos liiketuotot kasvavat 10 %, inkrementaalinen marginaali on noin 76 %, ja 20 %:n kasvulla noin 88 %. Koska molemmat tasot ovat nykyistä marginaalia korkeampia, liikevoitto kasvaisi liiketuottoja nopeammin, noin 11 % ja 25 %. Tämä kertoo mallin vahvuudesta.
Vipuvaikutus toimii kuitenkin molempiin suuntiin. Samalla kulukasvulla liiketuottojen lasku iskisi tulokseen suhteettoman voimakkaasti, koska kulupohja on lyhyellä aikavälillä pitkälti kiinteä.
Q2'26:lla sekä nettopalkkiotuotot että korkokate kasvoivat. Kaupankäyntiin liittyvät nettotuotot kasvoivat 37 % 738 MSEK:iin (Q2'25: 537 MSEK). Kauppojen määrä nousi 17 %, ja tuotto kauppaa kohden kasvoi myös 17 %, koska 43 % kaupoista tehtiin asiakkaan kotimarkkinan ulkopuolella (Q2'25: 33 %). Tällaiset kaupat tuovat sekä välityspalkkioita että valuutanvaihtotuottoja. Rahastoihin liittyvät nettotuotot kasvoivat 34 % 198 MSEK:iin, kun rahastopääoma kasvoi 38 %. Korkokate nousi 12 % 675 MSEK:iin, kun suuremmat talletus- ja lainavolyymit kompensoivat matalampia korkoja.
Liiketoiminnan kulut kasvoivat 11 % 440 MSEK:iin, ja tästä 24 MSEK liittyi Saksaan. Ilman Saksaa kasvu oli 7,5 %. Liikevoittomarginaali oli 73 % (Q2'25: 69 %) ja tulos verojen jälkeen 960 MSEK (+32 %). Asiakkaita oli 30.6.2026 yhteensä 2 502 200 (+13 % v/v), nettosäästäminen oli 26,0 mrd. kruunua (Q2'25: 14,6 mrd.) ja säästöpääoma 1 374 mrd. kruunua.
Nordnetin ydinpääoma vastasi 30.6.2026 17,2 %:a riskipainotetuista eristä, kun vaatimus oli 10,9 %. Ylijäämä on puskuri, joka sekä kattaa tappioita että rahoittaa osinkoja ja takaisinostoja. Ohjaavampi mittari on kuitenkin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), joka suhteuttaa pääoman koko taseeseen riskipainotuksesta riippumatta. Se oli 4,7 %, kun sitova vaatimus on 3,0 % tai Finansinspektionenin pilari 2 -ohjeistuksen mukaan lukien 3,5 %. Luku on laskettu ilman neljänneksen tulosta, jota tilintarkastaja ei ole vielä tarkastanut. Yhtiön mukaan lisätalletuksille on vielä tilaa 18,2 mrd. kruunua ennen kuin suhdeluku laskee 4,0 %:iin. H1'26:lla yhtiö osti omia osakkeitaan takaisin 100 MSEK:lla ja jakoi toukokuussa osinkoa 8,60 kruunua osakkeelta. ROE (R12) oli 45 %.
Rasmus Järborg aloitti toimitusjohtajana 1.4.2026. Raportin jälkeen Nordnet on perustanut ABG Sundal Collierin kanssa tasaomisteisen Private Banking -yhtiön (lanseeraus Ruotsissa vuonna 2027) ja kertonut tuovansa markkinoille omat ETF:t (Exchange Traded Funds) vuoden 2027 alussa. Lisäksi yhtiö on aloittanut enintään 250 MSEK:n omien osakkeiden takaisinostot 23.12.2026 asti ja käynnistänyt kampanjan, jossa ennen vuodenvaihdetta liittyvät uudet asiakkaat käyvät kauppaa Pohjoismaiden pääpörsseissä ilman välityspalkkioita 30.6.2027 asti. Syyskuussa kauppoja tehtiin keskimäärin 235 200 kappaletta kaupankäyntipäivää kohden (syyskuu 2025: 247 500).
Nordnet toimii pohjoismaisilla yksityishenkilöiden säästömarkkinoilla, joita yhtiön mukaan hallitsevat perinteiset pankit ja eläkeyhtiöt. Yhtiö kuvailee itseään ainoaksi yleispohjoismaiseksi digitaaliseksi alustaksi, jolla on kaikilla neljällä markkinalla haastajan rooli yhden tai kahden paikallisen kilpailijan rinnalla. Ruotsissa Nordnet on yhtiön mukaan kakkonen, ja Avanza on sen lähin pörssinoteerattu kilpailija. Norjassa, Tanskassa ja Suomessa yhtiö kertoo olevansa digitaalisessa johtoasemassa. Vertailuryhmäkseen yhtiö mainitsee Avanzan, AJ Bellin, flatexDEGIROn, FinecoBankin, IntegraFinin ja Swissquoten.
Sijoitusalustoille on ominaista alhainen asiakaspoistuma. Nordnet pitää vuosittain 97–98 % aktiivisista asiakkaistaan, mikä vastaa noin 2 %:n asiakaspoistumaa, ja 92 % säästöpääomastaan (2025). Pääoma liikkuu siis asiakkaita herkemmin: asiakkaiksi jäävätkin voivat siirtää osan säästöistään muille toimijoille. Nordnetin mukaan uuden asiakkaan hankkiminen maksaa noin 850 kruunua, kun asiakkaan diskontattu elinkaariarvo on noin 18 200 kruunua. Suhde on olennainen, kun arvioidaan kampanjoita, kuten välityspalkkiotonta juhlavuoden tarjousta.
Nordnetin omien laskelmien mukaan yhtiöllä on noin 6 % Pohjoismaiden osoitettavissa olevasta säästömarkkinasta, kun osuus oli vuonna 2016 noin 3 %. Samalla jaksolla markkina on kasvanut noin 7,6 biljoonasta 18,7 biljoonaan kruunuun, ja yhtiö arvioi sen nousevan noin 23,5 biljoonaan kruunuun vuoteen 2028 mennessä. Osuus vaihtelee tuotteittain: osakkeissa se on noin 22 %, rahastoissa 6 %, eläkesäästöissä 2 % ja talletuksissa 1 %. Nordnetilla on siis jo suuri osuus osakesäästöistä, ja pääosa jäljellä olevasta kasvuvarasta on rahastoissa ja eläkkeissä, joissa perinteiset pankit ja eläkeyhtiöt hallitsevat edelleen. Säästöjen siirtyminen suurpankeista digitaalisille alustoille on yhtiön tärkein kasvuajuri.
Maittain yhtiö arvioi markkinaosuudekseen noin 6 % Ruotsissa, 8 % Norjassa, 5 % Tanskassa ja 10 % Suomessa. Q2'26:n loppuun päättyneiden 12 kuukauden asiakaskasvu oli Ruotsissa 9 %, Norjassa 14 %, Tanskassa 17 % ja Suomessa 10 %. Useissa maissa asiakaspenetraatio on jo korkea, joten tulevan kasvun on tultava aiempaa enemmän siitä, että Nordnet saa suuremman osan nykyisten asiakkaidensa säästöistä, eikä niinkään uusista asiakkaista. Yhtiö yltää tällä hetkellä 13–15 %:n asiakaskasvutavoitteeseen 13 %:n kasvulla ilman Saksaa, mutta prosentuaalisessa tavoitteessa on vaikeampi pysyä, kun asiakaspohja kasvaa.
Huomautus: Q4'24:ään vaikutti 22 800 asiakkuuden päättyminen kulutusluottoportfolion myynnin yhteydessä.
Nordnetin mukaan Saksan osoitettavissa oleva markkina on noin 44 biljoonaa kruunua eli yli kaksi kertaa Pohjoismaiden kokoinen, ja siitä noin 55 % on talletuksissa. Pääoma on siis suurelta osin tileillä. Deutsches Aktieinstitutin mukaan Saksassa 14,1 miljoonaa ihmistä omistaa osakkeita, osakerahastoja tai ETF:iä. Tämä vastaa hieman alle 20 %:a yli 14-vuotiaasta väestöstä, kun Ruotsissa rahastoja omistaa 64 % (pl. PPM).
Rakenteellista myötätuulta tuo Altersvorsorgedepot, valtion tukema eläkesalkku osakkeille ja ETF:ille. Se otetaan käyttöön 1.1.2027, ja se korvaa Riester-eläkkeen. Vastatuulena ovat markkinalla jo vakiintuneet neobrokerit, kuten Trade Republic (yli 10 miljoonaa asiakasta Euroopassa) ja Scalable Capital (yli miljoona asiakasta). Esteenä on siis alhainen osakeomistus – ei digitaalisten vaihtoehtojen puute. EU:n PFOF-kielto (Payment for Order Flow) vuoden 2026 puolivälistä alkaen vie useilta näistä toimijoista tulolähteen ja voi tasoittaa kilpailuasetelmaa.
Nordnetin suunnitelmana on lanseeraus H2'26:lla. Kun yhtiö kertoi markkinalle tulosta tammikuussa 2025, se arvioi investointien nousevan noin 100 MSEK:iin vuodessa vuodesta 2028 alkaen ja toiminnan pääsevän nollatulokseen (break-even) noin vuonna 2029. Q2'26-raportin mukaan investointien odotetaan olevan vuonna 2026 yhteensä 80–90 MSEK. Saksaa ei tarvita lyhyen aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, mutta se ratkaisee, kuinka pitkään kasvu jatkuu noin vuoden 2028 jälkeen. Lopputulos on kilpailutilanne huomioiden epävarma.
Yhtiön viralliset keskipitkän aikavälin tavoitteet.
Lyhyen aikavälin ohjeistus: Saksan-investoinnit ovat 80–90 MSEK vuonna 2026 (H1'26: 44 MSEK). Laadullinen tavoite: täysin pilvipohjainen alusta viimeistään vuonna 2030.
Molemmat, yhtä paljon. Kauppojen määrä kasvoi 17 % v/v 17,6 miljoonaan, ja nettotuotto kauppaa kohden nousi 17 %. Jälkimmäinen johtui siitä, että 43 % kaupoista tehtiin asiakkaan kotimarkkinan ulkopuolella (Q2'25: 33 %). Ulkomaiset kaupat tuovat sekä korkeampia välityspalkkioita että valuutanvaihtotuottoja. Syyskuussa 2026 osuus laski 39,9 %:iin, mikä osoittaa, että jakauma voi vaihdella kuukausittain.
Korkokate muodosti 43 % liiketuotoista vuonna 2025. Asiakkaiden käteisvarat sijoitetaan korkoa kantaviin arvopapereihin, joten markkinakorkojen lasku pienentää niiden tuottoa. Vuonna 2025 korkokate laski 12 % 2 313 MSEK:iin, kun taas nettopalkkiotuotot kasvoivat 27 %. Q2'26:lla korkokate nousi 12 % v/v, kun kasvavat talletus- ja lainavolyymit kompensoivat matalampia korkoja. Yhtiön mukaan korkeammat korot voivat pörssin laskiessa osittain kompensoida pienempiä välityspalkkiotuottoja.
Vähimmäisomavaraisuusasteen vaatimus suhteuttaa pääoman koko taseeseen riippumatta siitä, kuinka riskittömiä varat ovat. Kun asiakkaat tallettavat rahaa, tase ja pääomatarve kasvavat. Nordnet tavoittelee 4,0–4,5 %:n tasoa, ja Q2'26:n lopussa suhdeluku oli 4,7 %. Tavoitteen ylittävä pääoma palautetaan osakkeenomistajille osinkoina, jotka ovat 70 % tuloksesta, sekä takaisinostoina. Vuonna 2025 omia osakkeita ostettiin takaisin 627 MSEK:lla, ja käynnissä oleva ohjelma on enintään 250 MSEK.
Q2'26:lla tuotot suhteessa säästöpääomaan olivat Norjassa 0,70 % ja Ruotsissa 0,35 %. Liikevoittomarginaalit olivat vastaavasti 78 % ja 65 %. Ruotsi on säästöpääomalla mitattuna suurin markkina (477 mrd. kruunua), mutta yhtiön mukaan ainoa, jossa Nordnetilla ei ole digitaalista johtoasemaa. Nordnetin osuus pörssikauppojen määrästä on Suomessa 12,1 % ja Ruotsissa 6,1 %.
Säästäminen siirtyy rakenteellisesti suurpankeista ja perinteisistä eläkeyhtiöistä digitaalisille alustoille, ja Nordnet on kasvattanut asiakaskuntaansa 12–14 % vuodessa kahden viime vuoden aikana.
Neljän maan yhteinen alusta mahdollistaa sen, että tuotot kasvavat kuluja nopeammin. Liikevoittomarginaali nousi Q2'26:lla 73 %:iin.
Tuotot jakautuvat kaupankäyntiin, rahastoihin ja korkoihin. Kun korot laskivat vuonna 2025, nettopalkkiotuotot paikkasivat laskua, ja omissa rahastoissa ja ETF:issä suurempi osa palkkiosta jää yhtiölle.
Saksa avaa pääsyn Euroopan suurimmille säästömarkkinoille juuri eläkeuudistuksen kynnyksellä, ja samalla 70 % tuloksesta sekä takaisinostot palautetaan osakkeenomistajille.
Kaupankäyntituotot seuraavat pörssitunnelmaa. Aktiivisuus on historiallisesti korkealla: Q2'26:lla tehtiin 17,6 miljoonaa kauppaa, kun ennätys on 22,7 miljoonaa (Q1'21). Suunnan kääntyminen iskisi samanaikaisesti sekä välityspalkkioihin että rahastopääomaan.
Hintapaine on rakenteellista. Tuotot säästettyä kruunua kohden laskevat kohti 0,45 %:n tavoitetta, säästöt siirtyvät halvempiin rahastoihin ja välityspalkkiottomista kampanjoista on tulossa kilpailukeino.
Saksa on kilpailtu markkina, jossa lanseerauskulut ja tuleva markkinointi rasittavat tulosta ennen kuin tuottoja alkaa näkyä. Lisäksi maajohtaja on vaihtunut jo ennen lanseerausta.
Liiketoiminta nojaa politiikkaan ja sääntelyyn. Näitä ovat ISK-säännöt, pääomavaatimukset, joiden vuoksi talletusten kasvu sitoo pääomaa, sekä rahanpesun valvonta, jossa puutteet voivat johtaa sanktioihin.
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille