Suomalaiskotitalouksien velkaruuvi kiristyy korkotason noustessa
Suomalaiskotitalouksien velkataakka on viime vuosina kasvanut paitsi absoluuttisesti, myös suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Vuoden 2016 Q3:lla velka/tulosuhde ylitti Tilastokeskuksen mukaan jo 125 %, ja todennäköisesti kasvu jatkuu edelleen. Viime vuosina talousympäristö on ollut otollinen velanotolle: työllisyystilanne on hiljalleen parantunut talousnäkymien piristyessä, ja vaikka tulojen kasvu on ollut hyvinkin maltillista, matalat korot ovat pitäneet velanhoitomenot matalina. Euroopan keskuspankki laski ensin ohjauskorkonsa nollaan ja aloitti sen jälkeen arvopaperiostot euroalueen taloutta tukeakseen. Nyt rahapolitiikan kurssi on kuitenkin hiljalleen kääntymässä. Ensimmäinen leikkaus velkakirjaostoihin tehdään huhtikuussa, ja inflaation hiljalleen piristyessä uusista leikkauksista tullaan todennäköisesti ilmoittamaan ensi syksynä. EKP:n ohjauskorko pysynee nollassa vielä ainakin 2018-2019 vaihteeseen, mutta esimerkiksi asuntovelallisten kannattaa luoda katse hieman kauemmas tulevaisuuteen.
Suomea ja etenkin suomalaiskotitalouksia on kritisoitu korkeasta velkaantumisasteesta, ja esimerkiksi Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti viime syksynä Suomen talouden haavoittuvuudesta riskeille lisääntyneen velanoton vuoksi. Erityisesti huomiota on kiinnitetty velkaantumisasteen lisäksi velkaantumismuotoon. Suomalaisten velasta selvästi suurin osa on asuntovelkaa, ja varallisuuskohteena asunnot eivät ole likvidimmästä päästä. Lisäksi suomalaisten säästämisaste oli viime vuoden lopulla negatiivinen, joten puskuri pahan päivän varalle on jäänyt laihanlaiseksi. Tämä tekee velkaantuneista kotitalouksista hyvin herkkiä suhdannekäänteille sekä haavoittuvaisia odotettavissa olevia koronnostoja silmällä pitäen. Suhdannekäänteeseen kuuluu lisäksi riski asuntohintojen laskulle, jota on jo ollut jonkin verran huomattavissa suurten kasvukeskuksien ulkopuolella. Asuntojen arvonalentumiset iskisivät myös velkaantuneisiin kotitalouksiin ja uhkaisivat aiheuttaa maksukyvyttömyysongelmia.
Vaikka velkaongelma on olemassa, se ei kuitenkaan koske koko väestöä. Esimerkiksi vuonna 2015 yli 200 000 euron velkaa oli noin 5 %:lla kaikista kotitalouksista. Lähes puolet suomalaiskotitalouksista on kokonaan velattomia, joten kaikki eivät ole alttiita velkaantumisriskeille. Lisäksi näillä näkymin erittäin verkkaisesti tulevat rahapolitiikan muutokset antavat kotitalouksille aikaa varautua nouseviin korkoihin. Siksi täysmittainen velkakriisi ja realisoituvat maksukyvyttömyysongelmat vaatisivat toteutuakseen vakavan shokin, joka suistaisi koko Suomen talouden uuteen taantumaan. Toistaiseksi tällaista ei ole näköpiirissä.