”Supervuonna pörssiin listautui 29 yhtiötä ja niistä 22 on romahtanut totaalisesti – katso grafiikka”. Näin otsikoi Yle laajasti huomiota herättäneessä listautujia koskeneessa jutussaan. 

Media ja otsikointi ruokkivat mielikuvia. Osakesijoittaminen sekä riskin ottaminen yrittäjyyden kautta ovat suomalaisten mielissä tunnetusti vähemmän hyväksyttäviä tapoja vaurastua kuin lottoaminen. Ja kun tehdään raflaavasti kehystetty juttu huippuvuoden 2021 listautujien osakkeiden tuotoista, lyödään samalla iskulla niin riskiä kantavia yrittäjiä kuin osakesijoittajia.

Lottokansalla on paikka taputtaa itseään olalle. Vai onko sittenkään?

Ylen artikkeli on paitsi tarpeettoman yksipuolisesta ja negatiivisesta näkökulmasta kirjoitettu, se sisältää myös harhaanjohtavia viittauksia. 

Ensinnäkin, listautujien tuottoa arvioitiin jutussa laskettuna niiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätöskurssista. Jos arvioidaan listautumisiin sijoittamista, pitäisi tuotto laskea yhtiön asettamasta osakkeen merkintähinnasta, jolla se keräsi pääomia sijoittajilta. Kurssikehityksen ohella myös osingot lasketaan sijoittajan tuottoihin. Usein vuonna 2021 listautumispäivänä osakkeiden kurssit nousivat rajusti vahvan kysynnän seurauksena. Tämä saa Ylen vertailun kertomaan lähinnä sen, että ensimmäisenä päivänä ei kannattanut sijoittaa listautujiin. 

Toiseksi, jutussa tarkastellaan vain vuotta 2021, joka jälkikäteen tarkasteltuna oli edellisen pörssisyklin huippuvuosi. Usein syklin huippuvuoden jälkeen seuraavina vuosina listautujat tai muutkaan osakkeet eivät tarjoa hyviä tuottoja, mutta syklejä meistä harva osaa ennakolta ajoittaa. Laajempaa tarkastelua olisi katsoa usean vuoden otosta listautujista. 

Kolmanneksi, jutussa leimataan listautuneiden yhtiöiden talouskehitystä surkeaksi varsin kapealla tarkastelulla. Esimerkiksi listautumisen jälkeen liikevaihtoaan kasvattaneen, hyvää osinkoa jakaneen ja tervettä liiketoimintaa tehneen Loihteen ”joukon suurinta” 1,44 euron osakekohtaista tappiota pidetään artikkelissa epäterveenä merkkinä yhtiön taloudesta, vaikka tappiollisen tuloksen taustalla olevalla liikearvon alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta. Laajempaa tarkastelua edustaisi katsoa yhtiöiden liikevaihdon kasvua, sillä kasvua listautumisilla haetaan ja kasvua tämä maa tarvitsee.

Kasvuyrityksemme tarvitsevat toimivaa pääomamarkkinaa pystyäkseen kasvamaan. Pankkitileillä makaavien miljardien ja lotossa kiertävien miljoonien rohkaiseminen suomalaisiin kasvuyrityksiin töihin ei olisi lainkaan pahitteeksi, niin suomalaisten yritysten menestyksen kuin suomalaisten vaurastumisen näkökulmasta. 

Laajensimme otoksen kattamaan vuodet 2018–2021

Me Inderesillä keräsimme laajemman otoksen dataa tarkastellaksemme listautujia laajemmasta ja kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Osakkeiden tuotot laskettiin merkintähinnoista ja osingot huomioiden. Otokseksi otimme vuosien 2018–2021 listautujat. Tarkastelimme liikevaihdon kasvua listautumisvuodesta vuoteen 2024. 

Valitettavasti datastamme ei saa yhtä repäisevää otsikkoa, vaan sen pohjalta on todennettavissa lähinnä seuraavat tylsät ja rahoitusteorian vinkkelistä tarkasteltuna varsin odotetut lopputulemat:

• Sijoittamiseen liittyy riskiä ja siten osa kasvuhakuisista korkean riskin listautujista on tuottanut erinomaisesti.
• Sijoittamiseen liittyy riskiä ja siten osa kasvuhakuisista korkean riskin listautujista on tuhonnut sijoittajien pääomat lähes kokonaan.
• Listautumisilla haetaan rahoitusta kasvuun ja keskimäärin listautujat ovat kasvattaneet liikevaihtojaan muita yhtiöitä nopeammin.
• Joukkoon mahtuu yhtiöitä, joita ei olisi jälkikäteen tarkasteltuna pitänyt viedä pörssiin. Tässä on opittavaa neuvonantajilla ja sijoittajilla, jotka toimivat pörssin portinvartijoina. Niiden perusteella ei kuitenkaan tule tuomita koko pörssiä.

Otoksemme sisältää 45 listautumista, joiden yhteydessä kerättiin varoja, sekä 3 teknistä listautumista. Bilot ja Lifeline SPAC jäivät otoksen ulkopuolelle vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Olemme keränneet yhtiökohtaisen datan Bloombergin tietokantapalvelusta.

Keskimääräiset tuotot ovat vaihdelleet huomattavasti IPO-vuoden mukaan

Vuoden 2018 listautumiset ovat keskimäärin lyöneet OMXH25GI-tuottoindeksin vuosituoton ja 2019 listautumisten tuotto on ollut tämän kanssa linjassa. Rahoitusta keränneiden yhtiöiden tuotot hupenevat kuitenkin huomattavasti, kun tuotto lasketaan yleisöannin merkintähinnan sijaan ensimmäisen päivän päätöshinnasta. Tämä on sijoittajan kannalta haastavaa, sillä suositut annit ylimerkitään tyypillisesti rajoittaen sijoittajalle suunnattua osakeallokaatiota. Vähemmän suosituissa listautumisissa sijoittaja saa lähtökohtaisesti suuremman osuuden merkitsemistään osakkeista (ns. voittajan kirous / winner’s curse), minkä seurauksena jokaiseen listautumisantiin osallistuminen ei välttämättä ole voittava strategia.

Vuosi 2018 oli poikkeuksellinen listautumisvuosi, sillä se sisälsi kolme otoksen viidestä parhaiten tuottaneista listautumisanneista (Harvia, Admicom ja Viafin Service). Kaikkiin vuoden 2021 listautumisanteihin osallistunut on puolestaan kärsinyt noin 10 %:n negatiivisesta vuosituotosta tai 14 %:sta, jos osakkeet ostettiin vasta ensimmäisen päivän päätöskurssiin. Luku vaikuttaa rajulta, mutta myös OMXH25GI-indeksin vuosituotto on jäänyt 1 %:iin kesästä 2021 lähtien. Vuotta 2021 kuvasti poikkeuksellisen suuri joukko korkean riskiprofiilin yhtiöitä. Heikoimmin suoriutunut BBS-Bioactive Bone Substitutes asetettiin alkuvuodesta konkurssiin ja Fifax tiedotti toukokuun alussa hakeutuvansa yrityssaneeraukseen. Kun sijoittajien riskinottohalukkuus kasvaa, löytyy kysyntää myös kalliimmille tai heikomman sijoitustarinan omaaville listautumisille. Warren Buffettin ohje: ”Be fearful when others are greedy and greedy when others are fearful” olisi palvellut sijoittajaa hyvin vuonna 2021, kun listautumisantien kysyntä vaikutti rajattomalta.

Listautumiset tukevat kasvua

Yksinkertaisimmillaan Helsingin pörssi toimii välineenä rahavarojen kanavoimiseksi sijoittajilta yrityksille, joilla on edellytykset investoida tuottavasti kasvuun. Suomen talouskasvun kannalta kasvuinvestoinnit ovat kriittisessä roolissa, ja rahoitusta keränneet yhtiöt ovat selvästi investoineet kerättyjä varoja kasvuun. Tietokannan rajoitteiden takia olemme seuranneet yhtiökohtaista liikevaihdon kasvua listautumisvuotta seuranneesta vuodesta lähtien, mikä saattaa aliarvioida kasvua, mikäli yhtiö on listautunut alkuvuodesta ja panostanut ensimmäisenä listavuonna merkittävästi kasvuun.

Vuosina 2018–2021 rahoitusta keränneet yhtiöt ovat listautumisensa jälkeen kasvaneet muuta Helsingin pörssiä ripeämmin (liikevaihdon mediaanikasvu 19 % vuodessa, keskimäärin 23 %), minkä kerätyt rahoitukset ja liiketoimintojen pienempi kokoluokka mahdollistivat. Vahvimmat kasvajat ovat tehneet pääosin orgaanisia kasvuinvestointeja, kuten palkanneet henkilöstöä ja avanneet uusia toimipisteitä, mutta myös yritysjärjestelyt ovat tuoneet vauhtia kasvuun. Julkisesti listattu osake voi tuoda uusia ulottuvuuksia yritysostovetoisiin strategioihin, kun oman osakkeen hyödyntäminen maksuvälineenä helpottuu sen likvidin jälkimarkkinan myötä.

Toimiva pääomamarkkina tarvitsee rakentavaa ja tasapainoista keskustelua taakseen

Pörssilistautumisia tulee tarkastella pidemmällä aikavälillä ja laajemmasta kulmasta kuin yksittäisenä vuotena listautuneiden kurssikehityksen perusteella. Kun listautujien tuottoja tarkastellaan merkintähinnoista laskettuna ja osingot huomioiden – sekä analysoidaan yhtiöiden liiketoiminnan kehitystä, piirtyy monipuolisempi ja rahoitusteoreettisesti odotetumpi kuva: osa yhtiöistä menestyy, osa ei.

Pörssilistautumiset ovat ensisijaisesti keino hankkia rahoitusta kasvuun – ja datamme mukaan vuosina 2018–2021 listautuneet yhtiöt ovat keskimäärin kasvaneet selvästi muuta markkinaa nopeammin. Tämä on keskeistä, sillä juuri kasvuyritykset luovat tulevaisuuden työpaikkoja ja vaurautta. Sijoittamiseen liittyy aina riskiä, mutta sen leimaaminen yksittäisten epäonnistumisten kautta rapauttaa uskoa koko pääomamarkkinaa kohtaan.

Toimivan pääomamarkkinan taustalle tarvitsemme rakentavaa ja tasapainoista keskustelua, jossa muistetaan, miksi pörssi ylipäänsä on olemassa: mahdollistamassa kasvua ja uudistumista.

Edit: 4.6. Tuottojen vertailuindeksi päivitetty.