Hei, erinomainen kysymys! Ja ei lainkaan helppo sillä valuuttaliikkeiseen vaikuttaa monet muuttujat. 

Vapaasti vaihdettavien valuuttojen kurssi määritetään markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta taustalla on monia hieman hankalammin käsiteltäviä asioita. Näitä ovat esimerkiksi talousalueen yli- ja alijäämä, korkoerot, inflaatio-odotukset ja sijoittajien luottamus. Kaikkiin näihin vaikuttaa keskuspankkien rahapolitiikka. Tulemme palaamaan aiheeseen todennäköisesti myöhemmin laajemmin sijoituskoulussa. 

Kun puhutaan euron viime aikaisesta vahvistumisesta suhteessa Yhdysvaltain dollariin, täytyy kokonaistilanteen ymmärtämiseksi palata ajassa hieman taaksepäin. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on huomattavasti edellä rahapolitiikan normalisoinnissa Euroopan keskuspankkia (EKP). Samalla kun EKP harkitsee tällä hetkellä arvopapereiden ostojen vähentämisestä (eli kvantitaativisen elvytysohjelman lopettamista pidemmässä juoksussa), Fed on jo nostanut ohjauskorkoa 1,25 %:n tasolle (EKP:n ohjauskorko edelleen pyöreä nolla). Ohjauskoron nousu heijastuu korkoihin kautta linjan. Merkittävä korkoero vahvisti aikaisemmin huomattavasti dollaria ja vei EUR/USD-vaihtosuhteen lähes pariteettiin joulukuussa (alle 1,04 dollaria). Muiden tekijöiden ollessa vakioita, raha menee sinne missä sitä kohdellaan parhaiten, eli sille maksetaan korkein korko. Olemme käsittelleet Inderes Sijoituskoulussa korkoja yleisesti aiemmin täällä https://www.inderes.fi/miten-korot-toimivat

Viime aikoina Yhdysvaltojen inflaatio-odotukset ovat laskeneet ja tarvittavaa samalla korkojen nousuvauhtia on alettu epäilemään (inflaatiosta olemme kirjoittaneet Inderes Sijoituskouluun aiemmin täällä https://www.inderes.fi/miten-korot-toimivat). Yhdysvaltojen talouskasvuennusteita on laskettu, kun Trumpin vaalilupauksien toteutumista on alettu kyseenalaistamaan yhä laajemmin myös Yhdysvalloissa. Näistä oleellisimpia ovat suuret veronalennukset sekä massiiviset infrastruktuuri-investoinnit, jotka olisivat olleet omiaan myös kasvattamaan inflaatiota. Inflaatio ja inflaatio-odotukset ovatkin viime aikoina laskeneet, mikä vähentää tarvetta uusille koronnostoille. Samaan aikaan Euroopan talous on pitkästä aikaa kehittynyt erittäin positiivisesti, osittain juuri heikon euron ansiosta. Euroalue on myös merkittävästi ylijäämäinen erityisesti Saksan massiivisen vientiteollisuuden ansiosta, minkä takia euron pitäisi luonnollisesti olla vahvempi. Tätä ei aikaisemmin huomioitu täysimääräisesti valuuttamarkkinoilla katseiden keskittyessä keskuspankkien eri suuntaisiin toimiin ja Euroopan rakenteellisiin ongelmiin. Lisäksi asiaan vaikuttaa tietysti myös euroalueen vakaus ja toisaalta Yhdysvaltain politiikkaan liittyvät epävarmuudet, jotka ovat kääntyneet hieman päälaelleen. Euroopassa tilanne on vakaantunut, kun taas Atlantin toisella puolella presidentti Trump on yhä useamman mielestä suuri poliittinen riski.  

Toivottavasti tämä aukaisee hieman, miksi euro on vahvistunut ja saa ehdottomasti kysyä lisää, mikäli epäselvyyksiä jäi.