Velkakirjamarkkinalla vallitsee muiden markkinoiden tavoin kysynnän ja tarjonnan laki. Tämä tarkoittaa, että kasvava kysyntä nostaa velkakirjan hintaa sijoittajien laskiessa tuottavaatimustaan, eli korkoa velkakirjalle. Eli korkotuotoista ollaan valmiit maksamaan enemmän, kuten osinko-osakkeista ollaan valmiit joskus maksamaan enemmän ja osakkeen hinta nousee, mutta osinkotuotto heikkenee. Sama toimii päinvastoin myös: kysynnän laskiessa tuottovaatimus, eli korko velkakirjalle, kasvaa: sijoittajille pitää maksaa enemmän jotta he kiinnostuisivat ostamaan velkakirjoja. 

Näin ollen korko määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, eikä niinkään ole peruste velkakirjan hinnalle.

Etenkin joukkovelkakirjamarkkinalla odotukset esim. tulevaisuuden inflaatio- ja talouskehityksestä ovat tärkeässä asemassa hinnoittelumekanismissa ja tätä kautta korkojen määräytymisessä. Mikäli inflaation odotetaan kiihtyvän, tarkoittaisi se samalla rahan arvon laskua tulevaisuudessa. Jotta sijoittajat eivät menettäisi ostovoimaansa sijoittaessaan velkakirjoihin, he vaativat korkeampaa korkoa velkakirjalle joka kompensoi tätä inflaation nakertamaa ostovoimaa.