Endomines Finland Oyj – sisäpiiritieto, 12.2.2026, klo 16:45
Sisäpiiritieto: Endomines Finland Oyj:n uudet kairaustulokset vahvistavat Kartitsan laaja-alaisen ja jatkuvan kultavyöhykkeen
Endomines Finland Oyj raportoi kokonaistulokset syksyllä 2025 käynnistetystä kairausohjelmasta Kartitsasta, Karjalan kultalinjan pohjoisosasta. Yhtiö julkaisi ensimmäisen kymmenen kairareiän tulokset joulukuussa (tiedote 15.12.2025), ja nyt se esittelee loput tulokset sekä koko kairausohjelman yhteenvedon.
Uusimmat kairaustulokset vahvistavat käsitystä alueen merkittävästä kultapotentiaalista. Alueella tunnistettu kultamineralisaatio on laaja-alainen ja pitkä. Kairausohjelman tulosten mukaan alueella on noin 1500 metriä pitkä kultaa sisältävä vyöhyke. Mineralisaatio on edelleen avoinna pohjoiseen, etelään ja syvyyssuunnassa, mikä korostaa alueen kiinnostavuutta jatkotutkimuksissa.
Endominesin suunnitelmana on kairata 50 000 metriä malminetsintäkairausta Karjalan kultalinjalla vuonna 2026. Kartitsan alueen tutkimukset tulevat jatkumaan osana kairausohjelmaa. Yhtiö julkaisee Kartitsan vuoden 2025 mineraalivarannon maaliskuussa.
Pääkohdat Kartitsan syksyn kairausohjelman 2025 tuloksista:
Kartitsan kairausohjelman lävistykset on esitetty Liitteessä 1 ja kairareikien sijainnit on esitetty kartalla Liitteessä 2.
”Olemme Kartitsassa osuneet todelliseen kultasuoneen. Tulokset mahdollistavat ensimmäisen kultavarannon määrittämisen alueella ja nostavat Pohjoisen kultalinjan merkityksen uudelle tasolle”, toteaa Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen.
”Kartitsassa on tulosten perusteella vahvistunut pitkä ja leveä korkean kultapitoisuuden vyöhyke, jonka päätepisteitä ei vielä tiedetä. Julkaisemme alueen ensimmäisen kultavarannon maaliskuussa, ja loppuvuoden aikana alamme hahmotella alustavaa polkua kohti tuotantoa. Kartitsa tulee jatkossakin olemaan yksi malminetsinnän keskeisistä kohteista”, Vyhtinen jatkaa.
Kartitsan mineraalivarantoarvio julkaistaan maaliskuussa
Endomines on nyt toteuttanut Kartitsassa noin 8000 metrin täydennyskairausohjelman, jonka tavoitteena on valmistella alueen ensimmäinen mineraalivarantoarvio. Arvio julkaistaan maaliskuun 2026 aikana. Ohjelman tavoitteena oli myös tutkia kultamineralisoituneiden rakenteiden jatkeita ja muita malminetsintäkohteita.
Kartitsassa on tehty aiemmin kaksi kairausohjelmaa vuonna 2024, ja niiden tulokset julkaistiin 18. joulukuuta 2024.
Kartitsan alueen geologia
Kartitsa sijaitsee noin 16,5 km Pampalon kaivosalueelta pohjoiseen. Endomines on varannut alueelta malminetsintää varten laajan, 10 x 4 kilometrin kokoisen alueen.
Kartitsasta löydetty kultamineralisaatio esiintyy rikkikiisun, magneettikiisun ja +/-magnetiitin muodostamassa mineraaliseurueessa voimakkaasti muuttuneissa vulkaniiteissa ja sedimenttikivissä, jotka sijaitsevat Kartitsan graniitti-intruusion reunalla. Intruusion lähialueella voimakas kalimuuttuminen koostuu mikrokliinistä, biotiitista ja serisiitistä, kun taas kaikissa kairarei'issä havaittu laaja-alainen kauempi muuttuminen koostuu vain serisiitistä. Suurin osa mineralisaatiosta on albiittiutuneissa emäksisissä vulkaanisissa kivissä, joissa on rikki- ja magneettikiisupirotetta.
Kairareikä KA-053:ssa löydettiin erittäin korkea kultapitoisuus, 51,5 g/t kultaa (tiedote 15.12.2025). Tämä kultamineralisaatio esiintyy läpikotaisin muuttuneessa emäksisessä vulkaniitissa. Korkeimmat todetut kultapitoisuudet liittyvät kvartsijuoniin, joista on havaittu näkyvää kultaa.
Kairaustekniikka ja laadunvarmistus
Pintakairauksen on toteuttanut MK Core Drilling Oy käyttäen WL76-putkia, jotka tuottavat kairasydäntä halkaisijaltaan 57,5 mm. Kairareikien sijainnit tarkemitataan kairausohjelman päätyttyä. Kairareikien kulma- ja sivusuuntamuutokset on mitattu DeviFlex -reikämittauslaitteella, ja kairasydämet on suunnattu Reflex ACT3 -laitteella.
Kairasydämet on raportoitu Endominesin oman henkilökunnan toimesta. Kairasydämet on sahattu puoliksi ennen valmistelu- ja analysointityötä Palsatech Oy:n toimesta ennen lähetystä Eurofins Labtium Oy:n laboratorioon Sodankylään tai CRS:n laboratorioon Kempeleelle. Näytteet, jotka lähetettiin Eurofins Labtium Oy:n laboratorioon, on valmisteltu ja analysoitu 705P (kulta) ja 304PM1 (monialkuaine) -menetelmillä. Jos näytteen riittävää fuusiota ei saavutettu, kulta määritettiin 703P tai 704P-menetelmillä. Näytteet, jotka lähetettiin CRS Laboratories Oy:n laboratorioon, on valmisteltu (menetelmä PRP-929) ja analysoitu MS Analytical -laboratoriossa Kanadassa menetelmin FAS-111 (kulta) ja IMS-230 (monialkuaine). Näytteet, joissa kultapitoisuus ylitti 10 g/t, on analysoitu uudelleen menetelmällä FAS-415.
Kaikissa näytteissä on käytetty standardienmukaisia QA/QC-laadunvarmistus- ja laadunvalvontamenetelmiä, mukaan lukien standardinäytteet, blankot ja duplikaatit. Näytteiden valmistelu, turvallisuus ja kemialliset analyysit täyttävät tai ylittävät tämänhetkiset teollisuusstandardit ja JORC-koodin vaatimukset.
Tämän tiedotteet tekniset tiedot on valmistellut ja hyväksynyt FM Jani Rautio, Eurogeologi, jolla on Fennoscandian Association for Metals and Mining Professionals (FAMMP) standardien mukainen ”Qualified Person” status. Jani Rautio on Endominesin työntekijä ja omistaa 2 000 Endominesin osaketta.
Lisätietoja:
Kari Vyhtinen,
toimitusjohtaja,
Endomines Finland Oyj
kari.vyhtinen@endomines.com
+358 40 585 0050
Jani Rautio,
tekninen johtaja
Endomines Finland Oyj
jani.rautio@endomines.com
+358 50 593 0812
Endomines Finland Oyj on suomalainen, kestävän kaivostoiminnan edelläkävijä. Toimintamme keskittyy kullan tuotantoon ja malminetsintään Karjalan kultalinjalla, Itä-Suomessa. Tuotamme kultaa koru- ja elektroniikkateollisuudelle, ja luomme arvoa muuttamalla luonnonvarat vauraudeksi, sijoitukseksi, joka kestää maailmanpolitiikan epävakauden. Visiomme on kehittää Karjalan kultalinjasta yksi maailman merkittävimmistä ja kestävimmistä kullantuotantoalueista. Endomines on listattu OMX Helsingin päälistalle (PAMPALO). www.endomines.com.
Karjalan kultalinja on 40 kilometrin mittainen kultaprospektiivinen osa Ilomantsin vihreäkivivyöhykettä, joka sijaitsee itäisessä Suomessa, noin 500 kilometriä koilliseen Helsingistä. Alueella on useita kultaesiintymiä, joista tunnetuin on Pampalo. Kaivos on tuottanut 200 0000 unssia kultaa 3,6 g/t keskimääräisellä pitoisuudella. Endomines hallinnoi kattavasti malminetsintäoikeuksia Karjalan kultalinjan alueella.