Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Tervetuloa mukaan Apetit Oyj:n sijoittajatilaisuuteen, jossa käsitellään Apetitin strategiaa. Kasvun kausi vuosille 2026-2028. Ja tänään meillä puhujana on toimitusjohtaja Esa Mäki, joka esittelee strategiaa. Ja sitten erikoisaiheena on meidän laajentuminen Ruotsiin. Esan jälkeen lauteille hyppää Timo Huttunen, öljykasvituotteiden johtaja, aiheena rypsi- ja rapsiöljyjen volyymin kasvattaminen ja BlackGrain from Yellow Fields®. Ja viimeisenä esiintyjänä Susanna Tevä talous- ja hallintojohtajana. Käsittelee Apetitia sijoituskohteena, ja paikan päällä voi esittää kysymyksiä sekä webcastin kautta. Ja kysymykset otetaan sitten kaikkien puheenvuorojen lopuksi täällä yhteisesti. Mutta tässä vaiheessa kutsutaan toimitusjohtaja Esa Mäki.
Kiitos Miika ja lämpimästi tervetuloa myös minun puolestani tähän sijoittajatilaisuuteen. Käyn ihan lyhyesti läpi, mitä Apetit on tänään tai tällaisena muistutuksena, mutta meillähän on kaksi liiketoimintaa: ruokaratkaisut ja öljykasvituotteet, ja ruokaratkaisuissa. Me olemme selvästi johtava pakastekasvisten sopimusviljelyttäjä Suomessa, ja tämän Foodhills-kaupan myötä meistä on myös tullut merkittävä pakasteherneentuottaja Euroopan unionin alueella. Meillä on vahva integraatio alkutuotantoon Suomessa ja nyt myös Ruotsissa, ja ennen kaikkea vuosikymmenten työn ansiosta olemme saavuttaneet vahvan markkina-aseman, Apetit-brändi on erittäin tunnettu ja luotettava Suomen markkinoilla, ja megatrendit tukevat meidän tuotteiden menestystä. Sitten kun summeerataan öljykasvituotteet, niin olemme myös siellä merkittävin toimija Suomen kasviöljymarkkinassa ja olemme pitkäjänteisesti sitä olleet ja myös täällä panostettu vahvasti kotimaisen siemenen hankintaan ja viljelyttämiseen. Siellä on vielä matkaa tehtävänä, mutta sitä on pitkäjänteisesti edistetty, ja niin kuin jäljempänä Timo Huttunen tulee sitten tarkemmin kertomaan, muun muassa BlackGrain from Yellow Fields®. Tuotteesta. Kuten jo Miika tuossa alkuun totesi, niin strategiakauden nimi on Kasvun kausi ja se viestii vahvasti niin kuin tässäkin kuvassa nähdään näiden kahden merkittävimmän kasvin osalta nyt sitten rypsi ja rapsi sekä herne. Ja kuten edellä totesin, niin ne ovat kasvuhankkeiden osalta keskeisessä roolissa. Unohtamatta kuitenkaan muitakaan avomaan vihanneksia, kuten perunaa, porkkanaa, pinaattia ja niin edelleen. Meidän arvot. Menestymme yhdessä, uudistumme rohkeasti, toimimme vastuullisesti, ovat juuri tähän aikaan vahvasti sopivia. Kun tarkastellaan toimintaympäristöön liittyviä merkittävimpiä ilmiöitä, niin luonnollisesti tämä maailman tilanne, globaali poliittinen ja taloudellinen epävarmuus heijastuu myös meidän toimintaan jonkin verran. Luonnollisesti Suomen tilanne, jossa ostovoiman kehitys ja arjen helpottaminen ovat ruokaan liittyviä arkipäiväisiä asioita, jotka vaikuttavat myös tähän päivään kohtuullisen merkittävästi. Me nähdään jo ravitsemussuositustenkin kautta, että kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä on kasvamassa ja siihen tietysti kannustaa, kuten edellä totesin. Myös nämä ravitsemussuositukset ovat tärkeitä. Tekoäly tulee vauhdilla ja miten sitä pystytään hyödyntämään osana tiedolla johtamista varmasti avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan kotimaisuus ja huoltovarmuus molemmissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, on vahvasti yhteiskunnan ja kansalaisten agendalla. Visiomme Kasvua kasvipohjaisuudesta edelläkävijä ja markkinajohtaja on velvoittava ja haastava. Olemme tietysti johdonmukaisesti tehneet sitä työtä, että panostamme kestävään kasvuun, edistämme terveellistä kasvipohjaista syömistä ja haluamme olla brändimielikuvissa arjen pelastaja, herkullinen ja inspiroiva missiomme kaikille. Hyvä ruoka läheltä sopii vahvasti myös tähän aikaan, ja siihen haluamme edelleen vahvasti satsata. Kun katsotaan sitten alkaneen strategiakauden keskeisiä painopistealueita, niin yhtenäisen Apetitin tulee luonnollisesti olla viljelijän luotettu kumppani sekä Suomessa että Ruotsissa, mikä on liiketoiminnan kulmakivi ja perusta. Ja me teemme tietysti yhdessä sitä kehitystyötä kummassakin liiketoiminta-alueessa. Yhtenäinen kasvisruokatalo. Laajentumisen myötä Ruotsiin, niin tunnistamme synergisiä etuja ja rajapintoja liiketoimintojen välillä jo ERP-uudistuksen aikana ja sen päättyessä. Olemme tunnistaneet asioita, joissa voimme olla yhtenäisempi kasvisruokatalo, ja luonnollisesti pärjätäksemme meidän pitää pitää huolta henkilöstöstämme. Meidän pitää olla houkutteleva työpaikka, kun haemme uusiin tehtäviin ja positioihin, ja sitä kautta pystymme kehittämään jatkuvasti paranevia toimintamalleja. Kestävää kasvua eli kasvu on vahva teema meidän strategiakauden aikana. Tähän Ruotsiin palaan tämän esityksen myötä tarkemmin. Ja sitten Timo Huttunen käy läpi BlackGrainin kaupallista läpimurtoa sekä rypsi- ja rapsiöljyjen volyymin kasvattamista. Tämä Kasvua palkokasveista. Ravitsemussuositusten myötä arvioitiin, että palkokasvien päivittäisen saannin pitäisi olla kuluttajaa kohden 50–60 grammaa, kun näiden arvioiden mukaan se tällä hetkellä on korkeintaan neljäsosa suositellusta määrästä. Tietysti pakasteherne on yksi palkokasveista, mutta siellä on myös muita kasveja, joihin me aktiivisesti satsaamme. Ja jo nyt viime vuonna lanseerasimme palkokasvipohjaisia sekoituksia, joilla helpotamme kuluttajien mahdollisuuksia valita. Eli se potentiaali siihen nähden, mitä ravitsemussuositukset kertovat ja mitä tällä hetkellä Suomessa kulutetaan, on merkittävä. Luonnollisesti kannattavuus on toiminnan keskiössä. Meidän perusliiketoiminnoissa ja suoriutuminen perustuotteiston uudistumisenkin myötä, niin meidän pitää pitää siitä vahvasti huolta koko ajan. Pakasteherneestä puhun vielä jäljempänä, mutta pakasteherneen kilpailuetua haluan korostaakin tässä yhteydessä. Kun puhutaan skandinaavisesta herneestä Suomessa ja Ruotsissa tuotetusta, niin meillä on mahdollisuus hyvin onnistuessamme tuottaa maailman maistuvinta pakastehernettä. Ja kun maku on kuitenkin tärkeä ruoasta puhuttaessa, niin sillä on merkittävä vaikutus. Ja tietysti tämä kokemus vuosikymmenten aikana. Kun muun muassa Italiaan on viety sitä laadukkainta hernettä, niin se luo entistä vahvempaa pohjaa tulevaisuuteen. Ja vaikka ruoassa ja ruokailutottumuksissa muutokset ovat hitaita, niin tämä innovatiivisuus on kuitenkin muistettava. Vastuullinen arvoketju. Tietysti viimeisten 2–3 vuoden aikana. Ehkä tämä vihreä siirtymä ja ilmasto sekä luonto on jäänyt hivenen taka-alalle. Mutta faktat ovat sen oloiset, että ilmastonmuutos etenee, luontokadosta puhutaan ja meidän omassa toiminnassamme yhteistyökumppaneiden kanssa on tunnistettava ne keskeiset osa-alueet, joilla pystymme vaikuttamaan ja ymmärtämään, mitä nämä muutoksen tuomat haasteet tarkoittavat toiminnassamme. Luonnollisesti tehtaamme sijaitsevat Pohjoismaissa, mutta sitten kun katsotaan tiettyjen raaka-aineiden arvoketjua, niin meidän pitää luonnollisesti tietää raaka-aineidemme alkuperä. Vaikkakin suurin osa raaka-aineista tulee nyt ja tulevaisuudessa suomalaisilta ja ruotsalaisilta viljelijöiltä. Jäljitettävyys ja siihen liittyvät nykyaikaiset tietojärjestelmät. Ne vaatimukset, jotka tulevat sekä asiakkailta, kuluttajilta että lainsäädännöstä, niin myös nämä asiat on pystyttävä hoitamaan mahdollisimman tehokkaalla ja optimaalisella tavalla. Kuten jo edellä totesin, niin meidän tarjoama kestävien ruokavalintojen suhteen on jo nyt hyvä ja sitä halamme myös edelleen kehittää. Kun katsotaan isossa kuvassa, miten tulemme alkaneen strategiakaudella onnistumaan, niin nämä ovat niin keskeisiä osa-alueita kasvun kannalta. Ruotsi sitten BlackGrain from Yellow Fields®. Kuten totesin, Timo Huttunen tulee kertomaan siitä tarkemmin. Pakasteherne ja palkokasvit. Kasviöljyjen kapasiteetti. Luonnollisesti kannattavuuden näkökulmasta. Liiketoiminnan ydintuotteet ovat merkittävässä positiossa ja siellä näemme myös orgaanisen kasvun mahdollisuuksia. Tämän yrityshankinnan Foodhillsin hankinnan myötä meistähän tuli ihan Euroopan unionin mittakaavassa merkittävä toimija. Olemme arvioineet, että tuotamme noin reilusti yli 10 % eurooppalaisesta pakasteherneestä. Ja miten tämän kaupallisuuden optimoinnissa onnistumme? Niin se on. Se on yksi tärkeä tekijä ja synergiat sekä maiden välillä että liiketoimintojen välillä. Niin siellä on edelleen mahdollisuuksia. Mennään sitten tarkemmin Ruotsiin. Kertauksena tämä hankittu yritys Foodhills AB. Tällä hetkellä siellä työskentelee noin 15 vakituista henkilöä ja sitten taas satokauden aikana, joka alkaa siellä kesäkuun puolivälissä ja päättyy sitten herneen osalta syyskuun alussa, niin siinä tulee sitten tietysti kolmeen vuoroon. 24/7. Kymmeniä satokauteen palkattavia henkilöitä. Foodhillsin tehdas on uusi ja sinne on investoitu yli 200 miljoonaa Ruotsin kruunua ja se sijaitsee hyvällä tuotantoalueella samoissa tiloissa, joissa Findus toimi 2010-luvulla tai noin vuoden 2015 paikkeilla. Kun he päättivät lopettaa sen, niin se on hyvää viljelyaluetta keskellä Skånea. Tällä hetkellä Bjuvin tehtaan kapasiteetti herneen osalta on noin 15 miljoonaa kiloa pakastehernettä. Ja kuten edellä totesin, niin se herneen prosessi kestää sieltä kesäkuun puolestavälistä syyskuun alkuun. Ja jos nyt vertaa toimintoihin Suomessa ja johon jäljempänäkin tulee, että mehän selvitämme ja tutkimme myös muiden avomaan vihannesten jalostusmahdollisuuksia Ruotsissa, koska ajallisestihan tehtaalla on kyllä useita kuukausia mahdollisuus tehdä näitä. Ja nimenmuutos Foodhills AB:n osalta on käynnissä virallisessa prosessissa. Eli jatkossa tulemme puhumaan Apetit Sverige AB:sta. Tässä kartta, missä Bjuv sijaitsee eli tuolla Etelä-Ruotsissa, ja sopimusviljelijämme noin 300 on keskittyneet Skånen ja Hallandin alueelle. Ja tietysti tämä Bjuvin sijainti on myös hyvin lähellä satamaa, mm. Helsingborgissa. Että se on. Se on hyvin hyvin lähellä eli logistisesti. Kun katsomme sitten Ruotsin ulkopuolisia markkinoita ja vientiä, niin logistinen yhteys on hyvä. Tässä on historiallista tietoa Foodhillsin liikevaihdon kehityksestä viimeisten 20 vuoden ajalta. Ja siellähän on ollut vahva myynnin kasvu ja viime vuoden luvut. Kun he olivat päättäneet supistaa viljelyalaa viime vuonna, niin se selittää tuota kasvun pienenemistä ja myös myynnin jakautumisen. Niin kuin näette alemmalta kalvolta, niin Ruotsin osuus on vuodesta toiseen jonkin verran vaihdellut. Ja sitten Ruotsin osuus tai viennin osuus on ollut merkittävästi suurempi kuin kotimaahan mennyt osuus. Eli nämä ovat nyt historiallisia tietoja siinä mielessä, koska yrityshän tuli meidän haltuun marraskuun viimeisinä päivinä. Miksi Foodhills tai Apetit Sverige jatkossa? Ilmiselvää on, että tämä strateginen yhteensopivuus – me tiedämme, miten kylmäketjuprosessi pellolta pakkaseen toimii. Me ymmärrämme. Viljelystä meillä on vuosikymmenten kokemus täällä Suomessa. Tämä on merkittävä kapasiteetin kasvu meille. Kuten aiemmin on todettu, jos Suomessa viljelyala on noin 2 000 hehtaaria, niin Ruotsissa se on 4 000 hehtaaria. Tätä kautta meillä on vahvat synergiat, koska myös kaupallisella puolella tuolla maan rajojen ulkopuolella eli Suomen ja Ruotsin rajojen ulkopuolella on paljon samoja asiakkaita ja sitäkin kautta pystymme näkemään. Ja kun puhutaan synergioista kaiken kaikkiaan, niin yhteiset prosessit, esituotanto. Meillä on paljon yhtenäisyyksiä. Muun muassa puimurit ovat saman merkkisiä. Ja näemme tässä mahdollisuuden, että pystymme Apetitin markkina-asemaa vahvistamaan nopealla aikataululla Ruotsissa. Eli summaus: mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa, laajentaa Apetitin markkinaa ja vahvistaa strategista asemaa. Ja ennen kaikkea, vaikka viime viikon tulosjulkistuksessa kerroimme, että tämä vuosi tulee olemaan kohtuullisen haastava tuolla Bjuvin tehtaalla. Mutta tällähän rakennetaan pohjaa pitkäjänteiselle arvonluonnille, missä me olemme erinomaisen hyvin onnistuneet Suomessa. Investoinneista. Kuten jo tuossa edellä kerroin, niin siellä on tehty yli 200 miljoonan Ruotsin kruunun investoinnit ja tuossa on ajanjaksoja. On tietysti panostettu tuotannon laiteinvestointeihin, teollisuustuotteiden pakkauslinjaan ja nyt viimeisimpänä, joka on syksyn aikana ollut ylösajovaiheessa, että pystytään nyt pakkaamaan itse vähittäiskauppatuotteita ja pienempiä pakkauksia, joka on ollut myös erittäin merkittävä investointi ja jäljempänä sanon, että se mahdollistaa myös muiden tuotteiden pakkaamisen todennäköisesti kohtuullisen lyhyellä aikavälillä. Nyt tarkastelen tässä Apetiitin asemaa Ruotsin markkinoilla. Eli nyt puhutaan siitä kehityksestä, mitä olemme Suomesta vieneet Ruotsiin. Ja näistä luvuista näkyy. Luvut ovat nyt miljoonia euroja, ja kun vuonna 2020 lähdettiin liikkeelle, niin pystyimme tuplaamaan myynnin Ruotsiin. Sen jälkeen tuli hieman takapakkia, mutta sitten viimeisten kolmen vuoden aikana kasvu on ollut hyvää, ja tällaisissa alatuoteryhmissä, kuten vihannesekoituksessa, niin meidän markkina-asema Apetitin brändin tuotteilla on erittäin vahva ja kehittynyt myönteisesti viime vuosien aikana. Ja kun nämä yhdistetään tietysti sitten näihin Foodhillsin lukuihin, niin tämä kertoo, että me ollaan rakennettu hyvää pohjaa tuonne Ruotsin markkinaan ja tästä on nyt tarkoitus sitten kiihdyttää tätä vauhtia, jotta pystymme merkittävästi kasvamaan. Jos sitten isossa isossa kuvassa katsoo ruokaratkaisuja ja Ruotsia, niin kuten jo edellä totesin, meillä on vahva tuotanto ja prosessisynergiat. Me pystytään herneentuotantoa optimoimaan, kun katsotaan kokonaisuutena Suomea ja Ruotsia. On tietysti tunnistettu riskeissä satokausiriskit, mutta nyt kun ollaan kahdella maantieteellisesti eri alueella, niin tämä auttaa myös mitigoimaan niitä ja nähdään myös logistiikkaetua viennissä. Kuten tuossa esityksen alussa totesin. Kasvipohjaisten proteiinienkin osalta siellä kysyntä kasvaa. Mehän tiedämme, että se kasvaa nopeasti. Palkokasvien markkinan odotetaan myös kasvavan, joista herne on tietysti yksi. Ja sitten nämä kasvumahdollisuudet Ruotsissa, jotka tulevat tietysti edellyttämään lisäinvestointeja. Mutta uudet kasvit ja niiden tuottaminen sitten jatkossa. Ja jos vielä haluaa tietyllä tavalla kiteyttää näitä asioita, miten tämä Foodhillsin vahvastikin negatiivinen tulos käännetään, niin siinä tietysti on keskeisessä roolissa kolme asiaa. Kaupallinen malli. Miten me jatkossa tullaan kaupallisesti hakemaan sitä kannattavuuden maksimointia? Volyymin nosto. Tietysti vuoden 2025 lukuihin verrattuna volyymimme kasvaa tänä vuonna. Olettaen että keskisato on sitä luokkaa mitä se on ollut, merkittävästi kasvaa. Me tullaan lyhyellä aikavälillä tutkimaan uusien pakattujen tuotteiden lisäämistä sinne Bjuvin tuotantoon. Ja kuten jo edellä on todennut, niin uudet kasvit ovat myös vahvasti fokuksessa. Ja kuten jo aiemminkin on puhunut synergioista, niin näiden hyödyntäminen konserninäkökulman kannalta. No niin, tässä oli minun osuuteni ja nyt sitten päästän Timo Huttusen ääneen öljykasvituotteiden osalta.
No niin, kiitos Esa ja tervetuloa ja päivää minunkin puolestani! Ja keskitytään nyt sitten seuraavaksi näihin öljykasviliiketoiminnan asioihin. Ja meillä on tällä meidän kasvun tiellä seuraavana kolmena vuotena kaksi tällaista keskeistä aihiota, niin kuin tuossa jo aikaisemmin tuli ilmi, eli me keskitytään kahteen meille hyvin tärkeään asiaan eli meidän Kantvikin tehtaan kapasiteetin mahdolliseen kasvattamiseen ja sitten sen lisäksi tämän BlackGrain from Yellow Fields®:n kaupalliseen läpimurtoon. Näistä nyt sitten kerron jatkossa hieman lisää ja aloitetaan sitten tästä. Aloitamme kapasiteettiasiasta eli öljyjen ja puristeen volyymin kasvattamisesta. Jos vähän katsotaan näitä perusteita, mitä me tehdään tuolla öljykasviliiketoiminnassa, niin me niin sanotusti puristetaan yhtä raaka ainetta ja siinä on heti jippo. Eli me puristamme itse asiassa kahta eri raaka-ainetta eli rypsiä ja rapsia, jotka sitten käytännössä kuitenkin ovat ominaisuuksiltaan ja ravitsemuksellisesti aivan samanlaisia. Rypsi on vähän jäänyt tämän Suomen pohjoisen sijainnin takia. Sen takia sitä vielä viljellään täällä; muualla viljellään käytännössä rapsia. Eli me puristamme niitä, saamme niistä kasviöljyjä erilaisiin käyttötarkoituksiin, rapsipuristetta. Ja sitten viimeisenä vielä kolmatta tuotetta eli tätä meidän uutta rapsijauhetta. Meidän tehdas, joka on perustettu 90-luvun alussa, pystyy siellä puristamaan noin 130 000 tonnia siemeniä vuodessa. Ja viime vuosina meillä on ollut kapasiteetti erittäin hyvässä käytössä, ja käytännössä on aina vähän vuodesta riippuen puristettu se määrä, mikä on ollut teknisesti ja ajallisesti mahdollista. Ja raaka-aineesta saatavien tuotteiden jako menee niin, että noin 40 prosenttia me saadaan öljyä ja noin 60 prosenttia rapsipuristetta. Ja meidän puristamo tosiaan sitten sijaitsee tuolla parinkymmenen kilometrin päässä tuolla Kantvikissa. Kantvikin kylässä Kirkkonummella. Ja tosiaan taustaksi tähän kapasiteettikeskusteluun on hyvä tässä tietää, niin kuin sanoin, että olemme puristaneet aika täysillä tässä viime vuodet ja olemme sitten analysoineet ja tutkineet vähän markkinoita ja todenneet, että enempäänkin sitten on mahdollisuuksia, ja sen takia nyt sitten tarkastellaan tätä mahdollista kapasiteetin kasvatusta. Olemme tehneet investointeja edellisellä tai juuri päättyneellä strategiakaudella tehtaalle, ja ne ajoittuivat myös vuoteen 2024. Yksi meidän teemoista oli silloin jo öljyn jalostusarvon nostaminen, ja investoimme omaan pullotuslinjaan. Meillä aikaisemmin vähittäiskaupassa myytävät pullot täytettiin tai pakattiin ulkoisilla alihankkijoilla, ja niitä oli useita, ja näin sitten saatiin tämä toimitusketju tämän jälkeen vahvasti omiin käsiin. Sen lisäksi myös tuotekehitys mahdollistuu paljon helpommin ja paremmin. Ja kun kapasiteettia saatiin aika rutkasti lisää, niin se tietysti mahdollistaa aika merkittävänkin volyymin kasvun. Samaan aikaan kun tämä toiminto otettiin omiin käsiin, mahdollistui myös. Pystyttiin tekemään asioita kustannustehokkaammin eli esim. Muovin määrää on pystytty sitten noissa muovipulloissa vähentämään ja tietenkin sitten myöskään tätä öljyä ei tarvitse siirrellä niin paljon paikasta toiseen ja sitä kautta pystytään toimimaan myös paljon vastuullisemmin. Investoinnin arvo oli noin 4,5 miljoonaa ja se toteutus tosiaan oli 2024. Loppuvuonna ja siitä lähtien on sitten nämä vähittäiskaupassa myytävät Apetit-brändit ja muutamat PL-tuotteet pakattu meidän Kantvikin tehtaalla. Sen lisäksi toisena merkittävänä investointina tehtaalle on viime vuoden syksystä lähtien sitten rakennettu meidän rapsijauheen raaka-aineen valmistus- ja pakkauslinjastoa sinne. Ja tosiaan tämä investointi sitten mahdollistaa tuon BlackGrainin raaka-aineen valmistuskapasiteetin suuren kasvun ja samalla se myös parantaa raaka-aineen laatua ja toiminnan tehokkuutta. Tuo investointi integroidaan tuohon meidän muun tehtaan toimintaan. Se tekee siitä omalla tavallaan ainutlaatuisen. Myös sen raaka-aineen kannalta ja pystyy myös osaltaan sitten vähän tehostamaan sitä tehtaan muuta prosessia. Muun muassa pystymme tarvittaessa puhdistamaan rapsia ja rypsiä tehokkaammin ja puhtaammaksi. Tämä investointi on tällä hetkellä meneillään ja me arvioimme, että se saadaan ensimmäisen kvartaalin aikana valmiiksi. Sen arvo on noin kaksi miljoonaa euroa. Näillä investoinneilla pystymme tuomaan lisäarvopotentiaalia toimintaamme. Meidän vähittäiskauppamyyntiin ja pullotukseen saadaan moninkertainen kapasiteetti ja kyvykkyys lisätä volyymeja sitä kautta. Ja sitten tietenkin BlackGrainin osalta se mahdollistaa huomattavan paljon suuremmat volyymit, mitä tähän asti on kyetty toimimaan. Jos mennään sitten tähän varsinaiseen pihviin tässä kapasiteettiasiassa, eli me niin kuin sanottu. Tarkastellaan nyt sitten meidän kokonaistehtaan kapasiteettia siellä. Tietenkin osana tätä pullotuslinja ja muu pakkaaminen nostavat kapasiteettia. Tällä hetkellä pakkaamme kaikki pakatut tuotteemme tehtaalla. Siellä on potentiaalia, ja yksi kasvukohteistamme on sitten myös pullotuotteiden kasvu. Sen lisäksi sitten tämä varsinainen tuotantokapasiteetti. Eli me puhutaan siellä nyt ehkä näin yksinkertaistaen kahdesta eri asiasta, eli raffinointikapasiteetista ja sitten varsinaisesta puristuskapasiteetista. Ja tämä raffinointikapasiteetti mahdollistaa sitten tämän asian. Kyse on elintarvikelaatuisen öljyn lisämyynnistä. Eli raffinoimalla sitten tuo raakaöljy puhdistetaan käytännössä syömäkelpoiseksi elintarvikkeeksi. Tämä on meidän prioriteetti numero yksi tällä hetkellä. Eli me tarkastellaan ensin tämän raffinointikapasiteetin kasvattamista. Emme tällä hetkellä ihan kaikkea puristusmääriämme kyetä raffinoimaan. Ja sen jälkeen kun tämä raffinointikapasiteetti on katselmoitu ja siihen on löydetty ratkaisut, niin sen jälkeen me sitten katsotaan vielä tuota puristuskapasiteettia, joka tuo merkittävän lisäpotentiaalin liikevaihdon kasvulle. Ja aikataulullisesti menee niin, että nämä lisäinvestointien tarpeet selvitetään tämän vuoden aikana. Me olemme aloittaneet tämän projektin viime vuonna jo. Jatketaan sitä. Projekti jatkuu todennäköisesti loppuvuoteen, ja sen jälkeen suunnitelmat ovat valmiina niin, että 2027. Mahdollisesti sitten toteutuksia päästäisiin tekemään, ja sitten ehkä nämä numeeriset vaikutukset tulisivat tuonne strategiakauden loppuvuodelle, mahdollisesti 2028. Mitään valmiita numeerisia arvioita näiden koosta ei vielä ole, vaan pyritään löytämään sellainen optimaalinen ratkaisu suhteessa markkinoiden kokoon ja tarpeeseen. Sitten toinen meidän kasvun aihio on meidän rapsijauhe ja sen kaupallinen läpimurto eli BlackGrain on meillä tämän rakkaan lapsen nimi. Pikkuisen ehkä katsotaan vähän historiaa, kun tässä on aika kauan tätä raportoitu niin sanotusti, että mitä tässä on näiden kaikkien vuosien aikana sitten tapahtunut. Eli tuolla 2015 on historiakirjojen mukaan aloitettu tällaista projektia tekemään, ja siinä varmasti ajavana voimana on ollut se, että on haluttu lisäarvoa tuohon muuten rehuteollisuuteen menevään rapsipuristeeseen. Siellä keskeinen haaste on ollut rapsin ja rypsinkin sisällään pitämät tietyt ravitsemukselliset haittayhdisteet, joista on pitänyt päästä eroon, jotta se kelpaisi ihmisruuaksi ja sitä kautta sellainen lisäarvo tähän tuotteeseen saataisiin. Sitä on sitten lähdetty kehittämään niin, että muutaman vuoden kuluttua on pienessä mitassa löydetty tällainen ratkaisu, ja sitten on lähdetty kehittämään tuotantoprosessia, jolla pystytään toimimaan isommassa mittakaavassa. Sitten tämä temppu niin sanotusti toteutettiin, ja siinä esimerkiksi Business Finland on ollut mukana rahoittamassa kahdessakin vaiheessa tämän prosessin kehittämistä hyvin pitkälle. Teknologiaprosessi, jolla sitten saatu tämä haluttu tuote aikaiseksi. Rapsia ei ole ruoaksi saanut aikaisemmin käyttää, joten sitten on haettu EU:lta tällaista uuselintarvikelupaa ja yllättävän nopeastikin sitten EFSA:n arvioiden jälkeen. Tämmöinen 2021 on sitten saatu, ja niin kuin siihen tuossa myöhemmin palataan, se on sitten aika ainutlaatuinen päätös. Ja niistä ajoista lähtien on sitten lähdetty tekemään jo pienimuotoista tuotantoa. Ensiksi täällä Suomessa ja sitten myöhemmin Suomen rajojen ulkopuolella. Ja prosessin kyvykkyys oikeastaan saatiin maaliin tuossa noin vuosi sitten. Ja tämmöisestä varsinaisesta tuotannosta on sittemmin aloitettu. Tai tuotantoa on tehty oikeastaan tuosta viime vuoden alusta lähtien. Prosessikehitys jatkuu edelleen, eli kyseessä on ainutlaatuinen prosessi ja tuote. Todellakin todellinen suomalainen ruokainnovaatio, jonka Apetit on sitten kyennyt toteuttamaan. Ja kuten tuossa aikaisemmin sanoin, niin jo viime vuonna, sitten kun tuotantovaihe oikeasti alkoi, niin sitten lähdettiin toteuttamaan tuon raaka-aineen keruuseen ja prosessointiin ja sen pakkaamiseen liittyvää investointia Kantvikiin. Ja se on nyt näinä aikoina. Kuten sanoin, niin pikkuhiljaa valmistumassa. Sen jälkeen yksi merkittävä pullonkaula sitten tästä poistuu. Raaka-aineemme todellakin saadaan meidän ainutlaatuisesta puristusprosessistamme. Ja se on tietenkin siinä mielessä hyvä, että me ei tarvita lisää viljelypinta-alaa, vaan tämä normaalisti rehuksi päätyvä. Rehukomponentiksi päätyvästä puristeesta kyetään tekemään syömäkelpoista materiaalia. Jauhetta käytetään sitten ihmisruoaksi, eli pystytään hyvin minimaalisella prosessoinnilla kääntämään se jauhe ihmisruuaksi. Ei synny tarpeettomia kasvatus- ja ympäristövaikutuksia. Mitä sitten tulisi, jos se normaalisti syötettäisiin tuonne karjalle? Sitä kautta tietysti lyhentää koko ruokaketjua ja on sitä kautta myös erittäin hyvä. Vastuullinen tekeminen ja raaka-aine pystytään tässä hyödyntämään sitten kokonaisuudessaan. Eli meillä tulee sitten jatkossa tai koko ajan nyt sitten kolmea tuotetta, eli tuolta BlackGrain-rapsijauhetta sen oman prosessinsa jälkeen ja sitten normaalisti meillä tehtaalta. Sitten rapsipuristetta ja rapsiöljyä. Tosiaankin uuselintarvikeluvan kautta. Niin sitten on. Voidaan todeta edelleenkin, että tuotteemme on maailman ainoa elintarvikkeeseen soveltuva. Rapsijauhe ei ole rapsiproteiini-isolaatteja, sillä niistä on sitten poistettu pelkästään se valkuaisaine, eivätkä ne sisällä muita rapsin hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, joita ovat tietysti sitten rapsissa luontaisesti oleva hyvää pehmeää rasvaa ja sitten myös merkittävä määrä kuitua – eli näitä kolmea ravitsemuksellista komponenttia. Sitten tämä meidän rapsijauhe sisältää, eikä se paljon sitten muuta sisälläkään. Eli tämä on erittäin ravitsemuksellisesti aivan erinomainen koostumus, tässä se on erittäin hyvä vedensitoja. Siinä on erittäin hyvä vedensidontakyky, jolloin se soveltuu hyvin tuommoisiin kiinteisiin elintarvikkeisiin ja tuon suhteellisen karkean rakenteensakin puolesta. Sitten se vielä usein parantaa sen ruoan rakennetta ja suutuntumaa, johon sitä käytetään. Maku on hyvin tärkeä asia aina ruoassa, ja tämän BlackGrainin osalta on. Maku on hyvin neutraali, siinä ei ole mitään haitallisia sivumakuja ja sitä kautta tietysti tämä soveltuvuus käytettyihin ruokasovelluksiin on sitten erittäin hyvä. Tällaisena pienenä nyanssina voi vielä todeta, että omissa makuukokeissamme olemme todenneet sen, että jonkin verran tuntuu olevan vaikutusta siihen. Myös suolaa ei ehkä tarvitse lisätä ruokiin niin paljon. Eli aika moneen tällaiseen keskeiseen ravitsemukselliseen haasteeseen kyetään tällä meidän BlackGrainilla vaikuttamaan. Eli kuitua saadaan lisää, hyvää valkuaista, hyvää rasvaa ja vielä sitten mahdollisesti voidaan jopa vähentää suolaa ruokavaliosta. Tämä auttoi vähentämään. Tuossa on kuva meidän tästä varsinaisesta rapsijauheesta eli BlackGrainista. Tuo ylempi vasemmanpuoleinen kuva. Ja sitten olemme kehittäneet tällaisen teksturoitu kasviproteiinivalmisteen TVP:n yhdessä herneproteiinin kanssa. Ja nämä meidän ensimmäiset kaupalliset tuoteapplikaatiot on sitten tehty tästä TVPstä. Eli esimerkiksi nyt tässä Menestysresepti-kilpailussa mukana ollut tällainen hybridilihapulla on valmistettu osin tästä meidän TVP:stä. Tässä vielä näitä tuoteryhmiä, joihin EFSA arvioissaan otti kantaa ja antoi meille niin sanotusti käyttöluvan. Eli tuossa noista hybridipullista mainitsin, niin nehän ovat sellaisia kasviproteiinituotteita, joissa pyritään sitten korvaamaan lihaa. Eli jo tuo meidän raaka-ainevirran oikaisu tietysti antaa hyvän viitteen tähän, että mikä tämä optimaalinen käyttökohde ehkä on. Sen lisäksi lihapulliin saadaan käyttää snack-tuotteisiin. Niitä on maailmassa aika paljon, muroja, granoloja ja tietysti sitten myös erilaisiin leipiin. Ja niin kuin tuossa ylemmässä kuvassa lukee, niin tämä meidän rapsiahan on myös gluteeniton, eli se soveltuu gluteenittomaan ruokavalioon. Sitten se soveltuu myös gluteenittomiin tuotteisiin. Se on aika merkittävä tekijä, monellakin elintarvikevalmisteella halutaan tuotteen raaka-aineiden olevan gluteenittomia. Samoin muita leipiä. Esimerkiksi meille suomalaisille kovin rakkaat ruisleivät. Niihin voi käyttää ja monenlaisiin patukoihin. Näitä potentiaaleja näissä on jonkun verran arvioitu, ja tuossa muutama esimerkki. Näitä varmaan vähän tutkijasta raportista riippuen. Vähän riippuen siitä, minkä kokoisiksi kukin on ne määritellyt, mutta voidaan sanoa, että näissä on aika merkittävät miljardiluokan markkinat ja sitä kautta tietysti aika merkittävää potentiaalia. Jos johonkin näihin tuoteryhmiin onnistuu kehittämään hyvän reseptin ja tuotteen. Meidän kolmen vuoden kaupallisen läpimurron keskeiset elementit ovat tähän näin lopuksi nyt sitten listattu. Eli me otamme Kantvikin investoinnin käyttöön ja sen jälkeen lähdemme alihankkijamme kanssa kasvattamaan sen kapasiteettia loppuprosessin osalta. Tähän on nyt suunnitelmat sitten olemassa. Applikaatiokehitystä tarvitaan. Olemme lähteneet tällä kasviproteiinikärjellä liikenteeseen, mutta kuten tuossa näytin noita eri kategorioita, niin siellä on mahdollisuuksia todella paljon. Ja me panostamme nyt tähän applikaatiopuoleen myös tekemällä myös vähän henkilörekrytointeja ja vähän investointejakin tiloihin. Ja kun tämä tuote on, kuten tuossa aikaisemmin sanoin, aika ainutlaatuinen, niin tietenkin applikaatiotyö korostuu, koska valmiita tällaisia tuotteita ei välttämättä ole asiakkaallakaan olemassa. Näillä hyvillä ominaisuuksilla, joita tuossa aiemmin listasin, koetaan hyvin voimakkaasti, että kyetään sitten niiden kautta myös parantamaan oleellisesti meidän asiakkaiden kilpailukykyä heidän omien tuotteidensa kautta. Sen jälkeen meillä sitten haasteena on enää myydä tätä tuotetta. Ne kaikki kasvavat tuotantomäärät, mitä me tuolta eri prosessista saadaan näihin eri applikaatioihin ja asiakasryhmiin. Eli jos summataan näin lopuksi, me kyetään valmistamaan olemassa olevaa tuotettamme olemassa olevalla ainutlaatuisella prosessilla. Tuote on omalla tavallaan ainutlaatuinen suomalainen ruokainnovaatio, jolla on korkea lisäarvopotentiaali, markkinapotentiaali ja ennen kaikkea pitkällä aikajänteellä. Tietenkin uskotaan, että tämä poikii sitten meille todella hyvää hedelmää. Näin kolmen vuoden arviossa. Varmasti sitten jonkinlaista tuloksellista parannusta uskotaan saavan aikaiseksi aikaisin, ehkä vuoteen 2028 mennessä. Näiltä osin. Tässä oma osuuteni. Kiitoksia. Ja sitten seuraavaksi talousjohtaja Susanna Tevä tulee kertomaan meille Apetitista sijoituskohteena.
Kiitos siitä. Hyvää iltapäivää ja käydään vähän läpi. Nyt muistaa vielä sen. Katsotaanpa nyt hiukan numeroiden valosta ja sitten meidän panostusten kautta sitä, että miten tätä kasvunkauden strategiaa on tässä pohjustettu jo useamman vuoden ajan. Me olemme oikeastaan voisi sanoa, että melkein kolmea eri kautta pohjustaneet tätä kasvun kautta. Me ollaan toisaalta kiteytetty meidän liiketoimintaa, mitä käyn hiukan tuossa läpi kohta. Sitten me ollaan tietysti pohjustettu sitä kasvua investoinneilla ja toisaalta myös tehty aika paljon töitä siellä taustalla. Se on meidän peruskannattavuuden vakauttamiseksi ja voimistamiseksi. Sieltähän se loppujen lopuksi löytyy. Se investointivoima meillä on. Meillä on tapahtunut aika paljon. Itse asiassa, jos katsoo viimeistä kymmentä vuotta, niin tässä liiketoiminnassa on tapahtunut paljon. Ja miten mä katsoin sellaista esitystä, joka oli tehty muutama vuosi sitten, jossa oli meidän juridisten yhtiöiden rakenne ja siinä taisi olla 12 yhtiötä, joista osa oli Baltiassa, Ukrainassa ja hyvin monessa muussakin paikassa viljaliiketoiminnan kautta. Vähitellen ollaan ehkä paremmin löydetty sitä, mitä tämä yhtiö haluaa tehdä ja mikä on se meidän ydinosaaminen. Tässä näkee, että meillä on ollut tuorepuolella. Meillä on ollut kalaliiketoimintaa, josta on luovuttu lähes 10 vuotta sitten. Oli palvelutoreja tuolla liikkeissä, tuoretuotteita ja sitten viimeisimpänä tuo viljakauppaliiketoiminnan myynti vuonna 2021, ja silloin toki selkeästi muuttui esimerkiksi meidän velkaisuusaste. Se on ollut aika merkittävä sen meidän taseen vahvuuden rakentamisessa ja jossain vuonna 2023 johtoryhmän kanssa mietittiin sitä, että mikä on meidän sisäinen ohje sille, että kun epäorgaaninen kasvu on kuitenkin meillä tavoitteissa, niin mihin me halutaan? Mitä me halutaan? Ja myös se mitä emme halua? Mä luulen, että se oli meille aika hyvä harjoitus. Siitä syntyi semmoinen A4-paperi, ei sen kummallisempi, mutta se on ollut meillä ohjenuorana. Siinä kun tulee ajatuksia siitä, että missä olisi investointimahdollisuuksia, voidaan hyvin nopeasti miettiä, onko tämä nyt sellaista mihin me haluamme mennä vai ei, koska on tärkeää, että pysytään sillä polulla, minkä me koemme olevan meille strategisesti järkevää. Ja totta kai, että se on sellaista mitä me osaamme. Nyt sitten vuonna 25 tosiaan Foodhillsin hankinta. En mene siihen sen enempää. Kävi sen jo läpi, joka totisesti olisi strategisesti aika loistava match meidän firmalle. On niin lähellä sitä mitä me osataan tehdä. Tämä on. Tämä on nyt ollut sitä. Sitä, että me ollaan menty siihen mitä me ajatellaan. Että meidän yhtiömme haluaa koostumukseltaan olla strategiamme mukainen, eikä ole enää hajallaan. Eikä meillä ole ehkä sellaisia rönsyjä enää. Tässä nyt. Sen verran tuosta Foodhillsista hiukan eri kannalta. Ostettiin tosiaan 100% Foodhills AB:n osakekannasta ja yrityskauppa toteutui marraskuun lopulla, ja kauppahinta oli aika pieni, 100 Ruotsin kruunua, ja kaupan yhteydessä sitten sovittiin tietynlaisista järjestelyistä. Siellä oli edellinen omistaja lainoittanut ja pääomittanut aika paljon tätä yhtiötä, joka oli jonkin aikaa tehnyt tappiota, ja toki sitten siinä yhteydessä tase käytiin läpi. Katsottiin, että mitkä ovat ne käyvät arvot, joilla tase meille kirjataan. Sinänsä yhtiön vanha tase ei juurikaan kuvaa sitä, mitä se nykyään on. Katsottiin, että mikä meidän näkökulmasta meidän arvion mukaan on käypä arvo, ja sitten sillä lopputuloksella, että kauppahinta oli tähän ostettuun taseeseen nähden sen verran pieni, että siitä tuloutui IFRS:n mukaan 8,3 miljoonaa edullisen kaupan vaikutusta. Tämä on nyt todellakin tarkkaan harkittu, koska tilanne on niin poikkeuksellinen, että tällainen tuloutus tulee. Mutta näin tässä kävi. Mutta toki siihen sitten kun katsoo, että yhtiö on tehnyt tappiota, niin se vaatii sitten aika paljon toimenpiteitä, että saadaan siitä toisille urille. Tässä on nyt Apetitin konsernin lukuja. Viime perjantaina julkaistut luvut. Meillä on edelleenkin vahva tase tämän yrityskaupan tekemisen jälkeen. Ja vaikka me olemme arvioineet, että se toki ei heti siitä lähde nousuun, niin meillä on edelleen tase hyvin vahva. Meillä on edelleen siellä sitä kapasiteettia investoida, jos sellainen tilaisuus tulisi. Käyttöpääoma on hiukan noussut. Siellä on nyt toki yhdisteltynä nämä Ruotsin toiminnot ja konsernin liiketoiminnan rahavirta viime vuodesta vähän noussut ja on puhuttu aikaisemmin, että liiketoiminnan rahavirtahan muuttui aika reippaasti alaspäin edellisvuonna, kun me päädyttiin siihen, että riskienhallintamielessä halutaan tuolla öljykasviliiketoiminnan puolella tehdä niitä etupainotteisia ostoja. Korolliset nettovelat koostuvat edelleen pääosin näistä vuokrasopimusveloista. Toki sinne on tullut nyt hiukan jotain muutakin. Noin kolmasosa on ihan oikeaa oikeaa ulkoista rahoitusta. Omavaraisuusaste silloin kun luovuttiin viljaliiketoiminnasta, nousi näihin 80 %:n lähellä oleviin lukemiin ja on edelleen siellä suunnalla, vaikka Foodhills on sinne hankittu. Samoin nettovelkaantumisaste on edelleen loistavalla alhaisella tasolla. Osakekohtaiseen tulokseen nyt toki vaikuttaa se, että viime vuonna tuli tämä 8,3 miljoonan euron edullisen kaupan tuloutus, joka sitten nosti tätä osakekohtaista tulosta. Ja samoin sitten tietenkin sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Jos yksi asia oli sitten se, että olemme kiteyttäneet sen, mitä olemme ja haluamme olla liiketoimintana. Toinen asia on sitten tietysti luoda sitä pohjaa kasvulle, volyymeille mitä me ollaan tehty investointien kautta jo pidemmän aikaa. Täällä on kahta erilaista, että toki näihin vastuullisiin energiamuotoihin on investoitu selvästi. Meillähän hiilidioksidipäästöt laskivat jopa yli sen tavoitteen, mikä me olimme asettaneet itsellemme tuosta vuodesta 2019 alkaen. Meillä on öljykasvituotteissa bioenergialaitos rakennettu. Sitten pullotuslinja. Timo siitä puhuikin jo ja nyt on menossa tämä BlackGrain. Raaka-aineinvestointi ruokaratkaisuissa: pihvi- ja pyörykkälinja tuplasi kapasiteetin. Noin 10 miljoonan investointi meidän kapasiteettiimme valmistui tuolla vuonna 2019. Silloin satokausikasvisten käsittelyyn on panostettu. Nämä ovat jatkuvasti sitä, että me saadaan sieltä isommat ja isommat volyymit sujuvasti läpi. Pakastepitsatehdas. Pudasjärvelle investoitiin vuonna 2021. Ja nyt tietenkin sitten viimeisimpänä isona on ollut tämä meidän koko konsernin läpileikannut ERP-uudistus. Ja jos nyt ajatellaan millä porukalla tätä asiaa viedään eteenpäin, millä porukalla viedään tätä firmaa siihen kasvun suuntaan, niin täytyy sanoa, että kyllä kaikki tällaiset yhdessä tehdyt projektit, varsinkin onnistuneet sellaiset. Meillähän on nämä investointiprojektit aika mallikkaasti menneet läpi, ja tästä nyt viimeisimpänä kolmen vuoden ponnistus, ERP-projekti, niin sieltä tulee niin voimaantunutta porukkaa, että nyt kun saatiin tämä Foodhills AB käsiin ja sehän tuli heti kun ERP-projekti loppui, niin siellä oli hieno nähdä se, että ihmiset ryntäävät sinne tekemään ja he ovat innoissaan. Ne käyvät siellä Ruotsissa katsomassa, että vitsit, että siellä on hyvä porukka ja asiat lähtevät vain rullaamaan. Se porukka on voimaantunutta, meillä on kapasiteettia ja meillä on edelleenkin niitä resursseja tehdä investointeja. Tuossa on hiukan alhaalla nyt noita lukumuodossa taulukossa meidän investointeja. Tuosta meidän omistajapohjasta. Meillähän on siinä mielessä ehkä hiukan poikkeuksellinen pörssiyhtiö, että meillä on hallintoneuvosto. Meillä on kuitenkin täysin normaali omistajakunta. Meillä on hirveän paljon kotitalouksia omistajina yli 200 000 omistajaa, joista kotitalouksia 96 %. Määrällisesti meillä ei ole yksittäistä suurta omistajaa. Osittain voi johtua siitä, että meillä yhtiöjärjestyksessä on äänestysrajoitus 10 prosenttia yhtiökokouksessa läsnä olevista äänistä. Tässä on nyt viime vuoden lopusta meidän suurimmat omistajat ja omistusjakauma. Meillä on vahva osinkohistoria. Ollaan jaettu noin puolet tuloksesta osinkona, tavoitteena 40–60 % ja vaikka jaetaankin aika vahvaa osinkoa, niin meillä on edelleen sitä investointikapasiteettia siellä. Eli ei voi sanoa, että kaikki investointimahdollisuudet annetaan osinkona ulos. Kyllä molemmista pidetään huolta ja kohtuullisen hyvä efektiivinen osinkotuotto keskimäärin. Tämän alkaneen strategiakauden taloudelliset tavoitteet meillä on 10 miljoonan euron EBIT ja sitten tuo ROCE on seitsemän prosenttia. Ja se on nyt arvioitu tietysti sen kanssa, että meillä siellä Foodhills AB on mukana. Tässä strategiakauden alkuvaiheessa panostukset edelleen jatkuvat. Mutta tässä on sitten se, missä me halutaan olla strategiakauden lopulla. Apetit on sijoituskohteena. Meillä on vahva tase, eli investointeja pystytään tekemään. Ne eivät vaaranna meidän taseen asemaa, ja meillä on tasainen osinkovirta. Sen lisäksi meillä on Suomessa vahva brändi ja markkina-asema ja sitä kohti ollaan kovasti menossa myös Ruotsissa. Ja kasvun edellytykset siellä ovat selkeästi vahvistuneet Foodhills AB -yrityskaupan johdosta. Kiitos. Tämä oli myös tämän esityksen viimeinen sivu. Haluatko sä mennä sinne? Tänne vaan.
Pauli Lohi Inderesiltä. Esittäisin kysymyksen ja voisin esityksen jälkeen aloittaa Ruotsin ostetuista liiketoiminnoista. Tulkitsin, että tässä tavoitellussa tuloskäänteessä on aika paljon kyse siitä, että haluatte kasvattaa volyymeja ja saada kasvua mahdollisesti muidenkin kasvisten osalta. Niin mistä löytyy se kaupallinen kysyntä näille kyseisille tuotteille? Ja mitä kaupallisella puolella pitää tehdä, että saadaan myytyä ne volyymit.
Kun isossa kuvassa katsoo? Jos puhutaan nyt ensin herneistä, niin nythän Ruotsissa mitä ei tässä esityksessä tullut, niin oli vielä Foodhillsin lisäksi Topfresh niminen yritys, joka oli Nomad Foodsin omistama, niin ne lopetti tuotannon siellä viime vuonna. Ja nämä herneet on kuitenkin kaikki tähänkin saakka myytyjä. Viittasin siihen, että tällaiselle maailman parhaalle skandinaaviselle herneelle on kyllä kysyntää. Sitten kun katsoo Ruotsia markkinana. Me kaikki tiedetään, että siellä väestö on melkein tupla Suomeen verrattuna ja siellä kulttuurillisesti käytetään pakasteita per capita enemmän kuin Suomessa. Ja niin kuin Suomessa, niin tämmöinen ruotsalaisen oman maan tuotteen arvostus on meidän tutkimusten mukaan vahva ja me nähdään siinä aika iso potentiaali myös muiden avomaan vihannesten osalta tulla niin kuin vähän Suomen kaltaiseksi toimijaksi pidemmässä aikavälissä Ruotsissa. Ja luonnollisesti kun puhutaan näistä synergioista ja prosessiosaamisesta, niin kyllä me tunnistamme myös siinä prosessissa tänä päivänä pellolta pöytään Ruotsissa kehityskohteita, että tekemällä asiat toisin, pystymme myös siellä saavuttamaan kustannuksiin liittyviä etuja.
Hyvä. Kiitoksia. Sitten minulla olisi vähän vastaava kysymys liittyen tuohon öljykasvituotteiden kapasiteetin kasvattamiseen. Ja ehkä vähän taustana, että tässä nyt päättyneenä vuonna siellä raffinoitujen öljyjen myynnissä oli laskua, niin jos teillä suunnitelmissa kasvattaa sitä raffinointikapasiteettia tai sitten kokonaispuristuskapasiteettia, niin mistä ne ostajat markkinat näille tuotteille löytyy ja miksi? Te näette, että teillä on kilpailukykyä täällä Suomessa tuottaa enemmän tätä tuotetta.
Jos aloitan tuosta jälkimmäisestä kysymyksestä. Olemme ainoa elintarvikeöljyjen valmistaja Suomessa tällä hetkellä, ja olemme tunnistaneet, että Suomeen tuodaan jonkin verran öljyjä. Suomessa on luontainen markkina, johon voidaan tulla sitten näillä vahvuuksilla, joita meillä täällä on. Ja jos puristetta ajatellaan, niin Suomeenhan tuodaan aika paljon rehua. Suomi on voimakkaasti alijäämäinen rehuproteiinien osalta. Kyllä me uskomme, että sinne mahtuu vielä hyvälaatuista tuotetta ja meillä on myös puristeessa jonkin verran vientiä. Kyllä luontaiset kotimarkkinat tukevat tätä meidän käsitystä.
Hyvä. Eli korvaat tuontia Suomeen. Se oli keskeisin kasvu tässä. No sitten tuosta BlackGrainista mainitsitte, että aikaisintaan 28 voisi tukea. Apetitin tulosta. Minkälaisia liikevaihtomääriä vaadittaisiin, että tämä kääntyisi kannattavaksi? Kuinka? Kuinka iso sen pitäisi siinä kohtaa olla?
Me ehkä raportoidaan nyt tämän vuoden aikana näistä luvuista tarkemmin tässä pikkuhiljaa, että ehkä se siitä sitten selviää.
Hyvä. Viittasin siihen, että tällaiselle skandinaaviselle maailman parhaalle maistuvalle herneelle on kyllä kysyntää.
Kiitoksia kysymyksistä ja otetaan täältä tuolta linjoilta vielä yksi kysymys tänne loppuun. Öljykasvituotteissa esiteltiin kaksi eri aihetta. Kumpi on korkeammalla prioriteetilla kuluvalle strategiakaudelle?
Vaikea niitä nyt arvottaa keskenään. Ehkä ajattelisin ajallisesti, että tämän kapasiteetin mahdollinen kasvattaminen realisoituu tietysti nopeimmin ja varmaan saadaan siinä nopeammin vaikutuksia tämän kolmen vuoden aikana. Että tietenkin tuo BlackGrain from Yellow Fields® on ehkä vähän pitemmän aikajänteen niin kuin sijoitus, mutta resurssimielessä varmasti aika paljon. BlackGrainiin tietysti joudutaan vielä panostamaan.
Hyvä. Kiitoksia. Yleisöstä vielä.
Antti Haavisto. Muutama vuosi sitten Apetit ilmoitti tutkivansa herneproteiinin valmistuksen aloittamista Suomessa. Onko tällainen selvitys vielä käynnissä?
Hyvä kysymys ja selvitys on edelleen käynnissä. Sehän oli useamman vuoden hanke, ja tänä vuonna hanke on päättymässä ja sen jälkeen sitten tehdään päätökset, että on mahdollista myös, että tulemme etenemään. Myös herneproteiinin osalta, mutta asiat ovat vielä sen suhteen auki. Mutta projekti on edelleen tutkinnassa ja menossa eteenpäin.
Hyvä. Tässä vaiheessa lienee meidän aika kiittää kaikkia seurasta. Kiitos Esa, Timo, Susanna hyvistä esityksistä ja kiitos yleisölle!
Kiitos kiitos.



















