Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

Atria Oyj, Capital Markets Day, CMD, 2025

Julkaissut Inderes21.11.2025 klo 8.00
Atria
Pääomamarkkinapäivät

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Kai Gyllström
00:01 - 00:08

Kuinka tehdä Atriasta voittava pohjois-eurooppalainen elintarvikeyhtiö yhdessä.

Mika Ala-Fossi
00:09 - 00:21

We will focus our attention. Red meat, meat products, and efficiency. We will win the game together with our farmers, employees, customers, and consumers shortly.

Jarmo Lindholm
00:21 - 00:28

Ja päivittäistavarat ovat yhdessä voittoluokkamme. We will make growth happen through our focus areas.

Unknown 1
00:28 - 00:34

Keskitymme kasvuun poistamalla tehottomutta ja innovoimalla uusia tuotteita yhdessä Atria-perheen kanssa.

Unknown 2
00:35 - 00:54

The world is constantly changing, and we're here to secure our future. We want to exchange. Share best practices and create ideas with everyone. Sustainable future is everybody's business. We want to reduce emissions, provide healthy food, and give more choices for the consumers.

Unknown 3
00:54 - 01:07

The key to success is knowing what our customers and consumers need. That's why we have to share information. Invest in net revenue management and get the most out of the data together. We are smart.

Unknown 2
01:07 - 01:08

People are and will be our greatest assets.

Unknown 4
01:08 - 01:24

Ovat ja tulevat olemaan suurimmat vahvuutemme. We are strong as individuals, but together we are unstoppable by creating a culture where we support each other. We built new skills, better performance, and stronger leadership. Financial targets are more ambitious than ever, but we will make them together.

Tomas Back
01:24 - 01:28

Our financial targets are more ambitious than ever, but we will achieve them together.

Kai Gyllström
01:55 - 16:27

No niin, tervetuloa tänne Capital Markets Dayhin. Varmaan saitte pientä osviittaa, mistä tänään puhutaan tuon videon myötä, ja tämä on siinä mielessä tosi kiva, koska siitä on suurin piirtein vuosi, kun me ruvettiin suunnittelemaan strategiaprosessia. Siinä vaiheessa totta kai katsotaan aikajanaa, ja sitten siellä janan päässä on sellainen pieni päivämäärä, jolloin me pääsemme oikeasti puhumaan tästä vähän laajemmin. Ja Capital Markets day on sinänsä meille tosi kiva päivä. Olemme todella innoissamme saadessamme olla täällä kanssanne, ja tänään agendalla on käydä läpi uutta TOGETHER 2030 -strategiaamme melko perusteellisesti. Sitten sen jälkeen myös Tomas käy läpi lukuja, totta kai vähän tätä vuotta, mutta erityisesti puhutaan strategiasta ja niistä tavoitteista. Ja sitten lopuksi puhutaan vielä vähän Atriasta sijoituskohteena. Ja tällainen on agenda ja mitä me sitten tämän päivän aikana teemme. Eli meillä on aika aika pitkä sessio tässä alkuun muulta suurin piirtein tunti strategiaa, karkeasti 30 sivua, että voitte vähän laskea missä suurinpiirtein me ollaan prosessissa ja sitten sen jälkeen tosiaankin Tuumakselta vähän lukuja ja pieni tauko siihen väliin ja sitten tosiaankin tykittistrategiaa. Mika Ala-Fossin vetämänä. Ensiksi vain Suomen näkökulmasta ja sitten käsitellään ROE 23 -strategiaa Ruotsin näkökulmasta. Ruotsin maajohtaja Jarmo Lindholm. Sitten meillä on lopussa paneeli, jota vetää Hanne. Kortti vetää jo tuttuun tapaan paneelia ja siinä totta kai teillä kaikilla on mahdollisuus kysyä. Te, jotka olette linjojen päässä, voitte myös lähettää kysymyksiä ennakkoon, ja suosittelen tätä, jotta voitte myös esittää kysymyksiä paneelin jälkeen, jossa me totta kai vastaanotamme kaikki kysymykset ja lopuksi käsittelemme hieman tarkemmin equity-tarinaa. Eli millainen Atria on investointikohteena, mutta lähdetään purkamaan tätä ja tässä on vähän tätä mitä me ajateltiin. Tätä strategiaa käydään läpi eli ensin tämmöinen introssa osuus, eli se on hyvin tiivistetty muoto siitä nykytila-analyysista ja trendianalyysista, mitä me ollaan tehty strategiaprosessin alussa. Eli ymmärrätte vähän, mitkä ovat ne suuret asiat, joita olemme miettineet. Puhutaan siitä, missä me olemme tänään, mitkä ovat ehkä meidän vahvuutemme ja mitkä sitten suuremmat haasteemme ovat. Tavallaan me voimme kääntää ne mahdollisuuksiksi, ja sen jälkeen siirrymme itse strategiaan. Eli puhumme strategiasta, mutta myös siitä, mitä päätöksiä olemme tehneet, ja mitä emme tule tekemään. Eli ei vain sitä, mitä tehdään, vaan myös sitä, mitä emme tule tekemään. Visio, missio, tavoitteet. Sitten Big Moves, eli suomeksi isot liikkeet. Tässä on sinänsä se strategian substanssi, mitä me teemme. Sitten nämä enablers eli mahdollistajat tarkoittavat sellaista tekemistä, mitä meidän täytyy toteuttaa, jotta voimme realisoida nämä suuret muutokset, mutta ne eivät sinänsä tuo suoraan liikevaihtoa tai kannattavuutta. Sitten luvut, mutta lähdetään liikkeelle tästä nykytilan analyysistä ja hieman. Millä tavalla pääsette kiinni vähän meidän ajatusmalliin ja mitä me ollaan tässä mietitty. Ja tässä nyt ehkä pääviesti on se, että meillä on tosi hyvä tilanne, jolloin voimme lähteä seuraavaan strategiakauteen vahvasta positiosta. Eli meillä on kaikki hyvin, ja luvut näyttävät parempaan suuntaan, ja paljon kehitystä, jotka ovat oikeansuuntaisia. Ja ensimmäinen kohta on totta kai se, että meillä on 120 vuotta tällä talolla jo ikää ja meillä menee hyvin. Ja mikä on erityisen hienoa, on se, että meillä on kansainvälinen liiketoiminta neljällä ydinmarkkinalla, ja jokaisessa näistä on ollut paikallista tuotantoa, paikallinen organisaatio, paikalliset asiakassuhteet sekä paikallisen kuluttajan ymmärrys, tuotteet, joita paikalliset kuluttajat rakastavat, ja myös paikallisia tuotemerkkejä. Eli sinänsä erittäin hyvä lähtötilanne, mistä moni voisi olla jopa kateellinen. Kuten mainitsin, tämä taloudellinen tilanne on kehittynyt erittäin hyvään suuntaan ja nähdään tarkemmin tuossa myöhemmin tänään. Mutta meidän liikevoitto ja liikevoittoprosentti ovat vuoteen 2019 verrattuna tuplaantuneet. Olemme myös saavuttaneet liikevaihdon kasvua. Yleisesti ottaen kaikki mittarimme näyttävät parempaan suuntaan, ja meillä on myös tase hyvässä kunnossa. Me voimme nyt siirtyessämme tähän uuteen strategiakauteen myös investoida kasvuun, mikä on ihan fantastista. Sitten tehokkuuden osalta olemme viime strategiakauden aikana ottaneet isoja loikkia, ja voisi melkein sanoa, että tämä on meille kilpailuetu. Erityisesti se osaaminen, mikä meillä on tehokkuuteen ja tilaustoimitusketjuun Suomessa, antaa meille kilpailuedun. Ja kun me menemme strategiaan, haluamme hyödyntää tätä kilpailuetua laajemmin. Sitten meillä on ollut merkittäviä investointeja viime strategiakauden aikana. Me olemme sulkeneet Malmön tehtaan ja laajentaneet Sköllerstaa. Ja sitten totta kai tämä erittäin suuri, Atrian historian suurin investointi, 165 miljoonaa euroa Nurmon siipikarjatehtaaseen, joka on ensinnäkin projektina mennyt erittäin hyvin ja toisaalta näkyy myös tuloksessa, erityisesti liikevoitossa. Eli sinänsä erittäin hyvissä lähtökohdissa, ja sehän lähtee siitä, että meillä on huippu ihmisiä, jotka osaavat johtaa tällaisia isoja projekteja vastuullisuusagendaa. Myös edistystä on tapahtunut. Meillä on selkeät tavoitteet ja selkeät toimenpiteet, ja olemme tehneet suuria investointipäätöksiä, jotka pienentävät meidän Scope 1 ja 2 päästöjä, eli sekin on edennyt. Ja sitten me olemme myös analysoineet strategiamme aikana tekemiämme yrityskauppoja. On sitten Korv Göransson tai Kaivon Liha tai viimeisenä Gov. Ja nämä ovat kaikki olleet erittäin onnistuneita, eli ne ovat tuoneet meille, ei vain liikevaihtoa, vaan myös parantaneet meidän liikevoittoa. Ja sinänsä se antoi myös uskoa siihen, että me osaamme tehdä näitä yrityskauppoja. Sitten kaiken taustalla on totta kai huippuammattilaiset atrialaiset 4 000 henkeä, jotka tekevät joka päivä töitä Atrialle, ja sehän on kaiken lähtökohta, ja se mikä on hienoa, että meillä on todella osaavaa henkilöstöä, mitä vähän mainitsin myöskin ja toisaalta myös sitoutunutta tähän yritykseen. Ja nyt kun katson esimerkiksi meidän henkilöstötyytyväisyyskyselyitä, niin ne ovat hyvällä tasolla ja myöskin parantuneet merkittävästi viime vuosien aikana. Eli sinänsä tämä on hyvä lähtökohta uuteen strategiakauteen. En tiedä, voisiko se olla parempi. Aivan loistava! Sitten totta kai puhutaan laajemmin näistä tuoteryhmistä hetken kuluttua, mutta viime strategiassa meillä on ollut myöskin keskiössä kaksi tuoteryhmää eli siipikarja ja valmisruoka. Nämä havaittiin olevan kasvavia tuoteryhmiä, ja ne kasvavat edelleenkin sekä tulevat olemaan myös uudessa strategiassa vahvassa roolissa. Tässä on hieman markkinadataa Suomesta ja voidaan ehkä nähdä, että tuo harmaan värinen alaosa edustaa siipikarjaa, joka on kasvava proteiini. Siellä me olemme markkinaosuudessa Suomessa ykkösiä. Ja niin kuin sanottu ja mainittu, niin me olemme investoineet ja avanneet viime vuonna uuden maailmanluokan siipikarjatehtaan Nurmoon. Sitten tämä valmisruoka eli punainen punainen käppyrä tässä, niin voi nähdä että se on aika iso tuoteryhmä nähdä ja tulee myöskin kasvamaan, kasvamaan ja on kasvanut ja siinä meillä on kakkos positio ja niin kuin ollaan jo tultu ulos tässä kevään aikana tai kesän aikana, niin me tullaan sitten investoimaan se 110 miljoonaa euroa karkeasti valmisruuan tuotantoon Nurmossa. Eli tässä vähän sitä logiikkaa, miksi nämä kaksi tuoteryhmää ovat edelleenkin vahvassa asemassa strategiassamme. Mennään seuraavaksi hieman nykytila-analyysiin ja aloitetaan ensin meidän inside-out -lähestymistavalla. Eli mitä me ollaan Atrialla ja mitä me nähdään Omat vahvuudet ja me ollaan oltu aika itsekriittisiä tässä tuttuun tapaan ja sen jälkeen sitten muutama sana ulkoisista tekijöistä ja trendeistä. Mutta otetaan tähän ensin tämmöinen sisäinen analyysi. Yrityskulttuurimme mukaisesti olemme itsekriittisiä tarkastellessamme, mitä voisimme tehdä paremmin. Jos miettii viimeistä strategiajaksoa, niin mehän olemme kasvaneet liikevaihdossa ihan mukavasti, mutta iso osa siitä kasvusta on tullut hintojen kautta. Se, mitä me tavallaan haluamme painottaa tässä seuraavassa strategiakaudella, on tietysti kasvu, mutta erityisesti se, että saataisiin orgaanista, volyymin vetoista kasvua. Eli kun olemme alkaneet miettiä niitä aloitteita, joita meillä on, tavoitteena on tosiaankin lisätä tätä volyymivetoista kasvua. Toinen asia on se, että meillä on fantastinen Suomen liiketoiminta, ja aika pitkään olemme olleet hyvin Suomen liiketoiminnan tuloksen varassa. Tilanne on ollut sellainen, että jos Suomella on huono vuosi, niin Atrialla on huono vuosi, ja tämä on ollut meille erittäin tärkeää. Me pystymme luomaan tasapainoisemman portfolion siten, että teemme kannattavuutta myös Suomen rajojen ulkopuolella, ja tässä olemme jo ottaneet suuria askeleita. Jos katsoo esimerkiksi edellisessä strategiakaudessa 2019, niin yli sata prosenttia tuloksestamme tuli Suomesta. Jos katsoo meidän tämän vuoden Q3 tuloksia, niin karkeasti 20 prosenttia tulee jo Suomen rajan ulkopuolelta. Tämä muutos viidessä-kuudessa vuodessa on noin 25 prosenttiyksikköä, eli suunta on oikea. Mutta näemme kuitenkin, että nyt tämän seuraavan strategiakauden aikana aiomme ottaa vielä suurempia askeleita samansuuntaisesti. Sitten jos miettii tämmöisiä mahdollisuuksia, joissa me näemme, että voimme vielä kehittyä. Ja sehän on fakta, että kaikki yritykset voivat kehittyä. Ja jos kysytään, onko innovaatio jollekin toimialalle tai yritykselle tärkeää, niin kaikki sanovat, että ilman muuta, ja se on tärkeää myös meille. Eli näemme, että seuraavan strategiakauden aikana haluamme edelleen kehittyä ja kehittää innovaatioitamme sekä tapojamme toteuttaa niitä. Toinen tämmöinen kasvumahdollisuus ja myöskin yhteistyö, se tulee näkymään myös strategiassa voimakkaasti, eli millä tavoin voidaan hyödyntää sitä tuotanto-osaamista, mitä meillä on eri maissa ja miten me voimme saada enemmän tuotteita yli maarajojen ja sitä kautta kasvaa Atriassa ilman, että meidän välttämättä tarvitsee investoida jokaisessa maassa kaikkiin kyvykkyyksiin. Ja tällä hetkellä tämä on karkeasti noin 10% liikevaihdostamme, ja näemme, että tässä on mahdollisuus kasvaa. Ja sitten kolmas kohta tässä on tuotevienti. Meillä on fantastinen vientiorganisaatio Suomessa, joka vie korkealuokkaista suomalaista lihaa niin Euroopan huippuravintoloihin kuin myöskin Kiinaan ja Aasiaan. Yleisesti ottaen meillä on myös tuotevientiä jonkin verran Ruotsissa ja Tanskassa, erityisesti pepperoniin Iso-Britannian markkinoille. Mutta me näemme, että tässä meillä olisi mahdollisuus jälleen kasvaa lisäarvotuotteiden viennin kautta, ja tällä hetkellä se on noin karkeasti 1 % meidän liikevaihdosta. Eli siinä meillä on vähän mahdollisuuksia. Eli meillä on tarve luoda enemmän orgaanista kasvua. Meillä on tarve parantaa kokonaisuudessaan meidän kannattavuutta, mutta erityisesti myös sitä kannattavuutta Suomen rajojen ulkopuolella. Innovaatio, rajat ylittävä myynti ja vienti ovat mahdollisuuksia, joita me näemme. Jos sitten mennään katsomaan ulkoapäin hieman enemmän. Eli. Eli tässä on tämmöisiä makroasioita ehkä listattuna enemmän ja ehkä alkuun voisi puhua tuosta BKT:stä eli bruttokansantuotteesta ja sitten toisaalta meidän tuoteryhmistä. Mehän ollaan tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Vaikka BKT totta kai kasvaa, nämä eivät ole mitenkään sellaisia boomaavia kasvumarkkinoita. Eli tämä on sinänsä hyvä huomioida, että tässä strategiassa, missä me haemme kasvua, emme saa tällaista sanottua freeridiä. Eli tämä kasvu pitää itse rakentaa. Niin kuin mainitsit, meillä on kaksi tuoteryhmää, jotka kasvavat kivasti kaikilla markkinoilla. Siipikarja ja valmisruoka, mutta meillä on myös tuoteryhmiä, jotka joko pysyvät aika stabiilina tai jopa laskevat. Ja sitten kolmantena, pitää myöskin huomioida se, että meillä on ollut pitkään yksin. Tässä markkinassa voi olla myös tiukka kilpailutilanne, ja tämä on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Pääkilpailija Suomessa on myynyt toimintansa ulkomaille ja keskittyy ainoastaan kotimaahan. Scan Ruotsissa on nyt Landmannin omistuksessa Danish Crown. Tanskassa on ollut paljon haasteita, mutta tilanne näyttäisi nyt hieman paranemaan päin. Ja sitten Magmark. Virossa on nyt myös paikallinen omistaja. Elikkä eli tämä tilanne on muuttunut, ja tämä myös elää, ja tämä pitää huomioida. Mutta ehkä se pääviesti tässä on, että mitä me ollaan oman prosessimme aikana ymmärretty on, että tässä ei ole semmoista ilmaista matkaa, vaan meidän pitää onnistua tässä strategiassa ja sitä kautta me ollaan myös panostettu paljon siihen, että tämä strategia on erittäin konkreettinen. Sitten on myös sellaisia trendejä, joita olemme huomioineet. Totta kai muutokset demografiassa, jotka luovat myös mahdollisuuksia meillä esimerkiksi tuotekehityksessä. Trendi on terveellisyys, joka on hieman samanlainen asia, mahdollisuus tuotekehityksessä ja vastuullisuus. Totta kai, vastuullisuus on ollut meillä agendalla jo pitkään ja jatkuu myös tässä strategiassa. Ja sitten tämä teknologia ja keinoäly, joista totta kai puhutaan tosi paljon. Emme sinänsä näe, että tämä on itsessään tällainen iso liikkuva. Tämä on mahdollistaja, ja se tapa, millä me ollaan ajateltu tätä, on se, että näillä uusilla teknologioilla ei välttämättä ole kauhean helppo rakentaa uutta kilpailuetua. Mutta meidän tapa ajatella tässä on se, että voimme hyödyntää uusia teknologioita vahvistamaan uutta kilpailuamme tai olemassa olevia kilpailuetuja, mistä puhumme jonkin verran tänään. Ja sitten meillä on totta kai näitä muita, sanotaanko riskejä ja mitä me aina myöskin tulosjulkistuksissa käydään läpi, että tämä geopoliittinen tilanne, joka voi muuttua päivä päivältä, sekä kyberuhat ja eläintaudit. Mutta tässä oli lyhyesti nykytilannetta. Analyysi. Totta kai tässä on ollut satoja sivuja mitä ollaan työstetty ja paljon analyyseja, mutta toivon mukaan pääsette vähän sisään siihen meidän ajatusmalliin, mitä me ollaan pohdittu ja mietitty, kun me ollaan sitten luotu tätä strategiaa. Mutta mennään nyt seuraavaksi sitten itse tähän pihviin. Ja eli tämä meidän Together 2030 -strategiaan ja ajatukseen. Käyn suurin piirtein 40 minuuttia tämän strategian läpi, mutta otetaan pedagogisesti tähän ensin tällainen 4 minuutin versio. Eli taas video, joka on aina vähän piinaavaa, kun itse pitää esitystä ja näyttää videon itsestään. Mä yritän nyt tässä jotenkin selviytyä. Eli maestro, laitetaan video päälle.

Unknown 5
16:35 - 16:37

Se on ehkä juuri tuo psykologinen juttu.

Kai Gyllström
16:37 - 16:39

Mutta kyllä tästä tuntee vähän jotain.

Unknown 5
16:41 - 16:43

Sanokaa vain, että en tunne.

Kai Gyllström
16:43 - 50:16

Atria enters the TOGETHER 2030 strategy period from a strong position with over a hundred and twenty years of proud heritage, strong financial performance, and dedicated people. Meillä on vankka perusta, mutta pysyäksemme vahvoina meidän on jatkuvasti kehitettävä toimintaamme. We need to evolve to stay ahead. We must adapt to a changing world; our strategy is a commitment to grow, to act sustainably, and to win together. Atria's new strategy includes elements from the previous successful strategy period. Strategian nimi on TOGETHER 2030. Olennaista on, että yhdessä olemme vahvempia; jatkamme vahvalla perustalla ja selkeällä visiolla. We want to be the winning Nordic company. European Food Company, we have three strategic objectives in the TOGETHER 2030 strategy: first, we aim to continue strengthening our financial performance, with a significant percentage improvement achieved during our previous strategy period. We are proud of our achievements. We have come far, but this is just the beginning. We see clear potential to do even better, and we are determined to reach our five percent EBIT target. Next, let's talk about growth. Our ambition is to increase net sales to over two billion euros by 2030 to achieve this. We need to work together even more between our business areas and put more focus on product development and innovation acquisitions. A role in driving growth, our third target is long-term renewal. Olemme sitoutuneet saavuttamaan päästövähennystavoitteemme ja pyrimme vähentämään huomattavasti CO2-päästöjä. How are we going to reach these ambitious targets? Uskoamme mukaan suuret tavoitteet vaativat suuria liikkeitä; ennen kaikkea ydintoimintamme, kuten lihan lukeminen ja prosessointi, tulee pysyä vahvasti keskiössä. It's a major part of our business and we hold strong positions in all business areas. Tavoitteenamme on kasvaa orgaanisesti ja samalla jatkuvasti optimoida kilpailukykyänne ja tehokkuuttanne. Poultry and convenience foods are among the fastest-growing categories, and we are well positioned to capture growth. During the next strategy period. We will continue to invest heavily into these categories. With both capital and resources, we have a strong presence in our key markets during this strategy period. As a result, we need to collaborate more to expand production facilities and capabilities across markets to create scale, strengthen revenue management, and grow our exports to secure the future. We need to renew all the time. We will drive renewal in key areas, for example, sustainability, working together with our own producers, product assortment capabilities, and the development of a unique unified food chain. Olemme varmoja uudesta strategiasta. We know where we are heading and we know what we are doing with the help of nearly four thousand passionate and devoted Atria people. We will win together; our strategy is not a revolution. What an evolution that builds on our foundation while addressing the opportunities ahead. We're proud of our achievements and ready to grow further together. Further together. Hyvä. Se oli sellainen kuin 4 minuutin versio. Nyt tulee se 10 minuutin versio seuraavaksi. Tässä sivulla on nyt näkymä päivitetystä strategiasta, joka on esitetty yhden sivun muodossa loogisesti. Logiikkana on se, että lähdetään liikkeelle visiosta ja missiosta. Meillä on. Itse strategian nimi ja teema. Sitten me olemme päättäneet nostaa esille kolme strategista tavoitetta. Tottakai tavoitteita on enemmän kuin nämä kolme, mutta yksi liittyy taloudelliseen kehitykseen. Eli EBIT 5%. Ja sitten tämä yhteistyön kasvuun. Tämä kahden miljardin euron tavoite. Ja sitten tähän uudistumiseen me valitsimme tämän vastuullisuuden eli Science Based Target -aloitteen. Ykkösen, kakkosen ja kolmosen osalta. Ja sitten meillä on nämä isot liikkeet. Ja tosiaankin tässä on ollut taustana se, että me ollaan tehty yhteistyössä ja myöskin maiden johtoryhmät ovat olleet mukana tekemässä. Me lähdettiin noin sadasta eri hankeideasta ja me ollaan sitten saatu karkeasti ne 30:een kasattua ja ne on sitten nyt jaoteltu tässä näihin neljään "Big Movesiin" tai isoihin lohkoihin. Ensimmäinen on tavallaan kasvaa. Kasvun ja ydinliiketoimintamme optimoinnin tavoitteena on vahvistaa kilpailukykyämme markkinoilla. Toinen on sitten kasvua lisäävissä tuoteryhmissä. Kolmonen on sitten yhteistyöllä kasvuun ja nelonen on sitten uudistuminen. Idea tai logiikka on ehkä vähän se, että lähdetään tuolta vasemmalta, joka on enemmän sitä tämänhetkistä tekemistä. Ja mitä enemmän me siirrymme tuonne oikealle, sitä enemmän transformatiivista tämä tekeminen on. Sitten on. Meillä on tässä tosiaankin alla nämä mahdollistajat eli mainitsin asiat ja projektit, joissa meidän pitää parantaa, mutta jotka eivät sinänsä lisää liikevaihtoa tai liikevoittoa. Siinä on yksi Atria. Sitten on myös kaupallinen erinomaisuus. Sitten on tehokkuus ja uudet teknologiat sekä työturvallisuus, henkilöstö ja viestintä. Mutta tässä on isossa kuvassa nämä valinnat ja mennään seuraavaksi sitten käymään läpi tätä tarkemmin. Mutta ennen sitä, on ehkä aina hyvä mainita, että strategia on kuitenkin valintoja ja me olemme tehneet valintoja siitä, mitä aiomme tehdä, ja haluamme myös sanoa, mitä valintoja olemme tehneet, joita emme aio tehdä. Eli tämän prosessin aikana olemme lähteneet liikkeelle hyvin laajasti ja miettineet, pitäisikö laajentua uusiin markkinoihin, uusiin tuoteryhmiin, uusiin palveluihin tai liiketoimintaideoihin. Prosessin aikana olemme konsernin johtoryhmässä tulleet siihen tulokseen, että meillä on edelleenkin paljon voitettavaa niillä tuoteryhmillä ja markkinoilla, joilla olemme tällä hetkellä jo läsnä. Eli me olemme päättäneet, että emme ole tämän strategiakauden aikana luomassa uusia kotimarkkinoita. Eli meillä on Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro, ja me emme ole esimerkiksi yrityskauppojen kautta menossa muihin eurooppalaisiin markkinoihin eli me. Tämän strategian ideana ja tehtävänä on kehittää niitä markkinoita, jotka meillä tänään on. Totta kai, kuten mainitsimme, tulemme kehittämään enemmän tuotevientiämme, mutta uusia kotimarkkinoita emme tule luomaan. Sitten me olemme totta kai koonneet meidän tuoteryhmiä, ja olemme myöskin tulleet siihen tulokseen, että me emme tule poistumaan mistään tuoteryhmistä, mutta emme myöskään tule suuresti siirtymään mihinkään uusiin tuoteryhmiin. Eli emme tule menemään meijeriteollisuuteen tai pakastevihanneksiin tai muihin uusiin alueisiin. Ainoa tällainen uudempi tuoteryhmä, jota me tulemme tarkastelemaan tämän vuoden aikana. Nämä vaihtoehtoiset proteiinit, eli tämän strategiakauden aikana me tulemme miettimään, millä tavalla voisimme panostaa niihin. Mutta se ei tarkoita sitä, että lanseeraisimme tämän strategiakauden aikana vaihtoehtoisproteiineja. Tämä markkina on sinänsä tällä hetkellä suhteellisen kannattamaton ja pieni, mutta me haluamme ainakin rakentaa valmiutta tämän strategiakauden aikana. Mutta kuten sanottu, emme tule välttämättä lanseeraamaan yhtään mitään. Olemme myös tarkastelleet erilaisia liiketoimintamalleja ja muita vaihtoehtoja ja tulleet siihen lopputulokseen. Me aiomme pysyä hyvin lähellä tätä nykyistä toimintaamme eli ruoantuotantoa, ja totta kai sen puitteissa voidaan miettiä erilaisia konsepteja ja ajatuksia. Mutta emme siirry merkittävästi esimerkiksi palveluliiketoimintaan tai muuhun. Eli tässä nyt vähän sitä, mitä me olemme päättäneet, että emme tule tekemään, ja lähdemme nyt sitten käymään läpi tätä strategiataloa kohta kohdalta ja aloitamme visiosta ja missiosta liikkeelle. Ja pääviesti on sinänsä, että nämä molemmat ovat erittäin relevantteja ja erittäin toimivia. Kumpaakaan ei ole tulossa muutosta. Muutosta johtava pohjoiseurooppalainen ruokatalo on edelleenkin tämän strategian mukainen, ja siinä tosiaankin tämä johtajuus tarkoittaa sitä, että me haluamme kasvaa ja voittaa markkinaosuuksia, mutta myös olla suunnannäyttäjä ruokateollisuudessa. Pohjoiseurooppalainen elintarvikeyhtiö, joka toimii strategiansa mukaisesti ja tavoittelee johtajuutta markkinoilla sekä suunnannäyttäjän roolia ruokateollisuudessa. Totta kai, niin kuin nähtiin tässä, niin ollaan tehty päätös, että nämä markkinat, missä me olemme, ovat ne, missä me haluamme myös olla: Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro. Totta kai sitten myös tarkastellaan mahdollisuuksia viennin osalta, mutta emme ole avaamassa uusia kotimarkkinoita. Ja sitten se ruokatalo, jossa me olemme? Ja nyt, totta kai, strategiakaudella halutaan innovatiivisuuden kautta kehittää eteenpäin, ja myös nähdään hyvin paljon mahdollisuuksia. Tämä valmisruoka on esimerkiksi fokuksessa, mutta myös valmiit ruoat ja food service ovat keskiössä. Meidän missio. Niin kuin sanottu, myös ennallaan eli hyvä ruoka, parempi mieli. Erittäin hyvin tunnettu ja relevantti, eikä sinänsä ole tarvetta lähteä muuttamaan. Pysyy ennallaan. Sitten strategian nimi ja teema, ja tästä me keskusteltiin paljon. Tässä on ihan hauskoja tarinoita siitä, miten tähän päädyttiin. Mutta keskustelimme pitkään siitä, tarvitaanko teemaa, ja päädyimme siihen, että tämä on hyvä tapa viestiä erityisesti henkilöstöllemme. Mikä on se muutos ja mikä on se suunta, johon haluamme mennä ja mitä haluamme saavuttaa. Ja sitä kautta päädyttiin tähän Together 2030 ja tosiaankin haetaan sitä, että tällä strategiakaudella me haluamme tehdä enemmässä määrin yhteistyötä laajemmin, mutta erityisesti meidän maiden välillä. Eli tämä on ehkä se suurin muutosloikka, mitä me tässä strategiakauden aikana haluamme tehdä, ja se liittyy kasvuun. Se liittyy skaalahyötyjen saavuttamiseen. Se liittyy innovaatioihin. Se liittyy myös tuotannon ja muiden funktioiden optimointiin. Kuten mainitsin, lähtökohtaisesti pääajatus oli tavallaan meidän maiden ja eri funktioiden tiimien välillä, mutta tämä liittyy myös vahvasti yhteistyöhön meidän tuottajien, asiakkaidemme ja kuluttajiemme kanssa. Eli lyhyesti tästä, mistä tämä strategia, nimi ja teema ovat tulleet. Sitten jos katsotaan vähän tarkemmin näitä tavoitteita, niin kuten mainitsin, meillä on nämä kolme tavoitelokerikkoa tässä, ja tässä ensimmäisessä on tämä vahva taloudellinen kehitys. EBIT 5 % on edelleenkin sama. Oman pääoman tuottoa me ollaan nostettu 10-12 prosenttiin, ja pääomanjakopolitiikka on samalla tasolla kuin aikaisemmin, mutta sitten kasvun osalta tuo kahden miljardin liikevaihtotavoite on uusi. Eli me olemme asettaneet tähän kasvustrategiaan sekä liikevaihdon kasvutavoitteen, ja tämän lisäksi on tietenkin tärkeää voittaa markkinassa, tavoitteena on totta kai parantaa myös markkinaosuuksia arvossa kaikissa tuoteryhmissä. Sitten vastuullisuuden osalta me ollaan päädytty siihen, että päätavoite liittyy totta kai Science-Based Targetiin, missä meillä on jo skooppi ykkösen, kakkosen ja kolmosen osalta tavoitteet valmiina. Sitten totta kai meillä on sisäisiä tavoitteita, jotka menevät tämän yli. Eli meillä on totta kai tavoitteita, kuten nyt liittyen siihen vientiin ja cross-border-toimintaan, mutta niitä ei sinänsä. Emme julkaise niitä, vaan seuraamme niitä sisäisesti niin johtoryhmässä kuin hallituksenkin kanssa. Ja sama liittyy myös tähän uudistamiseen. Eli näiden päätavoitteiden ulkopuolelle löytyy myös enemmän sisäisiä tavoitteita. Hyvä! No sitten mennään tähän itse pihviin. Tässä nyt isossa kuvassa nämä meidän isot siirrot. Big Moves eli neljä kappaletta lähtee ydinliiketoiminnasta. Sitten kasvaviin tuoteryhmiin, sitoutuminen yhteistyöhön ja uudistukseen. Ja niin kuin mainitsin, on enemmän kyse siitä, missä me olemme erittäin hyviä tänään, ja sitten pikkuhiljaa kun siirrytään sinne oikealle, nähdään enemmän tällaista suurempaa muutosta. Ja tosiaankin seuraavaksi mä käyn nyt muutamalla sivulla nämä jokaisen neljän läpi ja toivon mukaan pystyn selittämään vähän mitä me faktisesti tehdään. Eli ensimmäinen iso liike on tämä kasva, kasvata ja optimoi tätä ydinliiketoimintaa. Ja tässä olemme keskustelleet siitä, että mukana ovat punainen liha ja lihavalmisteet. Sehän ei tarkoita sitä, etteikö siipikarjaa ja valmisruokaa haluttaisi lisätä meidän ydinliiketoimintaan. Huomioiden nämä kaksi eri tuttua isoa liikettä, tullaan myös tekemään hieman erilaisia asioita riippuen tuoteryhmistä. Tässä on tietenkin tärkeää mainita ensin, että nämä ovat erittäin suuri osa meidän liiketoimintaa tänään ja tulevat luonnollisesti olla vahvassa fokuksessa. Tässä strategiassa nähdään tavoitteet ja suunta, ja täällä se otetaan käytäntöön. Tavoitteena on hakea orgaanista kasvua ja toisaalta myös varmistaa, että olemme maailmanluokkaa tehokkuudessa. Ja sitten kun mennään hieman syvemmälle tähän substanssiin, käyn läpi jokaisen osalta vähän sitä, mikä meidän nykytilanne on ja mitä tulemme tekemään eri tavalla. Eli jokaisessa osiossa seurataan vähän samaa logiikkaa, ja sitä kautta voimme antaa teille mahdollisimman hyvän käsityksen siitä, mitä tässä strategiassa faktisesti tehdään. Mutta kuten hieman mainitsin, tässä tosiaan puhutaan punaisesta lihasta ja lihavalmisteista. Meillä on erittäin vahvat asemat kaikilla markkinoillamme näissä tuoteryhmissä. Nämä ovat erittäin tärkeä osa meidän liiketoimintaa, ja olemme monessa maassa, erityisesti Suomessa ja Virossa, integroituneet osittain tai täysin arvoketjuun, mikä on totta kai todella hienoa. Mutta nämä ovat hitaasti kasvavia tuoteryhmiä. Täällä on paljon kilpailua ja sen orgaanisen kasvun saavuttaminen on totta kai erittäin tärkeää, mutta se on haastavampaa kuin nämä markkinat. Mitkä kehittyvät sitten tehokkuuden osalta. Niin olemme tehneet suuria harppauksia tässä ja olleet erittäin hyviä tekemään investointeja ja varmistamaan kilpailukykymme. Mutta meillä on myöskin jonkin verran näitä elinkaarinvestointeja tulossa näihin tuoteryhmiin, jotka meidän on hoidettava. Se, mitä me teemme vähän eri tavalla seuraavan strategiakauden aikana, koskee orgaanista kasvua. Meillä on paljon hankkeita siellä, mutta ehkä konkreettisena esimerkkinä, mistä Jarmo tulee myöhemmin puhumaan tänään, on se, että meillä on ollut aika systemaattinen lähestymistapa, jossa maiden johtoryhmät rakentavat kasvusuunnitelmia, käyden periaatteessa läpi koko kokonaisuuden ja kategoriat ja miettien, mistä voisi löytyä kannattavaa kasvua. Ja sitten systemaattisesti seurataan joka kuukausi ja joka kvartaali. Ruotsissa olemme jo toteuttaneet sen ja se on edennyt hyvin sekä alkanut tuottaa tuloksia myös Tanskassa. Me ollaan myös tehneet sen, ja se lähtee ensi vuoden alusta liikkeelle. Toteutuksen konkretiaa tulee enemmän Jarmolta myöhemmin tänään. Sitten toinen on nämä investoinnit ja kuten sanoin, meillä on elinkaaren investointeja, joita meidän täytyy täällä tehdä. Me tullaan myös investoimaan tehokkuuteen jollain tasolla, samoin kuin kannattavaan kasvuun. Mutta olemme myös joutuneet hieman priorisoimaan tässä, koska on erittäin tärkeää, että meillä riittää rahaa investoida kasvuun. Eli myös seuraavat tuoteryhmät ovat mahdollisesti yrityskauppojen kohteena. Eli me olemme käyneet perusteellisen prosessin läpi ja selvittäneet, kuinka voimme järkevöittää tämän investointimäärän niin, että hoidamme asiat kunnolla ja varmistamme kasvua näissä tuoteryhmissä. Ja sitten viimeisenä on tämä tehokkuus, joka on totta kai todella vahvasti meidän DNA:ssa. Ja mainittakoon yksi asia, jota teemme eri tavalla, on se, että olemme luoneet uuden funktion nimeltä Group Industrial Operations, jota johtaa Tauno Perälä, joka on täällä tänään, jos joku haluaa kysyä häneltä jotakin. Ja tämä on tavallaan se tapa, jolla me pystymme hyödyntämään osaamista ja resursseja sekä kilpailuetua, mikä meillä on Suomessa näiden isojen hankkeiden osalta esimerkiksi. Ja ehkä tämä on yksi selkeä tapa, jolla tulemme myös muuttamaan tapaa tehdä töitä tehokkuuden parantamiseksi. Eli orgaanista kasvua, mutta erityisesti näiden systemaattisten suunnitelmien kautta. Investoidaan, mutta tehdään sen järkevästi ja haetaan energiatehokkuutta sekä siihen uusia työskentelytapoja, joilla myös toteutamme sitä. Eli tämä on nyt ensimmäinen neljästä näistä isoista liikkuvista osista. Ja seuraavaksi aiomme kiihdyttää kasvua. Kasvu tuoteryhmissä. Eli tässä tosiaankin ovat siipikarja ja valmisruoka. Nämä ovat meidän nopeimmin kasvavia tuoteryhmiä ja ne kasvavat kaikilla meidän markkinoillamme. Ruotsi on hyvä esimerkki, missä siipikarja kasvaa tällä hetkellä noin 10 prosentin luokkaa. Valmisruoka kasvaa myös Ruotsissa noin 10 prosentin luokkaa. Me totta kai haluamme kasvaa tämän kasvun mukana, mutta myös kasvaa markkinaa nopeammin. Me olemme tässä. Meillä on hyvä asema lähteä liikkeelle, eli olemme tehneet monia asioita ja meillä on hyvät suunnitelmat. Ja tässä tosiaankin näissä tuoteryhmissä ajatus on investoida suhteessa enemmän, mikä tarkoittaa sekä rahallisesti että resurssien osalta. Tässä on vähän samalla tavalla nykytilannetta. Ja sitten, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tämä strategia eli siipikarjassa meillä on erittäin hyvä tilanne. Ja kuten nähtiin aikaisemmin, se on kasvava proteiini. Meillä on maailmanluokan uusi tehdas Nurmossa, joka avattiin noin vuosi sitten ja meillä on Ruotsissa myöskin fantastinen tila. Meillä on merkittävä rooli tällä markkinalla valmisruoan kategoriassa, joka on erityisesti Suomessa erittäin suuri. Ruotsissa se on vielä alikehittynyt, mutta siinä me voimme ottaa ison roolin. Ja sitten Suomessa ja Ruotsissa meillä on molemmissa positioita, ja nyt erityisesti Ruotsissa Gooh! Yrityskaupan kautta, me olemme suhteessa iso peluri tässä markkinassa ja voimme myös ottaa siinä johtavaa roolia. Tässä, totta kai, löytyy kilpailua, ja meidän pitää myös olla innovatiivisia ja kehittää tuotteitamme jatkuvasti. Ja se on totta kai meille tärkeää. Kuten aiemmin mainitsin, olemme myös tehneet yrityskauppoja liittyen tähän aiheeseen. Gooh! Totta kai, mutta myös korvataan liha, ja se mitä tavallaan nyt seuraavalla strategiakaudella tullaan tekemään on se, että me tullaan investoimaan ja panostamaan näihin kahteen tuoteryhmään enemmän. Ja yksi hyvä konkreettinen esimerkki on tämä Nurmon uuden valmisruoan investointi, josta me ilmoitimme kesällä, eli 110 miljoonan euron investointikokonaisuus. Sitten toinen mainitsi niin. Ajatuksena tosiaankin on se, että kun me skannaamme ja mietimme yrityskauppamahdollisuuksia, ne kohdistuvat lähtökohtaisesti näihin tuoteryhmiin ja myös resurssiallokaatioon. Eli kun me katsotaan meidän markkinointibudjetteja ja kun me katsotaan meidän tuotekehitysresursseja, niitä tulee myöskin näihin kahteen tuoteryhmään panostaa enemmän, jotta me saamme tämän kasvun aikaiseksi. Ja niin kuin sanottu, niin me ollaan hyvässä asemassa molemmissa tuoteryhmissä Suomessa ja Ruotsissa. Ja totta kai meillä on myöskin mahdollisuus katsoa meidän uusia markkinoita, Viroa ja Tanskaa. Millä mahdollisuuksilla, erityisesti skaalamalla tuotteita, me voisimme myös päästä niihin markkinoihin kiinni. Eli investoimme suhteessa enemmän. Tämä on se, missä me katsomme yrityskauppamahdollisuuksia, ja tulemme allokoimaan enemmän resursseja markkinointiin ja tuotekehitykseen. Katsotaan, millä tavalla voimme myös skaalata Suomen ja Ruotsin ulkopuolella. Hyvä! Sitten kolmas suuri uutinen eli yhteistyöllä kasvuun. Tää on hyvä, kun joutuu kääntämään näitä tässä liikkeessä, mutta lähtökohta on totta kai taas se, että meillä on. Mainitsin aikaisemmin, että meillä on todella fantastinen tilanne. Eli kun meillä on neljä ydinmarkkinaa, joissa jokaisessa on paikallinen tuotanto, paikalliset asiakassuhteet ja paikalliset tuotemerkit, ja tunnemme kuluttajat. Nyt tällaisella strategiakaudella me haluamme rakentaa enemmän yhteistyötä ja tuoda sitä skaalaa, jotta voimme hyödyntää niitä investointeja, mitä olemme tehneet, eivätkä ne pakota meitä investoimaan erikseen jokaiseen markkinaan ja kyvykkyyteen. Eli tässä on tavallaan tämä ajatus, ja olemme tunnistaneet kolme aihealuetta, joissa haluamme parantaa ja tehdä enemmän. Yksi on tämä cross-border eli tuotteet yli maarajojen eli tuotetaan vaikka Suomessa ja myydään Ruotsissa asiakkaille. Toinen on EBIT Revenue Management eli tällainen systemaattinen tapa luoda kannattavaa kasvua tuoteryhmäkohtaisesti. Ja sitten kolmantena on tämä valmiiden tuotteiden vienti. Mutta mennään niihin nyt sitten seuraavaksi vähän syvemmin. Eli vähän samaan tyyliin. Eli jos lähdetään tästä cross-borderista. Eli tämä tarkoittaa tosiaankin sitä, että valmistetaan tuote yhdessä maassa, mutta myydään se toisessa maassa. Pyritään jakamaan niitä tuotteita yli maarajojen, ja siinä totta kai on se, että meillähän on tämä erittäin vahva tilanne. Eli meillä on tuotemerkki jokaisessa markkinassa, mutta meillä on myös jokaisessa tuoteryhmässä jokaisessa maassa. Eli tämä on totta kai iso mahdollisuus. Ja niin kuin mainitsin aikaisemmin, niin tämä on karkeasti tällä hetkellä noin 5 % meidän liikevaihdosta. Eli löytyy tuotteita, kuten Gotleria, vietäväksi Ruotsiin Suomesta ja näin poispäin. Mutta meillä on myös mahdollisuus kehittää tätä paljon. Tässä tosiaankin ajatus on se, että me lähdemme kehittämään tätä. Tämä vaatii melko paljon prosesseja. Tämä vaatii aika paljon erilaisia työskentelytapoja ja myös selektiiviset investoinnit ovat tarpeen. Eli me joudumme myös tarkastelemaan logistiikkaprosessejamme ja erityisesti sitä, kuinka saamme logistiikan tehokkaaksi. Emme hukkaa kannattavuutta siinä matkalla toiseen maahan. Koska tämä todennäköisesti vaatii jonkin verran investointeja, emme voi tehdä tätä kaikkiin tuoteryhmiin. Me ollaan jouduttu katsomaan aika tarkkaan, mitkä tuoteryhmät voisivat olla tässä relevantteja. Niin siitä näkökulmasta, että missä meillä on kilpailuetua eli voidaan tehdä kilpailukykyisiä tuotteita tehokkaasti ja toisaalta missä me nähdään imua markkinasta, me ollaan päädytty, että tässä on kolme tuoteryhmää, mihin me halutaan fokusoida. Tässä vaiheessa yksi on siipikarja, toinen on valmisruoka, ja kolmas on laajemmin ajateltuna food service -valikoima. Sitten toisena on tämä tuotevienti. Kuten monet tietävät, meillä on erittäin vahva lihavienti Suomesta, eli viemme maailmanluokan naudanlihaa esimerkiksi Eurooppaan ja huippuravintoloihin. Meillä on isoa vientiä myöskin Aasiaan, kuten Kiinaan, Koreaan ja Japaniin, ja se on erittäin tärkeää. Meillä on myös tuotteiden osalta jonkin verran vientiä, erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa. Kuten mainitsin, yksi esimerkki on pepperoni, jota me viemme Tanskasta Iso-Britannian suurille asiakkaille. Mutta myös tässä tämä itse tuotevienti on tällä hetkellä suhteellisen pientä, eli noin prosentin luokkaa meidän liikevaihdosta. Ja tässä me näemme mahdollisuuksia. Erityisesti jos miettii myös sitä, että meidän kotimarkkinat eivät välttämättä kasva niin paljon, niin haluamme kehittää vientiä ja ratkaisu on periaatteessa se, että haluamme konsolidoida nämä toimet. Millä tavalla me lähdemme tekemään vientiä? Me olemme myös nyt tulleet ulos sillä, että rakennamme aluksi ainakin suhteellisen pienen vientiorganisaation. Näille vientituotteille on myös nimitetty Gustaf Birkov, joka tulee työskentelemään Tanskassa, ja siihen rakennetaan pientä tiimiä. Ja totta kai teemme yhteistyötä maiden vientitiimien kanssa, jotta voimme hakea uusia asiakkuuksia tuotteillemme. Ja sitten kolmantena tällaiseen yhteistyöhön liittyvään hankkeeseen on tämä Net Revenue Management, mistä varmaan voi kysyä lisää Pasilta siinä kisassa. Mutta ehkä se pääpointti on se, että me ollaan rakennettu itsellemme kilpailuetu, sillä meillä on maailmanluokan data, ja nyt tämän Net Revenue Managerin kautta pystytään hyödyntämään tätä dataa paremmin, tekemään päätöksiä, jotka nostavat meidän kannattavuutta. NRM ei lyhykäisyydessään ole niin kryptinen ja vaikea kuin se saattaa kuulostaa, vaan yksinkertaisesti se tarkoittaa sitä, että tutkitaan dataa tuoteryhmä kerrallaan ja selvitetään, onko meillä jokaisella tuotteella oikea hinta, oikeat kampanjamekanismit, oikeat pakkauskoot ja oikea valikoima, ja pyritään optimoimaan valikoimaa pienin askelin. Meillä on ollut pilotteja sekä Suomessa että Ruotsissa, ja tulokset ovat olleet oikein hyviä. Nyt sitten ajatuksena on lähteä tätä myös viemään eteenpäin ja kaikkiin näihin kolmeen. Olemme myös kohdentaneet resursseja rajat ylittävään toimintaan ja samoin Taunon rooliin. Eli Groupin Duster Operations tulee olla siinä tärkeänä, ja siellä on myös katsottu toimenkuvia. Myöskin Pasila on siihen tuonut uusia resursseja ja product export. Ja niin kuin sanottiin, olemme nyt tulleet ulos sillä, että rakennamme oman organisaation, ja Net Revenue Management on myös resursoitu, eli mietitty organisaationäkökulmasta, miten näitä viedään eteenpäin. Se oli kolmas ja sitten mennään neljänteen eli uudistumiseen. Ajatuksena on, että maailma muuttuu ja meidänkin pitää muuttua vähintään yhtä nopeasti muutoksen mukana. Ja siinä me ollaan määritelty osa-alueita, missä halutaan tehdä hankkeita ja kehittyä loogisesti. Yksi on vastuullisuus, toinen on yhteistyö meidän omistaja-tuottajien kanssa. Ja sitten Suomessa erityisesti katsotaan tätä meidän yhtenäistä ruokaketjua ja mietitään, miten voimme edelleen kehittää sitä kilpailuetua erityisesti uusien teknologioiden kautta. Tämän lisäksi myös valikoimaa katsotaan terveystrendin kautta ja kuten sanoin, rakennetaan valmiutta tähän vaihtoehtoiseen proteiiniin. Ja sitten viimeisenä, muttei vähäisimpänä, käymme läpi, mitä tarpeita meillä on henkilöstön osaamisen ja johtamisen osalta ja millä tavalla kehitämme niitä strategiakauden aikana. Tässä sitten vähän tarkemmin avattuna näitä asioita. Eli tässä tosiaankin vastuullisuus on ensimmäisenä, ja päätavoitteena on päästötavoitteet, jotka tulevat Science Based Targeteista. Ja Tiina, tosiaan olemme ottaneet jo isoja askeleita ja erityisesti tehneet nyt suuria investointipäätöksiä, jotka myös vähentävät hiilijalanjälkeä. Mutta tämän strategiakauden aikana meidän tavoitteet pitää saavuttaa. Ja siinä tosiaankin on hyvin paljon työtä edessä. Tarvitaan myös yhteistyötä meidän omistajatuottajien kanssa ja miettiä millä tavalla näitä voidaan kaupallistaa. Sitten. Omasta ja tuotteista puheenollen, me olemme jo edellisessä strategiassa korostaneet niiden merkitystä. Meille on ollut tärkeää olla heille paras kumppani, ja se jatkuu myös tässä, erityisesti vastuullisuuden osalta. Niin meillä on. Meille on tärkeää olla tukemassa sillä matkalla, eli se on ainakin yksi sellainen asia, jossa haluamme strategian kauden aikana olla entistä paremmin tukemassa. Sitten on tämä uniikki yhtenäinen ruokaketju, mikä on edes Suomessa, missä me ollaan kuitenkin integroitu itsemme aika pitkälle ja meillä on esimerkiksi ainoana suomalaisena ruokatalona oma rehutehdas ja ollaan muutenkin integroitu itseämme pidemmälle ja nähdään se isona kilpailuetuna itsellemme. Siinä tosiaankin meillä on nyt tahtotilana se, mitä me voimme vielä kehittää siitä kilpailuedusta erityisesti hyödyntämällä uutta teknologiaa, ja Mika Ala-Fossi tulee siitä hieman puhumaan omassa puheenvuorossaan. Sitten valikoiman osalta, terveystrendi yleisesti ottaen on suuri mahdollisuus miettiä valikoimaa ja uusia tuotteita. Se on yksi asia ja kuten mainittu, niin toinen on sitten nämä vaihtoehtoiset proteiinit, joissa tarkoituksena on rakentaa valmiutta. Ja kuten on sanottu useaan otteeseen, emme lupaa lanseeraavamme mitään, mutta rakennamme valmiutta. Tällä hetkellä tämä markkina on suhteellisen pieni eikä niin houkutteleva, mutta jos se muuttuu, niin meidän pitää olla valmiita reagoimaan siihen. Sitten viimeisenä, mutta ei vähiten, on henkilöstö. Ja niin kuin sanottu, meillä on erittäin osaavaa henkilöstöä. Meillä on myöskin henkilöstöä, joilla sykkii atrialainen sydän ja jotka tekevät joka päivä paljon töitä Atrian eteen ja tämän strategiakauden aikana fokus tulee olemaan siinä, mitkä ovat nämä uudet kyvykkyydet, joita meidän pitää rakentaa, olipa kyseessä NRMYT, innovaatiot tai vastaavaa. Ja sitten totta kai varmistaa, että meillä on huippuosaajia myös jatkossa ja kehittää johtajiamme. Eli tämä nyt oli se neljäs iso liikku, ja sitten mennään tähän mahdollistajiin. Tämä on ollut meille myös prosessissa. Ei ollut ihan helppoa, mutta sen pointti mainitsi mahdollistajana ison liikun. Ero on se, että mahdollistajat ovat asioita, joita meidän pitää tehdä, jotta voimme onnistua strategiassa, mutta ne eivät sinänsä tuo liikevaihtoa tai liikevoittoa. Tässä ensimmäisenä mahdollistaja. Meillä on yksi Atria -nimikkeellä, eli siinä puhutaan paljon siitä, mitä meidän pitää kehittää kulttuurissamme, jotta onnistumme. Esimerkiksi tässä skaalassa, joka ylittää maarajat, mutta sitten ihan konkreettisesti yksi esimerkki on nämä uudet funktiot, joihin palaan seuraavalla sivulla, eli Group Industry Operations, jonka olemme nyt lanseeranneet, ja toisaalta sitten Group Product Export, joka on myös uusi. Tämän lisäksi totta kai katsotaan, että millä tavalla me voidaan harmonisoida meidän järjestelmiä, jotta prosessit toimisivat paremmin, ja katsotaan myös tavoitteita, jotta olisimme yhtenäisiä ja saavuttaisimme myös nämä strategiset tavoitteet. Sitten kaupallinen erinomaisuus on toinen mahdollistaja, ja siinä erityisesti korostuu nyt tämä innovaatio, mistä mainitsin aikaisemmin. Meillä on siellä erilaisia hankkeita. Me rakennamme myös kyvykkyyksiä ja koulutuksia. Tällä hetkellä meillä on tällainen Atria Grow Tengin hanke käynnissä, ja siinä myös Stanfordin professorit käyvät henkilöstömme kanssa läpi, miten tehdä kuluttajalähtöistä innovaatiota, ja halutaan tarkastella prosessiamme sekä ehkä rakentaa enemmän konsepteja kuin tuotteita tulevaisuudessa. Tämä CRC Excellence on ehkä konkreettisena esimerkkinä osana NRM:ää eli Net Revenue Managementia, joka vaatii uutta osaamista, mitä me myös rakennamme. Ja sitten totta kai tuoteryhmähallinta ja brändinrakennus. Edelleen myös jatkossa tärkeässä roolissa meidän kyvykkyyksissä. Sitten kolmantena on tämä tehokkuus ja uudet teknologiat. Kuten mainittu, tehokkuus on tärkeässä roolissa edelleenkin tässä strategiassa, erityisesti. Se, mitä voimme hyötyä hyödyntämällä uutta teknologiaa ja mitä uuden teknologian hyödyntäminen meiltä vaatii. Eli niin kuin sanottu, ajatuksena on vähemmän se, että tehdään tahallisesti pilotteja sinne tänne, vaan enemmän keskitytään niihin asioihin, joissa meillä on kilpailuetu. Erityisesti tähän end-to-end-ajatteluun. Eli tämä meidän yhtenäinen ruokaketju. Millä tavalla voidaan hyödyntää uutta teknologiaa sen kehittämiseen? Sitten viimeisenä mahdollistetaan työturvallisuus, henkilöstö ja viestintä. Ja työturvallisuus on totta kai tärkeä. Äärimmäisen tärkeä. Siinä meillä on vielä kehitettävää. Aina kunniassa tämä on nolla, ja oman henkilöstön osalta heidän osaamisensa kehittäminen sekä hyvinvointi. Ja viimeisenä viestintä, joka totta kai vaikuttaa sekä sisäiseen viestintään, että kaikki 4 000 atrialaista tietävät niin hyvin kuin mahdollista, mitä meillä tapahtuu ja mihin suuntaan olemme menossa ja kaikki juoksevat samansuuntaisesti, mutta myös haluamme panostaa ulkoiseen viestintään. Ja tämä on hyvä esimerkki siitä, missä haluamme myös kertoa, miten meillä menee ja mihin suuntaan olemme menossa. Mutta sitten tosiaankin näistä uusista funktioista hieman. Elikkä tässä on vähän enemmän detalji eli kaksi uutta funktiota: Group Industrial Operations ja Group Product Export. Jos lähdetään liikkeelle Group Industrial Operationsista, niin siihen on tosiaankin Tauno Perälä nimitetty johtamaan. Tauno jatkaa edelleenkin Suomen tilaus- ja toimitusketjun johtajana, mutta astuu myös konsernin johtoryhmään tässä roolissa. Tässä ideana tässä ryhmässä on se, että pystytään hyödyntämään niitä resursseja ja kyvykkyyksiä, mitä meillä on Suomessa. Eli millä tavalla me suunnittelemme ja viemme läpi suuria investointihankkeita? Missä sanoisin, että olemme erittäin hyviä? Tauno on myös vastuussa siitä, miten pitkällä tähtäimellä mietimme tuotantorakennettamme ja kolmantena mahdollistamme tämän rajat ylittävän toiminnan. Eli siinä joudutaan kuitenkin tekemään aika paljon töitä prosesseihin ja erityisesti logistiikan tehokkuuden osalta, että saadaan tuotevienti ja cross-border toimimaan, mutta se on erittäin tärkeässä roolissa myös tässä. Ja sitten viimeiseksi tämä tehokkuusajattelu. Millä tavalla me aiotaan toteuttaa näitä tehokkuushankkeita? Ei vaan maakohtaisesti, vaan myöskin yli maarajojen. Raportointilinjat eivät sinänsä muutu, vaan paikalliset tilaus- ja toimitusketjujohtajat raportoivat edelleen suoralla linjalla maiden maajohtajille, mutta tämä järjestely ottaa myös holistisen vastuun katkoviivoilla. Eli sinänsä tämä ei ole suuri muutos. Raportointilinjojen näkökulmasta on kyseessä Group Product Exports -tuotevienti. Eli siinä tosiaankin ollaan nimitetty Gustav Birkku, joka tulee Arlalta ja jolla on pitkä kansainvälinen tausta kehittää kansainvälistä myyntiä. Ajatuksena on tietenkin luoda aluksi pieni funktio, mutta sitten tehdä paljon yhteistyötä paikallisten maaorganisaatioiden vientitoimintojen kanssa. Ja ideana on selkeästi hakea uusia asiakkuuksia tuotteillemme ja kasvattaa tuotevientiämme. Ja sen lisäksi, että tämä organisaatio hakee niitä uusia asiakkuuksia, se mahdollistaa myös paikallisten tuotevientiorganisaatioiden miettiä ottaen huomioon myös ne tuotteet, mitä ehkä löytyy muista maista. Tässä on vähän samaan tapaan, eli tässäkin tulosvastuu pysyy maissa. Eli jos tämä uusi organisaatio myy esimerkiksi nyt hollantilaiselle asiakkaalle tuotteen, joka on tuotettu Suomessa, niin tulos ja liikevaihto pysyvät Suomessa. Eli tätä seurataan niin sanotulla varjotuloslaskelmalla. Hyvä. Musta tuntuu, että tämä oli nyt tähän hätään mun viimeinen sivu ja tähän tulee varmaan joku introvideo, mutta seuraavaksi sitten lavalla Tomas Back. Kiitos! Koska mä olen opettaja.

Tomas Back
50:28 - 59:54

Hyvää huomenta myös minun puolestani ja tervetuloa tähän tilaisuuteen! Eli Tomas Back ja hän on Atrian talousjohtaja. Kuten huomaatte, niin minä olen se talousjohtaja, kun minulla on kravatti kaulassa. Ennen kuin mennään näihin asioihin. Oho, se meni eteenpäin. Jes! Ennen kuin mennään strategialukuihin tai niihin lukuihin, jotka koskevat tätä uutta strategiaa, niin katsotaan vähän miten tämä edellinen strategiakausi meni meillä lukujen valossa, ja kuten tuossa näkyy, meillä on mennyt hyvin. Myös edellisellä strategiajaksolla. Eli jos otetaan tuo 19 vertailuvuotena, niin voi sanoa, että liikevoittomme on enemmän kuin tuplaantunut viiden vuoden aikana. Ja ja. Myös oman pääoman tuotto on noussut ihan uudelle tasolle, eli pääsimme viime vuonna edellisen strategian yhteen taloudelliseen tavoitteeseen, että oma pääoman tuotto nousi 10 prosenttiin samanaikaisesti. Meidän tase on pysynyt erittäin vahvana, ja me olemme myös pystyneet maksamaan enemmän osinkoa omistajillemme. Eli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut viiden vuoden jakso meillä ja myös tämä vuosi on. Mennyt kolmen kvartaalin jälkeen on mennyt erittäin hyvin, eli meillä on hyvää kasvua erityisesti Ruotsissa ja myös tuloksemme on parantunut ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana. Eli tulosparannusta on tullut jokaiselta liiketoiminta-alueelta, ja nykyinen ohjeistuksemme tälle vuodelle on, että koko vuoden operatiivinen liikevoitto on parempi kuin viime vuonna. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että meillä menee hyvin. Ja nyt tietysti katsotaan sitten, miltä nämä seuraavat viisi vuotta näyttävät. Ja tässä nyt on jonkin verran monimutkainen kuva, mutta tämä on erittäin hyvä kuva siinä mielessä, että se kertoo, mihin me ollaan suunniteltu, mitä me tehdään seuraavan viiden vuoden aikana ja miten se näkyy myös luvuissa. Eli tässä nyt lähdetään siitä ylhäältä liikkeelle, eli tuo harmaa alue. Harmaat. Luvut tuossa, niin se on viime vuoden toteuma. Se on viime vuoden toteuma ja sen jälkeen olemme arvioineet uusia strategioita. Sen alla on niin sanottu momentum. Eli siinä oletetaan, että jos ei lähdettäisi tekemään isoja liikkeitä, niin silloin ehkä tämän yhtiön kehitys voisi olla tuon tyyppinen. Eli pientä kasvua, mutta tulos ei paranisi sen takia, että on marginaali- ja eroosiopaineita. Meillähän on marginaalien eroosiota joka vuosi. Mutta sen sijaan me teemme näitä suuria strategisia toimenpiteitä, joista Kai tuossa jo kertoi, ja me näemme, että näiden avulla päästään yli kahden miljardin liikevaihtoon vuoteen 2030 mennessä. Ja myös meidän tuloksemme paranee. Ja niin kuin tuossa Kai jo kävi läpi, niin. Aloitetaan tuosta ensimmäisestä, eli panostamme ydinliiketoimintaan, haemme kasvua, optimoimme omaisuusmassaa, kuten tehtaitamme ja linjojamme, ja optimoimme liiketoimintaa. Niin niin, kyllä me näemme, että se tuottaa meille lisää kasvua ja sitä myöten myös lisää käyttökatetta ja varmasti myös liiketulosta, mutta se tulee vaatimaan investointeja. Eli tuossa oikealla näette, miten nämä suunnitellut investoinnit suhteutuvat toisiinsa, eli mihin panostetaan enemmän ja mihin vähemmän. Tuosta oikealla puolella olevasta investointimäärästä ei saa tuosta kuvasta mitään selvää ihan tarkoituksella. Mutta me haluamme kertoa, mihin panostamme enemmän ja mihin vähemmän investointimielessä. Mutta me tulemme investoimaan myös ydinliiketoimintaamme, jotta voimme kasvaa ja saavuttaa parempia tuloksia. Mutta sitten tämä toinen otsikko, eli kasvukategorioiden kiihdyttäminen. Eli sehän on nimenomaan se alue, mihin me tullaan panostamaan enemmän kuin tähän. Näihin muihinkin osioihin panostetaan myös investointimielessä, eli siellä nähdään suuria mahdollisuuksia. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita uusi valmisruokatehdashankkeemme Nurmossa, josta olemme jo tiedottaneet tänä vuonna. Hanke on jo aloitettu. Se on noin sadan miljoonan euron investointiohjelma. Se on osa sitä. Noita investointeja, mitä tuolla on mainittu. Ja täällä me myös näemme mahdollisuuksia kasvaa ja parantaa tulosta. Ja tuo vihreä kertoo sen, että me myös suunnittelemme yritysostoja seuraavan viiden vuoden aikana. Meillä on bruttolista mahdollisista hankkeista ja mahdollisista yhtiöistä, joita ehkä lähdetään katsomaan. Voisiko siitä tulla jotain yrityskauppoja? Se on varmaa, että ne eivät kaikki toteudu, mutta ehkä joku näistä toteutuu seuraavan viiden vuoden aikana. Mutta jos nämä toteutuvat, niin ne toteutuvat nimenomaan näissä kasvukategorioissa. Sen takia olemme kuvaan merkinneet mahdolliset yritysostot sekä niistä seuraavan kasvun ja tulosparannuksen nimenomaan tuohon kohtaan. Sitten nämä muut strategiset toimenpiteet. Tämä yhteistekeminen ja skaalaus, niin me näemme kyllä, että se tuottaa meille lisää kasvua. Se tuottaa hyvää tulosta, ja koska meillä on resurssit sekä nämä tehtaamme jo olemassa olevassa organisaatiossa ainakin pääsääntöisesti, tämä ei vaadi mitään isoja investointeja, vaan se on enemmän kyse siitä, että otetaan kaikki irti olemassa olevasta omaisuusmassasta. Sitten tämä uusiutuminen. Niin kuin Kai tuossa jo kertoi, tämähän on pitkäjänteistä tekemistä se. Se, että tämä ei vielä tuota merkittävää kasvua seuraavan viiden vuoden jälkeen, on aika loogista, koska se on nimenomaan sitä työtä, mitä me teemme. Että sitten ehkä 10-15 vuoden jälkeen me saamme siitä jotain hyötyä. Sen takia tämän strategiajakson aikana emme tule todennäköisesti näkemään mitään valtavaa kasvua tai tulosparannusta tästä työstä. Jonkin verran se kyllä vaatii investointeja, mutta hyödyt tulevat sitten myöhemmin. Mutta tämä oli. Tämä oli tämän strategian talouslukumielessä se pääviesti, että me tulemme panostamaan suhteessa enemmän näihin kasvukategorioihin, ja se tulee myös tuottamaan meille hyvää kasvua ja tulosta. Ja jos me teemme yrityskauppoja, niin ne ovat todennäköisesti näissä kategorioissa. Ja sitten se toinen kuva, joka kuvastaa sitä, mihin me tähtäämme. Mihin tämä strategia tähtää, niin se on enemmän maantieteellinen jako. Eli. Edellisellä strategiajaksolla tulosparannus, mitä on nähty, on suhteessa enemmän tullut Suomesta verrattuna siihen, mitä on saatu muista maista, vaikka nyt kehitys sielläkin on ollut hyvä, mutta suhteessa enemmän saatu tulosparannusta Suomessa. Nyt tämän uuden strategian yhtenä tavoitteena on se, että tämä käännetään toisinpäin. Eli tietysti haluamme, että myös Suomessa tulee kasvua ja tulosparannusta tulevaisuudessa, mutta enemmän kasvua ja tulosparannusta odotetaan saavan muista maista. Se on meidän tavoite, jotta sitten vuonna 2030 tämä tasapaino Suomen ja muiden maiden välillä on parempi kuin se on nyt. Se on se toinen ydinviesti näissä kuvissa. Ja mä uskon, että olen nyt valmis. Sen, mutta en tiedä. Tässä ei varmaan mennyt 20 minuuttia, mutta ei se haittaa. Voidaan varmaan pitää tämä tauko jo nyt, eikö niin? Ja jatkamme ohjelmaa puolelta. Eli pidämme hieman pidemmän tauon. Kiitoksia!

Kai Gyllström
59:56 - 60:03

How to make Atria the winning Nordic European food company through strategic areas of focus together.

Mika Ala-Fossi
60:04 - 60:15

Keskitymme huolenpitoomme. Punainen liha, lihatuotteet ja tehokkuus. We will win the game together with our farmers, employees, customers, and consumers.

Jarmo Lindholm
60:16 - 60:21

Poultry and convenience food are our winning categories. Together, we will make growth happen.

Unknown 1
60:21 - 60:30

Our focuses are on growth, post-recovery efficiency, and innovating new products with you and the Atria family.

Unknown 2
60:30 - 60:49

The world is constantly changing, and we're eager to secure our future by exchanging. Best practices and great ideas with all Atria people; a sustainable future is everybody's business. We want to reduce emissions, provide healthy food, and offer more choices for consumers.

Unknown 3
60:49 - 61:02

The key to success is knowing what our customers and consumers need. Siksi meidän täytyy jakaa tietoa. Investoi nettotulohallintaan ja hyödynnä dataa yhdessä mahdollisimman tehokkaasti. Olemme fiksumpia.

Unknown 4
61:02 - 61:18

Ihmiset ovat ja tulevat olemaan suurin vahvuutemme. We are strong as individuals, but together we are unstoppable. Creating a culture where we support each other. We built new skills, improved performance, and stronger leadership.

Tomas Back
61:18 - 61:23

Our financial targets are more ambitious than ever, but we will achieve them together.

Mika Ala-Fossi
61:41 - 80:40

Hyvää huomenta ja päivää kaikille! Vaan kaikille täällä salissa, myös linjojen takana, ja käskettiin muistuttaa siitä, että kysymyksiä voi lähetellä netin kautta ja sieltä löytyy linkki, joten sinne voi lähettää kysymyksiä, kun niitä mieleen tulee. Ja nyt tässä kohtaa sitten sukelletaan vähän syvemmin tuonne Atria Suomen puolelle. Ja uusi strategia on tietysti tarkoittanut sitä, että olemme myös Suomen puolella päässeet miettimään, mitä tämä mahdollisesti meille tarkoittaa ja kuinka meidän pitäisi sitä lähestyä. Olemme päässeet keskustelemaan paljon Suomen johdon kanssa siitä, minkälaisia kulmia tästä meille tulee ja miten meidän pitäisi tätä lähestyä. Ja tässä on ollut tosi hyvä puoli siinä, että paljon on asioita, jotka todella helposti linkittyvät. Voisiko sanoa, että ilman mitään sisäistä väkivallan käyttöä, niin siihen meidän normaaliajatteluun ja miten me saadaan tämä nivellettyä, ja lopulta muodostettua oma kuva. Piirrettyjä lähtee siitä, että tässä kohtaa, kun yhdessä puhutaan Suomen strategiasta, niin 2030 ja siitä löytyy meidän tahtotila: halutaan olla ruoka-alan ykkönen. Ja tietysti missiomme on se: hyvä ruoka, parempi mieli. Meillä on vastuullinen yhteinen ruokaketju. Tämä on tietysti ymmärrettävää. Me olemme ainutlaatuinen firma Suomessa, koska meidän ketju alkaa pelloilta ja erityisesti viljapelloilta lähtien. Tämä meidän ketju liikkeelle ja meillä on oma rehuteollisuus ja olemme ainoa toimija, jolla sellaista löytyy. Ja sitten tämän ketjun juttuja tehdään niin, että päädytään suomalaisten kuluttajien ruokapöytään. Tämä on meillä ainutlaatuista Atrialla, että meillä on. Meillä on tällainen kokonaisuus olemassa, ja se on meille arvo, jota halutaan edelleen kehittää. Sitten nämä vihreät laatikot tuossa keskellä, niin niissä on meidän strategiset tavoitteet. Meillä on tietty liikevaihtotavoite, joka halutaan saavuttaa. Meillä on totta kai EBITiin liittyvä oma tavoite, mutta sitten tuossa keskellä on myös brändiosuus ja meillä on. Meillä on Atria. Brändi on erittäin vahva ja sen asemaa halutaan edelleenkin tulevaisuudessa vahvistaa, ja sen takia se on meillä tähän ihan keskiöön ajettu omaksi tavoitteekseen. Nämä ovat suuria valintoja, merkittäviä liikkeita. Olipa niille mikä nimitys tahansa, nämä ovat meille tärkeitä. Nämä ovat meille. Me löydämme itsemme hyvin Atria Suomesta. Näistä osioista, jotka ovat konsernin strategiassa, vahvistetaan ydintä. Osio tietysti lähtee siitä punaisesta lihasta, niistä tuoteryhmistä, jotka meillä kaikissa konsernimaissamme ovat leivänpäällisinä ruoanlaitossa, ja nämä ovat. Nämä ovat meillä ytimessä ja tietysti myös tietyt valmisruoan segmentit, jotka ovat vankkaa ydintä, mutta jotka eivät välttämättä markkinoillaan voimakkaasti kasva, löytyvät meillä tästä osiosta. Ja. Tässä ei ole tarkoitus olla vain jollain tavalla mukana markkinoilla, vaan halutaan edelleen vahvistaa tätä ydintä, eli lähestymistapa on proaktiivinen. Suhtautuminen on tähänkin laatikkoon: kyllä, kiihdytä kasvua -osiossa meillä on luontevasti. Siellä on siipikarja ja valmisruoka, kasvavat tuoteryhmät. Ja niin kuin tuossa tuli jo ennemminkin esille, niin suhteellisesti enemmän halutaan panostaa tänne, mutta tietysti mikään ei ole mustavalkoista, että jos miettii tätä ytimen puolta, niin me investoidaan sinne. Meillä on elinkaareen liittyviä hankkeita, joita sitten tehdään tälle puolelle, ja sitten meillä on täällä kiihdytä kasvua puolella, jolla tarkoitetaan näihin kasvaviin tuote- ja liiketoiminta-alueisiin panostamista. Kasvua puolella on se, että näihin kasvaviin tuoteryhmiin sitten myös investoidaan ja ehkä ne panostukset ovat suhteellisesti kovempia. Näihin tuoteryhmiin varmasti tuodaan uutuuksia kaikkiin tuoteryhmiin, mutta painotus on myös siinä, mitä tähän meidän strategiaan on kirjoitettu konsernitasolla. No, sitten tämä konserniyhteistyöllä uutta liiketoimintaa. Niin niin. Meillä on valtava määrä tuotteita tässä yrityksessä, ja se antaa meille suuria mahdollisuuksia. Kun pystymme toimimaan fiksummin yhdessä ja löytämään uusia mahdollisuuksia yli rajojen. Ja on nyt sitten tässä tapauksessa niin, että meillä Suomessa on valtava määrä tuotteita, joita kenties voisimme viedä muihin maihin, mutta myös muissa maissa on paljon sellaisia tuotteita, jotka varmasti soveltuisivat tänne Suomen markkinoille. Mutta miten me tämä temppu teemme, niin tässä meillä on paljon, paljon työtä tehtäväksi, että löydämme siihen sellaiset käytännön tavat, joilla onnistumme. Mutta sopii erittäin hyvin tänne Suomenkin ajatuksiin uudistaa Atriaa. Niin meidänkin tapauksessa. Siellä on pitkä lista asioita, jotka kenties ovat jonkinlaisena haaveena tulevaisuudessa odottamassa, ja aika näyttää, miten niiden kanssa onnistutaan. Mutta mutta. Joka tapauksessa, se ei ole välttämättä valmista huomenna. Ei ehkä ylihuomennakaan, mutta ajan saatossa päästään näkemään kuitenkin, kuinka niissä onnistutaan. Mahdollistajat ovat hyvin pitkälle kehitettyjä. Samaa ajatusta, mitä konsernin puolellakin on, lähtee osaavista ihmisistä. Meillä on todella paljon pitkiä työuria. Atria Suomessa meidän porukoilla ja se on hieno asia. Teollinen erinomaisuus. Se on luonut pohjan Atria Suomen menestykselle menneisyydessä. Sitä halutaan, siitä halutaan edelleen pitää kiinni ja edelleenkin voidaan joka ainut päivä parantaa hieman eilisen suorituksista ja halutaan olla kunnianhimoisia sen osalta. Sitä pystytään viemään eteenpäin. Kaupallinen älykkyys ja erinomaisuus. Niin totta kai kuluttajat ja asiakkaat. Niin ne ovat. Ne ovat meillä keskiössä, koska ilman sitä, että olemme hyviä tuolla, emme pystyisi pärjäämään tässä markkinassa maailmassa. Koetun laadun parantaminen tarkoittaa sitä, että haluamme tehdä itsestämme entistä laadukkaampia. Laatu, laatu sinänsä on kaikkea muutakin kuin pelkästään tuotteita; se on se koko toiminta, eli miten me tätä kaikkea pyöritämme. Niin se laatu pystytään kytkemään mukaan tuohon kaikkeen. Ja sitten tietysti strategia. Niin se on, toimitusjohtajan hyllyssä pölyttynyt mappi. Ellei niitä hienoja kalvoja oikeasti lähdetä viemään käytäntöön. Ja siinä sitten oikeasti mitataan tässä toteutusvaiheessa, että ollaanko me hyviä vai ei. Nyt on piirretty hienot värikkäät kalvot ja värit loistavat. Mutta niin, se on se asia, missä oikeasti mitataan, miten tämä kaikki toteutuu tulevina vuosina. Jos hieman mennään syvemmälle siinä, missä me tällä hetkellä olemme. Jos ajatellaan näitä isojen liikkujien kautta, niin mä hieman avaan näitä muutamaa kohtaa syvemmin, että mitä me ollaan nyt jo toteutettu ja miltä se tällä hetkellä näyttää. Jos lähdetään tuosta brändistä, niin me ollaan. Me ollaan tosi hyvässä tilanteessa. Meillä on tunnetuin brändi ja meidän preferenssi on noussut paljon menneiden vuosien aikana. Meillä on myös vastuullisuuden puolella. Olemme onnistuneet nousemaan listojen kärkisijoille, ja valtaosa suomalaisista käyttää tuotteitamme. Ja sitten me ollaan. Armanien kanssa teimme viisi runsaan kymmenen minuutin mittaista pätkää tästä meidän ketjusta, jossa kuvaillaan, minkälainen tämä atrialainen ketju on. Ja se on saanut hyvän vastaanoton. Se on saanut ihan hyvän vastaanoton kaikkineen. Mutta brändin osalta me ollaan. Me olemme hyvässä tilanteessa. Mutta niin, ikinähän tähän ei pidä suhtautua itsestäänselvyytenä, vaan sitä työtä pitää pystyä tekemään joka ainoa päivä ja lunastaa tavallaan ne odotukset, mitkä tähän liittyvät. Hyvä työ. Mutta nämähän, kuten tiedetään, eivät tule minään pikavoittona, vaan tässäkin on vuosikymmenten työ taustalla, että on päästy siihen pisteeseen, missä ollaan ja sitä työtä halutaan tietysti jatkaa. Kauhajoki. Kauhajoella meillä on nautateurastamo. Se on yksi suurimpia naudan teurastamoista. Muita, mitä Pohjois-Euroopasta löytyy. YTYY. Me teimme sinne edellisen suuren investoinnin vuonna 2012, jolloin investoimme uuteen teurastamoon ja uuteen leikkausalueeseen. Meillä siinä yhteydessä jäi tiettyjä osioita. Voisi sanoa, että ne jäivät silloin saneeraamatta, ja nyt tässä investoinnissa pureudumme niihin osa-alueisiin, eli puramme jonkin verran vanhoja tiloja pois ja rakennamme uutta, mutta se mahdollistaa meille myös. Tämä investointi mahdollistaa myös jonkin verran uusien tuotteiden tekemistä. Esimerkiksi vientimarkkinoille, ja aika näyttää kuinka siinä sitten onnistutaankaan. Mutta tämä investointi kuvastaa vain sitä, että ydintoimintoihin panostetaan edelleen niiden tarpeiden mukaan, mitä meillä ilmenee. Ja tämän jälkeen, kun tämä on tehty, niin meillä on Kauhajoki entistä vahvemmassa iskussa. Mitä se on ollut, mitä se on ollut pitkään pitkään. Sitten jos menneisyyttä katsotaan, meillä on iso yksikkö ja niin kuin sanoin, se on yksi suurimpia nautateurastamoita, mitä Pohjois-Euroopasta löytyy. Ja tuon investoinnin jälkeen ollaan taas erittäin hyvässä tilanteessa. Sitten jos vaihtaisi sivua, niin tästä valmisruokainvestoinnista on jo puhuttu ja meillä on nyt hyväksyttynä siihen runsas 80 miljoonaa euroa. Tähän voisi sanoa, että elinkaareen ja energiaan liittyviin ratkaisuihin, ja sillä pääsemme noiden CO2 ykkösen ja kakkosen osalta tavoitteisiin. Me olemme asettaneet itsellemme tavoitteita ja olemme siinä mielessä hienossa tilanteessa. Meillä on tehty päätös siitä, että investoidaan nyt ohukaisten tuotantoon lisää. Me saamme lisää kapasiteettia ja mahdollisuuksia luoda jopa uudenlaisia tuotteita. Eli se investointi on meillä tällä hetkellä jo putkessa. Se, mikä on päättämättä, on noin parikymmentä miljoonaa. Ehkä hieman runsas. Niin se, mikä mahdollistaa meille uusia tuotteita, lisää kapasiteettia ja uudenlaisia avauksia tuonne valmisruoan ja valmiimman ruoan puolelle, on tämä investointi, jonka päätöksen teemme, kun ollaan siinä vaiheessa, ja sen jälkeen tämä kokonaisuus 110 miljoonaa euroa on täynnä ja toteutusta vaille valmis. Ja sitten meidän täytyy vain markkinoilta kaivaa esiin kaikki ne mahdollisuudet, mitä se meille tarjoaa. Mutta olemme oikean asian äärellä, sillä valmis ruoka ja valmiimpi ruoka ovat kasvussa markkinoilla, eikä ole näkyvissä, että tilanne muuttuisi toisin. Koska siellä kuitenkin meidän kuluttajien arki on sen kaltaista, että on kiirettä, laiskuutta ja ajan puutetta sekä kaikkea sellaista. Niin nämä helpommat ratkaisut auttavat meitä sitten omassa arjessamme ja sen takia tämä on tärkeää. Tämä on kasvava tuoteryhmä ja on tosi hienoa, että päästään tekemään tällainen investointi, ja se antaa meille mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Siipikarjainvestointi oli meillä iso hanke, 165 miljoonaa euroa, ja siinä on onnistuttu tähän saakka oikein hienosti. Eli ei meillä tullut sellaisia takapakkeja tuossa matkan varrella, että kuluttajat ja asiakkaat olisivat huomanneet, että teemme näin isoa hanketta ja otamme käyttöön näin suuren tehtaan. Eli onnistuminen oli tässä mielessä erittäin hyvä. Inflaation kustannuspaine oli todella kova tuossa vaiheessa, kun teimme hankintoja tehtaalle, mutta pystyimme yllättävän hyvin pitämään kiinni alkuperäisestä budjettitasostamme, joten pystyimme toteuttamaan suunnitelman ja jopa edetä aikataulua nopeammin. Tehdas pyörii tällä hetkellä hyvin. Eli meillä tällaiset päivittäiset viat ja häiriöt ovat yhä harvempia ja harvempia. Jos niitäkin tulisi, olemme jatkuvasti oppineet, miten niitä ratkotaan, ja se on ollut sinänsä hyödyllistä. Olemme edenneet päivä päivältä parempaan suuntaan ja prosessin osalta voisi sanoa myös, että olemme päivä päivältä paremmassa tilanteessa. Nyt on sitten kyse vain siitä sinnikkyydestä, että jaksamme hioa timanttia niin, että se olisi muutaman vuoden aikajänteellä kaikkein paras, mitä maailmasta löytyy. Ja siihen meillä edellytyksiä löytyy. Nyt on vaan luonteesta kiinni ja tietyllä tavalla siitä sitkeydestä, että sitä hiomista jaksetaan tehdä, että tehdas itsessään antaa mahdollisuudet kyllä siihen, että tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Että on hyvät puitteet ja hyvä systeemi. Ja ehkä ennen kaikkea se kuvastaa ja kertoo siitä, että meillä Atrialta löytyy osaamista porukasta, joka pystyy tällaisia hankkeita läpiviemään. Meillä on investoimisen kulttuuri tuolta menneisyydestä, ja on ollut sillä lailla hyvä tilanne, että olemme pystyneet vuosikymmenten saatossa tekemään isoja hankkeita, ja se on opettanut ja kouluttanut organisaatiotamme. Ja tämä siipikarjahanke on yksi esimerkki siitä, mihin se parhaimmillaan johtaa. Että sellaista porukkaa talosta löytyy ja sen takia tavallaan se ehkä antaa uskoa myös näiden tulevien hankkeiden tekemiseen. Että kun on tällaista evidenssiä, löytyy, että näissä asioissa on onnistuttu. Mutta hyvä juttu ja hyvässä vaiheessa ollaan tällä hetkellä, mutta valmiita ei olla vaan edelleenkin töitä on tehtäväksi. Sitten tässä cross-borderista ja vähän muustakin. Kuten aiemmin mainitsin, meillä on. Meillä on valtava määrä hyviä tuotteita, Atrialla ylipäätänsä eri maissa, mutta me emme ole menneisyydessä pystyneet tai ehkä osanneetkaan hyödyntää niitä mahdollisuuksia, mitä meillä on. Ja nyt tässä kohtaa, kun otetaan tämä keskiöön, niin meillä on taitoa ja mahdollisuuksia, miten me pystymme maarajojen yli toimimaan. Mutta se vaatii sitä, että me pystymme valjastamaan koko ketjun tekemään töitä sen eteen, ja esimerkiksi Taunon rooli on tärkeä. On tärkeää, että me löydämme konkreettisesti ne prosessit, miten tämä tehdään, jotta tilaus- ja toimitusputket saadaan trimmattua siihen malliin, että se mahdollistaa näitä asioita. Meidän ei kannata mennä tähän siten, että valitaan kaikki mahdollinen, vaan pitää hieman priorisoida ja löytää ne tuotteet tai segmentit, joihin tämä kannattaa painottaa. Meilläkin varmaan sieltä siipikarjan valmiimman ruoan ja foodservicen puolelta löytynee ensimmäiset stepit, mistä lähdetään liikkeelle? NRM, Net Revenue Management. Niin tämä on. Tämä on uutta juttua. Olemme pilotoineet tätä nyt Suomessa parissa segmentissämme ja hyviä tuloksia on saatu. Tätä työtä jatketaan, ja siihen on nyt resursoitu. Meidän pitää oppia tätä, mutta tämä ei ole ydinfysiikkaa. Ei ole mitään ydinfysiikkaa, mutta tämä on silti sellainen, jossa oma osaaminen täytyy kehittää ja organisaatiota hiukan valjastaa, jotta tätä työtä pystytään tekemään. Mutta täällä on meillä saavutettavaa, ja ehkä meillä on saavutettavaa niissä tuoteryhmissä tai kategorioissa, missä sitä kasvua ei niin valtavasti ole. Tavallaan niissä tapauksissa, joissa markkina antaa mahdollisuuksia ja kasvaa valtavasti, tämä työkalu ei välttämättä ole paras mahdollinen tai merkittävin. Ei ehkä kannata käyttää sinne, mutta juuri sellaiset segmentit, missä kasvua ei niinkään ole, tämä erityisesti soveltuu sinne. Ja uskon, että tämän kautta on todella mielenkiintoisia asioita, joita saadaan vuosien mittaan aikaan, mutta nyt on aloitettava matka ja kehitettävä osaamista, ja sen jälkeen tuloksia syntyy. Tulee ihan hyvä juttu. Tähän yhtenäisen ruokaketjun puolelle. Kuten jo kerroin, meillä lähtee sieltä ihan viljapelloilta lähtien nämä perhetilahommat liikkeelle ja tullaan läpi oman rehuteollisuutemme, joka antaa meille mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on soijan vähentämisessä tai sitten pystymme auttamaan antibioottivapaata ruokaketjuamme. Päästään perhetilan jäljitettävyyteen jne. Eli se antaa meille paljon sellaisia mahdollisuuksia, jotka pystytään kytkemään meidän lopputuotteisiin saakka. Meillä on tarkoitus tässä se, että me pystytään kehittämään tämän koko ketjun kilpailukykyä ja kilpailuetua yhä vahvemmaksi tulevaisuudessa ja yhdessä tämän koko ketjun toimijoiden kanssa lähteä tietysti sieltä meidän tiloilta lähtien juuri tämä kilpailukyvyn ja kilpailuedun kehittäminen myös siellä tilatasolla. Niin tuossa Kai viittasi vähän näihin, että minkälaisia juttuja tuolla voisi olla tekeillä, menemättä nyt ihan syvälle sinne, niin meillä tilatasolla kyllähän tietysti dataan, digiin ja myös AI:hin aika paljon tulee nojautumaan, että se antaa meille mahdollisuuksia. Myös AI:hin liittyvät sovellukset tulevat jatkossa kehittämään tilatason toimintaa, ja kun yhdistämme sen tiedon prosesseihimme, joissa on valtava määrä digiä ja dataa, koko ketjusta tulee itsessään tehokkaampi ja tulevaisuudessa läpinäkyvämpi. Me pystymme tuottamaan tämän ketjun kautta sellaisia lisäarvotekijöitä, jotka pystytään uskottavasti näyttämään tuottajille ja kuluttajille saakka, ja että ne olisivat kuluttajille myös relevantteja. Tämä kuluttajille relevanttius on tärkeä asia. Jotkut asiat ovat niin kompleksisia ja vaikeita, mutta pystyttäisiin tekemään sellaisten asioiden kautta, jotka kuluttaja kykenee ymmärtämään. Eli loppupeleissä halutaan olla yhä markkinaohjautuvampi ketju ja palvella tämän ketjun kautta. Mikä meillä on tässä atrialaisessa kokonaisuudessa olemassa, niin se ulottuu kuluttajan lautaselle saakka, mutta siten, että tässä ketjussa olisi tulevaisuuden mahdollisuuksia seuraavalle 120 vuoden taipaleelle. Eli sen takia tämä kilpailukyky ja kilpailuetu ovat tässä erittäin tärkeät saavuttaa. Siinä oli oikeasti se meikäläisen osio, ja seuraavaksi tuon Jarmo hyppää lavalle. Ja vielä muistutan, että laittakaa niitä kysymyksiä tulemaan, niin päästään sitten seuraavassa Q&A-osiossa niihin vastaamaan. Mutta kiitoksia minun osaltani tässä kohtaa.

Jarmo Lindholm
80:54 - 98:11

Hyvää päivää omalta osaltani ja jatketaan samoissa teemoissa, mutta nyt siirrytään hieman enemmän tuonne lännen suuntaan. Eli tästä mennään Ruotsin markkinoita katsomaan ja pohditaan, miltä uusi strategia nyt näyttää Ruotsissa. Sinällään jos lähdetään, tämä on hyvä introsivu. Sivukäytännössä tässä ei ole mitään uutta, mitä ette ole tänään jo kuulleet. Eli Kai on käynyt tämän hyvin läpi ja vahvistanut vähän Suomen mausteilla, mutta itse asiassa tämä toimii hyvänä tauluna myös koko Ruotsin strategian toteuttamiselle, koska kuten Kai sanoi aikaisemmin, kyse on evoluutiosta, ei revoluutiosta. Mutta täällä on kuitenkin myös paljon uusia elementtejä, ja tiettyjä perusasioita jatketaan edelliseltä strategiakaudelta, mutta tietenkin halutaan vielä entisestään parantaa meidän suoritusta. Ja sitten näillä lisävivahteilla myös tuoda uusia elementtejä strategian toteutukseen. Ja jos katsotaan tuota isoa kuvaa nyt Ruotsin näkökulmasta, niin totta kai me haluamme kasvaa. Se on selkeä tavoite meille saavuttaa sekä orgaanista kasvua että arvioida strategiakauden aikana, löytyykö jotain mahdollisia yritysostoja. Mitään ei tällä hetkellä ole aivan tuossa liipaisimen alla, mutta markkinaa kuitenkin arvioidaan jatkuvasti. Ja me olemme viimeisten vuosien aikana saaneet aikaan aika hyvän tulosparannuksen. Mutta tuohon 5 %:n EBIT-tavoitteeseen on vielä matkaa, ja sen eteen tehdään systemaattisesti työtä, jotta tämän strategiakauden aikana oltaisiin noilla hujakoilla toteutuksen kannalta myös Ruotsin markkinoilla. Paljon tehdään asioita vastuullisuuden eteen, ja se työ jatkuu systemaattisesti tulevina vuosina, kun katsotaan noita. Olipa kyse isoista valinnoista tai suurista liikkeistä, tilanne pysyy vakaana. Mutta me puhumme täällä englanniksi, kuten sen. Se on isoja liikkeitä, ja kun katsotaan niitä. Toteutuksen kannalta on tärkeää muistaa, että kun puhumme Ruotsin markkinoiden ytimestä, emme ole naudan tai porsaanlihan alkutuotannossa. Mutta meillä se tiivis ydin tulee lihavalmisteista, leivänpäällisistä, makkaroista, hampurilaisista ja delituotteista. Ja se kokonaisuus. Se on 60-70 % koko meidän liikevaihdosta ja iso osa tuloksesta, joten meidän on pidettävä siitä huolta. Tämän tulevan strategiakauden aikana on erittäin tärkeää. Osa näistä markkinoista ei ole kovassa kasvussa, ja se tarkoittaa sitä, että meidän pitää pystyä juoksemaan nopeammin kuin kilpailijat niillä markkinoilla ja toisaalta omilla toimenpiteillä pyrkiä myös kehittämään markkinaa. Eli ei se tarkoita, että jos markkina näyttää siltä, että se on vähän taantumassa. Vähän sanotaan velton puoleinen, niin meidän pitää pyrkiä myös kuluttajakysyntää parantamaan siellä ja tehdä positiivisia tuotteita ja konsepteja ruotsalaisille kuluttajille. Toisaalta, kun siirrymme näihin kasvutuoteryhmiin, meillä on vahva asema. Meillä on tällä hetkellä hyvä pohja olemassa: olemme haastaja, mutta olemme kasvaneet hyvin siipikarjatuoteryhmässä. Meillä on fokus tuoreessa siipikarjassa. Ruotsin markkinoilla ruotsalainen kuluttaja osaa edelleen ostaa sekä pakastettua siipikarjaa että tuoretta siipikarjaa. Mutta se tuore siipikarja on se, mikä kasvaa, ja siihen me luotamme, että meillä on osaamista siihen. Ja toisaalta me olemme kasvaneet tuossa. Graafit tulevat esille hieman myöhemmin, mutta olemme kasvaneet markkinaa nopeammin viime vuosina, ja se tuntuu hyvältä, että olemme siinä pisteessä, missä olemme tällä hetkellä, mutta meidän täytyy pystyä kehittymään entisestään. Ja sitten toisaalta tämän Gooh! Yritysoston kautta me ollaan saatu jalansija tuoreissa valmiissa aterioissa. Aterioissa me olemme itse asiassa markkinajohtaja. Go-oh tuotemerkillä. Siinä segmentissä. Mutta kuten Kai sanoi aikaisemmin, Ruotsin markkinat tuoreessa valmisruoassa ovat vielä huomattavan alikehittyneet verrattuna Suomeen. Suomessa se on ylivoimaisesti suurin tuoteryhmä kiloissa. Ruotsissa ei voida puhua mistään samanlaisesta tilanteesta vielä tällä hetkellä. Ruotsalaiset kuluttajat ovat tottuneet ostamaan pakastevalmisruokaa. Kun olette käyneet tai tulette laivalla Ruotsiin ja käytte ruotsalaisessa kaupassa, siellä on todella paljon pakastettuja valmisruokia. Mutta uskon, että tuore valmisruoka tulee kasvamaan tulevina vuosina. Kuluttajilla on selkeä kiinnostus tähän tuotteeseen. Myös asiakkaamme ovat kiinnostuneita kehittämään tätä. Ja siinä me haluamme olla kehittäjien joukossa. Sen lisäksi, kun puhutaan tästä yhteistyöstä, tulen toistamaan samoja asioita. Samoja teemoja, mitä veljeni Mika tuossa mainitsi ja Kai aikaisemmin. Aiemmin mainitut asiat luovat meille mahdollisuuden tulevien vuosien aikana, mutta se tulee vaatimaan paljon työtä. Mutta meillä on projekteja käynnissä jo, ja muutaman esimerkin niistä nostan tuossa myöhemmin, mutta oikeastaan nyt tässä ajattelin hypätä yhden eteenpäin ja mennä vähän enemmän konkretiaan. Eli kun puhutaan meidän ytimen vahvistamisesta ja optimoinnista, lähdimme noin puolitoista vuotta sitten rakentamaan työnimellä Atria Ruotsin kasvusuunnitelmaa, ja siinä ovat toki myös nämä kasvukategoriat mukana, mutta ydin on siinä, miten pidämme huolta Ruotsin perusliiketoiminnasta. Siihen kuuluu lihavalmisteet, hampurilaiset ynnä muut, ja pidämme huolen myös siitä, että olemme kilpailukykyisiä tulevaisuudessa. Vaikka me aiomme jatkossa suhteellisesti investoida enemmän näihin kasvukategorioihin, meidän on myös varmistettava, että pysymme kilpailukykyisinä niin makkara-, hampurilais- kuin leivänpäällistuotannossa, mikä voi vaatia joitakin elinkaari-investointeja strategiakauden aikana. Mutta suhteellisesti enemmän keskitytään panostuksiin näihin kasvukategorioihin. Siellä aion itse asiassa noilla muutamalla kuvalla osoittaa hieman faktoja siitä, missä olemme ja mitä teemme, ja siitä siirrymme näihin esimerkkeihin. Viimeiset pari vuotta olemme tehneet melko merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja. Suljimme yhden suurista tehtaistamme, Malmön tehtaan. Samassa yhteydessä lopetimme tuotannon. Se oli tietoinen valinta. Meillä oli kannattamatonta kaupan merkkivalmistusta, mutta me siirrettiin se muualle. Leivänpäällistuotanto ja paistettujen tuotteiden tuotanto siirrettiin Malmöstä Köllerstadiin ja investoitiin täysin uuteen logistiikkakeskukseen, joka tuossa kuvassa näkyykin oikealla, ja joka palvelee kaikkia muita meidän tehtaita paitsi tuoretta siipikarjaa Ruotsin markkinoilla. Ja kun nämä rakenteelliset ratkaisut oli tehty, me teimme myös toimihenkilöpuolella hieman uudelleenorganisointia, ja nämä kaikki muutokset olivat valmiita viime vuoden puolella. Ja nyt viime vuoden ja tämän vuoden aikana on ilahduttavasti nähty tuloksessa näiden ratkaisujen positiiviset vaikutukset. Tämä on hyvin kiireinen kalvo. Ei ole tarkoitus mennä kaikkiin yksityiskohtiin, mutta tässä kuvataan yhdellä sivulla sitä, mitä me olemme tehneet Ruotsin kannattavan kasvusuunnitelman osalta. Meillä on ollut sisäisessä työryhmässä paljon ihmisiä organisaatiostamme mukana. Tunnistettu on kuusi eri niin sanottua työryhmää tai työvirtaa, joissa keskustellaan. Yksi keskittyy tehokkuuteen, toinen meidän nykyiseen vähittäiskaupan liiketoimintaan, kolmas on jäänyt epäselväksi, neljäs kattaa koko meidän tuoteryhmäportfolion ja viides on esimerkiksi NRM. Näiden työryhmien työn kautta on tunnistettu noin viisikymmentä konkreettista hanketta, jotka on käynnistetty. Ja nuo värit tuossa kuvastavat ihan yksinkertaisuudessaan sitä, että jos on punainen, niin hanke on käynnissä, se on tunnistettu ja se on lähtenyt toteuttamiseen. Keltainen tarkoittaa, että se on tunnistettu, mutta taloudellisia vaikutuksia ei ole vielä laskettu. Vihreä tarkoittaa, että hanke on toteutettu ja siitä on pystytty laskemaan tavoitteita. Ja se, mikä tässä on tavoitteena, on, että tuon kokonaispalkinnon suuruus pitäisi johtaa tämän strategiakauden aikana sinne meidän yli viiden prosentin EBIT-tavoitteisiin. Tuon kokonaispalkinnon suuruus pitäisi johtaa tämän strategiakauden aikana yli viiden prosentin EBIT-tavoitteisiin. Eihän nyt normaalissa elämässä. Ei kaikki tule onnistumaan juuri niin kuin on suunniteltu. Mutta kuten tuossa näkyy, tuon punaisen vaakaviivan yläpuolella olevat palkit osoittavat, että meillä on tunnistettuja hankkeita, joiden perusteella uskomme, että kun näitä tehdään systemaattisesti, voimme päästä parempiin tuloksiin. Ja toki tätä me sisäisesti seurataan kuukausi- ja kvartaalitasolla organisaation kanssa, jotta näemme, miten nämä etenevät. Ja tuossa nyt ilahduttavasti tämän vuoden osalta, jos katsotaan, niin luvut ovat myös tulleet mukana, eli ollaan pystytty parantamaan suoritusta ja kolmen kuukauden, anteeksi, kolmen kvartaalin jälkeen meillä on kahdeksan prosentin liikevaihdon kasvu ja ollaan pystytty tulosta parantamaan ja olemme 2,3 %:n EBITissä. Tällä hetkellä siinä on vielä 2,7 prosenttiyksikköä laskentatavasta riippuen. Niin tuohon viiden prosentin tavoitteeseen, mutta sinnepäin ollaan menossa ja uskomme, että toimenpiteet riittävät viiden prosentin saavuttamiseen. Hyvä. No sitten Goohista muutama sana. Se on ollut positiivinen yritysosto. Me ollaan saatu asema valmisruokamarkkinoilla. Tämä tuore valmisruoka kasvaa tällä hetkellä. Ja meillä liikevaihto on kasvanut sen jälkeen kun se otettiin haltuun. Mehän saatiin se kokonaan omaan haltuun toukokuussa 2024, ja tänä vuonna ilahduttavasti olemme pystyneet kasvattamaan näiden 10 olemassa olevan tuotteen myyntipeittoa; myymäläkohtainen myynti on kasvussa, ja myös tuotanto on nyt hyvässä iskussa. Meillä on Suomesta ollut mukana osaamista, joka on parantanut tuotannollista suorituskykyä. Ja meidän liikevoitto on lähtenyt myös erittäin positiiviseen kehitykseen. Me näemme tämän Gooh! Mahdollisuutena laajentaa. Meidän liiketoiminta on valmisruoassa. Eli käytännössä tässä se on hyvin yksinkertaisesti kuvattuna. Meillä on 10 tuotetta Gooh! tuotemerkin alla. Ne ovat kaikki tuoreissa valmisruoka-annoksissa eli käytössä silloin tuosta ensimmäisestä punaisesta palkista ylempi osa, missä lukee 'fresh', niin se on se meidän pelikenttä tällä hetkellä. Jos me katsotaan vähän laajemmin, ei edes koko valmisruokatuoteryhmän laajuutta. Mutta jos katsotaan, miten tuosta sitten voidaan lähteä vähän eteenpäin, niin sieltä löytyy pieniä annoksia ja pystyvälipalatuotteita sekä tuoreena että pakastettuna Ruotsissa. Ja sitten me puhumme komponenteista, esimerkiksi kypsistä siipikarjatuotteista tai muista vastaavista. Näitä löytyy sekä tuoreena että pakastettuna Ruotsin markkinoilla. Niin, se mikä meidän tahtotila on, että hallitusti tunnistamalla missä Quu-tuotemerkki sopii parhaiten ja missä toisaalta on sellaista kuluttajakysyntää, johon me pystymme vastaamaan tulevaisuudessa, halutaan lähteä laajentamaan valikoimaa Ruotsin markkinoilla, ja uskoisin, että koko tuorevalmisruoka kokonaisuudessaan tulee kasvamaan Ruotsissa tulevina vuosina. Kuten sanottu, tällä hetkellä arvostuksen osalta huomattavasti pienempi. Vaikka Ruotsin markkina on tuplamäärä asukkaita, se tuo pitkällä juoksulla meille hyvää mahdollisuutta. Ja ilahduttavasti tänä vuonna olemme voittaneet markkinaosuutta. Meillä on yli 22 prosentin arvomääräinen markkinaosuus näissä tuoreissa valmisruoka-annoksissa, joten olemme edistyneet varsin hyvin eteenpäin. Sitten on toinen iloinen tapaus. Ruotsin markkinoilta. On puhuttu siitä vuosien varrella. Siipikarja kasvaa jonkin verran. Tässä on ihan faktaa. Vuonna 1994 Ruotsin markkinoilla kulutus per capita eli asukasta kohden oli, että ruotsalaiset kuluttajat söivät kahdeksan kiloa siipikarjaa. Tästä ei ole tietoa. Olen tehnyt vuosikohtaisen graafin, eikä siinä ole yhtään vuotta, jolloin trendi menisi alaspäin. Eli voiko sanoa, että siinä on 30 vuoden trendi? Jaana, mikä on aika luotettavaa, että tämä siipikarjan kulutus on oikeasti kasvussa. Ja samahan on nähty Suomessa. Sama me näemme globaalisti. Mutta uskomme vahvasti siihen, että pitkällä tähtäimellä käyrät tulevat nousemaan entisestään. Viime vuonna Ruotsissa noin 10,5 miljoonaa ihmistä söi per henkilö 24 kiloa siipikarjaa. Se on aika vaikuttava luku. Samanaikaisesti me tulimme käytännössä Ruotsin markkinoille Lagerbergsin yritysoston kautta koko vuoden 2016 osalta. Ja jos katsotaan meidän taulukkoa, niin olemme pystyneet kasvamaan huomattavasti markkinaa nopeammin. Eli me olemme pienestä haastajasta kasvaneet merkittäväksi haastajaksi, mutta valmistajaosuuksilla mitattuna olemme edelleen markkinanumero kolmonen. Meillä on noin 20 prosenttia markkinoista tuoreessa siipikarjassa, mutta olemme nousseet huomattavasti pienemmästä luvusta ja pikkuhiljaa alamme haastamaan jo numerokakkosta. Kun puhutaan valmistajan osuudesta, mutta tässä on. Tässä on myös sitä markkinabuustia mukana. Eli se auttaa myös, että periaatteessa pysyttäessä edes markkinakasvussa, myynti, liikevaihto ja tulos kehittyvät positiivisesti. Alright. Sama kuva kuin Mikalla loppuu, eli cross-border. Puhutaan markkinoiden välisestä tuotteiden siirtymisestä tai lanseeraamisesta, ja olemme arvioineet monia eri vaihtoehtoja. Siinä on paljon työtä, ja kyse ei ole pelkästään siitä, että tuote ei ehkä ole ihan samanlainen molemmissa maissa. Jos katsotaan vaikka yksinkertaista valmisruoka-annosta tai leivänpäällistä tuotetta, kuten palvikinkkua, Suomessa ja Ruotsissa suolatasot ovat aivan erilaiset, eli vaikka tuote on periaatteessa hyvin samanlainen, se ei välttämättä sellaisenaan ole yksi yhteen kuluttajien maun kanssa. Jos sen tuo Ruotsista Suomeen, niin suolan määrä voi olla liian korkea. Toisin päin, hieman toisin päin, joten tällaisia säätöjä pitää tehdä. Mutta onhan meillä paljon yhtenäisiä tuotteita markkinoiden välillä ja meillä on suunnitelmissa, että ensimmäiset tällaiset tunnistetut konkreettiset tapaukset toteutuisivat ensi vuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana Suomen ja Ruotsin välillä. Katsotaan miten ne menevät ja siitä otetaan opit. Toisaalta on tehty myös konkreettisia toimenpiteitä jo, että Korv Gör Anssin Kebab -tuotteet on otettu Ruotsin Foodservice-organisaation portfolioon. Aikaisemmin Finnairilla oli yksi henkilö, joka vastasi Ruotsin myynnistä, käytännössä viennistä. Nyt meillä on noin 25 henkilön organisaatio, joka toimii. Myyntiorganisaatio, joka toimii tuolla Foodservice-markkinoilla, on mukana ja se on jokaisen meidän kaverin salkussa, kun puhumme asiakkaiden kanssa. Uskomme, että näin pystytään kehittämään myös tätä cross-border-myyntiä NRM:stä. Net Revenue Managerista. Meillä se tuoteryhmä on makkarat, missä on systemaattisesti viety tätä pilottia eteenpäin makkaran osalta, mutta me haluamme laajentaa myös tätä ajattelumallia uusiin tuoteryhmiin. Se vaatii oppimista myös organisaatiolta. Ei se tule ihan automaattisesti, mutta siellä selkeästi mekin nähdään, että on löydettävissä. Hyviä tuloksia ja sitten viimeisenä vienti. Luvut ovat pieniä, niin kuin Kai tuossa aikaisemmin mainitsi. Kaiken kaikkiaan konsernitasolla kuluttajapakatun viennin osuus on noin 1%. Meillä on vientiä Ruotsista Sibylla-konseptin kautta Puolaan ja Baltian maihin. Ridderheims-tuotteiden kautta Norjaan ja Belgiaan. Tiettyjä Sibylla-tuotteita on aloitettu myymään Bulgariassa, mutta muuten meidän tuotevalikoima, mitä viedään vientiin, ei ole kovin suuri. Siinä mielessä nyt tämä uusi organisaatio, joka keskittyy vientiin ja uusiin resursseihin, mahdollistaa sen, että toivottavasti tunnistetaan hyviä mahdollisuuksia tulevien vuosien aikana ja saadaan sieltä sitten uutta myyntiä sekä Ruotsille että koko Atria Groupiin. Näin siinä oli tarina Ruotsin osalta ja toivottavasti mieleen tulee kysymyksiä. Mika muistutti jo, että siellä langan päässä on edelleen mahdollista laittaa kysymyksiä paneeliin, joka käytännössä alkaa pienen intron jälkeen nyt. Kiitoksia!

Unknown 6
98:40 - 99:34

Hienoa, tervetuloa! Ja nyt alkaa se päivien jännittävin osuus eli Q&A. Täällä meillä on päivän esiintyjien lisäksi uusi kasvo Pasi Luostarinen, johtaja, markkinointi, markkinatieto. Tervetuloa tosiaan käymään läpi näitä kysymyksiä. Meille on tullut tänne muutamia kysymyksiä, ja yleisöstä myös kiitos. Voitte esittää kysymyksiä. Nostakaa käsi ylös, niin saatte mikrofonin. Mikrofonit ja esitetään ne kysymykset mikrofoniin. Pasi, olet saanut olla koko päivän hiljaa tähän mennessä. Aloitetaan sinusta. Meille on tullut kysymys tuosta cross-border collaborationista eli yhteistyöstä ja NRM:stä. Kuten veljekset äsken tässä hieman avasivat ja pintaa raapaisivat. Kerro käytännössä, mitä SPR Cross Border collaboration tarkoittaa käytännössä?

Unknown 3
99:34 - 101:32

Ehkä uusi nimi vanhalle toiminnalle. Ennen on ehkä puhuttu Intercompany-mynnistä eli maa A valmistaa maalle B, joka hallinnoi asiakkuutta siinä toisessa maassa, hoitaa kaupalliset suhteet ja tuotteistus tulee toisesta maasta. Ja onhan meillä pitkät perinteet tämäntyyppisistä, mutta se on ollut. Yleensä olemme keskittyneet maaportfolioihin erittäin voimakkaasti ja pohtineet, kuinka ratkaista tämä tuotteistus. Ja nyt kun katsottiin näitä investointeja esimerkiksi. Valmisruoka 110 miljoonaa Suomea, niin me tiedämme, että ihan joka maahan emme pysty tekemään 110 miljoonan valmisruoka-investointeja, vaan kyse on siitä, miten pystymme hyödyntämään Suomeen tehtävää investointia muiden maiden tuotteistuksessa. Se on sellainen alusta, jolla me teemme hommia. Tuossa puhuttiin, että siellä on erityisiä haasteita. Kaupoilla on erilaiset vaatimukset säilyvyysajasta, pakkausratkaisuista ja resepteistä. Nämä ovat olleet tällaisia asioita. Voi sanoa, että perusasioita, joiden kanssa tässä ollaan jo tehty hommia, ja sitä kautta kun me päästään niissä vähän eteenpäin, me mahdollistetaan kilpailukykyinen ja tehokas tuotteiden vienti maasta toiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että ensimmäinen uhkakuva on, että jostain tuotaisiin ruotsalaisessa lihaa sisältäviä tuotteita Suomeen. Atria-merkillä ei siellä pysytä. Nämä perusperiaatteet brändeissä ovat, että Atria-tuotemerkillä käytetään 100 % suomalaista lihaa. Liha saatetaan viedä Viroon tai Tanskaan, jossa tuote valmistetaan, ja valmis tuote palautuu sitten Suomen markkinoille Atria-brändillä, mutta tietyissä kanavissa, kuten Food Servicessa. Niin sanotaan, että tämä raaka-aineen alkuperä, mistä maasta se tulee, niin vaade on ehkä vähän matalampi kuin kuluttajamarkkinoissa, ja meillä on jo hyviä kokemuksia siitä, kuinka tuotteet siirtyvät maasta toiseen.

Unknown 6
101:33 - 101:42

Tämä asia on sinun työpöydälläsi. Tässä ei valikoida keskittymällä vain lihaan, valmisruokaan tai johonkin tiettyihin.

Unknown 3
101:43 - 102:24

Isot alueet on jo paikannettu, kuten tässä on muutamaan kertaan mainittu, ja kyllä ne löytyvät sieltä. Valmisruoka, siipikarja ja food service tuotteistus. Eli niissä meillä on nämä. Puhumme ehkä Strongholdista, näistä suurimmista mahdollisuuksista ja niiden alla olevista asioista, kuten logistiikkaratkaisuista ja tuotannollisista asioista. Ne ovat kehittämisen fokuksessa, mutta totta kai jo tässä vaiheessa meillä on alhaalla roikkuvia hedelmiä, jotka kannattaa korjata pois jo vaiheessa 1, eli on jo valmiita tuotteita sellaisenaan vietäväksi maasta toiseen. Avainasemassa on kuitenkin, että maa, johon vienti kohdistuu, omistaa asiakkuuden, tuntee asiakkaat, kaupalliset ehdot ja sovittaa tuotteen sinne.

Unknown 6
102:25 - 102:37

No sitten toinen tämä mielenkiintoinen kirjainyhdistelmä NRM, josta he kertoivat jo hieman käytännössä mitä se tarkoittaa. Olemme kuulleet, että sitä on jo pilotoitu ja minkälaisia pilotteja siellä on ollut.

Unknown 3
102:37 - 103:42

Nr. Net Revenue Managementilla tai rakkaalla lapsella on useampia nimiä. Revenue Growth Managementin nimet ehkä kertovat, että se on liikevaihdon kannattavaa kasvattamista tietyillä perustyökaluilla, joita on neljä pilaria. Sieltä löytyy hinnoittelu, sortimentti, portfolio, kampanjat ja sitten kaupan ehdot. Eli näitä asioita tiukemmin kampaamalla ja etsimällä ratkaisuja löydämme paljon pieniä puroja, joilla voimme parantaa sekä liikevaihtoamme että tehdä entistä kannattavampia ratkaisuja. Olen itse käyttänyt sellaista sanaa, että se on ok. Siinä voi olla vähän muoti-ilmiötä, mutta jos mietitään koko tuoteryhmähallintaa ja kategoria-ajattelua, niin se on semmoinen viimeinen pari senttiä siellä niiden asioiden käytäntöön viemisessä. Kun tullaan korkean tason suunnitelmista asiakaskohtaisiin suunnitelmiin, niin vielä tiristetään niitä kultahippuja siitä prosessista, mitkä ovat meille järkeviä ja kannattavia kauppaa lisääviä asioita.

Unknown 6
103:44 - 103:50

Hyvä, nyt voidaan mennä yleisökysymyksiin, jos sieltä löytyy ensimmäinen kysyjä.

Pauli Lohi
103:52 - 104:15

Pauli Lohi Inderesiltä. Voisin alkuun kysyä liittyen taloudellisiin tavoitteisiin. Kyseessä on suhteellisen pitkä, viiden vuoden strategiapätkä. Pystyttekö vähän avaamaan sitä, että miten nämä kannattavuustavoitteiden saavuttaminen painottuu tämän jakson aikana. Onko siellä jotain suurempia palikoita, jotka tulevat tiettyyn mennessä vai onko se aika lineaarinen tavoite?

Kai Gyllström
104:17 - 104:18

Otetko sinä vai otanko minä?

Tomas Back
104:18 - 104:20

No mä voin aloittaa.

Kai Gyllström
104:20 - 104:22

Aloitan sieltä alta.

Tomas Back
104:23 - 104:42

Siis meillähän on ollut hyvä kehitys viimeisten vuosien aikana, ja myös tämä vuosi näyttää menevän paremmin. Eli kyllähän tämä on, niin kuin sanoisin, että se on lineaarinen kehitys. Mutta kyllä mä lähtökohtaisesti ajattelen, ettei tämä mikään jääkiekkomailla ole, vaan että tulosparannus saavutetaan vasta sitten vuonna 2030.

Kai Gyllström
104:44 - 105:02

Mutta onhan siellä totta kai isompia projekteja, jotka kestävät pidemmän aikaa viedä läpi, kuten esimerkiksi tämä valmisruokainvestointi. Niin se sanoi kuitenkin, että 36 kuukautta siitä päätöksestä, ja sitten vasta näkyvät ne hedelmät, joten kyllä se jonkin verran. Ei se. Ei se kuitenkaan tule etenemään lineaarisesti. Tuomas sanoi. Joo.

Pauli Lohi
105:03 - 105:16

Kiitos. No, sitten resursointi tämän strategian osalta, olette perustaneet uusia yksiköitä. Missä määrin tämä näkyy teidän lyhyen aikavälin kannattavuudessa ja onko ne tavallaan jo tehty vai tullaanko niitä vielä näkemään merkittävästi tässä lähivuosina?

Kai Gyllström
105:17 - 106:08

Mä voin ehkä vastata siihen, että siinä on jonkin verran tehty ja se näkyy tavallaan jo luvuissa, että Pasilan organisaatiossa on muutama resurssi, joka on lähtenyt tekemään näitä NRM-pilotteja ja myös katsonut cross-borderia. Sitten me ottakaa nämä muutamat uudet funktiot, niin nehän tulevat sinänsä niin kuin esimerkiksi se product export, niin ne ovat uusia resursseja, jotka tulevat ja ajatus on periaatteessa ensi vuoden aikana. Sitten jos miettii tätä uutta funktiota Group Industry Operations, niin tällä hetkellä Tauno tekee tuplahattua eli vastaa sekä Suomesta että Groupista. Hänellä on siellä supertähtejä, jotka työskentelevät hänen alaisuudessaan ja jotka ottavat myös tällaisia ryhmärooleja. Ja sitten Suomessa me ollaan jo jonkin verran resursoimassa, että se on osittain jo nyt toteutettu. Ja osittain tullaan hoitamaan nykyresursseja. Sitten vähän lisäresursseja. Kyllä, se tulee totta kai näkymään ensi vuonna kuluissa jonkin verran.

Pauli Lohi
106:08 - 106:23

Kyllä, joo. Loppuun voisin vielä kysyä tuosta. Mainitsit, että haluatte olla valmiina reagoimaan vaihtoehtoisten proteiinien saralla, mutta ette näe markkinaa ehkä toistaiseksi kauhean houkuttelevana, niin voitteko avata tätä vielä tarkemmin?

Kai Gyllström
106:23 - 106:24

Tai otanko minä.

Mika Ala-Fossi
106:25 - 106:27

Ei ole yhtään väliä. Hyvä.

Kai Gyllström
106:27 - 107:11

No mutta ehkä minä voin aloittaa. Totta kai, mehän seurataan sitä markkinaa. Olemme myös olleet mukana muutamassa prosessissa tarkastelemassa yrityksiä, jotka ovat olleet myynnissä, ja ne ovat usein olleet suhteellisen pieniä ja melko tappiollisia. Ja sitten kun olemme tutkineet tuotteita, ne eivät välttämättä olekaan olleet hyviä, joten se on mielestämme vielä sellaisessa vaiheessa, että se ei vielä vedä ja tämä näkyy luvuissa. Sitten me olemme kuitenkin ottaneet sen näkökulman, että ehkä ne joku päivä alkavat vetää ja siihen pitää valmistautua. Ja se on tavallaan se, mitä me tässä sanotaan. Me lähdemme valmistautumaan siihen, mutta kuten olemme monta kertaa painottaneet, emme nyt lupaa lanseerata mitään. Me otamme sellaisen Atrian näkökulman, ja Mika Ala-Fossilla on siinä iso rooli.

Mika Ala-Fossi
107:11 - 107:47

Niin jos vähän jatkaa, että jos kykenisi tekemään sellaisen vaihtoehtoisen proteiinin, joka lähtee tästä meidän omasta ketjusta, läpinäkyvästä putkesta selkeällä kohtuu simppelillä prosessilla ja lopputuote olisi hyvän makuinen, niin sellaiselle voisi olla mahdollisuuksia tässä maailmassa. Eli läpinäkyvästä suomalaisesta putkesta yksinkertaisella prosessilla hyvänmakuinen lopputuote tai raaka-aine johonkin seuraavaan lopputuotteeseen, niin ehkä tämä voisi olla se, joka voisi toimiakin, mutta aika näyttää kuinka onnistutaan nyt.

Pauli Lohi
107:48 - 107:49

Kiitos!

Unknown 6
107:52 - 107:53

Sieltä seuraava.

Jarmo Lindholm
107:54 - 110:23

Matti Karhula OP Markets. Ensimmäinen kysymys koskee Ruotsia ja nimenomaan kannattavuustavoitetta. Eli Suomihan on jo aika lähellä sitä tämänhetken tavoitetta, mutta ehkä Ruotsissa ollaan jonkun verran perässä, joten voisiko avata vielä vähän, mitkä ne tekijät ovat, että minkä takia Ruotsi tulee kannattavuudessa Suomen perässä? Ja sitten myös, että mitä siellä isossa projektibasketissa on niitä konkreettisia toimia, jos sieltä jotain voi mainita esimerkkinä. Hyvä kysymys. Aika laaja kysymys. Pohditaan, miten voimme käsitellä tätä tässä tilanteessa. Mutta siis lähtökohta on se, että Ruotsi on tehnyt yhä heikompaa tulosta. Eli Suomessa on pitkä historia, ja Suomen markkina-asema on vahvempi kuin Ruotsissa. Pitää muistaa, että me ollaan kakkonen tai kolmonen käytännössä kaikissa tuotteissa. Lukuun ottamatta GH-segmenttiä, jossa olemme markkinajohtaja yhdessä segmentissä. Se meidän markkina-asema on ollut hieman heikompi, ja me olemme enemmän haastajana Ruotsin markkinoilla. Mutta sitten toisaalta olemme nyt tehneet viimeisen parin vuoden tai kolmen viime strategiakauden aikana aika isoja rakenteellisia ratkaisuja, joilla on pyritty tervehdyttämään koko rakennettamme, mikä mahdollistaa tulevaisuuden kannattavan kasvun. Ja toisaalta, jos katsotaan sitä, niin olemme tehneet noin vajaan 15 miljoonan euron tulosparannuksen viimeisten kahden tai kolmen vuoden aikana ja käytännössä olemme nyt siinä kahden prosentin tasossa, mikä on parempi edellytys viiden prosentin saavuttamiseen. Joten jos oltaisiin nollatasossa, eli olemme ottaneet yhden askeleen eteenpäin. Mutta vielä on matkaa, ja sen takia näytin kuvan niin kutsutusta Atria Sweden GrowPlanista; meillä on konkreettisia tunnistettuja hankkeita, joilla haemme joko kustannustehokkuutta, tulevaisuuden kustannustehokkuutta, säästöjä tai selkeää markkinakasvua. Ja se on yhdistelmä. Tuossa nyt on 50 hanketta, joista jotkut ovat huomattavasti isompia kuin toiset. Meillä on tietty peruskriteeri, että aivan liian pieniä hankkeita ei oteta listalle, mutta jotkut voivat olla myös isompien investointien taustalla, jotka voivat hallituksen mahdollisesti tulevaisuudessa tehdessä päätöksiä niistä tuoda mukanaan merkittäviä säästöjä. Näistä voidaan kertoa vasta siinä vaiheessa, kun mahdollisesti mennään asioiden kanssa eteenpäin. Mutta se, että paljon siellä putkessa on sellaista perustekemistä isompia hankkeita, mutta myös sitten ihan tämmöisiä nykyorganisaatioiden nykyresursseilla tehtäviä projekteja, jotka sitten omalta osaltaan parantavat tulosta.

Pauli Lohi
110:25 - 110:54

Hyvä, kiitos siitä Kaille! Ehkä kysymys vielä enemmän tästä kasvutavoitteesta ja kahden miljardin liikevaihtotavoitteesta. Mikä teillä on tavoitteenne, ja kuinka aiotte saavuttaa sen? Tavallaan te näette, kun teillä on edelleen tämä ydintoiminta? On tämä punainen liha, niin siinä kumminkin se kalvolla näkyy, että sieltäkin tavoitellaan sitä kasvua, mutta samaan aikaan ilmeisesti markkina on kumminkin pikkuisen tullut, ei radikaalisti, mutta pikkusen alaspäin kumminkin. Mitkä ovat kasvukategoriat sen ydinliiketoiminnan sisällä? Mistä sitä haetaan, jos yleisesti markkina on laskussa, tai millä keinoilla taistellaan markkinan laskua vastaan?

Kai Gyllström
110:55 - 111:58

Niin se vaihtelee todella paljon maittain. Se portfolio. Millä tavalla sitä kasvua haetaan, ettei siihen nyt ole yhtä konsernivastausta. Mutta kyllä meillä on tavallaan niitä tuoteryhmiä, joita me kehitämme ja laajennamme. Onhan se. NRM on yksi hyvä tapa, millä haluamme luoda kannattavaa liikevaihdon kehitystä ja luomalla uutta portfoliota sekä laajentamalla sitä, on sitten skaalaamisen tai muun kautta, että siellä on paljon peliliikkeitä, joita pystytään tekemään. Ei ole yhtä vastausta tähän, koska tämä on kuitenkin melko laaja konserni näiden tuotteiden osalta, ja näin olemme näissä valikoimissa joka markkinassa. Tota, mutta mun mielestä toi on hyvä esimerkki mitä just Jarmo kertoo, että siis ollaan fokusoiduttu siihen ja käännetään jokainen kivi ja on sitten sitä, että parannetaan peittoa tai saadaan enemmän reutationia per myymälä Tai laajennetaan valikoimaa että pienistä puroista on se tekee, mutta meillä on mun mielestä selkeät tapa tehdä töitä. On tavallaan tällaisia kasvuprojekteja tai NRM:n kautta tuoteryhmäkohtaisesti.

Pauli Lohi
111:59 - 112:22

Hyvä, kiitos! Viimeinen kysymys vielä näistä yrityskaupoista, joita mainitsit olevan myös yksi työkalu pakissa, niin onko siihen liittyen jotain erityistä? Oletteko te enemmän Suomessa, Ruotsissa tai sitten Viron ja Tanskan akselilla? Liittyykö tämäkin osittain myös siihen, että haluatte kasvattaa Suomen ulkopuolista eksposoria? Vai onko myös mahdollista tehdä yrityskauppoja Suomessa?

Kai Gyllström
112:22 - 112:39

No siis se, mitä me nyt tässä vaiheessa sanotaan, on että meidän fokus tuoteryhmät tulevat olemaan tämä siipikarja, valmisruoka ja mahdollisesti vähän food service. Ja sitten me emme ole menossa näiden meidän neljän markkinan ulkopuolelle. Mutta kyllä me olemme myös kiinnostuneita yrityskauppamahdollisuuksista Suomessa. Joo, ilman muuta.

Joni Sandvall
112:44 - 113:18

Joni Sandvall Nordea. Jos lähtisin liikkeelle vaikka tuosta tulosbriefistä, vielä M&A-palikkahan oli siellä nyt kuitenkin ihan merkittävä ja jos en nyt väärin katsonut, niin kannattavuus siellä kuitenkin näyttäisi olevan tavoiteltu. Taso on ihan suhteellisen hyvä, niin voiko tätä nyt avata vähäsen vielä, että katsotteko te pelkästään kannattavia kohteita vai onko tässä semmoista teollista logiikkaa? Millä te pystytte sitten synergioiden kautta kääntämään näitä mahdollisia kohteita?

Kai Gyllström
113:19 - 114:28

Tässä on vähän vaikea nyt täysin yleistää, että meillä on bruttolista, mutta ehkä lähtökohtaisesti me emme ole hakemassa mitään sellaisia tappiollisia toimintoja, joita pitäisi kääntää, koska se on yleensä tosi pitkä ja vaikea tie. Että jos puhutaan vähän tästä taustasta. Niin siis ensinnäkin, meillä on pitkä historia, jossa olemme onnistuneet. Puhuttiin tuossa aikaisemmin niin tämä fokus on nämä tuoteryhmät missä puhuttiin ja nämä markkinat missä me ollaan ja ja sitten ehkä lähtökohtaisesti me ollaan enemmän kiinnostuneita semmoisia vähän pienemmistä ja ehkä enemmän niitä kuin yhdestä isosta ja jonka kautta ehkä voidaan avata uusia positioita. Mutta kyllä me lähtökohtaisesti haluamme kannattavia. Ja sitten kuten sanottu, me olemme erittäin kiinnostuneita näistä, mutta olemme myös aika kriittisiä, että yrityksen on istuttava strategiaamme, oltava hyvä ja fiksu firma, joka sopii meidän toimintaamme, ja voi olla myös tilanne, jossa olemme due diligence -tilanteessa ja huomaamme, että loppupeleissä tämä ei ollutkaan niin kiinnostava. Niin me kuitenkin olemme melko valikoivia eikä tehdä. Eikä meillä ole mikään kauhea kiire, vaan pitää olla oikea hyvin istuva yritys, eikä sellaisia tappiollisia kyllä lähtökohtaisesti lähteä hakemaan.

Joni Sandvall
114:29 - 115:00

Selvä. Suomesta ja Ruotsista on keskusteltu jonkin verran, ja Ruotsista saatiin selvästi tällaisia elementtejä, joilla tätä lähdetään rakentamaan. Mutta Virosta ja Tanskasta nyt ei hirveästi ole puhuttu tässä tilaisuudessa. Ja jos en nyt väärin ole käsittänyt, niin Viron kannattavuus on ollut ihan hyvällä tasolla. Niin jos pureudutaan Tanskaan, tarkoittaako se, että Ranska kuuluu samaan kokonaisuuteen? Minkälaisia? Jos mietitään nyt mitä. Jarmo esitteli tässä Ruotsin palikoita, niin onko samanlaista menossa Tanskassa ja voiko antaa mitään osviittaa tästä?

Kai Gyllström
115:00 - 116:50

Joona, siis samantyyppinen hanke on tehty Tanskassa kuin mitä Jarmo näytti Ruotsin osalta, eli mitä kutsutaan Profit Overhaul Planeiksi. Ja siinä on aika selkeitä kokonaisuuksia. Se ei ole vielä lähtenyt liikkeelle täysin. Ehkä lähtee ensi vuonna kokonaisuudessaan liikkeelle, kun me ollaan myös resursoitu sitä markkinaa. Mutta siellä on, karkeasti sanottuna, kolme osa-aluetta, joita pitää parantaa. Eli siellä on se perusliiketoiminta. Se on vähittäiskauppa ja sen leivänpäälliset, ja meillä on siellä selkeät identifioidut palikat, joita pitää parantaa. Ihan niin kuin meidän Fresh hanat -brändin positiosta ja valikoimasta, tai voimme myös laajentaa sitä hyödyntäen osaamista, mitä meillä on Tanskan ulkopuolella. Se on yksi selkeä alue, mitä parannamme siellä vähittäiskaupan leivänpäällisissä. Ja ehkä mietitään sitä leivänpäällismarkkinaa vähän laajemmin kuin pelkästään tyyliin salamina ja kinkkuina. No sitten meillä on toinen alue, eli vienti, eli siellä meillä on. Meillä on hyvä liiketoiminta ja meillä on hyviä tuotteita. Mutta se on itsessään melko merkityksellinen. Vielä se on ollut lähinnä pepperoni ja Iso-Britanniaan, mutta ne tuotteet ovat loistavia ja ne toimivat hyvin vaativille asiakkaille. Niin siinä tavallaan on kysymys siitä, miten me voisimme laajentaa vientiä, ehkä jopa laajentaa vientiportfoliota, mutta erityisesti keskittyen vientiin. Ja sitten siellä kolmantena ovat uudet kanavat. Eli me näemme, että myös Tanskassa Food Service on erittäin kiinnostava markkina. Siellä meillä ei ole lähtökohtaisesti melkein ollenkaan toimintaa. Meillä on jonkin verran sitä portfoliota nyt, mikä siellä Tanskassa voisi toimia, mutta sitten meillä on laajemmin. Jos miettii sitä cross-borderia ja muuta, niin meillä on hyvin laajat food service -valikoimat niin Suomessa kuin Ruotsissa. Se on uusi kanavamahdollisuus, mutta se vaatii taas vähän uutta osaamista, vähän resursseja, ja me pääsemme siinä liikkeelle. Vastasiko nyt kysymykseen oikein hyvin?

Joni Sandvall
116:50 - 117:14

Jäämme odottamaan. Sitten pääoman allokoinnista. Tässä nyt on puhuttu aika paljon. Laitetaan näihin kasvupaloihin, niin onko teillä selkeästi erilaiset pääoman tuottovaatimukset? Jos mietitään nyt corea punaista lihaa esimerkiksi verrattuna siipikarjaan ja miten uudet investoinnit, niin onko teillä jotain Thresholdia?

Kai Gyllström
117:15 - 117:15

Otso.

Tomas Back
117:16 - 118:05

Minusta se oli niin vaikea kysymys. Meillähän on lähtökohtaisesti selvät periaatteet. Kun me investoimme, teemme päätöksiä. Niin sehän riippuu siitä, mitä me haemme, haetaanko kasvua, haetaanko tehostamista vai onko se ylläpitoinvestointi. Ja näiden suhteen. Niin tietenkään ei. Jos se on ylläpitoinvestointi, niin siinä ei voi kauheasti vaatia tuottoa, vaikka mielellään siitäkin saadaan tuottoa. Mutta jos katsotaan kasvuinvestointeja, niin lähtökohtaisesti on sama tuottovaatimus. Mutta kyllähän me arvioidaan se todennäköisyys, että se oikeasti toteutuu. Jos me etsimme kasvuja segmentissä, joka ei markkinassa kasva, riski on luonnollisesti suurempi, ja siksi saatamme suhtautua kriittisemmin. Mutta lähtökohtaisesti sama tuottovaatimus.

Kai Gyllström
118:05 - 118:35

Kyllä mun mielestä tuo Mika. Kauhajoen esimerkki oli hyvä. Se on lähtökohtaisesti elinkaaren investointi, mutta siinä haetaan myös tehokkuutta ja yritetään lisäksi ympätä siihen, että voimmeko me tehdä jotain erilaista ja saada hieman lisää valikoimaa. Vähän liikaa kauppaa lisää kauppaa, mutta kyllä nämä tavalla tai toisella pyritään ratkomaan nämä keissit parhaimmaksi mahdolliseksi. Mutta kyllähän meillä on hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Onko sitten kyseessä elinkaaren investointi, kasvukeissi tai tehostamistoimenpide?

Joni Sandvall
118:36 - 119:03

Jes! Ja viimeinen. Nyt kun päästiin vauhtiin investointien kanssa, niin ehkä kysymys nyt on, kuinka suuri osa tietyllä tapaa orgaanisista investoinneista tähän strategiakaudelle te olette jo ilmoittaneet tai teillä on putkessa suunnitelluista? Ja sitten ehkä se toinen kysymys, että mikä on tämänhetkinen ylläpitoinvestointien taso?

Tomas Back
119:05 - 119:36

Tuohon on vähän vaikea nyt vastata, mutta voin. Voin sanoa, että meillä on ainakin tämä yksi iso, reilun sadan miljoonan investointiohjelma ilmoitettu, ja se on iso kokonaisuus. Se on iso kokonaisuus; eihän meillä ole varaa kovin montaa tuollaista tehdä viiden vuoden sisällä. Mutta täytyy nyt katsoa, kun päästään tässä eteenpäin, ja tämä ylläpitoinvestointien summa, niin mehän ollaan aikaisemmin sanottu ja nyt voidaan toistaa, että meidän normaali investointitaso on ehkä joku reilu 50 miljoonaa.

Joni Sandvall
119:38 - 119:39

Kiitos!

Unknown 6
119:41 - 119:46

Siellä oli Henri Elo vielä. Käsi pystyssä.

Henri Elo
119:48 - 120:14

Henri Elo SalkunRakentaja. Kiitos hyvistä esityksistä! Sanoitte, että Kaitsu sanoi, että olette linjanneet pysyvänne nykyisillä markkina-alueilla ja nykyisissä tuoteryhmissä, niin en kritisoisi sitä, vaan kysyn, miksi? Miksi ette halua laajentua voimakkaammin eri alueille tai eri tuoteryhmiin?

Kai Gyllström
120:14 - 121:08

Joo, no siis niin kuin sanottu, me ollaan tehty aika pitkä strategiaprosessi, ja siinä prosessin alussa me kyllä mietittiin, haluttaisiinko mennä uusiin liiketoiminta-alueisiin tai laajentaa yrityskaupan kautta Saksaan tai Hollantiin. Ja me kävimme nämä kaikki läpi. Kyllä lopputulema oli se, että jos päätettäisiin mennä Hollantiin isolla yrityskaupalla, se olisi ollut riski. Olisi vähän vastuutonta, koska meillä on kuitenkin sen verran paljon voitettavaa vielä näissä nykyisissä markkinoissa ja tuoteryhmissä, niin se oli meidän logiikka. Sitä paitsi, jos katsoo sen. Meillä on kuitenkin investointitarpeita ja muita resursseja, joten on järkevämpää keskittyä strategisella kaudella enemmän nykyisiin liiketoimiin kuin lähteä uusiin ja mahdollisesti houkuttelevampiin suuntiin. Mutta tähän me päädyimme. Vähän ehkä järki edellä sen enempää kuin mitä? Joo.

Henri Elo
121:09 - 121:40

Se on myös sijoituksen riskiprofiilin kannalta selkeämpää. Sijoittajalle tietenkin kuulostaa ihan järkevältä. Hei, sitten noista isoista liikkeistä. Niin, oli tuota. Yksi oli ensimmäinen. Oli se ydinliiketoimintaan, että siihen satsataan yhä, mutta sitten joitakin investointeja on jouduttu tai joudutaan priorisoimaan. Haluatteko avata, mitä se tarkoittaa?

Kai Gyllström
121:41 - 122:42

No ehkä siinä mielessä, että Tuomas voi sitten täydentää, mutta kun me aloitettiin tämä prosessi, niin mehän listattiin tavallaan kaikki meidän investointitarpeet ja siinä vaiheessa lista oli aika pitkä. Ja sitten meillä on käyty aika kunnon prosessi tässä nyt kahdeksan kuukauden aikana ja mietitty, että mitä meidän on oikeasti pakko tehdä ja mikä on pakko tehdä just nyt ja mitä voi tehdä pikkasen pienemmällä ja ja sitä kautta ne Meillä ollut tärkeää, että totta kai me hoidetaan näitä elinkaari investointeja tehokkuutta, mutta meillä löytyy sitä bufferia ja rahaa niin se ei allokoida siihen kasvuun. Siipikarjaa valmisruokaan ja sitten mahdollisesti joihinkin yrityskauppakeisseihin. Se on ollut sellainen priorisointiprosessi, ja sen kautta asiat ovat edistyneet hyvin. Meillä on ollut hyvin aikaa, koska se ei ollut välttämättä helppoa ja meidän pitää lyhyellä tähtäimellä tehdä, mitä on oikea firma. Mutta pitkällä tähtäimellä, kuten kaikki ymmärtävät, resurssit ovat rajallisia ja se vaatii päätöksiä. Mutta näin ehkä. Hyvin pitkä lista, jota me ollaan hyvin systemaattisesti priorisoitu, jotta meille jää myös tilaa siihen kasvuun investoimiseen.

Henri Elo
122:43 - 123:17

Se oli hyvä, mutta kuuluuko sitä? Joo, ehkä vähän poliitikon vastaus, mutta ihan hyvä. Mutta en ehkä kaivannut erityistä innostusta. Ehkä ei niin tarkasti tarvitse avata tuota. Tuo Crossborder. Niin, ja sitten oli tämä tuotevienti. Oli tämmöisiä uusia näkökulmia, niin yksi prosentti on tällä hetkellä molemmista. Ilmeisesti noin konsernin liikevaihdosta kyllä, mutta ilmeisesti vienti ei kuitenkaan tarkoita koko vientiä, koska sitähän on kuitenkin enemmän kuin yksi prosentti.

Kai Gyllström
123:17 - 123:35

Joo, eli me olemme tavallaan monesta syystä jättäneet tämän viennin, joka tapahtuu Suomessa, lähinnä täällä lihaviennin ulkopuolelle. Eli taas haetaan kuluttajapakattuja tuotteita, joissa on joku lisäarvo. Eli se on fokus tässä uudessa yksikössä.

Henri Elo
123:36 - 123:41

Okei, tarkoittiko tämä Crossborderia vai tätä uutta vientiyksikköä?

Kai Gyllström
123:41 - 123:44

No molemmissa, molemmissa niin fokus on tuotteissa.

Henri Elo
123:44 - 123:51

Joo, ja sitten tarkoittaako tämä 'cross-border' vientiä ja myyntiä teidän nykyisissä maissa?

Kai Gyllström
123:51 - 124:00

Kyllä, joo. Eli siis tuotettu yhdessä meidän neljässä maassa ja myydään yhdessä meidän neljässä maassa. Joo okei. Ja vienti on sitten tavallaan näiden neljän maan ulkopuolelle menevää.

Henri Elo
124:01 - 124:36

Joo, no sitten ehkä vielä yksi kysymys, kun on nyt puhuttukin noista investoinneista ja yrityskaupoista. Siinä oli. Tuomaksen esityksessä oli tämmöinen palkki, jossa oli tulevia investointeja, ja siinä oli about puoliksi jaettu, että oli näitä mainittuja ja sitten toinen puolikas oli yrityskauppoja, ja sitten siinä näytettiin olevan jo se 110 miljoonaa vähintään. Niin, tulkitaanko tätä nyt niin, että yrityskauppoihin on sitten varattu yli sata miljoonaa. Vai oliko se vain havainnollistava?

Tomas Back
124:36 - 124:59

Se on nimenomaan havainnollistava. Mutta tietysti sehän riippuu täysin siitä, löytyykö niitä kohteita. Niin kuin Kai tuossa aikaisemmin sanoi, että se voi olla tuota luokkaa. Se voi olla pienempiä määriä tai sitten enemmän, ja katsomme, mitä markkinoilta löytyy. Mutta strategiaamme kuuluu mahdollisuus tehdä yrityskauppoja.

Henri Elo
125:00 - 125:01

Okei, kiitos.

Kai Gyllström
125:01 - 125:04

Kiitos kovasti! Yritimme muokata sitä diaa niin, ettei siitä voisi laskea.

Henri Elo
125:04 - 125:06

Mutta ei ollut. Siinä ei ollut.

Kai Gyllström
125:06 - 125:07

Lukuja. Ei kyllä.

Unknown 6
125:11 - 125:17

Hyvä. Tuleeko yleisöltä vielä kysymyksiä? Sieltä vielä löytyy.

Joni Sandvall
125:21 - 125:40

Joni sanoo. Vain Nordea. Ehkä nyt kun tässä on vielä aikaa selvästi, niin Mikalle voisi olla kysymys. Nyt kun siipikarjatehdas on saatu hyvin ylösajettua ja sieltä vielä tehoja otetaan, niin miten tämä tuleva valmisruokatehdas, niin miten sen ylösajo ottaa aikaa verrattuna? Siipikarja.

Mika Ala-Fossi
125:43 - 126:16

Se on erilainen, erilainen kokonaisuus. Tietysti. Siipikarja oli kokonaan. Tehtiin uusi rakennus ja uudet prosessit, ja uudet osaamiset tarvittiin sinne täysin sisälle. Että nythän valmisruoka on suosiossa. On kuitenkin niin, että se pohjautuu paljon jo olemassa olevaan ja myös olemassa oleviin prosesseihin. Jotain tulee sitten aikanaan, kun seuraavia päätöksiä tehdään, niin tulee uutta ja näin, mutta se on eri luonteinen. Se on täysin eri luonteinen, mutta totta kai me tullaan siinäkin onnistumaan. Jos sitä ajattelit kysyä, niin kyllä vastaus on kyllä.

Joni Sandvall
126:16 - 126:22

Onnistumme lähinnä ehkä muokkaamaan tätä aikajännettä sen suhteen, kuinka pitkä prosessi se on.

Kai Gyllström
126:22 - 126:23

Spesifinen.

Mika Ala-Fossi
126:23 - 126:28

Joo, kyllä me menemme siinä nyt tämän ensimmäisen vaiheen. Niin se on. Oliko se nyt 36?

Kai Gyllström
126:28 - 126:29

Kuukautta.

Mika Ala-Fossi
126:29 - 126:38

36 kuukautta ja pitää olla valmista, mutta sitten tämä jatkuu, mitä nyt ei ole vielä päätetty, mutta ohjelmassa on, että se jatkaa jonkin verran sitä aikaa sitten eteenpäin.

Joni Sandvall
126:39 - 126:42

Eli 36 kuukautta ja napista käyntiin ja täydessä tehossa.

Mika Ala-Fossi
126:42 - 126:51

Ja pommit räjähtävät. Räjäytyksiä tapahtuu tällä hetkellä takapihalla päivittäin. Ensin pitää mennä vähän alemmaksi, että päästään menemään ylöspäin.

Joni Sandvall
126:51 - 127:06

No niin, sitten vielä viimeinen inhorealistinen kysymys: jos markkina ei lähdekään tästä vetämään, ja pysytään täällä pessimistisellä puolella, niin pitääkö jotain putkessa olevia kasvuinvestointeja vetää sitten takaisin?

Kai Gyllström
127:07 - 127:43

No ilman muuta me jossain vaiheessa, jos kannattavuus tai EBITDA-seuraaja näyttää jotain, niin silloin pitää arvioida uudestaan. Mutta kyllä meillä on aika luottavainen usko siihen, että olemme tehneet tätä varsin tarkasti ja aloittaneet paljon aloitteita. Ja niin kuin viimeksi puhuttiin tulosjulkistuksessa, meillä on paljon aloitteita tässä, ja riskit on laskettu tuohon tuloslaskelmaan, joten kyllä me siihen uskomme. Mutta ilman muuta, jos kannattavuus ei kehity sitä myötä mitä me oletamme, niin meidän pitää myös tarkastella investointeja. Mutta nyt ne, jotka on päätetty, niin ne etenevät. Mutta se loppu tavallaan Planin osalta, mitä me ei olla vielä kerrottu, niin sitä meidän pitää arvioida.

Joni Sandvall
127:44 - 127:45

Kiitos!

Unknown 6
127:48 - 127:58

Hienoa! Nyt on varmaan keskustelut käyty ja kysymykset kysytty. Yllättävän hyvin menivät teillä nuo vastaukset, ja niin myös meillä.

Kai Gyllström
127:58 - 128:00

Näitä on aina hyvä kun kehutaan itseämme.

Unknown 6
128:01 - 128:07

Siirrytään sitten seuraavaksi. Kai esittelee meille. Tähän loppuun vielä lyhyt yhteenveto, kiitos!

Kai Gyllström
128:07 - 135:15

Tämä oli hyvä aasinsilta seuraavaan aiheeseen eli itsensä kehumiseen, koska nyt seuraavana aiheena on Atria sijoituskohteena ja tämä on meille hieman uutta. Ei välttämättä istu suomalaiseen kulttuuriin ja Atrian kulttuuriin, ehkä meikäläiseen, mutta haluttiin nyt ottaa etukenoa ja kertoa, miksi me olemme hyvä sijoituskohde. Tässä on kolme pääviestiä. Eli ensiksi se, että meillä menee talona hyvin ja on mennyt hyvin, ja me olemme parantaneet paljon tulosta. Ja sitten toisaalta se, että meillä on loistavia tuotteita ja hyvä markkina-asema aiemminkin. Ja viimeisenä se, että meillä on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa oleva strategia, joka on myös hyvin konkreettinen ja tätä vähän nyt käydään läpi. Eli, vähän myyntipuhetta, mutta tässä nyt ensin. Tomas näyttää tässä meidän edistystä, eli kuten nähdään, olemme kertoneet siitä jo aiemmin. Liikevoitto ja liikevoittoprosentti ovat parantuneet merkittävästi viime strategiakauden aikana, ja nyt totta kai tämän vuoden osalta on myös signaloitu, että tulemme ylittämään vuoden 2024 historiallisen parhaan EBIT:in. Ja myös pääoman tuotto ja tase ovat hyvässä kunnossa, ja olemme pystyneet maksamaan ihan kiitettävää osinkoa. Jos katsoo tuota Shareholder Returnia nyt viimeisten vuosien aikana, niin ollaan oltu aika hyviä ja myöskin oltu parempia kuin Helsingin pörssi. Ottaen huomioon, että meitä pidetään kuitenkin defensiivisenä osakkeena, se on ihan ok. Sitten nämä tuotteet, en ehkä voi sanoa maailmanluokan tuotteiksi. En tiedä, huomasitteko sitä, mutta meidät palkittiin tänä vuonna maailman parhaasta sisäfileestä. Olemme myös menestyneet erittäin hyvin näissä kilpailuissa. Maailman parhaissa pihvikilpailuissa raaka-aineemme ovat osoittautuneet erinomaisiksi, ja sama pätee muihin raaka-aineisiin, joihin emme käytä antibiootteja ja jotka ovat salmonellavapaita. Ja meillä on myöskin, Mika kertoi. Niin uniikki tilanne, että meillä on kontrolli tuotantoketjussa ihan eri tavalla ja pystytään myös viemään jäljitettävyyttä tilatasolle. Ja se myöskin, että meillä on globaalissa mittakaavassa ne. Meillä on erittäin alhainen hiilijalanjälki tuotteessa ja tämän lisäksi, totta kai, raaka-aineemme on huippuluokkaa, josta voimme olla kiitollisia menestyksestämme. Sen lisäksi meillä on fantastinen portfolio, josta olemme puhuneet paljon ja jota voimme hyödyntää. Sitten on erittäin tärkeää, että jos ruokafirmana haluat kansainvälistyä ja pakkaat laukkusi mennäksesi Saksaan messuille, se voi olla aika haastavaa lähteä myymään niitä tuotteita. Ja nyt meillä on sitten tällainen asema, jossa meillä on neljässä markkinassa paikallista tuotantoa ja paikallisia tuotemerkkejä, joita kuluttajat rakastavat ja joissa meillä on vahvat asemat. Eli tämä tilanne, josta voimme yhä kehittyä, on jo nyt aivan loistava. Ja nämä tuoteryhmät, joihin me nyt panostamme, kuten näytettiin, valmisruoka on erittäin iso Suomessa ja Ruotsissa on vielä isompi mahdollisuus kehittää, nämä ovat kasvavia. Meillä on hyvät positioit ja me investoimme myös merkittävästi. Meillä on tämä maailmanluokan Nurmon tehdas jo paikoillaan ja nyt investoimme myös tähän valmisruokatehtaaseen, eli sitä kautta on hyvät mahdollisuudet jatkaa tätä kehitystä näissä tuoteryhmissä. Sitten nämä tavoitteet, niin me emme ole viidessä prosentissa vielä. Sitä kautta pidetään se vielä paikoillaan ja saavutetaan yli 2 miljardia. Siitä pystyy helposti laskemaan, että meidän tavoite on se 100 miljoonaa EBIT, mikä on suhteellisen kova ainakin meidän mielestä ja sitä me tavoitellaan. Ja sitten mikä tekee tästä strategiasta niin saavutettavan? Me olemme kuitenkin pyrkineet miettimään tarkasti, mitä voimme tässä kertoa. Mutta millä tavalla me teemme tästä konkreettisen? Se ei ole niin, että olemme täällä ja menemme sinne. Ja tässä välissä ei tapahdu ihmeitä, vaan erittäin konkreettisesti on mietitty sitä, että millä tavalla me voidaan saada nimenomaan sitä kasvua Suomen ulkopuolella. Siihen löytyy suunnitelmia, miten voidaan hyödyntää tuotantokapasiteettiamme siten, että saamme enemmän kansainvälistä myyntiä. Miten me NRM:n kautta saadaan myös haastavista tuoteryhmistä, joissa ei välttämättä ole niin paljon kasvua, enemmän sitä kannattavaa kasvua? Miten me nyt sitten uudella organisaatiolla ruvetaan hakemaan? Enemmän vientiä myös. Näihin neljään ulkopuoliseen markkinaan, mitä voimme vahvasti todentaa myös keissiemme kautta, me panostamme. Investoidaan näihin kasvaviin kategorioihin ja on tärkeää, että organisaatio seuraa strategiaa. Kahtena esimerkkinä ovat nämä kaksi uutta funktiota, jotka olemme perustaneet ja joihin resursoidaan. Mutta sen lisäksi Mika myös resursoi ja Jarmo resursoi paikallisissa organisaatioissa pitäen huolta siitä, että Tauno myös organisoituu sen mukaan, ja meillä on Pasin organisaatiossa henkilöitä eli pyritään resursoimaan, jotta saamme nämä muutokset ja hankkeet tehtyä. Se, mikä on ollut totta kai meille tärkeää, Tomas, koska se näyttää, että haluamme myös kansainvälistyä, ja suunnitelmat ovat yksi asia, mutta on myös mukavaa katsoa, mitä tässä on oikeasti tapahtunut. Jos tarkastelee vuotta 2019, ennen viimeistä strategiakautta, niin Suomen osuus konsernin tuloksesta oli 104 %. Jos katsoo viimeisimpiä 12 kuukauden tarkastelujaksoa, niin se on vain 83. Totta kai tämä on erittäin iso asia, mutta. Mutta nyt, jos katsoo viimeistä kolmea kvartaalia, olemme jo melkein lähemmäs kahdeksaakymppiä. Että tällainen muutos, joka on kuitenkin 25 prosenttiyksikköä tällä aikavälillä, on aika iso ja. Ja sitä matkaa me haluamme jatkaa, sillä tämä ei ole uusi kehitys, vaan tätä tapahtuu jo ja olemme siinä jo onnistuneet, erityisesti Ruotsi on parantanut tulostaan merkittävästi. Sitten meillä on isoja investointeja jo päätetty, ja vahvuutemme on siinä, että olemme osanneet tehdä näitä investointeja, koska meillä on niin osaava henkilöstö, ja tämä antaa meille myös luottamusta. Uskon, että kun tehdään suuria investointeja ja panostetaan kasvuun, niin nämä suuret hankkeet onnistuvat ja saavutamme tavoitteemme. Niin, kuten tuossa nähtiin aikaisemmin, EBIT-liikevoittomarginaali on vuosien saatossa parantunut, ja jos katsoo ensimmäistä kolmea kvartaalia, se on verrattuna aiempaan tuplaantunut, vaikkakin täysin vertailukelpoista tietoa ei ole saatavilla. Tässä nyt viiden vuoden aikana eli ei mitenkään huono, ja matka jatkuu tuohon viiteen. Jos katsoo kasvua, niin totta kai inflaatiovuosina olemme kasvaneet yli 5%, ja tämän vuoden osalta 2%. Sen jälkeen meidän pitäisi kasvaa hieman yli 2% per vuosi päästäksemme kahteen miljardiin. Ja ehkä meidän pointti tässä on se, että haluamme myös vanhojen lukujen avulla osoittaa, että nämä tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta mielestämme täysin saavutettavissa olevia. Se oli tämmöinen OKVED-myynti. Petsku ei oikein tottunut kulttuurisesti myymään, mutta sellainen setti. Elikkä tähän nyt päättyy meidän Capital Markets Day ja kiitos kaikille paikalla oleville ja sitten myöskin teille, jotka olette siellä olleet ruudun ääressä, iso kiitos ja toivottavasti tästä oli hyötyä ja ymmärrätte paremmin. Mihin suuntaan Atria on menossa ja miksi Atrian kannattaa sijoittaa? Kiitos!

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…