Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää iltapäivää kaikille ja tervetuloa tänne Atrian puolivuosikatsaukseen pariin. Studiossa on todella lämmin tunnelma. Jos hikipisaroita vähän tulee, se ei liity tulokseen vaan enemmän lämpötilaan tässä huoneessa. Mutta tosiaankin, tänään käydään läpi Q2-tulos ja sitten myös puolivuosikokonaisuus jo tuttuun tapaan. Ensin on tulosesittely kokonaisuudessaan ja sen jälkeen meillä on Q&A-tuokio Hanna Kortesojan vetämänä. Meillä on studiossa talousjohtaja Thomas Buck, Suomen maajohtaja Mika Alafoss ja Ruotsin maajohtaja Jaro Lindroos. Mutta lähdetään käymään läpi tulosta ja aloitetaan isosta kuvasta ja pääviesteistä. Eli pääviestinä se, että Atrian huhti-kesäkuun tulos oli hyvällä tasolla vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta ja Q2-konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto jäi hiukan alle viime vuoden, mutta oli hyvällä tasolla ottaen huomioon, että viileä alkukesä hidasti grillauskauden käynnistymistä ja heikensi sesonkituotteiden myyntiä. Kaikilla liiketoiminta-alueilla ja Suomessa pääasiassa vapun toimitukset jäivät vajaiksi huhtikuussa toteutuneen lakon seurauksena. Tammi-kesäkuussa kaikki liiketoiminta-alueet paransivat liikevoittoaan, ja myös konsernin liikevaihto kasvoi Atria Ruotsin vetämänä. Eli kaiken kaikkiaan voidaan olla tyytyväisiä alkuvuoteemme. Myös investoinnit ovat edenneet suunnitellusti ja strategian mukaisesti, ja fokuksessa on valmis ruoka. Tiedotimme huhtikuussa, että investoidaan Nurmoon 7 miljoonaa uuteen tuotantoon ja maaliskuussa kerroimme, että aloitamme valmisruokien tuotantoon ja vihreän siirtymän energiaratkaisuihin liittyvän investointiohjelman suunnittelun Nurmon tuotantolaitokselle. Tänään sitten aamulla tuli päätös investoida Nurmon valmisruokatuotannon modernisointiin ja siihen liittyviin energiaratkaisuihin 82,4 miljoonaa euroa. euroa. Tämän lisäksi Atrian konsernistrategian valmistelutyö etenee suunnitelmien mukaisesti ja uusi strategia julkaistaan vuoden 2025 lopulla. Tulevaisuuden näkymät ovat pysyneet ennallaan. Atria-konsernin oikaistu liikevoitto vuonna 2025 arvioidaan olevan edellisvuotta alhaisempi. Meillä on ennätysvuosi takana ja kaikki edellytykset suoriutua myös hyvin tänä vuonna. Hyvä markkina-asema, vahvat brändit, hyvät asiakassuhteet ja luotettavasti toimivat teolliset prosessit. Loppuvuoden näkymiin vaikuttaa erityisesti alavireisenä jatkunut Suomen vähittäiskauppamarkkina Atrian edustamissa tuoteryhmissä. Katsotaan seuraavaksi sitten katsauskauden jälkeiset tapahtumat. Eli katsauskauden jälkeen olemme tiedottaneet kolmesta tapahtumasta. Ensin jo mainittu päätös investoida Nurmoon 82,4 miljoonaa euroa valmisruokatuotannon modernisointiin ja siihen liittyviin energiaratkaisuihin. Kerron tästä hieman enemmän esityksen jatkuessa. Toiseksi tiedotimme siitä, että Atria Oyj:n hallitukseen keväällä valittu Jaana Viertola-Truini erosi hallituksesta uusien työtehtävien aiheuttaman sitoumuksen vuoksi. Eli Jaana aloittaa meidän asiakkaamme Ruotsin Cupin talousjohtajana ja Atria jatkaa toistaiseksi kahdeksalla hallituksen jäsenellä. Viimeiseksi tiedotimme myös tänään, että pitkäaikainen vastuullisuusjohtaja Merja Leino on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.6. ensi vuonna, ja Atrian konsernin vastuullisuusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Kati Janhunen. Mennään sitten seuraavaksi lukuihin ja katsotaan Q2:n tuloskehitys konsernitasolla. Tässä voidaan ensinnäkin nähdä se, että liikevaihto oli 416,4 miljoonaa euroa ja kasvua oli noin 1,2 prosenttia. Liikevoitto oli 17,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa laskua noin 200 000 euroa edellisvuodesta. Liikevoittoprosentti oli 3,8, joka laski hieman viime vuodesta, mutta osakekohtainen tulos parani kuitenkin hieman. Taso on 0,41 euroa tälle kvartaalille. Sitten. Tässä seuraavaksi kumulatiivinen ensimmäisen puolen vuoden tulos, eli liikevaihto on tosiaan kasvanut ensimmäisen kuuden kuukauden aikana prosentilla. Liikevoitto on nyt 30,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 4 miljoonaa euroa parempi kuin viime vuonna. Liikevoitto oli alkuvuoden osalta 3,5 prosenttia, joka on parannus viime vuoden tasosta, joka oli 3,0. Vapaa kassavirta oli 44 miljoonaa euroa positiivinen ja noin 42 miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Myös oikaistu oman pääoman tuotto parani. Taso on 11,1 %, mikä on yli 10 prosenttia. Strategisen tavoitteemme ja omavaraisuusaste parani myös tasolle 43,6. Tässä pitkän tähtäimen tavoitteemme on 40 prosenttia. Katsotaan sitten seuraavaksi konsernin Q2 liikevaihdon kehitys liiketoiminta-alueittain eli konsernin liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan 5,5 miljoonaa euroa, mikä on hyvä kehitys huomioiden, että viileä kevät vaikutti kaikkien liiketoiminta-alueiden grillituotemyyntiin. Kasvu tuli Ruotsista, jossa liikevaihtomme kasvoi 10,3 prosenttia. Suomen liikevaihto laski vastaavasti kuusi miljoonaa euroa johtuen pääosin viileästä alkukesästä, joka hidasti grillauskauden käynnistymistä ja lakoista, jotka vaikuttivat pääsiäisen ja vapun toimituksiin. Tanskan ja Viron liikevaihto laski noin puoli miljoonaa euroa. Viro kasvoi hiukan haastavasta toukokuusta huolimatta, mutta vastaavasti Tanskassa liikevaihto laski. Tässä sama kuva, mutta nyt kumulatiivisilla H1-luvuilla eli konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisen puolen vuoden aikana noin 9 miljoonalla eurolla. Kasvu tuli Ruotsista, jossa liikevaihto parani 17 miljoonalla eurolla. Suomen liikevaihto laski vastaavasti kahdeksalla miljoonalla eurolla, johtuen markkinan alavireydestä. Tanskan ja Viron liikevaihto laski 1,4 miljoonalla eurolla johtuen Tanskan haastavasta markkinatilanteesta. Ja sitten vielä Q2 liikevoittoa, miten se on kehittynyt liiketoiminta-alueittain. Eli liikevoitto laski siis Q2-konsernitasolla 0,8 miljoonaa euroa. Suomessa liikevoitto laski 1,4 miljoonaa euroa johtuen pääosin liikevaihdon laskusta, mutta Ruotsin liikevoitto parani vastaavasti 0,7 miljoonaa euroa pääosin vahvan myynnin kehityksen myötä. Tanskassa ja Virossa liikevoitto pysyi samalla tasolla kuin viime vuonna. Tanska on parantanut tulostaan, mutta Virossa havaittu sikarutto ja siihen liittyvät kertaluontoiset kulut rasittivat Viron tulosta Q2:ssa. Nyt sitten ensimmäisen 6 kuukauden osalta. Konsernin liikevoitto on noin neljä miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Kaikki liiketoiminta-alueet ovat parantaneet liikevoittoaan. Suomella oli erittäin vahva Q1, jolloin se oli edelleen 2,6 miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Ruotsi on parantanut tulostaan vastaavasti 1,4 miljoonaa euroa kumulatiivisesti ja Tanska sekä Viro ovat parantaneet tulosta 0,3 miljoonaa euroa. Tanska on parantanut tulostaan alkuvuoden aikana, mutta Viro jää hiukan alle viime vuoden tason. Liittyen tähän sikaruttoon ja niihin kertaluontoisiin kuluihin, joihin palataan hetken kuluttua. Hyvä. Sitten muutama sana markkina-asemasta liiketoiminta-alueittain ja markkinasta kokonaisuudessaan. Eli tässä ovat vähittäiskaupan luvut alkuvuoden osalta. Kuten tuossa on mainittu, Suomessa markkina on ollut alavireinen ja se laski arvossa 1,7 prosenttia, kun taas siipikarja on edelleen kasvussa ja kasvaa noin puolitoista prosenttia. Vastaavasti makkarat olivat 3,3 prosentin laskussa, syynä lähinnä viileä alkukesä. Leivänpäälliset Suomessa laskivat edelleen. Lasku on nyt kuitenkin taittunut ja oli ensimmäisen viiden kuukauden osalta miinus 6,9 prosenttia, kun se oli miinus 8,7 prosenttia tammi-maaliskuussa. Eli tämä kehitys on edelleen negatiivinen, mutta vähemmän negatiivinen kuin aikaisemmin. Ruotsissa markkinakasvu oli 4 %, ja kasvua kiihdytti erityisesti noin 13 prosentin kasvu valmisruoassa ja noin 12 prosentin kasvu tuoreessa siipikarjassa. Viron markkina kasvoi puolitoista prosenttia ja Tanskassa markkina pysyi arvossa suurin piirtein viime vuoden tasolla. Atrian markkinaosuudet ovat pysyneet karkeasti vakaana kaikissa markkinoissa. Tällä katsauskaudella mennään sitten maakohtaisiin tuloksiin ja käydään ensin läpi Suomi. Tässä on nyt sitten lukuja sekä toisen että ensimmäisen vuosipuoliskon osalta. Q2:n osalta Suomen liikevaihto laski noin 1,8 % ja liikevoitto heikkeni 1,4 miljoonalla eurolla. Alkuvuoden osalta Suomen liikevaihto laski noin 1,3 %, mutta tulos on edelleenkin 2,6 miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Myös liikevoittoprosentti 4,2 on viime vuotta vahvempi, jolloin se oli 3,8. Kuten tuossa mainitsin, Suomi teki haasteellisista markkinaolosuhteista huolimatta hyvän tuloksen tällä toisella kvartaalilla, ja Q2-liikevaihto oli vertailukautta kuusi miljoonaa pienempi. Vaikka liikevaihdon pieneneminen vaikutti liikevaihtoon, liikevoitto pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Viileä alkukesä hidasti grillauskauden käynnistymistä ja heikensi sesonkituotteiden myyntiä. Kuten jo mainittu, pääsiäisen ja vapun toimitukset jäivät vajaaksi. Huhtikuussa toteutuneen lakon seurauksena tammi-kesäkuun liikevoiton osalta siipikarjan tuotannon tehostaminen ja keskittäminen Nurmoon sekä kanalihan viennin käynnistyminen Kiinaan vahvisti tulosta. Aiemmin tänään, kuten jo mainitsin, tiedotimme päätöksestä investoida 82,4 miljoonaa euroa Nurmon valmisruokatuotannon modernisointiin ja siihen liittyviin energiaratkaisuihin. Tämä pitää sisällään olemassa olevan tuotantolaitoksen saneerausta ja tuotantoprosessien sekä muiden teknisten järjestelmien vaihtoa energiatehokkaampiin. Lisäksi lämmöntuotantoa muutetaan hiilidioksidipäästöttömäksi. Uudistettu tuotantoprosessi mahdollistaa myös innovatiivisten tuotteiden kehittämisen ja entistä paremman tuotelaadun sekä viimeisimmän teknologian hyödyntämisen valmisruokatuotannossa. Hankkeessa luodaan malli tulevaisuuden hiilineutraalille alalle tehdaskonseptilla, ja vuosittaisen energiankäytön arvioidaan pienenevän noin 50 000 megawattitunnilla, mikä vastaa noin 21 % Atria Suomen energiankulutuksesta. Tähän investointiin kuuluvilla energiaratkaisuilla saavutetaan yhteensä yli 5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Business Finland on myöntänyt hankkeelle puhtaan siirtymän investointitukea 24,7 miljoonaa euroa. Lisäksi haemme investoinneille vihreän siirtymän verohyvitystä, joka voi olla suuruudeltaan 20 % investoinnin kokonaissummasta. Investointihanke on osa suurempaa investointiohjelmaa valmisruokatuotannon uudistamiseksi ja investointiohjelma toteutetaan vaiheittain. Ohjelma käynnistettiin huhtikuussa seitsemän miljoonan euron investoinnilla aukaistuun tuotantoon. Jatkamme investointiohjelman seuraavien vaiheiden suunnittelua, joka saattaa sisältää myös investointeja valmisruokien tuotannon laajentamiseen. Investointiohjelman arvioitu kokonaiskustannus on noin 110 miljoonaa euroa, josta tähän mennessä on hyväksytty kokonaisuudessaan 90 miljoonaa euroa eli se on iso investointi ja meille erittäin tärkeä, erityisesti strategian mukainen. Seuraavaksi muutama sana Ruotsin liiketoiminnan alusta, eli Ruotsilla on kokonaisuudessaan ollut erittäin hyvä alkuvuosi. Q2 liikevaihto kasvoi 11 %, ja myös liikevoitto parani 0,7 miljoonaa euroa. Kumulatiivisesti vuoden alusta liikevaihto on kasvanut 9,7 % ja tulos on parantunut 1,4 miljoonaa euroa. Myös liikevoitto-% on parantunut viime vuoden 0,9 tasosta nykyiseen 1,6 %:n tasoon. Voimme siis olla tyytyväisiä Ruotsin kehitykseen. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 10,3 miljoonaa euroa ja tulos parani 0,7 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Kasvu ja kannattavuuden paraneminen oli seurausta myynnin suuntaamisesta vähittäiskauppaan ja Foodservice-asiakkaille sekä GO valmisruokaliiketoiminnan liittämisestä Atriaan. Koko alkuvuoden osalta liikevaihto kasvoi 17,1 miljoonaa euroa ja liikevaihdon kasvu paransi myös liikevoittoa. Myös vahvistunut Ruotsin kruunu lisäsi alkuvuoden liikevaihtoa ja voittoa edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Katsotaan sitten viimeksi Tanska ja Viro eli Tanska ja Viron liikevaihto laski Q1 aikana 1,7 %. Viro kasvoi hieman heikosta grillikauden alusta huolimatta, mutta Tanskassa liikevaihto puolestaan laski. Syynä on lähinnä haastava markkinatilanne vähittäiskauppamarkkinassa. Liiketoiminta-alueen liikevoitto pysyi Q2 viime vuoden tasolla. Viron liikevoitto laski. Syynä tähän ovat kertaluontoiset kulut liittyen sikaruttoon. Tanskassa liikevoitto parani tehokkuushankkeiden kautta. Kumulatiivisesti vuoden alusta liiketoiminta-alue on parantanut liikevoittoa nyt 0,3 miljoonaa euroa ja liiketoiminta-alueen liikevoittoprosentti on alkuvuoden osalta 5,2. Atria Tanskan ja Viron Q2 liikevoitto oli edellisvuoden vastaavan jakson tasolla. Atria Viron tulos heikkeni, mikä oli seurausta afrikkalaisesta sikaruttotartunnasta, joka on aiheuttanut meille ylimääräisiä kustannuksia. Atrian sikatilalla Virossa todettiin afrikkalaisen sikaruton tartunta kesäkuun lopulla. Tämän hetken arvion mukaan Atrialle aiheutuvat suorat kustannukset jäävät vähäisiksi ja ovat noin 0,6 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat jo mukana Q2-tuloksessa tammi-kesäkuussa. Atria Viron tulos on ollut operatiivisesti hyvällä tasolla, mikä on seurausta vahvistuneista markkinaosuuksista ja lisääntyneestä myynnistä vähittäiskaupassa. Atria Tanskan myynnin heikko kehitys vähittäiskaupassa ja Food Service -sektorilla. Asiakkaalle painoi liikaa liiketulosta, mutta liiketulos parani kuitenkin edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ensimmäisen puolen vuoden aikana. Siinä näistä markkinoista jonkin verran ja mennään sitten seuraavaksi vastuullisuuteen. Siitä muutama sana. Vuoden alkupuoliskolla olemme tehneet monta toimenpidettä kasvihuonepäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ruotsissa Skene, Tranås ja Mohedan tuotantolaitoksilla on toteutettu useita ympäristö- ja energiatehokkuushankkeita. Myös Viron tuotantolaitoksella on otettu käyttöön lämmöntalteenottojärjestelmä. Atria on osakkaana Nurmon Bioenergian biokaasulaitoksessa. Tuotantolaitoksen rakennustyöt käynnistettiin syksyllä 2020 ja ovat nyt edenneet laiteasennuksiin. Myös Atria Viro on käynnistänyt yhteistyön paikallisten biokaasulaitosten kanssa, mikä johtaa energia- ja kuljetuskustannusten säästöihin. Atria Suomen tytäryhtiössä, A-Rehulla, on nyt myös lupa käyttää Hyvää Suomesta -merkkiä broilereiden rehuissa. Merkki on myönnetty atrialaisten perhetilaketjuun broilereiden ja rehuseosten takuuksi tuotteiden korkeasta kotimaisuusasteesta. Ja tässä on erityisesti se, että me käytämme hyvin vähän soijaa rehuissa ja tämä mahdollistaa myös tämän AGRETin akkreditoinnin. Sitten katsaus lähiajan riskeihin. Tässä ensimmäisenä riskinä on erityisesti maailmanlaajuinen geopoliittinen ja yleinen taloudellinen epävarmuus, joka vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Eli kotitaloudet ovat edelleen varovaisia ostopäätöksissään. Tämä näkyy erityisesti Suomen markkinoilla. Erityisesti vähittäiskauppamarkkina on ollut hyvin alavireinen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Syksyllä julkistetut kansallisten ravitsemussuositusten pitkän aikavälin vaikutukset kuluttajien ruokailutottumuksiin ovat edelleen epäselviä. Viimeisimmän markkinatiedon mukaan Heikkilän tuoteryhmä on edelleen laskussa, mutta lasku on, kuten sanottu, onneksi taittunut viime kuukausien aikana. Kuten varmaan kaikki kuluttajat ovat huomanneet, Suomessa naudanlihamarkkinassa on ollut puutteita hyllyssä ja naudanlihamarkkinassa vallitsee edelleen epätasapaino. Onneksi Atria on pystynyt suhteellisen hyvin pitämään kiinni niistä lupauksista, joita olemme asiakkaille tehneet, ja olemme pystyneet toimittamaan tuotteita aika hyvin. Riskinä meillä ovat edelleen eläintautien aiheuttamat häiriöt. Kuten tässä jo mainitsin, meillä on ollut yhdellä Viron tilallamme sikarutto-havaintoja. Onneksi Atrialle ajoittuvat suorat kustannukset jäävät vähäisiksi. Ja sitten viimeisenä riskinä kyberrikollisuus ja tietojärjestelmähäiriöt. Tämä varautuminen on meille totta kai jatkuvaa toimintaa. Hyvä. Katsotaan sitten seuraavaksi hiukan tarkemmin yhtiön taloudellista kehitystä pikkuisen pidemmältä aikaväliltä. Tässä näkyy tuttuun tapaan konsernin kumulatiivinen liikevaihdon kehitys viimeisen viiden vuoden aikana ja voidaan todeta, että olemme alkuvuoden aikana pystyneet kasvattamaan liikevaihtoamme Ruotsin vahvan kehityksen siivittämänä. Tässä sama kuva, mutta tällä kertaa oikaistusta liikevoitosta eli tämän vuoden Q1-liikevoitto oli historiallisen vahva. Q2:n jälkeen olemme edelleen noin neljä miljoonaa euroa liikevoitossa edellä viime vuodesta. Ja kuten mainittu, kaikki liiketoiminta-alueet ovat pystyneet parantamaan tulosta alkuvuoden aikana. Tästä kuvasta näkee kuitenkin myös sen, että viime vuoden Q3 oli meiltä historiallisen vahva. Eli nämä vastaluvut tulevat meillä seuraavaksi vastaan. Sitten tässä vielä konsernin tuloslaskelma. Eli tässä voi ainakin mainita, että rahoituskulut ovat jatkaneet laskuaan ja olivat Q2:n aikana noin 1,6 miljoonaa euroa alle viime vuoden. Ja sitten tämä Honkajoen tulos, joka näkyy tuossa osuusyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden rivillä, on hiukan viime vuotta alhaisempi, mutta kuitenkin ei hyvinkään suurta eroa. Tilikauden voitto on kuitenkin nyt kumulatiivisesti 20,7 miljoonaa euroa, mikä on noin viisi miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Sitten tässä vielä koostettuna näitä meidän konsernin tunnuslukuja ja ehkä ollaan katsottu näitä lukuja jo aika hyvin, mutta voisi kuitenkin vielä mainita tuon oikaistun oman pääoman tuoton, joka oli nyt 11,1 % ja selkeästi viime vuotta parempi. Ja sitten tämä omavaraisuusaste, joka on nyt myös vahvistunut tasoon 43,6. Sitten rahoitusasemasta muutama nosto. Eli vapaa kassavirta tosiaan oli 44 miljoonaa euroa ja karkeasti 42 miljoonaa euroa viime vuotta parempi. Nettovelka on nyt laskenut tasan 244 miljoonaan euroon. Rahoituskulut ovat alkuvuoden osalta olleet noin 2,5 miljoonaa euroa viime vuotta alhaisemmat ja nettovelka jaettuna käyttökatteella on nyt 1.84. Lopuksi vielä muistutuksena pääviestit, eli voimme olla tyytyväisiä alkuvuoden kehitykseen, joka on ollut erittäin hyvä ottaen huomioon haastavat markkinaolosuhteet. Myöskin tosi hienoa on se, että alkuvuoden aikana kaikki liiketoiminta-alueet ovat parantaneet liikevoittoaan. Strategian toteutuksessa on myös edetty, ja huhtikuussa ilmoitettiin, että Atria Suomi investoi 77 miljoonaa euroa ohukaisten tuotantoon, ja tänään teimme päätöksen investoida valmisruokatuotannon modernisointiin ja siihen liittyviin energiaratkaisuihin 82,4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi myös Atrian konsernin strategian valmistelutyö etenee suunnitelmien mukaisesti ja uusi strategia julkaistaan vuoden 2025 lopulla. Tulevaisuudennäkymien osalta paras näkemyksemme on, että liikevoitto jää alle viime vuoden ennätystuloksen ulkoisten tekijöiden, kuten geopoliittisen tilanteen ja sen vaikutuksen kuluttajakäyttäytymiseen vuoksi, sekä erityisesti alavireisenä jatkuneen Suomen vähittäiskauppamarkkinan takia. Atrian edustamissa tuoteryhmissä. Näin se oli yhtä syödessään. Tuli vähän lämmin. Meille voi lähettää niitä kysymyksiä. Kuvaruudun alareunassa olevasta kommenttikentästä. Ja täällä vastataan niin hyvin kuin osataan. Otetaanko vielä lämmittelykierros tähän alkuun? Kyllä, se tosiaan lämmittää. Joo ja kerrataan vähän liiketoiminta-alueen tapahtumia. Aloitetaan Jarmo Ruotsista. Toimitusjohtaja kehuu, että liikevaihdon ja liikevoiton osalta on suoriuduttu hyvin. Alkuvuosi on lähtenyt hyvin käyntiin molempien osalta. Mistä tämä hyvä kehitys johtuu? Varmaankin ensimmäinen positiivinen asia Ruotsissa on se, että markkina on edelleen jatkanut kasvuaan. Eli ehkä ei kaikissa tuoteryhmissä, mutta jos katsotaan valmisruokaa ja tuoretta siipikarjaa, niin niissä on ollut hyvin voimakasta volyymin kasvua markkinassa sekä arvokasvua. Toisaalta olemme pärjänneet ihan kohtuullisesti markkinassa, joka on kasvussa. No, tässä oli puhetta myös tästä grillauskauden huonosta alkamisesta. Ollut vähän kylmät ilmat. Minkälaiset säät Ruotsissa on olleet? Säät ovat varmaan aika samanlaiset, mutta jos jakaa kuukausittain, niin pääsiäinen oli huhtikuussa. Meillä oli kohtuullisen hyvät myynnit. Markkinat olivat hyvät. Toukokuu oli heikko, koska viime vuonna sääolosuhteet tekivät toukokuusta erittäin hyvän. Ja kyllä se myös Ruotsissa näkyi. Toukokuun myynti ei ollut meillä tai markkinassa niin hyvä, mutta sitten taas kesäkuun myynti on ollut erittäin pirteä. Ruotsissa sekä meillä että myös markkinassa, näiden kahden hyvän kuukauden ansiosta, meillä on aika vahvat luvut toiselta kvartaalilta. Ruotsalaiset eivät välitä ravitsemussuosituksista eivätkä huonosta keleistä. Ne varmaan välittävät, mutta ainakaan näin voimakasta muutosta, kuten Suomessa on tapahtunut leivänpäällisten osalta, ei ole tapahtunut Ruotsissa. Nämä ravitsemussuositukset, nehän tulivat jo samaan aikaan Ruotsissa esille, mutta eivät ne aiheuttaneet suurta uutiskynnyksen murtoa. Mutta se, mistä jatkuvasti on keskustelua Ruotsissa, on ruoan hinta, ja keskustelu siitä on edelleenkin jatkunut. No, siipikarja ja valmisruoka. Kuten sanoit, ne kasvavat voimakkaimmin. Minkälaisena näet loppuvuoden kehityksen? Näiden tuoteryhmien osalta näen sen aika positiivisena. Se, että me tiedetään, että meidän omassa valikoimassa voi tulla hieman muutoksia kaupan merkkien valmistuksen osalta, voi vaikuttaa hieman negatiivisesti tähän voimakkaaseen kasvuvauhtiin, mutta toisaalta jatketaan sitä tekemistä mihin me uskotaan ja pyritään jatkamaan tietenkin hyvää kehitystä. Voi olla, että tulee tiettyjä menetyksiä myös toisen vuosipuoliskon osalta. Hyvä, kiitos sitten Mika. Atria Suomen liikevoitto oli ihan ok, oikein hyvälläkin tasolla. Liikevaihto meinaa painaa alaspäin. Miten sä tätä nyt selittäisit? Jos sitä nyt selitellä. Pitää, niin kyllä tuo markkina tietysti on ollut vähittäiskaupassa, erityisesti vähittäiskaupan osalta, vähän toisenlainen kuin Ruotsissa, että Suomessa vähittäiskauppa on ollut pehmeämpi. Ja se sitten tietysti tuntuu meilläkin ihan ylimmän rivin numeroissa saakka, mutta ehkä sieltä nyt kuitenkin meillä oli. Nämä työmarkkinaselkkaukset olivat siinä pääsiäisen alla ja sitä ennen. Ennen kuin lakko alkoi, oli ylityökiellot, jolloin pystyimme operoimaan vain pienillä varastoilla ja hieman epävarmassa tilanteessa suunnittelemaan pääsiäisen tuotantoa. Ja sitten tuli lakko, joka tyhjensi varastot ja sen jälkeen ei päästy oikein täysillä vauhtiin. Joten kyllä siinä pääsiäisen ja vapun myynnit jäivät. Jäi sitten nihkeäksi ja se kyllä meillä sitten näkyy tuossa ylärivin numeroissa. Ja sitten siihen jatkoksi vielä tämä touhu, kun toukokuun sää ei sitä grillausta kyllä Suomessa käynnistänyt siihen sellaiseen malliin, mitä perinteisesti, ja erityisesti ehkä verrattuna viime vuoteen, kun toukokuu oli niin poikkeuksellisen hyvä. Ja tähän vielä tietysti leivänpäälliset, että edelleenkin se on ollut negatiivinen kehitys, vaikkakin se on nyt jonkin verran loiventunut, eli se ei ole enää yhtä syvää kuin se on aikaisemmin ollut. Niin tässä nyt nämä selitykset sitten siihen, että mistä se ylärivi pehmenee, että vähittäiskauppa on vetoinen ja näistä syistä johtuen, mutta kuitenkin tuloksellisesti ihan ok, että pystyttiin puristamaan tulos sellaiselle tasolle, että voidaan olla näihin kuviin ja tunnelmiin tyytyväisiä. Huhtikuussa kerrottiin 7 miljoonan euron investoinnista ohutleikkeiden tuotantoon. Mitä sillä rahalla aiot rakentaa? No, lättyjä pitäisi tehdä entistä enemmän tulevaisuudessa. Varsinaisesti seiniä ja sellaista ei tule lisää. Että yksi tuotantolinja tai tuotantolinjoja lisää siinä määrin, että saadaan lisää kapasiteettia ja saadaan kapasiteettia myös siihen, että voidaan tehdä kenties uudenlaisia tuotteita. Ja sitten kun on kapasiteettia, niin toivottavasti olisi vientimahdollisuuksia myös jopa noille tuotteille. Että näin sanoen, kyllä se mahdollistaa aika paljon. Sitten tämä iso investointi, joka tiedotettiin tänään, on merkittävä. Voitko vähän avata sitä aikataulua, milloin tämä on valmis ja milloin sitten se koko investointiohjelma, noin 110 miljoonan euron investointiohjelma, on valmis? Mikä sen aikataulu on nyt? Tämä, mitä tänään päätettiin, niin jos tästä lähdetään, kolme vuoden päästä olisi valmista. Eli kolmisen vuotta menee nyt tästä eteenpäin tuon kokonaisuuden kanssa. Ja sitten se puhuttu noin 110 miljoonan euron kokonaisuus, niin siitä ei ole vielä tehty päätöstä. Meillä on suunnitelmat siinä olemassa, että päästäisiin sellaista päättämään, mutta ehkä sitä sitten tuohon perään jonkin verran. Mutta mutta. Siihen tuli Business Finlandin tukea hieman vajaa 25 miljoonaa euroa. Kuinka ratkaiseva se oli tämän investoinnin toteutumiselle? Kyllä se oli ratkaiseva tämän investoinnin toteutukselle, että tietyt laajat energiatehokkuuteen liittyvät ajatukset, mitä meillä nyt on tässä toteutuksessa mukana, eivät välttämättä olisi ilman tuota tukisummaa olleet toteutettavissa. Kyllä se sillä lailla tähän kokonaisuuteen oli ratkaiseva asia. Kiitos Mika! Palataan ehkä vielä tähän, jos sinulle on tullut lisäkysymyksiä, mutta en mene vielä tuonne Tanska-Viroon liiketoiminta-alueelle. Siellä liikevaihto on pysytellyt aika vakaana ja liikevoitossa on kuitenkin tapahtunut positiivista kehitystä. Liikevoittoprosenttikin on aika lähellä tavoitetta, kai. Mistä tämä hyvä kehitys johtuu? No, se on varmaan aika kaksijakoinen. Eli Viro on kasvanut jo pidemmän aikaa hyvin, ja jopa alkuvuoden aikana, vaikka grillisesonki on ollut nihkeää myös Virossa ja se on heille aika tärkeää. Mutta sitten Tanskassa meillä on liikevaihto laskenut eli siellä on paljon tiukempi markkinatilanne siinä vähittäiskauppakanavassa ja niissä tuoteryhmissä, missä me ollaan. Tulos sen osalta Virolla menee oikein hyvin ja se olisi tehnyt myös paremman tuloksen kuin viime vuonna. Mutta nyt tuli tämä sikarutto, joka totta kai tuo sen kertaluontoisen kulun 60 000 euroa, mikä me ollaan otettu nyt toisella kvartaalilla, ja Tanska vastaavasti on parantanut tulostaan, vaikka liikevaihto on laskenut. Siellä on onnistuttu tekemään todella paljon tehostamistyötä, mutta emme voi olla missään tapauksessa erityisen tyytyväisiä Tanskassa. Me tarvitaan. Meillä on myös nyt uusia henkilöitä, jotka aloittavat johtoryhmässä myynnin, markkinoinnin ja tuotannon tehtävissä syksyllä, ja sitten on tarkoitus lähteä viemään sitä eteenpäin. Nyt kun tästä grillauskauden alusta on puhuttu, Virossahan on niitä grillaustuotteita aika paljon. Mikä rooli siellä tällä huonolla keväällä on ollut. No on siinä mielessä, että juuri tämä toukokuu, joka oli haastava kuukausi, niin koko marginaali taisi olla Virossa 4 % laskussa. Eli totta kai se sielläkin näkyy samalla tavalla. Ja tämä on myös meille Atrialla tärkeä sesonki. Grillimakkarat ja muut tuotteet näkyvät ilman muuta. Näkyy siellä Virossakin sitä kautta. Hienoa, että kuitenkin saatiin suhteellisen hyvä liikevaihto tähän kvartaaliin. Otetaan kiinni vielä tuohon konsernin vastuullisuusasiaan. Nyt tämä uusi investointi, mikä tosiaan julkaistiin? Atria Suomen valmistus ruokatuotannon modernisoimiseksi ja energiaratkaisuihin. Minkälainen rooli sillä on meidän vastuullisuusohjelmassa? Mitä konsernin näkökulmasta? Mitä me sillä saavutetaan? Siis meillä on, kuten mainitsit tuossa myöskin. Taidan varmaan joka kerta mainita, että päästöjen vähentäminen on meillä tärkein osa-alue vastuullisuudessa. Ja jos katsoo nyt näitä aikaisempia investointeja, mitä nyt ollaan myös päätetty Nurmoon ja nyt nämä, niin me pääsemme niiden avulla näillä näkymin tavoitteeseen. Siinä mielessä erittäin tärkeitä. Hyvä, sitten tässä on Kai. Ja Thomas, te saatte tapella, kumpi vastaa ohjeistatte. Oikaistun liikevoiton laskevan kuluvana vuonna. H1:n jälkeen ollaan kuitenkin 4 miljoonaa euroa edellä viime vuotta, vaikka Q2:ssa oli useita vastatuulia oletettavissa. Oletatteko markkinan siis heikkenevän loppuvuoden aikana, kun otetaan huomioon, että Q3 on normaalisti vahvempi kuin Q2 ja viime vuoden Q4 ei ollut mitenkään erityisen vahva? Eli oletetaanko markkinoiden laskevan loppuvuonna niin paljon, että ei tarvitse tehdä positiivista tulosvaroitusta? No näin me olemme ohjeistaneet. Eli mehän teemme hyvin yksityiskohtaisia ennusteita markkinoittain loppuvuodelle. Ja jos katsoo nyt erityisesti viime vuoden Q3:sta, joka oli erittäin vahva erityisesti Suomessa ja katsoo näitä markkinalukuja, niin niin. Näin me ennustamme. Thomas, mikä on Q2:n poistojen taso? Onko se nyt normaalia? Onko nettorahoituskuluissa valuuttaliitännäisiä vaikutuksia? Siis mikä on normaali poistotaso? Sitä on vaikea sanoa. Mutta jos taustana tähän kysymykseen on se, että onko tämä meidän uusi siipikarjatehdas nyt täysimääräisesti poistossa mukana, niin vastaus on kyllä, että siinä mielessä se on normaalitasolla. Ja mitä rahoituskuluihin tulee, niin me vähän muutimme näitä meidän korkoriskisuojia tässä Q2:n aikana eli purettiin yksi lyhyt suojaus ja sitten tehtiin uusi viiden vuoden korkoriskisuojaus. Hyvä. Sitten naudan. Naudan saatavuudesta Suomessa on puhuttu keväällä mediassa, ja meilläkin on asiasta keskusteltu. Voitko Mika vähän avata, mikä tässä on tämä homman nimi? Onko meillä pulaa naudasta ja olemmeko pystyneet toimittamaan vai mikä? Vai pitäisikö nostaa tuottajahintaa ja kuinka paljon, ja olemmeko nostaneet? Tuli aika lailla monta tuohon. Sinä tartut sait kyllä hyvin asian otettua kiinni. Mutta tuo on ennemminkin kerätty. Tämähän ei ole pelkästään Suomen asia, mikä tähän jauhelihaan on liittynyt keskustelujen pääosissa, kun paistinliha on ollut kaupassa näin. Tämä ei ole yksistään Suomen kysymys, vaan se lähtee Euroopan tasolta, että mikä on se eurooppalainen naudanlihan tuotanto, joka ei ole ollut kasvussa. Noin pidemmällä aikasarjalla viime vuosina Eurooppaan on kohdistunut kysyntää Syyrian ja Pohjois-Afrikan puolelta, mikä on johtanut siihen, että Euroopasta on viety naudanlihaa paljon näille alueille, mikä on sitten aiheuttanut pulaa ja ehkä syventänyt sitä entisestään Euroopan alueella. Samaan aikaan maailmassa Kiinassa, esimerkiksi naudanlihan kulutus on kasvanut vajaan pari kiloa vuosien saatossa, mikä tietysti tekee jo aikamoisen kasvun noin isoon kansaan. Joten tämä on paljon globaalimpi asia kuin koko nauta-keissi. Mitä ylipäätänsä yhtäkkiä osataan ajatellakaan? Ja tietysti meillä Suomessa on tilanne se, että emme ole vuosikausiin olleet omavaraisia naudanlihan tuotannon osalta. Tästä syystä naudanlihan tuotanto Suomessa on laskenut ja laskee edelleenkin. Kulutus ei ole kuitenkaan laskenut samaan tahtiin, joten tähän on tullut sen myötä tämä käppi, joka on tehnyt sen, että viime vuosina naudanlihan tuonti Suomeen on lisääntynyt. Tällä hetkellä, kun Eurooppa tasollakaan sitä vapaata naudanlihaa ei niin paljon ole ja hintataso on erittäin korkea, niin tämä on aiheuttanut kapeikkoa siihen, kuinka hyvin suomalaisessa markkinassa naudanlihaa on riittänyt. No jos me mietitään sitä itseämme, että kuinka Atria on tässä tilanteessa toiminut, niin eihän meillä valtavaa eroa ole siihen vuosivälein, että paljonko me ollaan esimerkiksi naudan jauhelihoja tai jauhelihoja ylipäätänsä tehneet. Aika lailla samoja määriä, totta kai. Vuodet eivät ole veljeksiä, joskus on vähän ylitarjontaa ja hinnat laskevat, ja toisinaan on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Aina vaikuttavat myös nämä tekijät, kuten se, kuinka paljon kampanjoidaan. Niin sellaiset tekijät, mutta ei valtavaa eroa. Ja sitten tietysti tässä tilanteessa vielä tähän naudan tuottajahintoihin, niin kyllä me ollaan reagoitu naudantuotteen hintojen osalta tästä keväästä lähtien ja tälläkin viikolla tehty viimeisiä hinnan nostoja naudanlihan tuottajille päin. Ja sitten taas kaupan kanssa käydään omat hintaneuvottelut, ja niitä ei nyt ole. Niitä ei ole kovin paljoa näissä pöydissä sitten lähdetty avaamaan, että ne ovat sitten taas siellä käytäviä neuvotteluja. No, avaatko sinä tuottajahintaa? No, kuten sanoin jo, olemme reagoineet ja olemme nostaneet. Mutta et kerro kuinka paljon. Tähän voi. No en. Tähän Mika sanoi, ettei kyse ole vain Suomesta vaan globaalista tilanteesta ja voi todeta, että tilanne on Ruotsissa lähes identtinen, vaikka me emme ole naudanlihan tuottaja Ruotsissa, mutta kuitenkin seuraamme tilannetta läheltä. Ruotsissa naudanlihan tuotanto laski ensimmäisellä kvartaalilla 14 %, ja ennuste tälle vuodelle on, että se laskee 8 % koko vuoden osalta. Ja ihan samalla lailla Ruotsissa pellolla on paistanut. Tämä on ihan samalla tavalla sekä Pohjoismaissa että Euroopassa. Globaali tilanne varmaan jatkuu, että nyt jos miettii, että tämä kuumuus, mikä Etelä-Euroopassa tällä hetkellä on, niin isoja naudanlihantuottajamaita ovat Italia, Espanja, Ranska ja Portugali. Tästä kun mennään eteenpäin, niin voisi ajatella niin, että tämä ei ihan yhtäkkiä ainakaan naudanlihan tuotanto lähde niillä alueilla kasvuun. No onko sitten tämä nautapula tavallaan lisännyt muiden lihalajien kulutusta Suomessa tai Ruotsissa? No ainakin Ruotsissa voin sanoa sen, että meidän asiakkaat ovat kertoneet meille. Kertovat jo ennen kesän alkua, että naudanlihasta on pulaa. Porsaanlihan kulutus ei kasva. He ennakoivat jo ennen kesää meille, että siipikarjanlihan kulutus tulee kasvamaan, ja toisaalta näin oli jo koko kevään. Ollaan oltu vahvassa kasvussa, mutta kyllä siellä on hieman siirtymää, että jos hyllyssä ei ole porsaanliha- tai naudanlihatuotteita, niin kuluttajan käsi käy yhä enemmän ja enemmän siipikarjan puoleen. Ja toisaalta se myös luo uskoa siihen, että siipikarjan tuoteryhmä tulee jatkossakin kasvamaan ainakin Ruotsissa. Entä Suomi? Niin, sama ilmiö Suomessa. Kyllähän siipikarjatuotanto on kasvanut Suomessa viime aikoina, mikä osoittaa kevyempien lihojen suosion lisääntyneen. Kulutus on kasvanut Suomessa ja se on syytä. On varmaan juuri näitä samoja, mitä Jarmokin sanoi. Näin se juttu menee. Maaseudun Tulevaisuus kysyi täällä, että kun Ruotsissa tuottajahinta naudasta on noussut samaan tahtiin kuin Euroopassa, niin miksi Suomessa ei ole käynyt samoin? Ruotsissa on ollut pitkään korkeat naudanlihan hinnat. Naudanlihan hinta on ollut erittäin korkealla johtuen aika heikosta omavaraisuudesta, ja se on ollut vähän oman saarekkeensa. Suomi on taas perinteisesti. Meillä on ollut loivemmat mutkat niin nousuissa kuin laskuissa ja katsotaan nyt mihin sitten taas viime kädessä päädytään. Koska tässä on aikaa kulunut, Suomi on. Meillä on ollut loivemmat hintamuutokset, on sitten menty laskusuuntaan tai noususuuntaan. Sitten vielä mielenkiintoinen kysymys. Teemu on tulossa myös ruokabisnekseen, Kai? Milloin Atrian tuotteet ovat siellä Teemun listalla? Ei, Teemu ei ole meidän suunnitelmissa. Ei ole lajitelmaa, mutta strategiasta kai on kysymys. Atrian strategiana on olla Euroopan johtava ruokatalo ja nimenomaan ruokatalo. Vaatiiko se lisää tuoteryhmiä meiltä? Onko tulossa muutakin kuin lihapullia ja juustoa? Me olemme siis ohukaisten osalta investoineet 7 miljoonaa euroa, ja valmisruokaan liittyen on nyt odotettavissa tuottoa myös 82 miljoonan euron investoinneista. Varmaan nyt myös edistetään sitä ruokapuolta, mutta muihin asioihin palataan sitten, kun strategia julkaistaan. Hyvä, olisiko meillä yleisökysymyksiä? Nyt sieltä löytyy. Pauli Lohi. Pauli Lohi Inderesiltä. Palasin ensin tänään tiedotettuun investointiin. Mainitsitte, että viiden miljoonan euron säästöt saadaan energiakuluissa. Onko tämä siis mitä kautta saadaan? Voitteko tarkentaa, millä tasoilla tämä vaikutus on? Onko se nettotulosvaikutus vai onko se vain yksi osa taloudellisia vaikutuksia, ja siihen päälle tulee poistoja ym. Tuo on ennen poistoja käyttökate tasolla. Yes, sitten Ruotsista oli kysymys jo tuossa Q1-raportin yhteydessä. Puhuttiin, että siellä on ehkä vähän haasteita juuri näiden kustannusten kanssa. Inflaatiota siellä ja sitten oli tiedossa muutamia food service -asiakasmenetyksiä tuonne syksylle, joten onko teidän näkymä nyt H2:lle varovaisempi tai haastavampi kuin alkuvuonna? Itse asiassa ne menetykset, jotka ovat, tulevat vähittäiskaupan puolelta tietyistä. Tietyt kaupan merkkivalmistukset meiltä tulevat poistumaan, mutta ne vaikuttavat negatiivisesti myynnin kehitykseen. Mutta emme tarkkoja lukuja tässä tule sanomaan, mutta eivät ne nyt koko Ruotsin kannalta ratkaisevia ole. Mutta kyllä ne näkyvät siinä ylärivin kehyksessä, ja tulemme hiljentämään sitä kasvuvauhtia, mikä meillä tällä hetkellä on ollut. Joo kiitos. Konsernitasolla bruttomarginaali heikentyi, vaikka liikevaihto kasvoi hieman. Niin, miten te kuvailisitte tätä kustannusympäristöä tällä hetkellä? Onko teillä mahdollisuutta nostaa hintoja samaa tahtia? Kustannukset nousevat. Meillä ei nyt kauheasti hintojen korotuksista signaloida, sillä se on hieman laitonta. Siinä ei voida. Kommentoitteko kustannusympäristöä ja esimerkiksi naudanlihan vaikutusta siihen marginaaliin? No kyllä. Tämä naudan kysyntätilanne, kyllähän siihen sisältyy oma paineensa. Se on. Kun katsotaan vielä tuota käyttöpääoman sitoutumista, varmaan nautavarastot ovat olleet ehkä vähän ohuemmat nyt tässä, mutta onko siinä? Voiko siinä käydä niin, että sitten taas sitoutuu enemmän pääomaan, kun hintataso nousee ja varastot ehkä palautuvat. Niin. Yleensä näin käy, mutta olet oikeassa, että nyt on. Nyt meillä on ollut hyvä kehitys käyttöpääoman osalta, mutta se saattaa nousta taas, varsinkin jos hinnat nousevat. Yleensä myös varastojen ja saatavien arvo nousee kyllä. Joo kiitoksia! Tässä oli mun osalta kysymykset. Matti Koopermarketilta. Ensimmäinen ihan tarkentava kysymys investointiin liittyen koskee teidän antamaa investointiarviota. Sisältääkö se investointituen, joka saadaan Business Finlandilta, ja onko se mukana siinä? Joo, jes, hyvä. Nyt kun mainitsit Kai, että oli ennätyssuuri pääoman tuotto tällä kvartaalilla. Niin, miten nämä teidän tuottotavoitteet näissä investoinneissa voisi peilautua? Ymmärrättehän? Jaa, no siis tässä on. Totta kai pitää ehkä huomioida se, että vähän kuin siinä siipikarjahankkeessa, niin tässä on myös korvausinvestointikulma tässä, että tämä pitäisi jollain aikavälillä kuitenkin tehdä. Mutta sinänsä tässä on ihan hyvät säästöt kuitenkin ja muuta. Mutta siis, kyllä se on kuitenkin pakko tehdä jossain kohtaa. Eli periaatteessa voisi ajatella, että myös huolto. Se suurempi osakin kuitenkin. On pakko tehdä jollain aikavälillä. Periaatteessa nyt vain siipikarjahankkeessa. Niin sekin piti tehdä, että mikä on mun mielestä hienoa, on tässä yrityksessä, että tehdään pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti koko ajan korvausinvestointeja. Hyvä, kiitos! Vielä yksi kysymys tuohon Atrian Suomen tulokseen liittyen, eli ei oikeaan tulokseen vaan ihan yläriviin. Eli mitenkä siellä? Pystyttekö kertomaan, miten suuri vaikutus viileällä keväällä ja lakoilla oli? Kyllä siis niillä molemmilla oli iso merkityksensä tähän, että kyllä ne ovat kaksi päätekijää, jotka vaikuttivat erityisesti vähittäiskaupan yläriviin. Mutta viileä kevät vaikutti enemmän kuin lakot. Kumminkin. Siinä on tietysti monta tekijää, mutta kyllä nämä molemmat olivat isoja tekijöitä. Hyvä, kiitos! Kiitos! Henri Elo, salkunrakentaja. Olisin vielä kysyä tarkemmin investointiohjelmasta Nurmossa. Valmisruoka ja energia-investoinnit on ilmoitettu olevan yhteensä 110 miljoonaa. Nyt tänään oli 82 ja onko siinä, onko se 7 miljoonan ohutleikkainvestointi myös osa sitä? Joo, siis siirrossa 7 plus sitten se 82,490. Se, mitä ei ole vielä päätetty, on se, meneekö se sitten 90–110 miljoonan asti. Jes! Joo, se on vielä suunnitteilla. Te aiemmin ilmoititte Tanskan leivänpäällisinvestoinnista ja olette ilmeisesti saaneet sen tuotantoon, niin mikä vaikutus sillä on siihen Tanskan liiketoimintaan? No niin kuin mainitsin, Tanskan liikevaihto on laskenut, mutta tulos on parantunut. Se on yksi syy siihen, että olemme saavuttaneet enemmän tehokkuutta. Okei, olisin kysynyt myös Suomen Food Servicen kysynnästä. Kun vähittäiskaupan kysyntää on valiteltu tai se ei ole kehittynyt niin hyvin, niin. Mikä siellä ravintolapuolella on tilanne? No ei se. Ei se ole lähtenyt vielä räjähtämään hurjaan kasvuun. Nihkeetä on markkinassa, mutta vastaluvut alkavat olla jo aika heikot. Kun se on kuitenkin tuo Food Service -puolella laskussa. Se on ollut Suomessa jo pidempiaikainen. Tällä hetkellä vastaluvut, mitä vastaan tulee, ovat toisenlaiset. Ne ovat. Muistetaan, että ne lähtevät aika pehmoisesta markkinasta, joten toivoisi virkistymistä myös sillä puolella. Okei, mitäs mun piti. Mutta muuta siitä. Sitä kysyä. Se mun piti ainakin kysyä, auttaako teitä tuo tiivis suhde alkutuottajiin ja sopimustuottajiin, kun on esimerkiksi tämmöisiä naudanlihapulatilanteita tai muita verrattuna kilpailijoihin, niin miten se toimii. Niin, se on laaja kysymys. Kyllähän me, totta kai me nähdään, että meillä on arvo sillä, että meillä on tämmöinen yhtenäinen ruokaketju ihan sieltä pellolta lähtien. Meillä on omat rehutehtaat ja me lähdemme eteenpäin. Meillä on viljasopimustuotantoa ja meillä on tehoketju hallinnassa, joka on mahdollistanut meille jopa soijan käytön vähentämisen siipikarjan rehussa, mikä antaa meille uusia mahdollisuuksia. Tämä ketju on tietysti pitkäaikaista toimintaa, ja puhutaan vuosikymmentenkin päähän tähtäävistä asioista. Mutta se kaikki, että pystytään antibioottivapaasti tuottamaan esimerkiksi sianlihaa niinkin kattavasti, että me pystytään hakemaan sille asiakkuuksia Japanista, niin kaikkihan se on sen kautta, että meillä on tämä yhtenäinen ketju, jonka kautta pystytään tällaisia asioita rakentamaan yhdessä tuottajien kanssa. Okei, kiitos. Vielä yksi kysymys liittyy tähän naudan saatavuuteen ja nyt tähän keskusteluun sen ympärillä. Haluatko avata, onko kaupan ja teollisuuden tulonjakoon tullut muutoksia? Pystytkö avaamaan sitä? Hyvä kysymys, mutta ei. Siis kun emme nyt lähde täällä sen kummemmin niitä hinnoittelukuvioita avaamaan, mutta ne ovat olemassa. Mutta totta kai me neuvottelemme tällaisessa tilanteessa kaupan kanssa, niin kuin on julkisuudessakin ollut, että hintajuttuihin on tehty muutoksia. Näin. Ja sitä peliähän tässä aina käydään. Ja silloin pitää muistaa myös, että tänään on näin ja huomenna voi olla taas toisin, joten tämäkin on pitkän aikavälin toimintaa. Hyvä yleisö näyttää olevan tyytyväinen ja iloinen. Nämä kysyjätkin täällä netin päässä. Kiitoksia oikein hyvistä kysymyksistä ja hyvistä vastauksista. Ja tässä varmaan sitten lähdetään kesälomalle, vai minkälainen ajatus. Olisi näin. Hyvä? Kiitti! Viileämpää tilaa. Hyvää kesää!



















