Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
No niin, kello on 10. Huomenta kaikille ja tervetuloa tänne Atrian Q1 osavuosikatsauksen pariin. Meillä on tänään juhlapäivä. Meillä on myöskin yhtiökokous käynnissä, ja sitä kautta on vähän juhlallisempi asustus kuin normaalisti. Mutta käydään tosiaan ensinnäkin tämä tulosesitys kokonaisuudessaan läpi ja sitten sen jälkeen meillä on tuttuun tapaan Q&A-tuokio, missä viestintäjohtaja Hanna Korte esittää kysymyksiä ja kaikilla teillä on mahdollisuus myös kysyä. Paikalla meillä on talousjohtaja Thomas Back ja Suomen maajohtaja Minka Alafossi, mutta lähdetään isosta kuvasta ja pääviesteistä tuttuun tapaan purkamaan tätä Q1:stä. Eli ensimmäinen pääviesti on se, että vuosi on käynnistynyt vahvasti ja niin liikevaihto kuin liikevoitto olivat vertailukautta paremmat. Konsernin liikevaihto kasvoi 7,1 prosenttia, mikä johtui Suomen hyvästä myynnin kehityksestä ja Ruotsin vahvistuneesta liikevaihdosta. Konsernin liikevoitto parani vastaavasti 1.1 miljoonaa euroa. Suomen liikevoitto heikkeni 0,6 miljoonaa euroa. Tulosta painoi haastava sianlihan markkina ja kustannusten nousu. Siipikarjanlihan saatavuusongelmista huolimatta Ruotsin liikevoitto kasvoi 0,8 miljoonaa euroa ja myös Tanskan ja Viron liikevoitto kasvoi 0,9 miljoonaa euroa. Oikaistu oman pääoman tuotto kasvoi ja oli 11,3 prosenttia, ja osakekohtainen tulos oli 0,35 euroa. Olemme myöskin jatkaneet määrätietoisesti uuden TOGETHER 2030 -strategian toteutusta, ja myös kevään aikana kaikki liiketoiminta-alueet ovat päivittäneet oman strategiansa. Ruotsi osti maaliskuussa 25 %:n osuuden ruotsalaisesta valmisruokayhtiöstä Cookin Food Sweden AB:stä, ja meidän suuret investoinnit etenivät myöskin suunnitellusti. Eli Suomessa investoidaan 106 miljoonaa euroa valmisruokatuotantoon Nurmossa ja naudanlihan tuotantoon Kauhajoella, ja Ruotsissa investoidaan noin 2,3 miljoonaa euroa lihavalmistetuotantoon. Vastuullisuuden osalta Atria ja sen sopimustuottajat Suomessa ovat vähentäneet siipikarjan ja sianlihan tuotannon hiilidioksidipäästöjä noin kahdeksalla prosentilla vuodesta 2020 lähtien. Tulevaisuuden näkymien osalta vuoden 2026 ohjaus on oikaistu. Liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi. Meidän hyvä markkina-asema, vahvat brändit, hyvät asiakassuhteet sekä luotettavasti toimivat teolliset prosessit luovat edellytykset liikevoiton positiiviselle kehitykselle myös vuonna 2026. Lähi-idän kriisistä johtuva kustannusinflaatio, Euroopan epävakaa markkinatilanne, eläintautiriskit ja alhainen kuluttajaluottamus Atrian kotimarkkinoilla ovat riskitekijöitä, jotka voivat kuitenkin vaikuttaa liikevoittoon lähitulevaisuudessa. Hyvä, siinä oli vähän pääviestejä ja siirrytään nyt sitten syvemmin itse esitykseen. Katsotaan nyt tähän alkuun Q1:n tuloskehitys konsernitasolla eli liikevaihto oli noin 450 miljoonaa euroa, joka on yli 7 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 13,9 miljoonaa euroa, joka parani 1,1 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 3,1 eli samalla tasolla kuin vuosi sitten. Osakekohtainen tulos oli 0,35 euroa per osake, kun se viime vuonna oli 0,28 euroa per osake. Eli kaiken kaikkiaan voidaan omasta mielestämme ainakin olla tyytyväisiä Q1:een ja vuoden alkuun. Katsotaan sitten seuraavaksi konsernin Q1:n liikevaihdon kehitys liiketoiminta-alueittain. Eli kokonaisuudessaan konsernin liikevaihto kasvoi noin 30 miljoonaa euroa. Suomen liikevaihto kasvoi hienosti 25 miljoonaa euroa johtuen hyvästä myynnin kehityksestä kaikissa myyntikanavissa. Erityisesti vähittäiskauppakanavassa Ruotsin liikevaihto kasvoi 4,5 miljoonaa euroa. Vahvistunut kruunu kasvatti euromääräistä liikevaihtoa, mutta suoritusta voidaan pitää erittäin hyvänä ottaen huomioon lintuinfluenssan aiheuttamat siipikarjan saatavuushaasteet. Tanska ja Viro. Liikevaihto laski 0,8 miljoonaa euroa. Viro jatkoi kasvua, mutta vastaavasti liikevaihto laski Tanskassa. Tässä sitten seuraavaksi sama kuva, mutta tällä kertaa se kertoo liikevoitosta. Liiketoiminta-alueittain eli kokonaisuudessaan, niin kuin tässä jo mainittu, Q1:llä liikevoitto parani sen 1,1 miljoonaa euroa. Suomessa liikevoitto laski 0,6 miljoonaa euroa, mutta muilla liiketoiminta-alueilla liikevoitto vahvistui eli Ruotsissa liikevoitto kasvoi sen 0,8 miljoonaa euroa ja Tanskassa ja Virossa liikevoitto parani vastaavasti. Viron vahvan tuloksen myötä liikevoitto parani 0,9 miljoonaa euroa. Siinä oli vähän nyt lukuja alkuun konsernitasolla ja liiketoiminta alueittain ja sitten seuraavaksi muutama sana markkinakehityksestä. Tässä on alkuvuosi arvossa ja myöskin Atrian markkina-asemasta Suomessa. Atrian edustamat tuoteryhmät kasvoivat Q1:nä vähittäiskaupassa arvossa kokonaisuudessaan noin 5,6 % ja markkinakasvun ajureina ovat punainen pakattu liha, joka kasvoi noin 14 %, mutta myös siipikarja kasvoi noin 4 % ja valmisruoka vastaavasti 6 % ja Ruotsissa markkinan kasvu oli vahvaa 6,7 prosenttia ja myös siellä tuore siipikarja kasvoi noin 19 % ja valmisruoka vastaavasti noin 5 % kasvussa. Myös Virossa markkina kasvoi 4,5 %, kun taas kasvu oli maltillisempaa Tanskassa, jossa kehitys oli +0,9 %. Sitten on Atrian valmistajaosuus. Osuus vähittäiskaupassa on edelleenkin vahva ja pysynyt isossa kuvassa suht vakaana. Suomessa pikkaisen kasvua noin 0,2 prosenttiyksikköä. Ruotsissa vastaavasti pientä kasvua 0,4 prosenttiyksikköä. Tanskassa ollaan kuitenkin menetetty jonkin verran osuuksia. Ja lähtökohtana Tanskassa on kampanjoitu vähittäiskauppakanavassa viime vuotta vähemmän, ja myös Virossa private label -tuotteiden kasvu on laskenut osuuttamme hieman. Kaiken kaikkiaan aika hyvä tilanne. No niin, käydään sitten tarkemmin läpi näitä liiketoiminta-aluekohtaisia tuloksia ja aloitetaan Suomesta. Suomen liikevaihto kasvoi Q1 aikana sen 8,1 prosenttia, ja kasvu oli todella hienoa. Tukimyynnin hyvä kehitys kaikissa myyntikanavissa. Erityisesti myynti vähittäiskauppa-asiakkaille vahvistui liikevoiton osalta. Q1 oli Atria Suomelle hyvä kvartaali. Vaikka liikevoitto jäi 0,6 miljoonaa euroa. euroa alle viime vuoden tason, tuloskehitystä, kuten sanottu, heikensi sianlihan ylitarjonnasta johtuva markkinan epätasapaino Euroopassa ja myös yleinen kustannustason nousu. Näin ollen Suomen Q1 liikevoittoprosentti oli 3,2, joka on hiukan alle viime vuoden tason 3,6. Olemme katsauskauden aikana myös edistäneet strategian mukaisia tärkeitä investointihankkeita. Uuden valmisruokatehtaan investointi Nurmossa eteni katsauskauden aikana suunnitellusti. Rakennustyöt ovat aikataulussa. Pohjatyö on pääasiassa saatu valmiiksi ja rakennus alkaa hahmottua. Hanke valmistuu vuoden 2028 aikana. Myös investoinnit Nurmon uudistettuun tuotantoon sekä Kauhajoen nautateurastamoon etenivät suunnitellusti. Suomelle myönnettiin maaliskuussa ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuussertifikaatti. Sertifikaatti kattaa Atria Suomen toiminnot ja tukee turvallisen ja terveellisen työympäristön systemaattista kehittämistä osana vastuullista liiketoimintaa. Suomesta näin paljon tällä kertaa ja sitten mennään. Seuraavaksi katsotaan Ruotsin liiketoiminta-aluetta. Eli isossa kuvassa liikevaihto ja liikevoitto olivat molemmat vertailukautta paremmat. Ruotsissa liikevaihto kasvoi Q1 yli 5 % ja vahvistunut Ruotsin kruunu kasvatti euromääräistä liikevaihtoa. Mutta tosiaankin ottaen huomioon, että lintuinfluenssan takia menetetty myynti, niin tätä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena. Q1. Ruotsi teki puolentoista miljoonan euron liikevoiton, joka myöskin 0,8 miljoonan. Tämä oli 0,8 miljoonan euron tulosparannus. Tämä oli seurausta onnistuneesta myynti- ja markkinointitoimenpiteestä, suotuisasta myynnin rakenteesta ja Gooh!:sta. liiketoiminnan hyvästä kehityksestä. Nämä siipikarjanlihan saatavuusongelmat luonnollisesti myös vaikuttivat negatiivisesti Ruotsin liikevoittoon kvartaalin aikana. Ruotsin Q1-liikevoittoprosentti oli 1,6, joka on tuplaantunut viime vuoden tasosta 0,8 %. Sitten muutama nosto Ruotsin strategisista hankkeista. Eli ostimme maaliskuussa 25 %:n osuuden ruotsalaisesta valmisruokayhtiöstä Cookin Food Sweden AB:stä. Yrityksen vuosittainen liikevaihto on noin 18 miljoonaa euroa. Sen päätuotteet ovat salaatit ja voileivät, joita myydään Ruotsin vähittäiskaupalle sekä Food Service- ja liikennepalveluasiakkaille. Hankinnan jälkeen yritys raportoidaan osakkuusyhtiönä. Atrialla on lisäksi optio ostaa jäljellä olevat osakkeet vuoden 2028 jälkeen. Puhutaanpa myös tuotteista ja innovaatioista. Maaliskuussa lanseeraamme Ruotsin vähittäiskauppaan Sibylla-klassikoihin perustuvan konseptin. Kyseessä on täysin uusi konsepti, joka mahdollistaa street food suosikkien valmistumisen kotona. Lanseeraus on sinänsä suhteellisen tuore, eli lanseerattiin Q1:n aikana, mutta myynti näyttää tässä vaiheessa erittäin lupaavalta. Viime joulukuussa käynnistetty noin 23 miljoonan euron investointi lihavalmisteiden tuotantoon. Sköllerstassa investointi etenee myös suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti, ja se valmistuu vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Hyvä. Katsotaan, että viimeksi Tanskan ja Viron liiketoiminta-alue eli Tanskan ja Viron liikevaihto laski Q1:n aikana 2,7 prosenttia. Virossa liiketoiminta oli edelleenkin kasvussa. Tanskassa liikevaihto laski, syynä alavireinen vienti. Liiketoiminta-alueen liikevoitto parani kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa. Tämä johtui Viron hyvästä operatiivisesta tuloksesta ja tämän lisäksi me saatiin tammikuussa noin 0,8 miljoonaa euroa viime vuotta enemmän eläinten hyvinvointiin liittyviä tukia. Tanskan ja Viron Q1 liikevoittoprosentti oli 9 prosenttia. Kuten mainittu, Tanskan liikevaihto laski Q1:n aikana. Tanskan myynti vähittäiskauppa- ja Food Service -asiakkaille oli kuitenkin edellisvuoden tasolla. Viennin arvo kuitenkin laski edellisvuoden tasosta, ja periaatteessa myös markkina pieneni. Leivänpäällismarkkina on myös pienentynyt volyymissa, ja meidän valmistajien osuus leivänpäällismarkkinassa on katsauskaudella laskenut tasoon 12%. Viron liikevaihto kasvoi vastaavasti vertailukauteen verrattuna. Vahvimmin kasvaneet tuoteryhmät olivat kinkut ja ruokamakkarat, ja meidän valmistajien osuus vähittäiskaupassa arvossa laski noin 0,4 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu pääasiassa private label -tuotteiden osuuden kasvusta markkinoilla. Näin tässä oli yhteenveto näistä liiketoiminta-alueista ja mennään sitten seuraavaksi katsomaan näitä liiketoiminnan lähiajan riskejä. Epävarmuutta on nyt totta kai lisännyt helmikuussa alkanut konflikti Lähi-idässä. Konflikti heijastuu erityisesti energiamarkkinoille ja öljyn hintaan, millä on suora vaikutus kuljetuskustannuksiin koko ruokaketjussa. Lisäksi kustannuspainetta kohdistuu pakkausmateriaaleihin sekä alkutuotantoon, muun muassa rehukomponentteihin lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousun kautta. Sitten totta kai Ukrainan sodan jatkuminen. Maailmanlaajuinen geopoliittinen jännite ja USAn epävakaus. Tullipolitiikka vaikuttaa edelleen markkinoiden käyttäytymiseen sekä kuluttajien ostopäätöksiin ja luottamukseen. Sianlihan ylitarjonnasta johtuen sen hinta on laskenut Euroopassa ja markkinan odotetaan pysyvän epävakaana vähintäänkin vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Katsauskaudella eläintautiriskit Suomessa ja lähialueilla pysyivät maltillisina, mutta tautiriskit ovat edelleen olemassa. Naudanlihan tuotanto Euroopassa on laskenut, mutta kulutus on pysynyt ennallaan. Tämä totta kai aiheuttaa epätasapainoa naudanlihan markkinassa. Ja sitten tämä kyberrikollisuuden ja tietojärjestelmähäiriöiden torjunta edellyttää Atrialta jatkuvaa kehittämistä ja ennakoivaa lähestymistapaa. Siinä oli vähän riskeistä, ja mennään sitten puhumaan taloudellisesta kehityksestä eli hieman pidemmältä aikaväliltä ja hieman tarkempia lukuja. Ja tuossa on sitten se sitaatti, jonka mukaan, niin voidaan olla ihan tyytyväisiä tähän alkuvuoteen. Tässä tosiaankin ensin nähdään konsernin kumulatiivinen liikevaihdon kehitys viimeisen viiden vuoden ajan kvartaaleittain. Tästä voi nähdä sen, että jatkoimme Q1:n aikana liikevaihdon kasvua erityisesti vahvan Suomen kasvun siivittämänä. Sitten vielä sama kuva. Tässä sitten tällä kertaa oikaistusta liikevoitosta. Tämän vuoden Q1 liikevoitto oli jälleen historiallisesti vahva. Nehän ovat meillä monesti olleet suhteellisen heikkoja. Tämä on hyvä kvartaali ja kuten mainittu, niin liikevoitto parani Ruotsin ja Viron tulosparannuksen myötä. Tässä vielä sitten konsernin tuloslaskelma. Tästä voisi vielä mainita, että rahoituskulut olivat Q1:n aikana noin miljoona euroa viime vuotta alhaisemmat. Ja sitten tämä tulos parani, joka näkyy tässä. Osuus yhteisyrityksen tuloksessa -rivillä tulee yhteisyrityksemme tuloksesta, joka on meidän yhteisyritys HKn kanssa. Tilikauden voitto oli Q1:n osalta 10,5 miljoonaa euroa ja noin kaksi miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Sitten tässä vielä koostettuna tärkeimmät konsernin tunnusluvut. Näitä ollaankin jo tuossa aikaisemmin käyty aika hyvin läpi, mutta ehkä voisi vielä nostaa sen, että omavaraisuusaste parani ja on nyt 5,5 prosenttia, joka ylittää myös 40 prosentin strategisen tavoitteemme, ja oikaistu oman pääoman tuotto parani ja oli 11,3 prosenttia, joka oli myös viime vuotta vahvempi. Sitten muutama nosto rahoitusasemasta ja omavaraisuusasteesta. Vapaa kassavirta oli negatiivinen 27,4 miljoonaa euroa ja viime vuotta noin 40 miljoonaa euroa heikompi. Me ollaan investoitu alkuvuodesta merkittävästi viime vuotta enemmän strategian mukaisesti ja meillä on isoja hankkeita käynnissä. Lisäksi tähän vaikuttaa käyttöpääoman kausiluonteisuus, eli normaalisti Q1 on meillä suhteellisen heikko kassavirran osalta, mutta viime vuoden Q1 oli vastaavasti poikkeuksellisen vahva. Negatiivisen kassavirran myötä nettovelka on nyt noussut tasoon 266 miljoonaa euroa ja nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella on kuitenkin edelleen alle 2. Lainasalkun keskikorko on vastaavasti laskenut tasoon 3,34 %. Sitten vielä loppuun muistutuksena, tässä vielä pääviestit toistona. Vuosi käynnistyi meillä Atrialla vahvasti. Niin liikevaihto kuin voitto olivat vertailukautta paremmat. Konsernin liikevaihto kasvoi hienosti 7,1 prosenttia, mikä johtui erityisesti Suomen hyvästä myynnistä. Konsernin liikevoitto parani 1,1 miljoonaa euroa. Tulosparannus tuli Ruotsista ja Virosta ja erityisesti hienoa se, että Ruotsi on pystynyt parantamaan tulosta. Siipikarjanlihan saatavuusongelmista huolimatta. Olemme myös jatkaneet määrätietoisesti TOGETHER 2030 -strategian toteutusta. Liiketoiminnan aluekohtaiset strategiat on nyt lanseerattu Ruotsissa. Ruotsi osti maaliskuussa 25 % valmisruokayhtiöstä Cookin Food Sweden AB:stä. Suuret investoinnit etenivät suunnitellusti, ja vastuullisuuden osalta siipikarjan ja sianlihan tuotannon CO2-päästöt ovat vähentyneet noin 8 % vuodesta 2020 lähtien, ja tulevaisuuden näkymistä vielä sen verran, että vuonna 2021 konsernin oikaistu liikevoitto arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi. Hyvä. Se oli esitys, siirrymme tähän. Q&A-tuokioon. Olette kaikki niin properin näköisiä tänään.
Hyvä, kiitos, ja samaa mieltä, olette ihan hyvännäköisiä. Tänään.
Tänään. Tänään.
Poikkeuksellisesti kyllä. Tervetuloa keskustelemaan Atrian Q1-tuloksesta ja tapahtumista. Meille voi laittaa kysymyksiä webinaarinkentän kautta. Lähetä kysymys tai kommentti, niin päästään vastaamaan niihin ja paikallaolijat mikrofonia pyytämällä, niin saa esittää kysymyksen. Mutta otetaan tähän alkuun pieni lämmittelykierros. Lähdetään Atria Suomesta. Mika. Liikevaihto kasvoi 8,1 % vertailukauteen nähden. Se on aika kova, mutta liikevoitto jäi pyöristysten jälkeen vain 0,6 miljoonaa euroa edellisvuoteen. Kertaan vielä, jäikö Kailta jotakin sanomatta tuossa äsken. Mistä nämä syyt? Mistä tällainen kehitys johtuu?
Aika hyvin se varmaan tuossa esille tuli, mutta liikevaihdon osalta ihan hyvä kehitys oli alkuvuodesta. Että hyvä hyvä kasvu, ja siihen tietysti voi olla todella tyytyväinen. Ja kaikista kanavista, kuten on kerrottu, mutta tietysti erityisesti vähittäiskaupan siivittämänä, mistä se kasvu eniten tuli, ja kaikista kanavista saatuun kasvuun voi olla tyytyväinen. Todella tyytyväinen siihen kasvuun. Liikevoiton osalta jäätiin vähän edellisvuodesta, ja olisi totta kai aina ajatellut, että näinkin hyvän kasvun olisi pitänyt johtaa vahvempaan tulokseen. Mutta se on sitten omanlaiset haasteet. Mitä tuossa on kerrottukin, niin kyllähän tämä sikamarkkina on aika vaikea ja sillä on oma vaikutuksensa tähän. Ja sitten yleisesti ottaen nämä kustannukset vähän riviltä kun riviltä, niin se sitten tehnyt oman tehtävänsä tuohon, että sen takia tuloksellisesti vähän jäätiin. Mutta kokonaisuus kun ottaa huomioon, niin ihan tyytyväinen voidaan olla noista kustannuspaineista.
Sähän olet yleisesti tunnettu hyvänä tulevaisuuden ennustajana. Mitä voit sitten loppuvuodesta sanoa?
Joopa joo. Kukapa sitten ennustajaksi heittäytyy. Mutta tietysti on hyvin luontaisiakin tekijöitä. Tammi-helmikuu oli tietysti energioiden osalta aivan kylmät kuukaudet. Ja näkyy tietenkin siellä. Ja sitten ehkä yksi osa on myös sellainen, joka tulee täältä vähän pidemmästä historiastakin. Että kyllä hyvin, hyvin paljon monien tällaisten ostopalveluiden kustannuksissa eli meille ostohinnoista, niin näkyy se sellainen pitkän aikajänteen palkkaratkaisut mitä on Suomessa tehty, että jollain tavalla ne kumuloituu nyt siihen, että kaikilta osin ei niitä joka paikassa pystytä niin kuin sellaisten ohjelmien ja tuottavuudenkehityksen kautta leikkaamaan pois, vaan sitten ne tulevat läpi korkeampina kustannuksina myös meille. Että kyllä tässä on tällaista vähän yleisempääkin ilmiötä, että ei voi sanoa, että vain yksi yksittäiseltä riviltä, vaan vähän laajemminkin. Mutta osa on hyvin loogisia, vaikka tästä kylmästä tammi-helmikuusta johtuvaa, mutta osa on sitten tällaista ehkä ilmiömäistä, mikä on tässä laajemminkin yhteiskunnassa ehkä nähtävissä.
Hienosti taas ennustanut.
Tulevaa. No, tulevaisuuden ennusteeseen vaikuttaa vielä tietysti tämä maailmanpoliittinen tilanne. Niin ja tämä hässäköinti mitä tässä on, niin kyllä tämä aiheuttaa epävarmuustekijöitä, joita kukaan meistä ei oikein osaa sanoa, mitä ne vaikuttavat tiettyihin kustannustekijöihin ja mitä ne vaikuttavat markkinoiden kysyntään. Eli kyllä tässä epävarmuustekijöitä tähän liittyy.
Meillä on tänne tullut yksi kysymys juuri tähän liittyen. Kun puhutte näistä kustannuspaineista, niin kuinka suuri osa näistä marginaalipaineista johtuu nimenomaan kansainvälisen sianlihan ylitarjonnasta ja kuinka suuri osa on Suomen sisäisiä kustannuspaineita?
Kyllä ehdottomasti siis molemmista näistä, mutta kuinka suurelta osalta? Kyllä, tietysti molemmilla on tähän osansa, mutta kyllä sikamarkkina on tapaus erikseen. Sen voi sanoa, että se on hankalassa tilanteessa.
No onko mitään ennusmerkkejä siitä, milloin se sikamarkkina purkautuu ja tilanne rauhoittuu tai tasapainottuu.
Pysyvästi tämän vuoden loppupuolella, mutta vaikea sitäkin on sanoa. Siinä on laajempi kysymys, että vaikka me puhutaan tuosta eurooppalaisesta sikamarkkinasta, mutta kyllä se vaikutus on myös sitten sieltä Aasiasta lähtien. Eli Aasian markkina vaikuttaa siihen, miten eurooppalaiset sianlihan toimijat saa sitten sen niihin kanaviin oman tavaransa ja minkälaisella hintatasolla. Eli tämä on laajempi kysymys investoinneista vielä.
Atria Suomella aika monta isoa investointia meneillään. Onko siellä kaikki mennyt suunnitelmien mukaisesti?
Kyllä on suunnitelmien mukaan mennyt, että meillä hankkeet tämän vuoden loppupuolella toteutuvat. Valmisruokatehdas. Kuten tuossa tuli esillekin, niin nousee nyt jo rakennus ylöspäin, että tulee sellaista näkyvää, että tähän saakka on menty vain alaspäin ja Kauhajoella. Siinä nyt on moneltakin nurkalta se tontti revittynä auki, että osittain mennään jo ylöspäin. Joo, tällä hetkellä kyllä aikataulujen mukaan touhutaan, mutta kyllä organisaatiolla myös riittää tekemistä, että on monta hanketta kerralla päällä. Suomessa ja sitten tietysti meillä konsernissakin on nyt hankkeita meneillään, että kyllä tässä aika laajalla rintamalla touhutaan. Sinänsä pysyy mieli virkeänä.
Se on hyvä. Jatketaan myöhemmin. Täällä on muutama kysymys sulle, mutta mennään vielä nyt Ruotsiin. Kai. Ruotsin liikevaihto kasvoi sekä paikallisessa valuutassa että euroissa. Liikevoitto oli myös edellisvuotta parempi. Avaa vielä niitä syitä. Niin kuin äsken mainittiin, siellä oli lintuinfluenssa, mikä ei kuitenkaan estänyt tätä tulosparannusta.
Siellähän Ruotsissa on ollut pidemmän aikaa hyvä vire. Jos katsoo viime vuotta, niin ollaan oltu kasvuvauhdissa. Jos katsoo viimeistä kahta vuotta, niin tulosparannus on kumulatiivisesti 1,4 miljoonaa euroa. Sinänsä siellä on hyvä vire, niin kuin vähän Mikael sanoi Suomen osalta, ja siellä vetää myynti, ja hyvän myynnin kehityksen sekä hyvän mixin kehityksen kautta, niin ollaan pystytty parantamaan tulosta. Sinänsä nyt ne kustannussäästöohjelmat, mitä on tehty aikaisemmin, eivät ole ne ajurit. Nyt ovat nämä kaupalliset toimenpiteet. Niin kuin tuossa yritin muutamaan otteeseen sanoa, niin kyllä tämä lintuinfluenssa iski meihin kovemmin kuin olimme kuvitelleet. Ihan loppuvuodesta totta kai. Jarmo puhui viimeksi tästäkin ja antoi pienen ennakkovaroituksen, että tällainen riski on olemassa ja se myös toteutui. Mutta kyllä meiltä jäi kuitenkin toimittamatta se määrä, joka lasketaan miljoonissa kiloissa ja jota emme voineet tässä tapauksessa toimittaa. Eli siitä voi vetää jonkinnäköisen magnitudin siihen liikevaihtoon ja myöskin liikevoittoon. Ihan merkittävä vaikutus, ja Viroon palaamme myöhemmin. Niin meillä siinä mielessä kävi hyvä onni, että me saatiin korkeampi tuki tälle vuodelle. Mutta tämä lintuinfluenssa vastaavasti oli kyllä liikevoiton kannalta suurempi negatiivinen tekijä. Että ehkä nyt pääviesti se, että oli kuitenkin Atrialta vahva kvartaali eikä mikään arpalippu-voitto.
No, investoinnista ei ollut puhetta. Miten se Sköllerstan investointi, se on jo käynnistynyt.
Ja kyllä siellä tehdään ja siellä on tilattu laitteet, ja ne sitten tulevat aikanaan. Kaikki menee ihan aikataulussa ja ensi vuonna tai noin vuoden kuluttua, eli ensimmäisellä kvartaalilla. Ensi vuonna on tarkoitus olla sitten täydessä tikissä, mutta kaikki senkin osalta ihan hyvin.
Sitten lyhyesti vielä valmisruokayhtiö Cookin Food Sweden AB, josta ostettiin. Kerro vähän minkälaisia mahdollisuuksia se antaa meille, mikä se tuotteistus siellä on ja mihin päin me voidaan lähteä kehittämään yhtiön toimintaa.
Tämähän oli siis silloin kun tehtiin strategiaa, niin me ollaan puhuttu siitä. Me ollaan kiinnostuneita tällaisista yrityskauppamahdollisuuksista. Ja siinä me teimme tällaisen bruttolistan, ja tämä kyseinen yritys nousi meidän bruttolistan kärkeen Ruotsin osalta. Me olimme sitten proaktiivisesti itse yhteydessä sinne ja päädyimme tällaiseen lopputulokseen, että ostimme 25 %:n vähemmistöomistuksen tästä yrityksestä. Ja tämä on sellainen tilanne, että kun Gooh!'n kautta olemme päässeet yhden hengen mikroaterioihin, joissa on melko pitkät päiväykset, niin tämä liiketoiminta on hyvin erilaista, sillä se valmistaa hyvin laajan valikoiman lyhyen päiväyksen tuotteita. Erityisesti nyt salaatit ja erilaiset voileivät ja sandwichit, ja siellä tehdään myöskin ihan sushia. Miten sanotaan suomeksi, vaikea sana, mutta erilaista, sellaista. Semmoista tuotteistusta. Tämähän antaa meille tosi hyvät mahdollisuudet, koska he ovat jo vakiintuneita toimijoita alallaan. He ovat lähteneet liikkeelle siitä, että ovat tehneet SAS:lle erilaisia ruokia. Jos olette lentänyt vaikka SAS:in Economy-luokassa, niin olette varmaan syöneet heidän tekemän voileivän ja nyt se on sitten laajentunut vähittäiskauppapuolelle ja heillä ei sinänsä ole omia tuotemerkkejä. Meillä taas sitten on Gooh!-tuotemerkki, joka sopii tähän aivan loistavasti. Elikkä nyt siellä on ollut sitten ensimmäiset hallituksen kokoukset ja yhteistyösparraukset. Katsotaan, mitä vaihtoehtoja meillä on, ja tosiaankin tämä pääomasijoittaja, joka on siellä pääomissa, näki, että tähän tilanteeseen he tarvitsevat tällaisen teollisen bränditalon avukseen. Ja sitä kautta löysimme hyvän sävelen siitä, että tulemme mukaan tässä vaiheessa, mutta emme osta koko liiketoimintaa ja vastaavasti sitten lähdemme kehittämään yhdessä. Ja sitten meillä on se osto-optio myöhemmässä vaiheessa.
Sitten vielä Tanska. Viro. Liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Liikevoitto oli merkittävästi parempi. Kertaan vielä lyhyesti mitkä syyt sieltä nousivat.
Lähdetään Virosta liikkeelle. Eli siis pitää nyt vähän taas hehkuttaa Viron liiketoimintaa. Siinä mielessä meillä oli nämä haasteet viime vuonna ja viime vuoden lopulla ja myöskin ehkä arvioitiin, että sillä, ettei välttämättä nyt toukokuun ykkönenkään lähtisi ihan yhtä hyvin kuin aikaisemmin liikkeelle. Meidän tiimi on kyllä siellä pystynyt selättämään nämä haasteet ja operatiivisesti myöskin tämä Q1 oli oikein hyvä. Eli ollaan pistetty hieman kasvamaan ja pystytty myös parantamaan marginaalejamme ja myymään parempaa myyntimixiä. Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä. Ja siitä tosiaan me saatiin tämä. Tämä maataloustuki, niin sanotusti, jota olemme saaneet periaatteessa joka vuosi, juontaa juurensa siitä, kun meillä on omia tiloja Virossa, niin myös Viro myöntää tämmöisiä tukia. Olemme saaneet, ja tänä vuonna se oli edellisvuotta korkeampi, oletettavasti liittyen myös tähän ASF-tilanteeseen, että he ovat sitä nostaneet, ja tosiaankin se totta kai myös näkyy tästä tuloksesta, että liikevoittoprosentti tuon liiketoiminta-alueen osalta, 9%, on aika kova, mutta tässä on taas menty. Valuma painottaa, että tuo Ruotsin hitti olisi kuitenkin ollut isompi. Eli kaiken kaikkiaan tämä on kyllä meiltä ihan hyvä kvartaali. Sitten Tanskan osalta, niin totta kai liikevaihto tulee alas jonkin verran. Ei olla missään täydessä tikissä vielä. Se mikä on positiivista, on kuitenkin se, että lasi on puoliksi täynnä. Siellä on kuitenkin nämä pääkanavat. Eli vähittäiskauppa ja tämä Foodservice ovat olleet ihan hyvällä tasolla, mutta haasteena on ollut vienti, ja siinä jollain tasolla siten, että kun olemme ehkä myöskin joitakin hintoja korjanneet, niin silloin asiakkaat ovat ehkä sitten tilanneet etukäteen ja näin, että tämä varmaan paranee ajan myötä. Mutta siellä on kyllä edelleen enemmän tekemistä. Mutta meillä on siellä nyt erittäin osaava tiimi, joka on nyt ollut kasassa ehkä 9 kuukautta ja paljon hyviä suunnitelmia, jotka varmasti tulevat näkymään markkinoilla nyt viimeistään syksyllä. Eli ihan hyviä juttuja ja ollaan saatu jo jotain uusia avauksia Foodservice-kanavaan. Ja nyt kun se suuri suuri kysymys on, miten me saataisiin lyhyellä tähtäimellä vienti vetämään, koska nämä muut kaksi kanavaa ovat ihan ok tilanteessa tällä hetkellä.
Hyvä kiitos. Otetaan tähän väliin vielä yksi kysymys Thomakselle riskeistä ja sitten otetaan yleisöltä sen jälkeen Thomas. Täällä on aika monta, montakin kysymystä tullut nyt tähän tulevaisuuden riskiin. Miten arvioitte Lähi-idän konfliktin mahdollista eskaloitumista Atrian kannalta? Pelkäättekö enemmän suoria logistiikkavaikutuksia vientiin vai epäsuoria vaikutuksia tuotantokustannusten, kuten energia ja lannoitteet kautta?
Jaa, no tietysti tämä suora vaikutus liittyen esimerkiksi kuljetuskustannuksiin. Sehän se on jo tullut, eli me nähdään se jo nyt. Ei välttämättä niin paljon kuin ykkösessä, mutta kyllä sen me ollaan nähty, että meidän osaltamme. Kuljetuskustannukset ovat jo nousseet ja myös pakkausmateriaalien hinnat ovat jo nousseet huhtikuussa. Kyllä se jo näkyy myös tuotannon panoskustannuksissa. Ja se varmaan jatkuu, että ei siitä ole epäilystäkään, että se riski on jo toteutunut. Sitten pidemmän päälle on vaikea sanoa, kun ei tiedä kuinka kauan tämä kriisi jatkuu. Varmaan jatkuu ja vaikka se loppuisi tänään, niin silti se vaikutus tulee näkymään vielä useamman kuukauden verran.
Osaatko arvioida, että missä kohtaa vuotta se inflaatiopaine kustannusten kautta voisi eskaloitua?
Pikku hiljaa.
Pikku hiljaa. Hyvä Mika.
Niin tähän vielä. Kyllähän se tulee nyt jo. Thomas sanoi, että kyseessä ovat kuljetuskustannukset ja pakkaustarvikkeet. Ne ovat nyt jo tässä. Sitten tuo lannoitemarkkina. Niin paljon tämän satokauden lannoitteita on nyt jo ostettuna tiloille. Mutta sitten kun me mennään tuohon tulevaan satokauteen eli vuoden päästä, niin siellä on sitten kalliit lannoitteet, joten tämä kumuloituu nyt sitten tästä aika pitkälle tulevaan. Että ei, tämä huoli ei ole ohi nyt sitten tästä tänä vuonna, vaan tämä heijastusvaikutus tulee tuonne tuonne jatkoon. Että näin tämä nyt vain menee.
Löytyykö sieltä yleisöstä kysymyksiä?
Kiitos Henri Elo, Salkunrakentaja. Mä kysyn tästä Goohista nyt, 18 miljoonan liikevaihto ja se on tällaista. Lyhyen päiväyksen aika. Tämmöistä työvaltaista valmisruokatyyppistä. Miten se istuu? Sen mainitsit kai, että se ilmeisesti Gooh! Gooh!in kanssa istuu ja Gooh! on taas brändi. Niin mitä sä tarkoitit?
Sillä tarkoitin sitä, että tämä nyt antaa meille aika hyvän mahdollisuuden olla lähellä tätä toimintaa. Olla mukana. Tuotekehitys, jotta me voitaisiin sitten toivonmukaan lanseerata Gooh! tuotemerkin alla tuotteita, vaikka nyt salaatteja, voileipiä ja muuta.
Niin jotta tämä Cookin' mahdollisesti tekee.
Kyllä, ilman muuta, koska he tekevät tällä hetkellä lähes 100-prosenttisesti private labelia, ja meillä taas on tuotemerkki, mikä on yksi osa tätä logiikkaa. Ja toinen on myöskin se, mitä meillä on. Meillä on paljon osaamista ja teollisia prosesseja, mitä myöskin tuodaan nyt tässä meidän yhteistyössä pöytään.
Ja he sitten mä kysyisin siitä, niistä uusista strategisista yksiköistä, kun toinen oli se vientiyksikkö ja toinen tämmöinen teollinen yhteistyö. Ja sittenhän siihen liittyy myös esimerkiksi cross border -vienti, Niin mitä näistä uusista yksiköistä on sanottavaa viennin osalta?
Olemme nyt tämän Q1:n aikana rakentaneet siihen pienen tiimin. Eli siinä on neljä henkilöä, jotka on nyt sitten lähteneet kartoittamaan. Me ollaan kartoitettu markkinat. Ensinnäkin katsoa, mitkä markkinat ovat meille kiinnostavia ja mihin meidän valikoimamme istuu. Eli olemme valinneet sieltä muutaman ydinmarkkinan, joihin keskitymme, ja olemme myös rakentaneet tuotteistuksen niihin. Ja sitten on myöskin tehty aika paljon työtä siihen, että millä argumenteilla me menemme markkinaan ja miksi meidän tuotteemme ovat parempia kuin mitä he tällä hetkellä ostavat. Eli paljon työtä siihen ja nyt me olemme sellaisessa vaiheessa, missä me kontaktoimme paljon asiakkaita ja käymme paljon asiakasdialogia erilaisten toimijoiden kanssa näissä valituissa markkinoissa, ja toivomme, että saamme pikkuhiljaa jotain suurempaa kauppaa aikaiseksi. Nämä vievät vähän aikaa, koska eihän siellä kukaan sinänsä ole meitä odottanut ja pidätellyt hengitystä, että milloin Atria tulee paikalle. Mutta meillä on fantastiset tuotteet ja meillä on paljon sellaista arvoa vaikka liittyen vastuullisuuteen, mitä me voidaan tuoda siihen, mutta se vaatii totta kai faktojen tuomista pöytään ja aktiivista myyntityötä. Ja sitä me tällä hetkellä ollaan ruvettu tekemään. Sitten tämän Cross-borderin osalta meillä on rakennettu uutta. Meillä on siinä Pasi, joka on paikalla ja hänen tiiminsä on jo työstänyt sitä jonkin aikaa. Mutta sitten Tauno Perälä, joka myöskin istuu täällä, on ottanut tämmöisen industrial operations -roolin, ja se on uusi funktio, jossa tärkeimpänä työnä tällä hetkellä on, että Tauno tiimeineen on tukemassa näitä isoja investointeja, mitä tällä hetkellä tekeillä. Lisäksi myös sellaisten investointien suunnittelua, joita ei ole vielä julkistettu. Eli aktiivinen rooli näissä. Plus sitten meillä on erittäin systemaattiset tavat tehdä tätä kustannussäästöä Suomessa ja me halutaan myöskin jalkauttaa nämä työskentelytavat sitten eri maihin. Sitten Cross Boorin osalta työstetään paljon logistiikkaprosesseja, ja meillä on joitain uusia vetoja pikkuhiljaa tulossa, joiden logistiikkaputkia tässä hiotaan.
Kysyisin tuosta Suomen viennistä. Kysyisin myös, että onko siitä jotain, kun teillä oli kuitenkin. Atria Suomella oli hyvä 8 prosentin kasvu. Niin mitä? Mitä Suomen viennistä on? Näkyykö se sianlihamarkkina siellä teidän luvuissanne? Mitä te viette? Eikö se ole noin sata miljoonaa vuodessa?
Ei niin, vaan vähän ja karvan verran vajaa oli nyt. Mutta vientimarkkina on ollut hyvin pitkälti sen kaltainen mitä se nyt on ollutkin, poislukien. Tai ehkä sillä mausteella, että kyllä tuo Aasian markkina on tällä hetkellä siellä omanlaistaan käymistilaa, joka lähti sieltä jo Trumpin tulleista. Jos nyt voi nimetä henkilön, jonka tulleista puhutaan. Ja sitten tietysti kaikki muut, mitä sittemmin on ollut, oli kyse sitten Kiinasta, Etelä-Koreasta tai Japanista, niin tämä, varsinkin sikaan liittyvä vientimarkkina, on aikamoisessa turbulenssissa ja hakee siellä vähän suuntaansa. Esimerkiksi Espanjalta sulkeutui Japanin markkina. Niin Espanja pyrkii löytämään sitten muualta itselleen tilaa ja vaikuttaa sitten myös hintatasoihin. Mutta meillä on ihan hyvä. Hyvää juttua on Japani. Me ollaan erityisesti sillä antibioottivapaalla sianlihalla saatu jalansijaa, ja se on hieno asia, että tällaisilla suomalaisilla lisäarvoilla meillä on siellä ihan aidosti asema. Sillä on asemansa, ja se on merkityksellinen nyt niille asiakkaille. Se on. Se on hyvä juttu pitkässä juoksussa myös Etelä-Koreassakin. Meillä on erittäin pitkäjänteiset asiakassuhteet sinne ja ne edelleenkin toimivat. Ja suomalainen sianliha on vahvasti edustettuna siinä markkinassa. Niin se on. Se on kysyttyä tavaraa. Mutta siihen sitten taas ollaan tämän globaalin hintatason kanssa kuitenkin tekemisissä. Me saamme hieman paremman hintapreemion, mutta se ei poista globaalia sidonnaisuutta. Se on silti sidoksissa maailmanmarkkinahintoihin. Tiettyjä artikkeleita on sitten jäänyt pois Kiinan viennistä. Mutta sitten toisaalta olemme myös ajan saatossa saaneet sinne uusia tuotteita, että esimerkiksi nämä kanan varpaat ovat tällä hetkellä merkittävä artikkeli meiltä Kiinan markkinoille, ja sinänsä tämä on ollut tärkeä avaus, että olemme tehneet pitkäjänteistä työtä ja kartoitamme kaiken aikaa niitä mahdollisuuksia, mitä sieltä mahdollisesti uusiakin löytyisi. Logistiikka- ja pakkauskulut.
Osalta, minkä.
Mainitsitte, että on jo noustu, niin voiko antaa jotain konkreettisia suuruusluokkaa, että minkä suuruisesta kustannusnoususta kvartaali tai vuositasolla puhutaan? Mitä on nyt nähty? Jos nämä hinnat nyt pysyvät näillä tasoilla.
Sanotaanko prosenteissa, niin puhutaan aika isoista korotuksista. Muovipakkausmateriaalien osalta puhutaan useista kymmenistä prosenteista tai vähintään 10–20 prosentista.
Logistiikkapuolella varmaan jotain vastaavansuuntaista. Polttoaineen hinnan näkee tietysti itse kukin. Kyllä, ne ovat meille ihan merkittäviä. Pystyttekö te niihin nyt reagoimaan jotenkin? Tavallaan niitä kompensoimaan sitten ennen tuota syksyn hinnoitteluikkunaa? Vai onko siellä käytännössä se seuraava mahdollisuus sitten hintojen korotusten kautta?
Me emme voi kauheasti signaloida hinnoista. Tässä päätetään hintasignaali. Mutta mutta. Ehkä nyt voi sen verran sanoa, että kyllä tässä kuitenkin kokeneet henkilöt ovat puikoissa, jotka ovat hanskanneet vastaavia tilanteita aikaisemmin, että eiköhän tämäkin hoidu.
No niin, kiitos.
Kiitos Joni Sandvall Nordea. Tähän myyntimixiin vielä kysymys. Nyt kun ollaan jo pitkällä grillikaudessa tietenkin, niin tämä possun ylikapasiteetti ja naudan niukkuus, aiheuttaako se nyt ongelmaa tähän sesonkikauteen?
Ei, ei se tuo tähän niin kuin varsinaisesti tähän grillikauteen nyt haastetta. Jos miettii tätä naudan niukkuutta, niin eihän sitä nautaa nyt tuossa grillissä ole ollut niin paljoa menneisyydessäkään, vaan lähinnä hampurilaispihvien kautta ja vastaavasti. En mä näe, että tämä sekoittaa sitä mitenkään. Nyt vaan toivotaan, että hyviä kelejä, ja eihän tämä huono ole, kun meillä oli tuo edellinen viikonloppu. Oli hyvä keleiltään ja sitä edellinenkin oli hyvä, että siinä on nyt varmaan tämäkin joukko jollain. Toivoisin, että tämä joukko on jollain tavalla ne omat terassinsa laittanut kesäkuntoon ja grillit sieltä viritetty, että pian saa ruveta oikein päästämään toden teolla. Niin sinänsä, tässä on ollut ihan hyvä se, että kun on ollut nämä hyvät viikonloput, niin se aina aktivoi porukat ja sitten vaikka räntää sataisi, niin kyllä suomalainen grillaa, kun se on vaan laittanut ne puitteensa kuntoon.
Jes! Sitten ehkä vähän tähän ohjeistukseen vielä kysymys. Sehän kuitenkin annettiin ennen tämän konfliktin eskaloitumista, niin kysytään näin, että onko tähän mennessä. Vuosi edennyt odotusten mukaisesti vai onko tämä tuonut jo näkyviä yllätyksiä teille. Muuten tietenkin kustannukset kuultiin jo, mutta sen lisäksi.
Onko tuonut näkyviä yllätyksiä?
Sanotaan näin, että ehkä asiakkaiden kautta kuluttajiin. Onko siellä näkynyt selkeää muutosta ostotapahtumissa?
Sitten tuo lintuinfluenssa tottakai oli meille yllätys. Se oli ihan selkeä, mutta en mä nyt sitten näe kyllä, että mitään kauhean yllättävää olisi tullut Q1:lle kuluttaja-asiakkaista. Ehkä nyt ihan loppumetreillä näiden maailmanpolitiikan kautta.
Mutta ehkä. Ehkä se, että jos sellainen tammi-helmikuu, joka oli ihan positiivista pössykseltään, niin jos sellainen olisi jatkunut, niin sen olisi tuonut hyvää tähän. Mutta nyt kun sitten tämä Lähi-idän konflikti tuli, niin se lässäytti tätä. Mutta se, että ei meillä varmaan sellainen positiivinen vire, mikä tammi-helmikuussa tuli, ole välttämättä ollut meidän odotuksissamme mukana. Mutta kyllä tässä paljon tällä hetkellä tapahtuu tietysti näitä asioita, mutta ehkä kuitenkin niin, että me aika lailla tiedostetaan, että mihin ne meillä vaikuttaa ja mitä meidän tässä tilanteessa pitää sitten pystyä taklaamaan tämän vuosikellon sisällä. Mutta asiathan eivät tapahdu välttämättä juuri nyt. Mutta se, mitä meidän pitää pystyä tänä vuonna näihin liittyen tekemään, niin kyllä meillä on siitä ihan hyvä kuva.
Aivan kuten Mika sanoi. Kyllä tässä on viimeiset viikot aika paljon laitettu aikaa siihen, että estimoidaan erilaisia skenaarioita, että miltä tämä nyt voisi sitten näyttää. Mitä ne vaikutukset voisi olla maakohtaisesti ja kustannuslajikohtaisesti. Näin, että.
Viimeinen tekninen kysymys: tämän vuoden investoinnit – mihin ne suurin piirtein asettuvat, ja siihen on nyt varmaan aika hyvä näkemys.
Taisin viimeksi sanoa, että tuplaantuu siitä 50:stä niin ainakin tuplaantuu. Sanoisin näin. Eli 100 miljoonaa varmaan menee rikki tänä vuonna.
Kiitos.
Kiitos Joni, oliko vielä lisää kysymyksiä? Ei, minulla on täällä vielä yksi kysymys Mikalle Nurmon uuden siipikarjatehtaan ylösajosta. Missä vaiheessa investoinnin tuomat tehokkuushyödyt alkavat näkyä täysimääräisesti tuloksessa? Vai joko ne näkyy ja joko tehdas käy täydellä kapasiteetilla.
Sehän on jo vanha. No ei kyllä, hyvin se pyörii. Mutta se, että nyt vaan kun markkina kasvaisi. Me saadaan sinne lisää tavaraa. Niin se kaikki ne lisäkilot mitä sinne tulee, niin ne vaan entisestään parantavat sen tehtaan tehokkuutta. Sellaisessa tilanteessa ollaan, että ajomalli, jolla nyt mennään, ei ole tällä hetkellä välttämättä kaikkein ideaalein. Mutta kasvun myötä se vaan paranee kuin viini vanhetessaan.
Hyvä, ei ole enää kysymyksiä. Onko teillä vielä jotakin kuolematonta lausuttavaa? Ei, ei. Kaikki on vastattu. Kiitos. Kiitos kaikille. Ja näin lähdetään tästä yhtiökokousta pitämään ja näissä merkeissä sitten tavataan heinäkuun 22 päivä.
Kiitos kiitos.
Joo.



















