No niin, hyvää iltapäivää! Ja tervetuloa EcoUpin ensimmäisen vuosipuoliskon tulosjulkistusinfoon! Nimeni on Pauli Anttila. Toimin yhtiön toimitusjohtajana. Otsikoksi olen laittanut askeleita oikeaan suuntaan, ja tällä haluan sanoa sitä, että kun moni muistaa meillä Q1:llä olleen kaikenlaista haastetta, niin Q2:n aikana olemme edenneet oikeaan suuntaan. Vuoden loppua kohti ollaan saatu monia asioita menemään enemmän oikeaan suuntaan. Tarkoitan tällä sitä, miten myynti kääntyy liikevaihdoksi, miten tuotanto toimii, mitä tapahtuu teknologiassa ja mitä toimintaympäristössämme tapahtuu. Ennemmin on tapahtunut positiivisia asioita kuin tullut takapakkia. Aloitetaan tästä meidän toimintaympäristöstä. Moni tietää, että tämä pientalo- ja uudisrakentamismarkkina on meille keskeinen kysyntätekijä, ja monta vuotta on menty aika alamaissa. Vuonna 2025 oli jonkin verran kasvua rakennusluvissa ja aloituksissa Suomessa ja nyt H1:n aikana, eli eilen tulivat kesäkuun luvut ja sitä kautta H1 on valmis, siellä on vähän heikompaa kehitystä. Eli rakennusluvat ovat tänä vuonna toistaiseksi 15 prosenttia alle viime vuoden ja aloitetut hankkeet 8 prosenttia alle. Eli näiltä osin historialliset luvut eivät mene oikeaan suuntaan. Mutta sitten jos katsotaan meidän keskeistä asiakassegmenttiä, joka tekee näitä taloja, eli pientaloteollisuutta ja hirsitaloteollisuutta, niin heillä ensimmäisellä vuosipuoliskolla kävi kauppa hieman paremmin kuin viime vuonna, eli he myivät 3 % kappaleissa enemmän taloja kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 25. Tilauskanta kasvoi Q2:lla heillä 8 % maaliskuun loppuun nähden. Ja sitten tietenkin kaikki haluavat katsoa kristallipalloa, että mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Talotehtaat keskustelevat asiakkaidensa kanssa siitä, kiinnostaako pientalon ostaminen. Ja sitten kun katsotaan kuluttajaluottamusta, joka on nyt neljään vuoteen korkeimmalla tasolla ja Suomessa on vihdoin päästy talouskasvun makuun, niin tästä on tullut näkemys, että parempaa on edessäpäin. Pientaloteollisuus ja hirsitaloteollisuus näkevät, että ne odottavat kasvun jatkuvan toisella vuosipuoliskolla. Jos katsotaan muita ennusteita siitä, miten markkina kehittyy, niin Rakennusteollisuus RT odottaa, että tänä vuonna omakotitaloja aloitettaisiin pikkuisen enemmän kuin viime vuonna ja rivitaloja selkeästi enemmän kuin viime vuonna. Sitten mennään Ruotsiin, joka on meidän toinen kotimarkkina, ja siellä viralliset tilastot tulevat vähän viiveellä, mutta tiedämme, että viime vuonna 2025 markkina kasvoi. Siellä oli. Oli sekä luvissa että aloituksissa pientä kasvua, mutta sitten nyt Q1:llä on 26 prosentin lasku. Siirrytään EcoUpin omaan tekemiseen ja aloitetaan Q2:sta. Meillä liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa ja raportoiduilla luvuilla siinä on laskua 11 prosenttia. Moni tietää, että me myimme Uudenmaan Imupalvelun viime vuoden kesäkuussa, mikä laski liikevaihtoa vertailukelpoisesti noin miljoonalla eurolla. Jos tämä otetaan pois, niin meidän liikevaihto kasvoi 5 prosenttia ja kasvu tuli aika laajapohjaisesti, että lähes kaikki meidän myyntisegmentit kasvoivat. Ja olen erityisesti iloinen siitä, että kasvu tuli niissä segmenteissä, missä meidän omalla aktiivisuudella on tekemistä. Eli olemme suoraan tilauspäätöksentekijän kanssa juttusilla. Niissä me kasvoimme, ja se on tietenkin meillä onnistuminen. Myynti myyntitiimiltä sekä segmentit, joissa olemme jälleenmyyjien tai vuosisopimusten varassa, kehittyivät plus miinus nolla. Strategisesti Ruotsin kehitys on meille tietenkin tärkeää. Ja siellä me kasvoimme Q2:lla selkeästi viime vuoteen nähden. Mennään sitten kannattavuuteen. Raportoitu kannattavuus laski aavistuksen viime vuoden Q2:sta. Mutta sitten jos otetaan tämä Uudenmaan Imupalvelun vaikutus viime vuoden tulokseen pois, mikä oli reilu 0,1 miljoonaa euroa, niin meidän vertailukelpoinen käyttökate parani hieman. Ruotsissa meidän kannattavuus parani hieman. Sitten investoinneista: niihin liittyy nyt sekä raportoitavalla jaksolla että vertailukaudella aika paljon erilaisia järjestelyjä. Vertailukaudella toteutui Uudenmaan Imupalvelun myynti, minkä vuoksi vertailukauden investoinnit ovat negatiiviset. Ja tällä raportoitavalla kaudella eli Q2 2026:lla nettoinvestoinnit ovat hyvin alhaiset. Tässä syynä on se, että on toki investoitu bruttona. Mutta olemme myös katselleet vähän nurkkia ja takapihoja, että missä on laitteita pölyttymässä, joita emme tarvitse, joten olemme myyneet ne niitä tarvitseville ja ottaneet niistä sitten rahat kassaan. Seuraavaksi katsotaan H1:n kehitys. Liikevaihto oli 11,3 miljoonaa euroa. Raportoiduilla luvuilla laskua 15 prosenttia ja aavistuksen kasvua sitten kun Uudenmaan Imupalvelun vaikutus putsataan pois. Liikevaihtomme kasvoi Ruotsissa. Ja tässä ei ole nyt mitään adjektiivia, eli se tarkoittaa, että Q1:llä kasvu oli jonkin verran, Q2:lla kasvu kiihtyi ja Uudenmaan Imupalvelun vaikutus oli noin 2 miljoonaa euroa vertailukauden liikevaihtoon. Meidän tilauskanta on kehittynyt edelleen Q1:lläkin selkeästi paremmin kuin meidän toteutunut liikevaihto, ja tämä tuo tietenkin hyvät lähtökohdat H2:n suoriutumiseen. Käyttökate oli miinus 0,9 miljoonaa euroa. Hieman alhaisempi kuin viime vuonna, ja siinä keskeinen syy on meidän tuotannon ongelmat, joita oli erityisesti alkuvuonna, ja ne toivat erilaista epätehokkuutta ja ylimääräistä kulua. Sähkö- ja logistiikkakulut olivat myös korkeammat vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uudenmaan Imupalvelun vaikutus viime vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon tulokseen oli hieman alle 0,1 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 0,6 miljoonaa euroa. Tässä on vähän samat syyt kuin Q2:lla, eli erilaiset laitteiden tai liiketoimintojen myynnit johtavat siihen, että raportoidut nettoinvestoinnit ovat alhaisempia kuin meillä keskimäärin. Teknologiassa meidän investoinnit nettona laskivat. Siinä oli tänä vuonna pieni laitemyynti, ja viime vuonna taas tavallaan alla oleva luku oli oikeasti korkeampi, koska silloin me saimme Business Finlandilta tuen, joka laski näitä nettoinvestointeja viime vuonna. Mutta se mitä tästä on hyvä lukea, että teknologialiiketoiminnassa me olemme siirtyneet tästä kehitysvaiheesta kaupallistamisvaiheeseen, ja se tarkoittaa sitä, että ne erilaiset kehitykseen menevät investoinnit laskevat merkittävästi. Siirrytään ohjeistukseen, joka on ennallaan, eli ohjeistamme, että liikevaihto on suunnilleen samalla tasolla vuonna 2026 verrattuna vuoteen 2025 ja käyttökate kasvaa vuonna 2026 verrattuna vuoteen 2025. Jos katsoo meidän alkuvuoden kehitystä, niin tämähän tarkoittaa sitä, että me ennustamme kasvavamme ja parantavamme kannattavuutta vuoden toisella puoliskolla. Käydään sitten läpi meidän alkuvuoden tapahtumat. Tammikuussa järjestimme suunnatun osakeannin, jolla keräsimme varoja pääomarakenteen vahvistamiseksi ja kasvumahdollisuuksien tukemiseksi. Se meni onnistuneesti. Saatiin täysmääräisesti 3 miljoonaa euroa kasaan, ja sitä kautta projekti oli onnistunut. Helmikuussa julkistettiin yhteistyö Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n kanssa, ja tässä taustalla on yhdistää meidän materiaaliosaamistamme kiertotalousratkaisuissa, resepteissä ja muussa osaamisessa. Hyödynnämme tässä myös Rakennusbetoni- ja Elementin teollista kyvykkyyttä, sillä he ovat merkittävä betonituotteiden valmistaja Suomessa ja myyvät niitä suuria määriä. Tarkoituksena on kehittää yhteistä liiketoimintaa. Raportointikauden jälkeen heinäkuussa me julkistimme kaksikin sopimusta Consolis Parman kanssa. Ensimmäinen niistä on jauhetun masuunikuonan toimittaminen heidän Suomen toiminnoilleen, ja taustalla tässä on se, että olemme oppineet vuosien varrella, että meidän täällä Vexve-myllyllämme pystyy jauhaa masuunikuonaa. Me hankimme viime vuonna siihen CE-merkinnän. Noin vuosi sitten ja sen jälkeen on ajettu teollisessa ympäristössä näitä testejä. Miten tehdään ontelolaattoja meidän materiaaleilla ja ne ovat onnistuneet erinomaisesti. Ja nyt olemme sitten edenneet kaupallisesti. Consolis Parman kanssa on tehty sopimus toimituksista ja ne on jo aloitettu. Toimitukset on aloitettu kesän aikana. Lisäksi solmimme sopimuksen kehitysyhteistyöstä, eli kehitämme erilaisia vähähiilisiä vaihtoehtoisia sideaineita betoniteollisuuden käyttöön. Tämän kuukauden alussa eli elokuun alussa julkistettiin myös muutoksia meidän johtoryhmän kokoonpanoon, jotka tulevat voimaan ensi kuun alussa. Taustalla tässä on se, että meidän pitkäaikainen myynti- ja markkinointijohtaja Kimmo Pyörälä päätti siirtyä uuteen tai oikeastaan vanhaan työpaikkaan. Eli hän palaa takaisin Kaskipuulle. Sitten mietin, miten tämä korvataan. Meillä on osaavia, hyvin tuloksia aikaansaavia ja vieläpä mukavia kollegoita. Ei tarvinnut paljon miettiä, miten tämä hoidetaan, joten jaoimme Kimmon roolin kahtia ja meidän nykyinen ammattilaismyynnin tiiminpäällikkö Marcus Koivukangas nousee johtoryhmään vastaamaan jatkossa ammattilaismyynnistä ja talotehdasasiakkaista. Ville Koskelo, joka on meidän pientalosaneerausliiketoimintamme liiketoimintajohtaja, tulee myös johtoryhmään ja vastaa jatkossa markkinoinnista, jälleenmyynnistä ja pientalosaneerauksesta. Vaikka hyvä mies lähtee, saamme tilalle osaavia henkilöitä vahvistamaan johtoryhmäämme.
Meidän keskipitkän aikavälin tavoitteet. Seuraavaksi, eli viime joulukuussa, päivitimme tavoitteet eristeliiketoiminnassamme. Liiketoiminnassamme tavoitellaan selkeää kasvua, eli vuoteen 2028 mennessä meidän pitäisi saada liikevaihtoa yli 40 miljoonaa euroa ja käyttökatteen pitäisi ylittää 10 prosenttia. Teknologialiiketoiminnassa tavoiteaikataulumme on hieman lähempänä, eli jo vuoden 2026 lopussa. Siinä me tähdätään siihen, että operatiivinen kassavirta kääntyy positiiviseksi. Lisäksi meillä on tavoitteena, että me palaamme osingonmaksajaksi keskipitkällä aikavälillä. Q3-raportti tullaan julkaisemaan 28.10. tämän vuoden puolella eli muutaman kuukauden kuluttua. Sitten siirrytään kysymyksiin, ja niitä on tullut jonkin verran. Aloitetaan teknologiapuolelta. Eli kysymys kuuluu, että kerroitte käyttöomaisuuden myynneistä. Millaisia omaisuuseriä myitte? Jos käydään ensin tämä teknologiapuoli läpi, niin teknologialiiketoiminnassahan on monta vuotta kehitelty kaikenlaista, on ollut monenlaista vaihetta ja sinne on kertynyt kaikenlaista tavaraa. Niin, yhtä laitetta, jota emme tällä hetkellä tarvitse nykyisessä liiketoiminnassa, päädyimme myymään. Sen sijaan, että sitä on pidetty useampi vuosi siellä takapihalla, päädyimme tällaiseen ratkaisuun. Ja sitten eristepuolella meillä on kanssa historiasta kertynyt enemmän. Ehkä vähän niin kuin. Asennus- ja villankierrätyspuolella oli kaikenlaista kalustoa, joita myytiin pois, sillä niitä ei enää nykyään käytetä. Toinen kysymys oli, oliko käyttöpääoman sitoutumisessa jotain poikkeuksellista vai enemmän tavanomaista heilumista liiketoiminnan mukana? En nyt ainakaan mitään kovin erityistä tule mieleen. Aika business as usual -tyyppistä käyttöpääomakehitys minun mielestä meidän H1:llä. Kolmas kysymys: voiko H1-kauden tuotantohaasteita yksilöidä jollekin tuloslaskelman riville? Jos kyllä, mille? No ensimmäisenä tulee mieleen se, että silloin kun linjat eivät käy niin kuin pitäisi, niin monesti saadaan tarvittava tuotanto aikaiseksi siten, että linjaa pitää ajaa enemmän kuin mitä tehokkaalla toiminnalla tehdään. Niin muuttuvat henkilöstökulut ovat ainakin suhteessa liikevaihtoon korkeammat. Ja lisäksi on sittenkin ollut muita kuluja. Erityisesti ehkä muuttuvissa kuluissa on sitten varaosia ja muuta enemmän kuin mitä ne ideaalitilanteessa olisivat. Ideaalitilanteessa olla. Neljäs kysymys on, että milloin teknologian pitäisi ensimmäisen kerran näkyä olennaisesti liikevaihdossa ja käyttökatteessa. Tähän vastaus on vähän niin kuin kaksi erilaista katsantokantaa, että meillähän tämä eristeliiketoiminta on kypsä liiketoiminta ja tuo käytännössä valtaosan meidän konserniliikevaihdosta. Tällä hetkellä, joten siihen suhteutettuna. Ei kannata ehkä kovin nopeasti odottaa, että teknologiasta tulisi merkittävää lisäystä. Mutta sitten taas kun lähdetään tällaista kaupallistamisvaiheessa olevaa liiketoimintaa kehittämään, niin se muutos aiempaan voi olla aika iso. Että tuota. Siinä mielessä näemme merkittävää kehitystä. Ja tämä tietenkin tämä Consolis Parma -yhteistyö on yksi keskeinen askel tässä. Tämä on yksi tärkeä askel, ja toivottavasti pääsemme kertomaan muista askeleista ennemmin tai myöhemmin. Ja ehkä vielä haluan nostaa, että meidän tavoitteenamme on operatiivisen käyttökatteen kääntyminen tämän vuoden aikana ja operatiivisen kassavirran kääntyminen tämän vuoden loppuun mennessä, ja se ei kuluja vähentämällä tule, vaan liiketoimintaa kasvattamalla. Tammikuun suunnatulla osakeannilla kerättiin noin 3 miljoonaa euroa. Kuinka pitkälle nykyinen kassapositio realistisesti riittää ilman uutta rahoituskierrosta? Meidän nykyinen arvio on, että taseemme on kunnossa ja sillä pärjätään, eikä siltä osin ole muuta kerrottavaa, sillä tarkoitus on parantaa tulosta ja sitä kautta viedä liiketoimintaa eteenpäin. Hyvää. Tässä olivat kaikki kysymykset tältä erää, joten kiitän mielenkiinnosta ja toivotan mukavaa loppukesän jatkoa. Kiitos.