Kiitos Mika ja hyvää iltapäivää minunkin puolestani.
Käydään sitä vähän tarkemmin läpi.
Miltä GRK näytti lukujen puolesta ensimmäisellä kvartaalilla?
Niin kuin Mika tuossa äsken mainitsi, niin liikevaihto laski odotetusti vahvasta vertailukaudesta lähes 36%, mutta liikevaihto kasvoi kuitenkin 3,5% vuoden 24 vastaavaan ajankohtaan, joka on parempi vertailukohde normaalin kausivaihtelun johdosta. Tämä liikevaihdon lasku oli myös linjassa sen kanssa, mitä olemme tilinpäätöstiedoissa aikaisemmin kommentoineet, eli olemme nyt palanneet normaalin kausivaihtelun pariin ja liikevaihtoohjeistuksen haitari on havainnollistettu oikealla olevasta graafista ja olemme hyvässä vauhdissa saavuttaaksemme tämän vuoden tavoitteen.
Kannattavuus, kuten todettu, oli erinomaisella tasolla.
Oikaistu liikevoitto oli 5,9 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 5,3 prosenttia eli jopa parempi kuin viime vuonna.
Meidän projektit ovat edenneet edelleen ongelmitta ja kannattavasti, ja projektiennusteisiin on tehty muutoksia, jotka toivat vipua kannattavuuteemme. Edelleen meille on tärkeää huolehtia siitä, että meillä ei pääse muodostumaan merkittäviä kannattamattomia projekteja, ja olemme onnistuneet hyvin tällä saralla. Huonosti sujuvien projektien suunnan kääntäminen on huomattavan vaikeaa, kuten Q1:sen kannattavuusluvuista näkyy, materiaalin hintojen nousulla ei ole vielä ollut olennaista vaikutusta Q1:n kannattavuuteen ja tärkeimpien raaka-aineiden osalta pääsääntöisesti ne on sopimuksissa suojattu indeksiehdoilla.
Tässä on jälleen tämä havainnollistava kuva meidän kausivaihtelussa. Miltä se GRK vuodessa näyttää?
Liikevaihdon osalta nähtiin taas normaali heikompi Q1, mutta meidän kannattavuus oli kuitenkin erittäin hyvällä tasolla.
Alkuvuosi on yleensä talviolosuhteista johtuvan kausivaihtelun vuoksi heikompi, mutta liikevaihdon ja tuloksen kehitys vaihtelee myös projektien työvaiheiden mukaan.
Rakennushankkeet etenevät vaiheittain, eikä kaikki tekeminen kerrytä liikevaihtoa samalla tavalla. Osa työvaiheista, kuten valmistelevat tai teknisesti vaativat vaiheet, ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden liikevaihtovaikutus on pienempi verrattuna varsinaisiin tuotantovaiheisiin eli säät, olosuhteet, kausi ja projektien vaiheet vaikuttavat kausivaihteluun.
Katsotaan tarkemmin vähän tunnuslukuja.
Meidän nettokäyttöpääoma on edelleen erittäin hyvällä tasolla, yli miinus 156 miljoonaa euroa. Yhtenä merkittävänä eränä siinä näkyy Q1:n lopussa kirjattu osingonjakovelka 1,7 miljoonaa euroa. Osingonjakopäätös tehtiin maaliskuun lopussa ja osingot maksettiin huhtikuun alkupuolella. Meidän omavaraisuusaste on pysynyt edelleen erittäin hyvällä tasolla, yli 54%.
Vahvasta tuloksesta johtuen, vaikka meidän jaetut osingot ovat kasvaneet kuitenkin merkittävästi.
Operatiivinen vapaa kassavirta on ollut heikompi vertailukauteen nähden. Laskeneen volyymin johdosta yleensäkin kassavirta on heikompi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myöskin se, että kun projektiennusteita parannetaan, niin silloin nämä luvut näkyvät tuloksessa, mutta ei kassavirrassa.
Meidän nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen on edelleen selkeästi negatiivinen, johtuen meidän selkeästi negatiivisesta nettovelasta.
Oman pääoman tuotto.
Se on edelleen pysynyt hyvällä tasolla vahvan tuloksen ansiosta. Meillä on strategian tunnusluvuissa sitoutuneen pääoman tuotto, mutta teknisistä syistä on vähän haastavaa raportoida tällä hetkellä. Koska meidän sijoitettu pääoma on negatiivinen, niin se antaisi vähän haastavia lukuja. Sen takia olemme raportoineet oman pääoman tuottoa.
Tässä tapauksessa nettovelka hyvän tuloksen johdosta niin kassa on pysynyt hyvällä tasolla huolimatta Q1:n normaalista kausivaihtelusta.
Meillä oli kassaa 13,235 miljoonaa euroa, sijoituksia 35 miljoonaa euroa ja ollaan käytännössä velaton. Meillä on ostovelkoja 23 miljoonaa ja IFRS 16 -velkoja 13 miljoonaa euroa. Katsotaan sitten hieman tarkemmin tilauskantaa. Kuten Mika mainitsi, tilauskanta on ennätyskorkealla, 880,3 miljoonaa euroa, mikä on yli 20 %:n kasvu vuodenvaihteesta. Ja huomioitavaa on, että tilauskanta on kasvanut suurimmalta osin Ruotsissa. Ja kuten tuolta oikealta ylhäältä näkyy, missä näkyy vuosittaiset luvut, niin vuoden 2026 osalta tilauskanta näyttää oikein hyvältä.
Ja tuosta vuoden 2026 tilauskannasta puuttuvat mm. Vantaan ratikan 80 miljoonan euron viimeinen osuus, jonka sopimus on tarkoitus allekirjoittaa nyt ihan lähipäivinä. Lisäksi mainitun Turun raitiotien osalta odotamme päätöksiä mahdollisesta rakentamispäätöksestä myös lähiaikoina. Mikäli positiivinen päätös tulee, niin silloin sen osuus on 190 miljoonaa euroa GRK:lle.
Rail Baltican osalta ei näillä näkymin ole lähdössä liikkeelle. Se ei ole lähdössä liikkeelle yhtenä isona kokonaisuutena, vaan pienemmissä osaprojekteissa. Ensimmäisenä alkaa aikataulun kannalta kriittiset vaiheet ja odotamme ensimmäisiä osatilauksia jo Q2:n aikana tänä vuonna.
Tässä vielä yhtiön ohjeistus vuodelle 2026. Se on pysynyt muuttumattomana.
Odotamme, että liikevaihto on 720 870 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto on 40,5 miljoonasta 60 miljoonaan euroon. Kiitos.