Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

GRK Infra Oyj, Webcast, Q4'25

Julkaissut Inderes12.2.2026 klo 11.30
GRK Infra

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Mika Mäenpää
00:00 - 26:43

No niin, hyvää iltapäivää kaikille ja tervetuloa seuraamaan GRK:n tuloslähetystä! Tässä lyhyesti päivän agenda ja esiintyjät. Ja minun nimeni on Mika Mäenpää ja toimin GRK:n toimitusjohtajana. Kanssani tulosta esittelemässä on talous- ja rahoitusjohtajamme Markku Puolanne, joka tulee lavalle vähän myöhemmin. Koska olemme suhteellisen tuore pörssitulokas, niin aloitetaan lyhyellä kertauksella GRK:sta. Olemme yksi johtavista toimijoista Pohjois-Euroopan infrarakentamisessa. Toimimme kolmessa maassa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomen inframarkkina on pitkään ollut ydinalueemme; Ruotsissa ja Virossa olemme kasvaneet nyt tasaisesti, ja erityisesti Ruotsin markkina tarjoaa meille jatkossa paljon mahdollisuuksia. Vuoden 2025 liikevaihto oli hieman yli 870 miljoonaa euroa, josta noin puolet tuli Suomesta. GRK:lla työskentelee noin 1200 alan ammattilaista. Meillä on erittäin vahva yrittäjämäinen kulttuuri ja henkilöstön laaja omistus. Se näkyy meidän tekemisessä, päätöksenteossa ja siinä, että projektit aina viedään vastuullisesti ja tehokkaasti maaliin. Meillä on neljä toisiaan tukevaa liiketoiminta-aluetta, joiden avulla pystytään tarjoamaan hyvin kattava infrarakentamisen palveluvalikoima. Tie- ja väylärakentaminen on perinteisesti suurin liiketoiminta-alueemme ja se käsittää tiet, kadut, sillat, kunnallistekniikan ja teollisuuden kohteet. Rataliiketoiminta tarjoaa radan koko elinkaaren palvelut Suomessa ja rakentamista Ruotsissa ja Virossa. Lisäksi tarjoamme Virossa kunnossapitopalveluita. Rataliiketoimintamme kattaa myös metron ja raitiotiet. Ympäristöteknologia ja kiertotalous on kasvava liiketoiminta-alue, jossa tarjoamme esimerkiksi jätemateriaalien käsittelyä ja uusiomateriaalien valmistusta. Tämä tukee asiakkaiden ympäristötavoitteita ja parantaa myös hankkeiden kustannustehokkuutta. GRK Power on meidän tuorein, mutta nopeasti kasvava liiketoiminta. Me rakennamme sähkönsiirtoverkkoja, sähköasemia ja hyödynnämme tässä vahvaa infraa ja kiertotaloutta. Kiertotalousosaamistamme hyödynnetään. Energiasiirtymä luo meille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Nämä neljä liiketoiminta-aluetta muodostavat sellaisen kokonaisuuden, joka vastaa hyvin kasvaviin markkinatarpeisiin, kuten kaupungistumiseen, liikenteen sujuvuuteen, energiasiirtymään, teollisuuden investointeihin ja vastuulliseen rakentamiseen. Siirrytään nyt tarkastelemaan vuotta 2025 ja viimeistä vuosineljännestä. Vuosi oli meille ennätyksellisen kasvun vuosi. Liikevaihto nousi yli 870 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 6,7 prosenttia ja tilauskanta oli vuoden lopussa 723 miljoonaa euroa. Jos mietimme, millaisiin odotuksiin lähdimme vuoteen 2025, tämä oli kyllä hurja suoritus koko yhtiöltä. Me saavutimme myös pitkän aikavälin liikevaihtotavoitteemme. Mistä tämä kasvu sitten tuli? Liikevaihto ja kannattavuus paranivat kaikissa toimintamaissamme, mikä oli ehdottomasti yksi vuoden merkittävimmistä onnistumisista. Ennätykselliseen liikevaihdon kasvuun vaikutti suurempien projektien eteneminen. Eteneminen suunniteltua paremmin. Positiiviseen tuloskehitykseen vaikutti myös käynnissä oleviin projekteihin saadut lisätilaukset sekä yleiskulujen pysyminen maltillisella tasolla. Ympäristöteknologian liiketoiminta vahvistettiin yritysostoilla ja maakaupoilla, ja Virossa sähköalan osaamista kasvatettiin yritysoston kautta. Ympäristöteknologia ja kiertotalouden palvelut tuovat meille tärkeää jatkuvaa liikevaihtoa. Myös Rail Baltican megahankkeen kehitysvaihe eteni suunnitellusti. Tulevien vuosien tilauskanta tukee tulevaa työmäärää. Jos lyhyenä yhteenvetona voisi sanoa, että vuosi päättyi selvästi odotuksia paremmin ja vahvemmin. Projektit etenevät hyvin, kannattavuus parani ja strategisia laajentumisia saatiin vietyä eteenpäin. Tässä muutama konkreettinen esimerkki viimeisen vuosineljänneksen onnistumisista. Vantaan ratikkahanke nytkähti viimein eteenpäin ja allekirjoitimme sopimuksen ratikan itäosan ensimmäisen vaiheen toteutuksesta. Hanke on merkittävä ja vahvistaa asemamme kaupungin raideliikenteen rakentajana. Ruotsissa meidät valittiin toteuttamaan maanrakennustöitä ja siltoja Norrbotniabananin projektille. Urakan arvo on noin 158 miljoonaa kruunua eli noin 14,5 miljoonaa euroa, ja Ruotsi on meille strategisesti tärkeä kasvualue, ja tämä hanke asemoi meitä entistä vahvemmin Ruotsin kasvavalla inframarkkinalla. Voitimme myös urakan Helsingistä. Mäkelänkadun peruskorjaus sisältää sekä kadun rakentamista ja monipuolisia kunnallisteknisiä töitä. Kuten jo todettiin, niin isot projektimme etenevät vuoden aikana odotettua paremmin ja tässä nähdään muutamia esimerkkejä vuoden aikana merkittävistä liikevaihtoa tuottaneista projekteista. Ensimmäisenä tuolla Stegran-hanke, joka on ollut yksi tämän ja edellisen vuoden keskeisimmistä projekteista ja erittäin tärkeä referenssi GRK:lle yksityiseltä sektorilta. Rakennustyöt ovat siirtymässä nyt seuraaviin vaiheisiin, joten infrarakentamisen työmäärä Stegran kanssa tulee laskemaan tai vähenemään tänä vuonna. Hailuodon kiinteä yhteys on merkittävä hanke, joka eteni katsauskaudella hyvin ja näkyy selvästi liikevaihdossa. Myös Espoon kaupunkirata väylähanke on edennyt suunnitellusti ja tuottanut merkittävää työmäärää vuoden aikana. Radan kunnossapito on meille tärkeää, tasaisesti liikevaihtoa tuottavaa osa-alue. Tämä tasaa projektien kausivaihtelua ja parantaa kaluston käyttöastetta. Aloitimme Lounais-Suomen rataverkon kunnossapidon vuonna 2002 ja nyt pääsemme toteuttamaan Väyläviraston kanssa solmitun kunnossapitosopimuksen optiokauden. Tämä jatkokauden lunastaminen tarkoittaa ja osoittaa, että olemme onnistuneet tässä. Ratojen kunnossapitourakassa. Muita merkittäviä hankkeita ovat olleet muun muassa Postipuiston kaupungin rakentaminen Helsingissä sekä Vasaloppsvägen Ruotsissa. Haluan tässä myös nostaa esille, että äsken mainittujen isompien projektien lisäksi liikevaihtomme koostuu myös tärkeistä pienemmistä projekteista sekä myös jatkuvasta liiketoiminnosta. Jatkuvaa liikevaihtoa meille kertyy muun muassa kunnossapidossa ja ympäristöteknologian kiertotalouspalveluista. Suomen osalta nämä jatkuvat toiminnot tuottavat noin 10 % liikevaihdosta. Kuten äsken totesin, jatkuvan liikevaihdon kertyminen ja osuuden kasvattaminen on meillä tärkeää, sillä se tasaa kausivaihtelua ja tuloksen heilahtelua. Iso osa liikevaihdosta muodostuu pienemmistä puroista. Ja kuten oikeanpuolinen graafi kertoo, meillä on käynnissä noin 300 projektia, josta yli 90 % on suuruudeltaan alle 10 miljoonaa euroa. Vaihtelevat projektien koot kertovat GRK:n kyvykkyydestä palvella tehokkaasti ja kannattavasti niin pieniä muutaman hengen työmaita kuin laajoja allianssikokonaisuuksia. Käydään seuraavaksi läpi markkinanäkymiä, GRK:n strategia, sen tavoitteita ja miten aiotaan päästä niihin tavoitteisiin. Suomessa väylärahoituksen painopiste siirtyy suurempiin investointeihin. Puhtaan siirtymän investoinnit, kuten tuuli- ja aurinkopuistot, vetyhankkeet ja kantaverkon vahvistaminen alkavat näkyä rakentajien tilauskannoissa ja tarjoavat tulevia projektimääriä. Ratarakentamisen näkymät ovat valitettavasti edelleen maltilliset. Ja kuten kommunikoimme viime vuoden syyskuussa toteuttaessamme muutosneuvottelut rataliiketoiminnassa, Suomen markkina kokonaisuudessaan kasvaa ennusteen mukaan noin kaksi prosenttia ja useita merkittäviä projekteja on tulossa tarjottavaksi. Laajentuminen Ruotsissa on meille erittäin tärkeä ja strategian keskiössä, ja juuri Ruotsissa markkina kasvaa nopeiten. Energiasiirtymä, turvallisuuspoliittiset tarpeet ja historiallinen kehys. Historiallisen suuren väylärahoituksen kehys tulee kiihdyttämään investointeja. Rautatiehankkeissa investointitaso pysyy korkeana ja panostuksia kohdistuu myös satamiin, puolustukseen ja muuhun kriittiseen infraan. Infra-alan kokonaisinvestointien ennakoidaan kasvavan jopa 8 % vuonna 2026. GRK:lla on erityisen paljon voitettavaa nimenomaan Ruotsissa. Virossa inframarkkinan kasvu on vahvasti yhden suuren hankkeen vetämänä. Rail Baltica kasvattaa erityisesti maarakentamisen ja siltarakentamisen volyymeja. Lisäksi investoinnit uusiutuvaan energiaan, vihreään vetyyn ja liikenneinfrastruktuuriin tukevat koko sektorin kasvua, ja Viron rakennusalan ennakoidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2026. Positiivista on, että kaikissa toimintamaissa kaupungistuminen on yksi selkeä kasvun ajuri. Energiasiirtymä, turvallisuus ja kriittinen infra muodostavat selkeät kasvun ajurit meille. Nämä luovat meille vahvat edellytykset projektivolyymin hyvälle jatkumiselle tulevina vuosina. Siirrytään sitten tarkastelemaan yksityissektorin roolia. Julkinen sektori on ollut pitkään GRK:n tärkein asiakassegmentti. Mutta kuten graafista näkee, viime vuosien aikana yksityissektorin merkitys on kasvanut selvästi. Kasvua vauhdittavat erityisesti teollisuuden suuret investoinnit, kuten datakeskukset, energiaintensiivinen teollisuus ja uudet tuotantolaitokset. Nämä mittavat projektit vaativat merkittävää infrastruktuuria, väyliä, perustusinfraa ja verkostoinfraa sekä liikenteen ratkaisuja. Kohdemaiden sitoutuminen päästövähennyksiin ja energiasiirtymä tulevat tulevaisuudessa näkymään kysynnässä. Vaikka tuuli- ja aurinkopuistojen sekä vetyhankkeiden saralla on ollut viime vuosina aika hiljaista, ei tarve puhtaille energiaratkaisuille ole kadonnut minnekään. Energiamurroksen saadessa taas vauhtia, kantaverkon kapasiteettitarpeet kasvavat. Tarpeet edellyttävät laajoja infra- ja sähkönsiirtorakenteita, mikä lisää yksityisten toimijoiden tilauksia. Viime vuosina epävakaa geopoliittinen tilanne on kasvattanut logistiikan ja huoltovarmuuden merkitystä. Yritykset investoivat varastoihin, terminaaleihin ja keskuksiin, ja julkinen sektori varmistaa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden. Lisäksi kiertotalous ja ympäristöteknologian merkitys tulee korostumaan ja näiden ratkaisujen hyödyntäminen tulee olemaan yhä tärkeämpi osa teollisuuden investointitarpeita. Olemme tänään julkaisseet tiedotteen, jossa kerromme päivittäneemme strategiamme sekä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita. Muutokset strategiassa ja taloudellisissa tavoitteissa heijastavat paremmin meidän kasvutavoitteitamme. Käydään siis läpi GRK:n strateginen tahtotila ja ne päävalinnat, jotka ohjaavat yhtiön kehitystä vuoteen 2028 saakka. Meillä on kolme selkeää pitkän aikavälin tavoitetta: kilpailukykyinen joukkue, kannattava kasvu ja kestävän rakentamisen edelläkävijyys. Nämä muodostavat koko strategiamme selkärangan. Meillä on strategiset kasvualueet, joissa haluamme menestyä sekä toimintatavat, joilla tavoitteisiin päästään. Aloitetaan strategisista kasvualueista. Haluamme menestyä kriittisen infran ja puolustushallinnon hankkeissa ja vahvistaa roolejamme vihreän siirtymän projekteissa sekä laajentaa toimintaa uusille infrarakentamisen alueille erityisesti Ruotsissa, jossa näemme, että potentiaali on suuri. Käyn näitä läpi tarkemmin vielä tulevissa esityskalvoissa. Strategian onnistuminen edellyttää meiltä yhtenäisiä toimintatapoja ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Päätöksenteon tulee olla lähellä asiakasta ja jokainen kantaa vastuuta projektien onnistumisista. Kannattava kasvu on toimintamme keskiössä. Me pidämme huolta, että projektit ovat hallittuja, riskit arvioituja ja kustannusrakenne terve. Jotta voisimme olla kilpailukykyisin joukkue, meidän täytyy vetää puoleemme parhaat osaajat, kasvattaa heitä ja saada pidettyä heidät talossa. Panostamme johtamiseen, osaamiseen, kehittämiseen ja siihen, että arjen toimintatavat johtavat onnistumiseen. Onnistumisia jokaisessa työmaassa. Mitä sitten olemme tehneet tänä vuonna strategian toteuttamiseksi? GRK Power on nyt täydessä käynnissä ja keskittyy 110 ja 400 kilovoltin siirtoverkkojen ja sähköasemien rakentamiseen. Ensimmäiset hankkeet ovat jo aloitettu ja liiketoiminta tukee sekä energiasiirtymää että nykyistä infraosaamistamme. Ruotsin laajentumista varten olemme vahvistaneet Etelä-Ruotsin organisaatiota rekrytoimalla sinne kokeneet johtohenkilöt. Avasimme Tukholmaan uuden toimipisteen. Tukholma toimii kasvun tukijalkana ja parantaa alueellista peittoamme. Olemme myös voittaneet ensimmäiset projektit Etelä-Ruotsin alueelta. Virossa taas laajensimme ostamalla A-Kaabelin. Kauppa vahvistaa sähköalan osaamista ja parantaa kykyämme toteuttaa laajoja infra- ja sähköistysurakoita Suomessa. Ostimme ASM Kiviainespalvelu Oy:n sekä hankimme uuden toimipisteen Tarasten kiertotalousalueelta. Lisäksi teimme kiertotalouteen liittyviä maakauppoja, joilla laajennamme ympäristöteknologian liiketoimintaa kokonaisuutena. Kokonaisuutena tarkastellen olemme tehneet määrätietoisia ja strategian mukaisia siirtoja kaikissa toimintamaissa sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Näillä toimenpiteillä tuemme tavoitetta. Tavoittelemme kasvua tuleville vuosille. Mitä nämä strategiamuutokset tarkoittavat numeerisesti? Käytännössä taloudelliset tavoitteemme ovat pysyneet pääosin ennallaan, mutta olemme nostaneet pitkän aikavälin kasvutavoitteitamme. Eli erityisesti liikevaihtotavoitteen tasoa. Uusi tavoitteemme on yli 950 miljoonaa euron liikevaihtoa vuoteen 2028 mennessä. Aiempi tavoite oli 750 miljoonaa euroa. Kaikki muut taloudelliset tavoitteet säilyvät ennallaan ja ohjaavat meitä edelleen kannattavaan kasvuun, terveeseen pääomarakenteeseen ja vahvaan pääomatehokkuuteen. Kuten jo mainitsin aiemmin, viime vuoden kasvu on ollut ennätyksellisen vahva. Orgaanista kasvua. Päivitetyn liikevaihtotavoitteen 950 miljoonaa euroa vuonna 2028 saavuttaminen edellyttää onnistunutta liiketoiminnan laajentamista, laajentamista uusille maantieteellisille alueille sekä palveluvalikoiman laajentamista infrarakentamisen eri osa-alueille. Kasvutavoite perustuu myös harkittuihin yritysostoihin. Avaan nyt hieman enemmän strategisia prioriteettejamme tälle strategiakaudelle, josta jo aiemmin mainitsin. Ensimmäiseksi geopoliittinen tilanne lisää investointeja puolustukseen, rajaturvallisuuteen ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin. Lisäksi haluamme menestyä kriittisen infran ja puolustushallinnon hankkeissa. Meillä on jo kokemus vastaavista hankkeista kaikissa toimintamaissa ja aiomme vahvistaa roolejamme tässä segmentissä. Toiseksi laajentuminen Ruotsissa. Ruotsin infrakysynnän odotetaan kasvavan selvästi. Muita toimintamaita nopeammin. Siksi tähdämme markkinan avaamiseen Etelä-Ruotsissa ja markkinaosuuden kasvattamiseen koko maassa. Kasvua tukevat energiasiirtymän ja teollisuuden suuret investoinnit, sähköverkkojen vahvistaminen sekä kriittisen infran kehittäminen. Olemme onnistuneet. Olemme saattamassa omaa osuuttamme loppuun Stiegran työmaalla, missä olemme todistaneet kyvykkyytemme. Ja sitten kolmanneksi Vihreän siirtymän ja teollisuuden investointien hyödyntäminen. Sähköverkkojen vahvistaminen. Vetyhankkeet. Teollisuuden uudet investoinnit lisäävät koko ajan infran tarvetta. GRK Powerin perustaminen ja sen laajentaminen tukevat suoraan tätä kasvusegmenttiä. Strategiset prioriteettimme perustuvat siihen, että pystymme hyödyntämään Ruotsin vahvaa markkinakasvua, kasvavaa kysyntää kriittisessä infrassa ja energiasiirtymän avaamia mahdollisuuksia. Nämä kolme painopistettä ohjaavat kasvu- ja kilpailukykystrategiaa strategiakaudella. Mitä me sitten haemme yritysostoilla? Yritysostot tulevat olemaan entistä tärkeämpi osa kasvustrategiaa, ja niitä tehdään kahdella selkeällä tavoitteella. Ensinnäkin haluamme vahvistaa erikoisosaamistamme eli täydentää niitä palvelualueita, joissa näemme kasvua ja joissa asiakkaiden tarpeet muuttuvat nopeasti. Toiseksi yritysostot ovat meille väline epäorgaaniseen kasvuun erityisesti Ruotsissa, joka on selvästi nopeimmin kasvava markkina. Yrityskauppojen avulla voimme avata uusia alueita ja vahvistaa paikallista markkina-asemaa nopeammin kuin pelkällä orgaanisella kasvulla. Yritysostojen pitää kuitenkin täyttää tietyt kriteerit. Ensinnäkin ostettavan liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Lisäksi yrityksen on täydennettävä GRK:n palvelutarjoamaa lisäarvon tuottamiseksi, ja lopuksi kulttuurilla on olennainen merkitys. Eli etsimme yrityksiä, joilla on yrittäjämäinen tekemisen tapa ja haluavat sitoutua pitkällä aikavälillä. Emme siis hae yritysostoja vain volyymin kasvattamiseksi, vaan vahvistamme osaamista laajentuaksemme markkinalle ja rakentaaksemme pitkän aikavälin kasvua. Ja ennen kuin annan puheenvuoron Markulle, haluan kiittää henkilöstöämme, yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme erinomaisesta työpanoksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Mutta seuraavaksi annan puheenvuoron Markulle, joka käy tarkemmin läpi vuoden 2025 luvut ja ohjeistus vuodelle 2026. Ole hyvä Markku.

Markku Puolanne
26:43 - 36:59

Kiitos Mika ja hyvää iltapäivää minunkin puolestani. Olen Markku Puolanne ja toimin talous- ja rahoitusjohtajana GRK:lla. Kuten Mika tuossa alussakin totesi, niin meillä vuoden 2025 luvut olivat erittäin hyvät. Liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan noin 20 % päätyen 870,2 miljoonaan euroon. Viimeisellä vuosineljänneksellä meidän liikevaihto kasvoi Virossa, laski pikkuisen Suomessa ja Ruotsissa, mutta viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli käytännössä samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Koko vuoden kasvuun vaikutti meidän isojen projektien eteneminen ennakoitua nopeammin ja myöskin se, että saatiin olemassa oleviin merkittäviin projekteihin lisätöitä, joita pystyttiin jatkamaan saman tien runsaasti. Olemme puhuneet paljon liiketoimintamme kausivaihtelusta, ja graafeista näkyy hyvin esimerkiksi vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin osalta poikkeuksellisen suuri pylväs. Meillä alkuvuosi viime vuonna oli erittäin hyvä ja onnistunut, ja kasvu oli merkittävää aikaisempiin vuosiin. Mutta edelleenkin kvartaaleista näkyy, niin meillä on kvartaalien välillä merkittäviä eroja. Jos katsotaan vähän meidän kasvua maittain, tuossa näkyy viimeisen kolmen vuoden kasvu. Suomessa kasvu on ollut 15 %. Lähtötaso on ollut tuolla kolmessasadassa ja puolessa miljoonassa. Pystytty kuitenkin kasvamaan jatkuvasti ja selkeästi. Ruotsin osalta kasvu on ollut todella selkeää, 44 % keskimäärin viimeisen kolmen vuoden aikana, ja Virossa ollaan kasvettu yli 50 %. Eli tämä nähdään, että Suomen lisäksi Ruotsin ja Viron markkinat ovat kasvaneet meille merkittäväksi tukijaloiksi. Tällä hetkellä Suomesta tulee vajaa 50 prosenttia liikevaihdosta, Ruotsista jo 40 prosenttia ja Virostakin noin 10 prosenttia. Kannattavuus: Myös viime vuoden kokonaiskannattavuus oli edelleen erittäin hyvällä tasolla. Oikaistu liikevoitto oli 6,7 prosenttia, ja olemme pystyneet myös nostamaan kannattavuustasoa viimeisten vuosien aikana. Tuossa näkyy noissa graafeissa hyvinkin se, että meidän kannattavuus vaihtelee kvartaalista toiseen liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi. Myöskin sen takia, että meillä on isoja projekteja ja yksittäiset muutokset projekteissa, niin mille kvartaalille osuu, niin niillä on iso vaikutus. Kuitenkin viimeisellä kvartaalilla oikaistu liikevoitto oli 4,7 % eli ihan kohtuullisen hyvällä tasolla. Kannattavuuteen myös on vaikuttanut se, että me saatiin kasvatettua meidän liikevaihtoa ja volyymeja. Ja kuitenkin meidän yleiskulut ovat pysyneet kohtuullisen hyvin kasassa. Lisäksi meidän projektit ovat edenneet hyvin, niin me ollaan pystytty purkamaan myös projektien riskivarauksia, joka näkyy tuolla kannattavuudessa. Tässä näkyy vähän tarkemmin liikevaihdon ja oikaistun liikevoiton muutoksia kvartaaleittain. Tuossa näkyy. Liikevaihto on ensimmäisellä kvartaalilla selkeästi pienin ja kasvaa kolmanteen kvartaaliin saakka, ja neljäs kvartaali liikevaihdon osalta laskee taas hieman. Tämä on perinteinen kausivaihtelu. Talvisaikaan on hankalampi rakentaa ja se vaikuttaa tuohon. Myös päällystys tehdään. Pelkästään kesäkaudella, mutta liikevaihdon osalta tuossa on kumminkin suhteellista säännöllisyyttä. Se on säännöllisyyttä, mutta oikaistun liikevoiton osalta tuossa on vielä selkeämpää vaihtelua. Kuten tuosta näkyy, niin ensimmäinen kvartaali on ollut useimmiten hyvinkin maltillinen tulos, joskus jopa negatiivinen tulos, ja se ruvennut kasvamaan Q2:lla. Se on painottunut hyvin paljon loppuvuoteen. Q3 on ollut hyvä, ja Q4 myös. Viime vuoden osalta näkyy tuo selkeä onnistuminen jo heti alkuvuodesta. Korkea liikevaihto ja korkea kannattavuus. Alkuvuonna projektien osalta tuloutuminen ja tuloksen kehitys oli tasaisempaa läpi vuoden. Siitä osoitusta. Tuo viimeinen kvartaali on ollut vähän heikompi, mutta tästä näkee, ettei liiketoimintaamme pitäisi tarkastella kvartaalitasolla. Meillä on isoja pitkiä projekteja, niin vuositason seuraaminen on paljon järkevämpää. Tulos oli ollut erittäin hyvä, ja tämä näkyy myös tunnusluvuissamme. Nettokäyttöpääoma on ollut erittäin hyvällä tasolla, miinus 150 miljoonaa. Tämä muutos tulee pitkälti siitä, että meidän asiakassopimuksiin perustuvat varat ovat kasvaneet. Eli nämä ovat ennakkomaksuja, projektivarauksia etupainoisesti. Maksuerätaulukoita projektista saatu, eli olemme pystyneet rakentamaan hyvin paljon asiakkaiden varoilla. Omavaraisuusaste kasvanut merkittävästi myös yli 50 prosenttiin. Tuossa on muutama syy. IPO toteutettiin viime vuonna. Sieltä saatiin 34 miljoonaa euroa varoja. Lisäksi tilikauden voitto 43 miljoonaa euroa on nostanut omavaraisuusastetta. Operatiivinen vapaa kassavirta on erittäin hyvällä tasolla. Siinä näkyy meidän liiketoimintamme. Liiketoiminnan kassavirta on ollut +158 miljoonaa euroa, joka sitten näkyy operatiivisessa vapaassa kassavirrassa. Investoinneissa meillä näkyy rahastosijoituksemme ja uudet liiketoimintahankinnat. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen. Meillä strateginen tavoite alle puolitoista. Ollaan onnistuttu erittäin hyvin. Ollaan tuolla alle miinus kolmessa. Tämä johtuu siitä, että meidän nettovelka on negatiivinen. Antaa erittäin hyvät tunnusluvut. Oman pääoman tuotto erittäin hyvällä tasolla. 27,8%. Meillä on oma pääoma kasvanut, mutta silti meidän tulos on ollut niin vahva, niin oman pääoman tuottoaste pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Niin kuin äsken totesin, niin nettovelka on negatiivinen. 246 miljoonaa johtuu siitä, että meillä on rahavaroja 249 miljoonaa, sijoituksia 35 miljoonaa ja velkoja hyvin maltillinen määrä. Meillä on pankkirahoitusvelkoja 24 miljoonaa ja IFRS 16 -velkoja 12–14 miljoonaa euroa. Tilauskanta. Tilauskanta on noin 700 miljoonaa euroa. 23 miljoonaa. Se laski edellisen vuoden lopussa, joka oli 845 miljoonaa, mutta kuitenkin nousi tuolta Q3:n lopusta. Meillä on aika hyvin. Tuo näkyy tuossa oikeanpuoleisessa maittain jakaantunut tilauskanta. Eli meillä jokaisesta maasta löytyy hyvin tilauskantaa ja tuolta oikealta ylhäältä näkyy. Meidän tilauskanta on erityisen vahva vuodelle 2026, mutta vuodesta 2027 eteenpäin niin selvästi tarvitaan lisää tilauskantaa. Tuossa oikealla alhaalla näkyy myös nämä meidän allianssit ja kehityshankkeet, joista ollaan voitettu, mutta jotka eivät näy tilauskannassa, niin niiden arvo on noin 400 miljoonaa. Sieltä löytyy muun muassa Vantaan ratikan toinen osa, Turun raitiotie, Rail Baltican projekti Virossa sekä Ruotsissa Luulajan sataman projekti. Katsotaan sitten meidän tulosohjeistusta vuodelle 2026 ja osingonjakoehdotusta. GRK:n osingonjakopolitiikan ja strategian mukaisesti osinkoa vähintään 40 % tuloksesta ja nettotuloksesta sekä yli ajan kasvavaa osinkoa. Hallitus esittää osingonjakoksi 0,43 euroa per osake, joka on osingonjakopolitiikan mukainen osinko. Lisäksi vuoden 2025 tulos oli poikkeuksellisen hyvä. Konsernin kassatilanne on erittäin hyvä, ja hallitus esittää tämän lisäksi vielä 0,10 euron lisäosinkoa per osake eli yhteensä 0,53 euroa per osake. Sitten vuoden 2026 näkymät. Mika tuossa kävikin osittain läpi. Me nähdään, että infrarakentamisen markkina on kasvava jokaisessa toimintamaassa. Kuitenkin kilpailu säilyy suhteellisen kireänä johtuen asuntorakentamisen suhdannekuvan heikkoudesta. Markkinassa on eroja. Eroavuuksia eri liiketoiminta-alueiden välillä. Muun muassa sähköverkkorakentamisessa ja kiertotaloudessa on erittäin hyviä mahdollisuuksia. Suomen puolella ja Ruotsissa nähdään kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia väylärakentamisen osalta sekä vihreän siirtymän hankkeissa. Puolustushallinnon ja rajaturvallisuuden investoinnit ovat myös kasvamassa. Ratapuolella niin Virossa on Rail Baltican hankkeita, mutta Suomessa me nähdään ratapuolen liiketoiminnan supistuvan. Ja näiden perusteella meidän ohjeistus vuodelle 26 on. Liikevaihto on 720 miljoonasta 870 miljoonaan ja meidän oikaistu liikevoitto on 40,5 miljoonasta 60 miljoonaan euroon. Ja taustana on se, että oletetaan meidän tilauskannassa olevien projektien tuloutuvan normaalisti ja myös kehityshankkeiden etenevän normaalisti vuoden aikana. Ja kun olemme maininneet tässä kausivaihtelusta ja kun katsotaan uloskin tuolta ikkunasta muuten, niin siellä on talvi. Tänä vuonna kausivaihtelu tulee olemaan selvästi suurempaa kuin aikaisempina vuosina. Eli meidän Q1 liikevaihto ja oikaistu liikevoitto tulee olemaan heikommalla tasolla kuin vuonna 25. Siinä lyhyesti taloudellinen katsaus ja sitten on aika kysymyksille.

Tiina Nieminen
37:10 - 38:16

Hyvää iltapäivää ja tervetuloa tähän tuloslähetykseen omasta puolestanikin. Olen Tiina Nieminen ja työskentelen viestinnässä. Kiitoksia tosi paljon kysymyksistä, niitä on tullut tänne mukavasti. Ilo myös saada lisää, eli laittakaa ihmeessä kysymyksiä tulemaan lisää. Täällä on ilahduttavaa, että on paljon kysymyksiä, mutta täällä on myös ensimmäinen kommentti, jossa joku on kirjoittanut 'kova tulos', ja aloitetaan tällaisella kommentilla. Kiitoksia siitä. Mä ajattelin kun olen katsonut näitä kysymyksiä, niin ajattelin, että jaetaan nämä teemoihin, että aloitetaan Suomesta, siirrytään Ruotsiin ja otetaan loppuun yleisiä kysymyksiä. Suomesta on ratapuoleen liittyen tullut kysymyksiä ja ensimmäinen oli tähän kehitysvaiheessa olevaan Turun raitiotiehankkeeseen. Ja täällä kysytään, että millä aikavälillä odotetaan sitä Turun raitiotietä, että se toteutuu ja siirtyisi tilauskantaan.

Mika Mäenpää
38:17 - 38:36

Näillä näkymin aikataulu on sellainen, että päätös pitäisi tehdä tuossa kesäkuun aikana. Mutta se on. Tämä kehitysvaihe on edennyt hyvin, ja se on hyvällä mallilla. Ja nyt poliitikot päättävät, mitä seuraavaksi? Mutta kesäkuun aikana.

Tiina Nieminen
38:36 - 38:57

Eli kesällä kuullaan sitten lisää siitä. Sitten täällä viitataan varmaan tähän sekä markkinanäkymiin, mutta myös vähän taustoitukseen. Eli kysytään tästä, onko täällä Suomessa ratapuolella ongelmana kysyntä vai kilpailu? Miten näette?

Mika Mäenpää
38:58 - 39:25

No se on varmaan kombinaatio tästä, että niin kuin tuossa esityksessä nostin, niin Väylävirasto nyt panostaa isompiin urakoihin ja varsinkin tienpuolella on. Isoja tiehankkeita on menossa ja niihin menee nyt paljon Väyläviraston budjetista, niin sitten on laskennassa vähemmän tuolla ratapuolella, kun toimijoita on saman verran tai jopa enemmän, niin sitten kilpailu kiristyy.

Tiina Nieminen
39:27 - 40:03

Juuri näin. Hyvä siinä näyttääkin olevan. Suomeen liittyvät kysymykset ja seuraavaksi sitten hyppy seuraavaan maahan eli Ruotsiin, täällä kysytään. Yhteisesti oikeastaan, että miten Suomen ja Ruotsin puolustus infrahankkeet etenevät? Näettekö kasvua kahden vuoden aikana näissä? Ja tähän liittyen oli tullut toinenkin kysymys, joka liittyy näihin puolustushallinnon ja kriittisen infran hankkeisiin, että millaista roolia ne näyttelevät meidän liikevaihdossa tällä hetkellä.

Mika Mäenpää
40:04 - 40:43

Kyllä me nähdään kasvua, ja sehän on poliittisesti niin kuin päätös, että tullaan panostamaan enemmän tähän kriittiseen infraan ja satsaamaan rahaa sekä Suomessa että Ruotsissa, että se näkyy näissä Väylähankkeissa. Kun puhutaan sotilaallisesta liikkuvuudesta, niin se vaikuttaa siihen, että tulee tie- ja siltahankkeita ynnä muuta, ja kriittiseen infraan panostetaan sekä Ruotsissa että Suomessa; ja sama trendi nähdään myös Ruotsissa, eli käynnissä on hankkeita, joista ei voi puhua, mutta lisää on tulossa.

Tiina Nieminen
40:43 - 41:10

Juuri näin. Eli meillä on. Meillä on liikevaihdossa näitä puolustushallinnon ja kriittisen infran hankkeita, joista me ei voida kertoa. Ja sitten on välillisesti näitä hankkeita, joista sitten taas voidaan puhua eli normaalia tie- ja väylärakentamista. Onko antaa esimerkkejä vaikka Suomesta ja Virosta tämmöisistä hankkeista, joissa on otettu huomioon tämä huoltovarmuus ja kriittinen infra? Nyt viimeajoilta.

Mika Mäenpää
41:10 - 41:38

No meillähän on ollut Viron puolella raja-aidan rakentaminen esimerkkinä, ja samaa on ollut myöskin Suomessa, josta on ollut julkisuudessa. Sitten tämä tuore esimerkki on tämä VT9, jonka me luovutimme Väylävirastolle myös viime vuoden puolella, ja joka myös sisältää laskupaikan lentokoneelle, että tällaisia esimerkkejä löytyy. Sitten.

Tiina Nieminen
41:41 - 41:54

Juuri näin tämä on. Tämä on ehkä vielä. Tähän kriittiseen infraan liittyen täällä kysytään, että onko meillä arviota liikevaihtovaikutuksesta.

Mika Mäenpää
41:55 - 42:19

Siitä ei ole arvioitu, mutta siinä on. Jos katsotaan poliittisesti, että se puolitoista prosenttia infrabudjetista pitäisi mennä tähän, niin jokainen voi sitten laskea jos infrabudjetti on tiedossa niin paljon rahaa. Mutta se varmaan kohdistuu erilaisiin kohteisiin, että se on vaikea sanoa miten se vaikuttaa, mutta tulee vaikuttamaan selvästi kyllä.

Tiina Nieminen
42:20 - 42:47

Sitten julkiselta puolelta yksityiseen puoleen ja täällä on muutamia kysymyksiä Stegrasta. Lähdetään rullaamaan niitä eteenpäin. Täällä kysytään Stegran liikevaihtoa vuodelta 2025 ja meidän odotuksia liikevaihdolle vuodesta 2026. Mutta onko niin, että näitä liikevaihtolukuja ei kerrota ulospäin?

Markku Puolanne
42:47 - 43:01

Meillä on yksittäisten projektien lukuja lähdetty avaamaan sen tarkemmin, mutta kaiken kaikkiaan Stegran osuus on meidän. Projektin kokonaisvolyymi on yli 600 miljoonaa. Tilinpäätöksessä on avattu, ja myöskin se, että volyymi tulee selkeästi laskemaan jo vuonna 2026.

Tiina Nieminen
43:02 - 43:18

Juuri näin. Sitten Stegrasta kysymys. Puhuttiin tuosta kausivaihtelusta. Täällä on kysymys siitä, että miksi Stegran hankkeen tämän vuoden työt painottuvat loppuvuoteen. Onko syynä sääolosuhteet vai joku muu asia.

Mika Mäenpää
43:18 - 43:58

No niin kuin tuossa katsausraportissa tulee ilmi, niin meidän osuutemme Stegran työmaalla on lähtenyt liikkeelle huomattavasti pienemmällä intensiteetillä nyt tänä vuonna ja on ollut kova talvi. Kyllä aina sääolosuhteet vaikuttavat, mutta myöskin niin, että nyt se painopiste tulee siirtymään, että kesäkausi hyödynnetään paremmin nyt tänä vuonna. Mutta meillähän on se maatyöt siellä käynnissä, mutta kuitenkin ollaan loppusuoralla, että sopimus on. Sopimus on voimassa tämän vuoden loppuun, ja silloin pitäisi meidän osuutemme olla valmiina, että siltä näyttää.

Tiina Nieminen
43:59 - 44:13

Sitten Stegrasta on kysytty sen rahoitustilanteeseen viitaten, onko siihen liittyen merkittävää luottotappioriskiä.

Mika Mäenpää
44:14 - 44:32

Tämä on niin kuin kuuluu siihen normaaliin riskienhallintaan. Yleensä kaikissa projekteissa sitä hallitaan ja seurataan tarkasti ja siinä on erilaisia sopimusteknisiä ratkaisuja olemassa, ettei niitä pääse tapahtumaan. Että seurataan tarkasti.

Tiina Nieminen
44:34 - 44:54

Katsotaan paljonko. Stegraan liittyen vielä kysymyksiä. Nyt näyttäisi, että ne on käyty läpi seuraavaksi. Vähän niin kuin Pohjois-Ruotsiin ja samantyyppiseen projektiin. Haluttaisiin tietää, että missä tilanteessa on SSABn vihreän teräksen hanke Ruotsissa.

Mika Mäenpää
44:55 - 45:13

Kyllähän ollaan julkisten tietojen varassa, että projekti on lähdössä käyntiin. Se lähtee tämän vuoden puolella, että kyllä siinä sitten tullaan yrittämään. Yritetään olla mukana siinä kanssa niin kuin meidän osaamisella.

Tiina Nieminen
45:17 - 45:38

Täällä on sitten kysymys myös vähän. Vähän sinne Pohjois-Ruotsiin päin ja kysytään. Näistä meidän satamahankkeista. Täällä halutaan tietää ennen kaikkea Luulajan satamahankkeesta. Kysytään, että onko ne työt jo lähteneet käyntiin.

Mika Mäenpää
45:39 - 45:55

Ne ovat kehitysvaiheessa parasta aikaa. Että siinä suunnittelu on käynnissä, ja kyseessä on Ruotsin Samverkan -malli, joka vastaa Suomen allianssimallia ja jossa ensiksi suunnitellaan ja sitten siirrytään toteutusvaiheeseen myöhemmin.

Tiina Nieminen
45:55 - 45:58

Mitenkäs Uumajan satamahanke?

Mika Mäenpää
45:58 - 46:03

Uumajan satamahanke on käynnissä. Se on käynnistetty. Se on ihan normaali urakkamalli.

Tiina Nieminen
46:03 - 46:24

Joo, sitten selataan. Tänne on tullut lisää kysymyksiä. Kiitoksia niistä. Lähdetään ottamaan niitä. Me täällä kysytään Norrbotnian radasta, että miten se hanke etenee ja onko meille tulossa mahdollisesti sieltä lisää töitä.

Mika Mäenpää
46:25 - 47:01

No me ollaan mukana. Kuten tuli tuossa esityksessä esiin, olemme voittaneet. Olemme mukana useissa urakoissa siellä Norrbotniabanan-projektissa. Ja niitähän on nyt tulossa laskentaan. Mutta sanoin, että useita projekteja on nyt tulossa tämän vuoden puolella, sillä kyseessä on iso hanke. Että kyllä mä näen, että meillä on iso potentiaali ja voittaa lisäurakoita siinä ja siihen tullaan panostamaan ja satsaamaan, että se on strategisesti meillä hyvä markkina ja myös maantieteellisesti. Meillä on hyvä paikallinen organisaatio, ja uskomme kovasti.

Tiina Nieminen
47:01 - 47:04

Minkä kokoinen hanke se on kokonaisuudessaan.

Mika Mäenpää
47:04 - 47:13

Jos katsotaan koko Norrbotniabanan hanke, niin sen valtion budjetti. Se on noin 5,5 miljardia euroa, ja se on iso.

Tiina Nieminen
47:14 - 47:15

Tekemistä riittää.

Mika Mäenpää
47:15 - 47:16

Tekemistä riittää.

Tiina Nieminen
47:16 - 47:38

Kyllä. Sitten täällä on nyt näitä yleisiä kysymyksiä ja täällä viitataan tähän meidän datakeskusprojektiin, josta kerrottiin, että ollaan ensimmäinen sellainen saatu ja halutaan tietää, että mikä on meidän rooli näissä datakeskushankkeissa ja onko niitä odotettavissa mahdollisesti lisää.

Mika Mäenpää
47:40 - 48:08

Suomessa on nyt vilkasta datakeskusrakentamisessa. Datakeskuksia tulee ja paljon, ja siihen liittyy paljon infraa eli normaalia pohjan rakentamista, pohjanvahvistustoimenpiteitä ja tällaista maanalaisia putkia ym. Missä ollaan oikeasti hyviä ja vahvoja, mutta myös betonitöissä, kuten betoniperustuksissa ja vastaavissa, on isoja kokonaisuuksia ja investointeja, joissa on myös isoja potentiaaleja.

Tiina Nieminen
48:11 - 48:28

Sitten lähdetään yritysostojen pariin. Niistäkin tuossa esityksessä oli asiaa. Mihin yritysostot tulevat keskittymään? Suomi vai Ruotsi? Sähköverkot. Mitä muuta?

Mika Mäenpää
48:30 - 48:59

Tuossa oli varmaan lueteltu aika hyvin, että Suomi ja Ruotsi ja ja myöskin Viroa. Kyllä me haetaan hyviä potentiaalisia yrityksiä niin kuin kaikissa toimintamaissa. Sitten tulee kohdistua näihin kasvualueisiin kans, että laajennetaan esimerkiksi sähkörakentamisen marginaaleja, mutta myöskin muita yrityksiä.

Tiina Nieminen
49:01 - 49:20

Tässä jo yrityskaupoista, mutta investoinneista. Vähän liittyy aiheeseen, onko GRK:lta tulossa investointeja? erikoiskalustoa. Lähinnä varmaan viitataan nyt kalustoon, kuten porapaalutukseen, louhintaan ja stabilointiin.

Mika Mäenpää
49:21 - 49:44

Kalustoon investoidaan jatkuvasti, korvausinvestointeja tehdään joka vuosi, ja porapaalutus- ja pohjanvahvistusyksiköitä löytyy jo meiltä. Varmasti siinäkin tehdään korvausinvestointeja jatkuvasti. Jos nähdään, että on tarvetta lisätä kapasiteettia, niin sitä lisätään. Mutta se on semmoinen strateginen päätös sitten.

Tiina Nieminen
49:47 - 50:09

Sitten puhutaan hetken tarjouskilpailusta täällä. Täällä tiedustellaan, että nyt viitataan tähän tammi-kesäkuuhun, että miltä näyttää tarjouskilpailun ja päätöksentekotilanne. Onko mahdollista, että tilauskanta alkaa kääntymään kasvuun.

Mika Mäenpää
50:11 - 50:37

Potentiaali on iso markkinoilla nyt, että Suomessa ja varsinkin Ruotsissa on erittäin vilkasta. On paljon laskennassa, niin se tarkoittaa toki, että on potentiaalia voittaa urakoita. Ja tämä koskien myöskin Suomea, että nyt on isoja hankkeita oikeasti laskennoissa ja tulossa laskentaan. On ainakin mahdollisuuksia.

Tiina Nieminen
50:39 - 50:56

Sitten Markulle täältä muutamia kysymyksiä väliin. Täällä kysytään, että mikä on nousseiden rahoituskustannusten taustalla viimeisellä kvartaalilla? Millä tasolla uskotte rahoituskustannusten olevan tänä vuonna?

Markku Puolanne
50:56 - 51:22

Meillä rahoituskustannukset ovat suurimmalta osin. Rahat meille tulevat meidän Ruotsin yhtiöiden euromääräisistä valuuttaeristä, eli ne ovat realisoitumattomia valuuttakurssitappioita. Tällä hetkellä varsinaiset rahoituskustannukset itsessään eivät ole nousussa. Meillä itse asiassa varsin hyvä kassatilanne ja saadaan varsin hyviä tuottoja meidän kassavirrasta. Nämä kulut ovat enemmänkin realisoitumattomia valuuttakurssitappioita meidän euromääräisistä tai Ruotsin kruunumääräisistä valuuttaeristä.

Tiina Nieminen
51:23 - 51:41

Aivan. Ehkä en tiedä kummalle tulee vai haluatteko molemmat kommentoida tätä, niin täällä kysytään osingosta. Mihin lisäosinko perustuu ja miksi se oli niin pieni huomioiden ylisuuren kassan. Voimmeko odottaa huomattavan kokoisia yritysostoja?

Mika Mäenpää
51:44 - 52:13

No jos ensiksi kommentoidaan se ensimmäinen kysymys, niin hallitushan päätti esittää ja yhtiökokous päättää, että tähän on nyt päädytty, että meillä oli hyvä vuosi ja tämä on ehdotus, että ylitettiin meidän tavoitteitamme ja sen takia lisäosinkoa. Ja se on ihan niin kuin minun ymmärryksen mukaan osin osinkopolitiikan mukaisesti menty, niin jos Markku haluaa lisätä jotain tähän.

Markku Puolanne
52:13 - 52:27

Mutta kyllä se on nimenomaan se viime vuoden poikkeuksellisen hyvä tulos ja kassatilanne, mutta kuten olemme aikaisemmin todenneet, meillä on aikomuksia yritysostoihin, ja sen takia myös halutaan pitää kassa vahvana, jotta pystymme toteuttamaan nämä toivotut yritysostot.

Tiina Nieminen
52:28 - 53:00

Aivan. Nyt on tullut paljon lisää kysymyksiä. Ehkä siirrytään takaisin taas Suomeen. Kysytään, että Pohjois-Pohjanmaan tilannetta. Onko millainen markkina siellä Oulu, Liminka kaksoisraide ja toisaalta sitten kysytään myös kaivosteollisuudesta. Ja Lapin inframarkkinoista. Millaisena Pohjois-Pohjanmaa näyttää? Jos lähdetään Pohjois-Pohjanmaata ensin ylöspäin, niin miltä se näyttää?

Mika Mäenpää
53:01 - 53:42

Ilman muuta se on kiinnostava markkina meille, että siellä on sopivan kokoisia hankkeita ja meille sopivia, jotka sopivat hyvin palvelutarjontaamme. Niin se on kiinnostavaa. Ja samoin, jos mietitään Pohjois-Suomea, niin väylähankkeet kiinnostavat aina, ja myös muut isot infrahankkeet, jos kaupungit investoivat, esimerkiksi Oulun kaupunki. Jos tällaista tulee, niin se on yhtä kiinnostava kuin pääkaupunkiseutu, sillä koko Suomi on meidän markkina. Sitten tuolla kaivosteollisuuden puolella ei olla menty, että ei ole tässä vaiheessa osa meidän strategiamme.

Tiina Nieminen
53:44 - 54:08

Sitten voitaisiin puhua osaamisesta ja tästä meidän yhdestä strategisesta tavoitteesta, joka liittyy tähän ammattitaitoisten osaajien pitämiseen talossa ja heidän hankintaansa. Täällä kysytään, että miten varmistetaan, että päteviä toimihenkilöitä löydetään uusille hankkeillenne.

Mika Mäenpää
54:10 - 54:42

Kyllä tämä on osa meidän strategiamme, että panostetaan henkilöstöön ja yritetään jatkuvasti saada uusia osaajia. Harjoittelupaikkoja on tarjolla paljon joka vuosi. Eli viime vuonna meillä oli runsaasti. Jos mä muistan oikein, 110 työharjoittelijaa, ja heitä koulutetaan ja mentoroidaan, ja tähän panostetaan täällä jatkuvasti.

Tiina Nieminen
54:42 - 55:12

Täällä juuri olikin sitten seuraava kysymys, että panostatteko nuorten osaajien kouluttamiseen. Sanoit, että tosiaan kesätyöntekijöitä on pyritty paljon, paljon ottamaan joka kesä ja oppimaan niin kuin ammattiin GRK:ssa. Ja näin tehdään myös tänä kesänä. Kyllä Sitten kysymys vaihtuvuudesta. Oletteko onnistuneet pitämään avainhenkilöt vai onko ollut vaihtuvuutta?

Mika Mäenpää
55:13 - 55:37

Kyllä mä sanoisin, että aika hyvin, että meillä on onnistuttu. Hyvä kannustinjärjestelmä, joka myös on tärkeä elementti tässä, että ihmiset haluavat olla meillä töissä. Ja myöskin tietenkin on tärkeää, että satsataan ja panostetaan viihtyvyyteen, että ihmiset viihtyvät talossa. Sanoisin, että ollaan onnistuttu hyvin siinä.

Tiina Nieminen
55:38 - 55:42

Täällä on kysymys, että sitoutatteko henkilöstöönne osakkeilla.

Mika Mäenpää
55:44 - 56:00

Koska olemme nyt pörssiyhtiö, meillä on erittäin laaja henkilöstöomistus. Eli jos muistan oikein, yli 400 henkilöomistajaa on talossa jo, että aika merkittävä osuus.

Markku Puolanne
56:01 - 56:15

Tällä hetkellä ei ole olemassa osakepalkkiojärjestelmää. Meillä on kyllä erinäköisiä ajatuksia siitä. Mutta tosiaan meillä viime vuoden annin jälkeen noin 35 prosenttia henkilöstöstä omistaa osakkeita, joka on meidän kokoisessa yrityksessä aika korkea luku.

Tiina Nieminen
56:17 - 56:58

Kiitoksia. Nyt näyttää siltä, että me ollaan käyty kysymykset läpi. Lämmin kiitos niistä vielä. Täällä oli vielä viimeinen kommentti, että sisään tuleva urakoiden maksupostien rahankierto hyvin hoidettu. Niin tällainen kommentti vielä tähän loppuun. Lämmin kiitos omasta puolesta näistä kysymyksistä. Ja kiitoksia kaikille lähetyksen seuraajille. Kaikki materiaalihan löytyy sitten meidän verkkosivuilta. Myöhemmin voi käydä katsomassa esitystä. Myös tämä tallenne jää sinne ja materiaali muutenkin siellä. Omasta puolestani toivotan oikein mukavaa tulospäivän iltapäivää kaikille!

Mika Mäenpää
56:59 - 57:00

Kiitos.

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…