Ja tervetuloa HKFoodsin tammi-syyskuun osavuosikatsausta koskevaan infotilaisuuteen!
Minun nimeni on Juha Ruohola.
Esittelen katsauksen talousjohtaja Mika Tillin kanssa. Esityksen aikana voitte tuttuun tapaan kirjoittaa kysymyksiänne kuvan alla näkyvään viestilaatikkoon. Vastaamme niihin sitten tilaisuuden lopuksi.
Q3:n keskeisiä tapahtumia olivat vertailukelpoisen liiketuloksen kasvu, joka jatkui jo 11 perättäistä kvartaalia verrattuna vastaavan vuoden kvartaaleihin.
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos kasvoi.
Myynnin osalta myynti kasvoi vähittäiskaupassa ja Food servicessä sekä väheni suunnitellusti teollisuusmyynnissä ja viennissä, mikä paransi myynnin rakennetta. Vahvistimme asemaamme lihavalmistemarkkinassa.
Uusi hybridilaina tuo vuositasolla kahden ja noin 2,4 miljoonan euron korkosäästöt. euron korkosäästöt.
Baltian liiketoimintojen myyntiin liittyvä ehdollinen kauppahintasaaminen alaskirjattiin.
Vantaan ateriaalin jaon investointi valmistui. Päivitetty strategia keskittyy pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin ja näkymiin tuleville vuosille.
Tälle vuodelle näkymät ovat ennallaan.
Aloitetaan liikevaihdosta ja liiketuloksesta.
Myynti kasvoi Suomen vähittäiskaupassa ja Food service -sektorissa sekä väheni suunnitellusti teollisuusmyynnissä ja viennissä. Siipikarjatuotteiden ja sianlihan myynti kasvoi Food Service -sektorilla kaupallisten toimenpiteiden ja kannattavan tuotevalikoiman ansiosta. Haastavasta Foodservice-markkinasta huolimatta siipikarjatuotteiden ja kypsien ruokakomponenttien myynti kasvoi vahvasti teollisuusmyynnin ja viennin osalta.
Sianlihan myynnin kasvu Suomen vähittäiskauppaan on vähentänyt tarvetta heikommin kannattavalle myynnille teollisuuteen ja vientiin. Sian sivutuotteiden vienti Kiinaan heikkeni suurelta osin Kiinan tullipäätösten johdosta, mutta siipikarjan vienti Kiinaan kasvoi. Oikealta näkyy, että liikevaihtomme jatkuvien toimintojen osalta laski 1,8 %. Mutta suurin syy oli nimenomaan se, että teollisuusmyynnin ja viennin myynti väheni suunnitellusti. Liiketuloksen osalta vertailukelpoisen liiketuloksen kasvu jatkui. Viime vuoden vertailukausi oli vahva, mutta siitä huolimatta kannattavuus parani ja vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 4,8 prosenttia. Vertailukelpoista liiketulosta paransi myynnin parempi rakenne sekä tehostamisohjelmasta toteutuneet säästöt ja tuotannon tehokkuuden kasvu. Naudanliha.
Niukkuudesta johtuen naudan hankintahinnan voimakas nousu heikensi vertailukelpoista liiketulosta.
Vertailukelpoinen liiketulos jatkuvien toimintojen osalta nousi siis 1,8 miljoonaan ja kasvua oli 1,4 % edellisen vuoden vastaavaan vertailukauteen verrattuna. Tässä on liikevaihtokehitys kvartaaleittain.
Myyntikanavien osalta nähdään tässä, että vähittäiskauppa ja Food Service ovat kasvattaneet osuuttaan kokonaismyynnistämme, ja vienti sekä teollisuusmyynti ovat vähentyneet, kuten äsken kerroin.
Kategorioiden tuoteryhmien osalta meillä on ollut hyvää kasvua erityisesti siipikarjassa. Ja tässä näkyy vertailukelpoisen liiketuloksen kehitys kvartaaleittain.
Viime vuoden kvartaali kolmonen oli vahva, mutta siitä huolimatta tänä vuonna päästiin paremmalle tasolle. Meidän strategiset investoinnit Vantaalla ja Eurassa ovat valmistuneet, ja Vantaan aterian tuotantolinja sai tuotteet markkinoille syyskuussa. Euran kypsien tuotteiden linja tuo tuotteet markkinoille toukokuussa.
Päivitettiin strategiaa ja taloudellisia tavoitteita ja pitkän aikavälin taloudellisissa tavoitteissa tehtiin muutos eli liiketulosprosenttitavoite nostettiin 5 %:iin ja sitten nettovelkaantumisastetavoite on alle 80 % ja lisäksi nostettiin osinkotavoite yli 50 % nettotuloksesta.
Taloudellisten tai strategisten painopisteiden osalta ensimmäinen painopiste meillä on kasvu valituissa ruokahetkissä ja kaksi valittua ruokahetkeä ovat meille mutkaton arki ja kunnolliset välipalat.
Toiminnallinen erinomaisuus on meille tärkeää sekä toiminnan että investointien automatisoinnin ja tuottavuusinvestointien kautta koko arvoketjua ajatellen.
Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tietenkin tärkeä. Ihmiset tämän tuloksen tekevät. Kestävä arvoketju. Panostamme kestävyysasioihin koko arvoketjun osalta.
Vastuullisuusohjelman teemat lähivuosina ovat ympäristö, hyvinvoivat eläimet, hyvä hallinto ja yrityskulttuuri ja ihmiset.
Ja jokaisen näiden teemojen alla on meillä selkeät ohjelmat ja tavoitteet, jotta näihin vastuullisuusohjelman haastaviin tavoitteisiin päästään. Tapaturmataajuuden osalta kehitys on ollut jälleen myönteinen.
Oikeaan suuntaan eli 15,9. Oli nyt Q3:lla tulos.
Näkymät tälle vuodelle ovat ennallaan, eli arvioimme konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen kasvavan viime vuodesta.
Tässä oli minun osuuteni ja seuraavaksi Mika Tilli käy noita talouslukuja tarkemmin.
Ole hyvä Mika! Kiitos Juha! Mennään taloudellisen katsauksen pariin ja aloitetaan ensin tuolta tuloslaskelman puolelta.
Ja täällähän meillä on mukana vain jatkuvat toiminnot. Kuten Juha tuossa katsauksessaan jo totesi, niin liikevaihto oli katsauskaudella 247 miljoonaa euroa ja siinä oli 1,8% laskua tuohon vertailukauteen nähden. Me kuitenkin pystyimme kasvamaan sekä vähittäiskaupassa että Food Service -kanavassa, mutta teollisuudessa ja viennissä myynti laski suunnitellusti. Meillä on tässä noin 0,9 miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tässä katsauskauden tuloksessa, joten kannattaa siirtyä suoraan tuohon vertailukelpoiseen liiketulokseen, joka kasvoi vahvasta vertailukaudesta huolimatta ja oli 11,8 miljoonaa euroa.
Liiketulosprosentti oli 4,8 ja tässäkin parannusta viime vuoteen, jolloin se oli 4,6. Tilikauden tulos parani ja oli 7,4 miljoonaa.
Viime vuonna se oli 6,4 miljoonaa. Ja tässä myös näkyy sitten nämä meidän laskeneet nettorahoituskulut eli 1,6 miljoonaa euroa tuli tuolta rahoituksen kautta hyvää tähän. Tilikauden tulos riville näin ollen.
Sekä tulos per osake että vertailukelpoinen tulos per osake paranivat.
Ja tuo vertailukelpoinen oli tuon 7 senttiä per osake. Siinä lähes viime vuoden tasolle päästiin, laskua 1,2%, ja tuossa jo edellä mainittujen syiden lisäksi, liikevaihtohan siellä keväällä painoi. Nuo lakot. Sekä käyttökate että liiketulos paranivat.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 22,9 miljoonaa euroa. Siinä parannusta viime vuoteen 5,5 miljoonaa euroa.
Kumulatiivinen liiketulosprosentti oli näin ollen 3,2, kun viime vuonna jäätiin 2,4.
Tilikauden tulos oli selkeästi parempi kuin viime vuonna, 10,2 miljoonaa euroa positiivinen, ja tässä parannusta 9,3 miljoonaa euroa, josta nettorahoituskulujen pienenemisen osuus oli 3,7 miljoonaa euroa.
Sitten mennään seuraavaksi tuonne rahavirran ja taseen puolelle, ja täällä sitten puolestaan on mukana myös nuo lopetetut toiminnot.
Liiketoiminnan rahavirta oli 6,4 miljoonaa.
Tässä pientä laskua vertailukauteen nähden ja tämä lasku tuli Tanskan liiketoimintayksiköstä, joka teki viime vuonna merkittävää positiivista käyttökatetta. Niin se tietysti puuttuu nyt sitten tämän vuoden luvuista, joten kumulatiivisesti liiketoiminnan rahavirta on 23 miljoonaa euroa. Hiukan parempi kuin viime vuonna, jolloin se oli 2,4 miljoonaa.
Rahavirta investointien jälkeen oli 8,4 miljoonaa, kun viime vuonna se oli 6,8.
Ja tässä nyt sitten rahavirta on parempi kuin tuo liiketoiminnan rahavirta, koska me saimme nyt sitten tuon viimeisen kiinteän kauppahinnan summan tuolta Baltiasta, eli 10 miljoonaa euroa tuli siihen.
Positiivinen kehitys näkyi tuolla rivillä.
Viime vuoden vertailuluvuissa näkyy sitten se toiseksi viimeinen kiinteä kauppahinta, 5 miljoonaa euroa.
Eli nyt me olemme saaneet koko 70 miljoonan euron kiinteän kauppahinnan Baltiasta. Samaan aikaan me teimme siihen ehdolliseen kauppahintaan saatavaan nyt katsauskaudella 6,9 miljoonan euron alaskirjauksen.
Ja todettakoon vielä selvyyden vuoksi, että sillä ei ole kassavirtavaikutusta, eli se ei näy tässä, vaan se näkyy sitten tuolla lopetettujen toimintojen tuloksessa, josta löytyy oma erittely tuolta meidän pidemmästä raportista. Sitoutuneen pääoman tuotto kääntyi positiiviseksi ja oli 4,8 prosenttia, kun viime vuonna se oli vielä miinus 2,4 prosenttia. Tässäkin on hyvä huomioida, että nuo vertailukelpoisuusasiat vaikuttavat tähän ja jos me niillä tuota vielä oikaistaisimme, niin se olisi ollut 9,5%.
Korollinen nettovelka laski selvästi noin 55 miljoonaa euroa ja oli 159 miljoonaa.
Tässähän meillä on mukana myös nuo IFRS 16 mukaiset leasingvastuut, joita oli noin 85 miljoonaa euroa.
Nettovelkaantumisaste laski myös selkeästi noin 15 prosenttiyksikköä ja oli 81,7.
Ja tässäkin leasing-vastuulla on merkittävä rooli. Sen vaikutus tuosta kokonaisuudesta on 43,5 prosenttiyksikköä. Ja sitten tuo nettovelan ja käyttökatteen suhde myös laski selvästi ja oli 2,5, kun viime vuonna se oli vielä 3,5. Sitten kun tarkastellaan tuota korollisen nettovelan ja nettovelkaantumisasteen kehitystä vähän pidemmällä aikavälillä, niin nähdään tietysti, että vuoden 23 ensimmäinen vuosipuolisko oli tiukin tilanne ja ollaan saatu sekä konsernirakennetta muutettua että merkittävästi parannettua meidän kannattavuutta, niin se näkyy noissa luvuissa jo ihan mukavasti. Siellä syksyllä 2023 myytiin se Baltian liiketoiminta, ja Ruotsin liiketoimintakauppa näkyy tuossa käytännössä Q1:llä 2024.
Ja nyt nähdään sitten, että Tanskan liiketoimintakauppa vielä.
Tanska oli vielä vertailukaudessa mukana, mutta saimme sen kaupan päätökseen viime syksynä, 30. lokakuuta, ja sen velaton kauppahinta oli noin 45 miljoonaa euroa. Ja sen Tanskan vaikutus oli noin 16 prosenttiyksikköä nettovelkaantumisasteeseen. Meillä on hiukan nettovelka noussut tuolta vuodenvaihteesta niin kuin nettovelkaantumisastekin, mutta se on tyypillistä kausivaihtelua ja ehkä pienenä nyanssina, että kun uusittiin hybridi syksyllä tai loppukesästä, niin hybridin pienenemisen vaikutus on noin 5 prosenttiyksikköä tuohon nettovelkaantumisasteeseen.
Mutta tuossa Juha jo totesi, että mehän saatiin merkittävä vuotuinen korkosäästö, noin 2,4 miljoonaa euroa, tästä hybridivaihdosta.
Sitten vielä velkaprofiili ja erääntymisjakauma tuosta oikealta.
Jos lähdetään liikkeelle, niin siinä näkyy tuo meidän korollinen velka lainalajeittain, jota oli ilman niitä leasingvastuita 114 miljoonaa euroa, joka jakautui noin 90 miljoonaan euroon. Viime kesänä uusittu joukkovelkakirjalaina ja yritystodistuksia meillä oli noin 20 miljoonaa euroa tässä raportointihetkellä ja sitten vähäinen määrä noita EQ-lainoja ja muita lainoja.
Sitä leasingvastuuta tosiaan oli noin 85 miljoonaa euroa tämän päälle. Ja sitten se uusi hybridi, 20 miljoonaa euroa esitetään yhtiön omana pääomana.
Vasemmalla näkyy vielä tuo erääntymisjakauma.
Siellä on yritystodistusrahaa, sehän on lyhytaikaista rahaa. Sitä me sitten rullaillaan tarpeen mukaan eteenpäin.
Ja sitten tuo merkittävä erääntyy tuolla 27. Kesäkuussa erääntyy tämä 90 miljoonan joukkovelkakirjalaina ja risuaita sen päällä esitettynä tarkoittaa samassa yhteydessä neuvoteltua valmiusluottoa, jota meillä ei ole käytössä lainkaan. Sitten investoinnit.
Tässä sitten taas vain jatkuvat toiminnot, ja nyt nähdään, että kolmannen vuosineljänneksen investoinnit olivat 8 miljoonaa euroa ja merkittävästi suuremmat kuin viime vuonna. Mutta tässä on tämmöistä ajallista ajoituseroa, että tuossa kumulatiivisesti kun katsotaan niin 18,8 miljoonaa euroa ja ollaan kutakuinkin viime vuoden tasolla, hieman korkeammat investoinnit. Strategiset investoinnit ovat korostuneet tänä vuonna, erityisesti Seuran kypsien komponenttien linjassa ja Vantaan aterialinjassa. Ja siellähän kuitenkin se pääasiallinen draiveri niille investoinneille on ollut, että me pystytään vastaamaan kasvuun näissä kasvavissa kategorioissa. Toki näihin aina liittyy vähän tehostamiselementtejäkin, että kypsiin komponentteihin liittyen me pystytään sitten kotiuttamaan alihankintaa, josta syntyy sitten myös säästöjä. Ja toisaalta Vantaalla pystytään purkamaan noita vähän kalliimpia viikonloppuvuoroja, kun kapasiteetti kasvaa.
Viime vuonna tuottavuuden parantamiseen liittyvien investointien osuus oli isompi, ja siellä meillä oli raumanleikkuuprojekti sekä Forssan laatikointiprojekti, joista syntyneet säästöt ovat näkyneet viime vuoden kesästä eteenpäin. Liiketoiminnan rahavirta sisältäen lopetetut toiminnot käytiin oikeastaan jo läpi. Sitten, jos mennään tuonne tuotepuolelle perinteisesti näiden numeroiden perään, niin tässä vähän näkyy näitä. HK HK brändin alla olevia syksyn uutuuksia esiteltiin, ja taisin viimeksi jo vähän tuota yläriviä teaserina esitellä. Eli tosiaan meille tuli kolme tuotetta. Siinä on viljaporsaspohjaisia tuotteita ja nautatuote, niin tämmöiset lastut. Ja taisin viimeksi vähän liioitella, kun sanoin, että viidessä minuutissa näistä saa valmista, mutta sittemmin minua on ohjattu ja oikaistu, että kuulemma kolme minuuttia riittää. Kannattaa kokeilla. Näissähän on kaikissa myös Sydänmerkki. Sitten on maakarit. Brändin alle on tuotu uusia leivänpäällisiä tähän syksyyn, laadukkaita sellaisia. Siinä voi vaikka tulevana viikonloppuna yllättää isän hyvällä aamiaisella, jossa on laadukkaat leikkeleet päällä.
Ja tässä myös kaikissa kolmessa tuotteessa on Sydänmerkki. Joulu tulee, vaikka ei uskoisi.
Kehä ykkösellä auto näytti +11 astetta ja vettä vihmoi, mutta sieltä se kuitenkin tulee.
Ja pikkujoulukausi on mitä parhaimmin käynnissä, joten niihin meillä löytyy myös laaja tuotevalikoima.
Kun kuluttajilta kysyttiin, niin 80 % suomalaisista aikoo syödä kinkkua joulupöydässä.
Eli kinkku on edelleen ykkönen.
Siinä hyvänä kakkosena on porkkanalaatikko ja kolmantena joulupuuro.
Ja tässä on erilaisia kinkkuja. Meillä on noita perinteisiä potkallisia ja sitten on vähän pienempiä. Löytyy kevyempiä kinkkurullia ja ulkofileitä. Jos on kiireinen tai epäröi, osaako sen kinkun paistaa oikein, niin hyvät ohjeet toki löytyvät netistä, mutta löytyy myös kypsiä kinkkuja ja sitten ihan valmiita siivuja. 13 prosenttia suomalaisista aikoo syödä kalkkunaa jouluna.
Ei hätää, meiltä löytyy sinnekin sekä juhlafile, jonka voi itse paistaa, tai sitten jo valmiiksi kypsä savustettuna tuote. Sitten vielä Kariniemen uutuuksia. Kariniemestä kun puhutaan, on aina pakko todeta laaja tuotevalikoima ja helppokäyttöisyys.
Ja täällähän tuo Sydänmerkki aivan erityisesti korostuu. Meillä on kaiken kaikkiaan jo yli 200 Sydänmerkki-tuotetta eri kategorioissa. Tuohon juhlakauteen sopii hyvin tuo appelsiiniyrttituote.
Tuolla alhaalla keskellä näkyy tuommoinen kanapata.
Erittäin kätevä. Voi valmistaa rasiassaan, laittaa uuniin ja käydä vaikka lenkillä, ja siellä on ruoka odottamassa.
Mutta sitten olemme myös käyttäneet viisaasti investointiresurssejamme.
Tuossa näkyy nyt useampi tuommoinen kypsät ja helpot tuotteen alla erilaisia suikaleita ja fileitä, joten nämä tuotteet tulevat meidän Euran uudelta Component tuotantolinjalta.
No sitten aina ei tarvitse itse tehdä.
Löytyy myös hyviä valmiita ratkaisuja tuolloin. Mäkitalon salaatteja vasemmassa reunassa, ja tupla viittaa siihen, että näissä tuotteissa täytettä on kaksinkertaisesti. Eli erittäin ruokaisia salaatteja.
Löytyy erilaisia burgereita, vaikkapa välipalana nälkään. Mutta sitten tuossa keskellä on taas pari vähän suurempaa tuotetta.
Noita meidän HK:n Iso Maku -sarjasta, niin nämä ovat puolestaan Vantaan uudelta aterialinjalta, ja erityisesti tuo kanapasta on lähtenyt oikein hurjaan myyntiin.
Että se on myös hyvä osoitus, kun ei aina tarvitse olla rakettitiedettä.
Kun tehdään vähän paremmin hyvää, niin sitä kyllä kuluttajat arvostavat. Ja marraskuun kaamoksesta jos haluaa sitten halvalle matkalle, niin tuolta Vida-maailmasta löytää noita Makuseikkailuja.
Sitten vielä viimeinen dia minun osuudessani.
Ennen kuin mennään noihin kysymyksiin, niin muistuttaisin vielä tämän vuoden taloudellisesta raportoinnista.
Meillähän on tilinpäätöstiedote, joka tulee sitten helmikuun 13. päivä. Vuosikatsaus viimeistään viikolla 14 ja varsinainen yhtiökokous pidetään sitten Suomen Turussa 22.4. Ja tuossa alla vielä noita osavuosikatsausten ja puolivuotiskatsausten päivämääriä.
Q1 16.5. Puolivuotiskatsaus 5.8. ja sitten kvartaali 3. Aikanaan 4. Päivä marraskuuta.
Minä päätän tähän osuuteni ja nyt olemme valmiita kysymyksiin, ja Juha varmaan tarkastelee niitä jo pian. Ole hyvä Juha ja siirry kameran eteen. Kiitos Mika! Ja kysymyksiin on tullut hyvin.
täällä. Ensimmäinen kysymys on, että voitteko kommentoida, millaista ennakkomyynti joulukinkkujen osalta on tänä vuonna ollut vähittäiskauppojen suuntaan?
Suomessahan joulukinkkujen kokonaismarkkina on yli 5 miljoonaa kiloa ja me ollaan siinä joulukinkkujen puolella markkinajohtajia. Nämä kaupat alkavat ennakkomyyntisopimukset jo keväällä ja kyllä tämä joulu ihan hyvältä näyttää, ja kaikki suomalaiset kyllä saavat joulukinkun. Toinen kysymys. Liittyikö viime vuoden Q4:ään sellaisia hetkellisiä tekijöitä, että tulosta olisi tänä vuonna haastavampaa parantaa? Kyllä se Q4 oli viime vuonna ihan normaali, ja yhä meidän ohjeistus on sellainen, että koko vuoden osalta me näemme, että vertailukelpoinen liiketulos paranee viime vuoteen verrattuna. Sitten kysymys, miten Kiinan sianlihaa koskevat tullit vaikuttavat teihin suorasti ja epäsuorasti? Mehän emme vie tällä hetkellä sianlihaa lihana Kiinaan, vaan myymme sian sivutuotteita ja siipikarjan sivutuotteita Kiinaan. Siipikarjan osalta Kiinan vienti kasvaa erittäin hyvin suunnitelman mukaisesti.
Sianlihan osalta tuli tämä väliaikainen Tulli+ 21 prosenttia syyskuun alusta, ja se on tuonut hankaluuksia myyntiin Kiinan markkinoilla. Eli oma sianlihan tarjonta on kasvanut ja lisäksi USA asetti esimerkiksi Brasilialle 51 %:n tuontitullit.
Tästä syystä Brasilia on esimerkkinä ohjannut enemmän sianlihaa Aasian markkinoille, mikä painaa sianlihan markkinahintatasoa myös Kiinassa ja koko Aasiassa.
Näen kuitenkin, että meidän sivutuotteiden myynti Kiinaan tulee elpymään tässä lähiaikoina. Tämä oli väliaikaista, tämä pieni lasku.
Sitten. Oletteko tyytyväisiä nykyiseen myyntijakaumaan vai onko tarkoitus edelleen vähentää teollisuuden ja viennin osuutta? Meidän tarkoitus on kasvattaa vähittäiskaupan ja suurtalous Food servicen myynnin osuutta meidän kokonaismyyntisalkusta. Tämä voi tarkoittaa, että se silloin vähentää myös teollisuuden ja viennin osuutta.
Kuitenkin viennin osalta meillä on hyvin kannattavaa sivutuotteiden vienti ja varsinkin siipikarjan sivutuotteiden vienti on kasvussa. Kuten sanoin, uskon, että Kiinaan suuntautuvan viennin osuus ei ainakaan tule suhteellisesti laskemaan ensi vuonna. Sitten kysymys. Mainitsitte, että naudanlihan hinnan nousulla oli negatiivinen vaikutus tulokseen.
Oletteko pystyneet viemään tätä korkeampaa raaka-aineen hintaa omiin myyntihintoihin vai tuleeko tämä muutos jatkossakin painamaan yhtiön tulosta? Pystyttekö arvioimaan, millä tasolla liikevoittomarginaali olisi ollut ilman naudanlihan hinnan nopeaa nousua? Todellakin, naudan hankintahinta lähti nopeaan nousuun vuoden alussa ja kun katsoo julkisia tilastoja, ostohinta on noussut noin 30 prosenttia vuoden alkupuolelta lokakuuhun mennessä. Eli se on varsin iso nousu raaka-aineen ostohinnan osalta.
Vähittäiskaupassa Suomessa on pääsääntöisesti kolme vuosineuvottelujaksoa, ja tämä on tuonut viivettä siihen, miten muutokset toteutetaan hinnoissa. Miten olemme pystyneet nostamaan naudan raaka-aineen hinnasta johtuvia hintoja ylöspäin. Meidän asiakkaille, mutta yleisesti voi sanoa, että markkinoilla myös kuluttajahinnat ovat naudan osalta nousseet.
Taisi olla tuossa joku kuluttajahintatilasto, niin yli 18 %, ja naudan tuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet hyllyissä. Me näemme, että tämä markkinatilanne marginaalin osalta tulee vahvistumaan.
Nautatuotteiden osalta meille tärkeää on katsoa tulevaisuuteen.
Tässä oli tämä kesäkausi, sanotaan Q2 ja Q3.
Oli tämä marginaalin osalta vaikeaa.
Olette. Oletteko saaneet Vantaan ja Euran investointien tehokkuushyödyn jo täysimääräisesti sisään vai voidaanko odottaa vielä tulosparannusta näiden investointien seurauksena?
Kyllä voidaan odottaa tulosparannusta, eli nämä molemmat ovat kasvua tukevia investointeja ja nämä tuotteet on vasta tuotu markkinoille. Nyt me haemme sitten täyttä panostusta näihin tuotantoprosesseihin ja uskomme kovasti, että nämä tuotteet löytävät hyvän aseman kuluttajien ruokapöydässä. Olette saaneet Vantaan ja Eura-strategiset investoinnit valmiiksi.
Onko muissa tuotantoyksiköissä vastaavia investointitarpeita vai tuletteko investoimaan jatkossakin olemassa olevaan, pääosin ylläpitoon keskittyen? Millä tasolla kokonaisinvestoinnit tulevat jatkossa olemaan?
Olen aikaisemminkin sanonut, että meidän investointitaso koko yhtiössä tulee olemaan haarukassa 25–30 miljoonaa euroa. Tämä sisältää strategiset investoinnit, tuottavuuden parantamisinvestoinnit sekä myös korvausinvestoinnit. Kyllä meillä on ajatuksia strategisista investoinneista ja tuottavuusinvestoinneista myös jatkossa. Eli ei ole pääosin ylläpitoon keskittyviä investointeja suunnitteilla.
Sitten on kysymys: puhukaa siitä toisesta osingosta, tuleeko sitä?
Eli. Viimeinen kevään yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä jakaa pääoman palautusta.
Eli emme puhu osingoista vaan pääoman palautuksesta, joka oli 9 senttiä per osake ja se maksettiin omistajille viime toukokuussa. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään, mikäli hallitus näin tulee tekemään, niin ennen seuraavaa yhtiökokousta, joka on huhtikuussa 2026. Ehdollisena, että on mahdollista jakaa pääoman palautusta maksimissaan 5% ja 5 senttiä per osake. Tätä hallitus sitten varmaan tulee miettimään ennen seuraavaa yhtiökokousta.
Tässä olikin kaikki kysymykset tällä kertaa.
Kiitos kysymyksistä. Ja yhteenvetona voin tässä vielä sanoa, että meillä on nyt hyvä vauhti tässä. Liiketuloksen vertailukelpoisen liiketuloksen parantamisesta kvartaali kvartaalin perään ja tästä parannuksesta kiitos kaikille meidän hyville asiakkaille ja työntekijöille!
Tästä on hyvä jatkaa samaa kehitystä eteenpäin.
Myös me olemme saaneet nettotulosta parannettua ja uskon, että tämäkin kehitys jatkuu.
Kiitos siitä, että meidän rahoittajat ja sijoittajat ovat osoittaneet hyvää luottamusta yhtiötämme kohtaan, ja hybridilainan osalta saimme sen uudistettua, mikä alensi rahoituskuluja 2,4 miljoonaa euroa vuositasolla. Että kiitoksia kaikille ja hyvää syksyn jatkoa!