Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Oikein. Hyvää huomenta ja tervetuloa Inderesin 2024 ensimmäisen puolivuosikatsauksen pariin! Minä olen Eero Alasuutari ja tällä kertaa Inderesin Tukholman tapahtumastudiossa kanssani on normaaliin tapaan yhtiön toimitusjohtaja Mikael Rautanen ja talousjohtaja Mikko Wartiovaara. Inderesin 2024 ensimmäinen puolivuosikatsaus löytyy yhtiön sijoittajasivuilta osoitteesta group.inderes.fi. Käymme tässä tuloslähetyksessä läpi yhtiön ensimmäisen vuosipuoliskon sekä toisen neljänneksen keskeiset tapahtumat ja taloudellisen kehityksen, minkä jälkeen avaamme vuoropuhelun teidän kanssanne kysymys-vastausosion merkeissä ja voitte lähettää kysymyksenne yhtiön johdolle katselusivun chat-toiminnon kautta. Ja live-yleisö täällä Tukholman studiossa. Voitte kysymystä esittäessänne ennen sitä nostaa kätenne ylös ja tuomme sitten teille mikrofonin. Mutta nyt siirrytään itse asiaan ja ryhdytään läpikäymään Inderesin vuoden 2024 ensimmäistä vuosipuoliskoa. Näin tehdään. Mikael, kävisitkö ihan ensimmäisenä läpi ensimmäisen vuosipuoliskon pääkohdat? Joo, kiitos Eero! Tammi-kesäkuussa kaikki keskeiset taloudelliset tunnusluvut menivät oikeaan suuntaan, ja sitten toisella neljänneksellä vauhti piristyi vielä, hyvä 17 prosentin kasvu EBITA-liikevoitossa tuplaantui. Vähän niin kuin edellisen neljänneksen kohdalla sanottiin, että tänä vuonna yhtiökokouskausi painottuu ensimmäiseltä neljännekseltä enemmän toiselle neljännekselle. Siitä pientä myötätuulta, jos verrataan neljänneksiä keskenään, mutta kokonaisuutena olosuhteisiin nähden voi olla ihan tyytyväisiä tähän. Isossa kuvassa tässä on taustalla se, että meillä on ollut takavuosina tosi kovia investointeja ja panostuksia uusiin tuotealueisiin ja nyt me aletaan ensimmäisiä vähitellen näkemään merkkejä siitä, että ne alkavat heijastua tuonne meidän orgaaniseen kasvuun. Etenkin yhtiökokoustuotteessa on vahvaa kehitystä, ja ohjelmistoissa sekä tapahtumaliiketoiminnassa on myös nähtävissä vahvaa kasvua. Tokalla neljänneksellä siellä on eletty pitkään koronan jälkeen. Aika haastava markkinatilanne on ollut, mutta nyt on myös pientä piristymistä kysynnässä nähtävissä. Sitten, jos katsotaan Ruotsia ja Ruotsin liiketoimintaa. Me kasvamme Ruotsissa, mutta kyllä se kunnianhimo ja tavoitetaso sekä potentiaali, joka meillä on, on huomattavasti korkeammalla kuin mikä tämä nykyinen vauhti on. Kansainvälisessä liiketoiminnassa meidän pitää pystyä ripeämpään vauhtiin ja nopeampaan kasvuun, ja sen eteen tehdään kovasti töitä. No, viime aikoina on virinnyt keskustelua pörssin toimivuudesta rahoituskanavana kasvuyhtiöille, josta kirjoitit myös toimitusjohtajan katsauksessasi. Minkälainen vaikutus olisi Inderesin liiketoiminnalle, jos pörssitilanne Suomessa synkkenisi entisestään? Jos alkuun yleisellä tasolla kommentoin, niin tietysti Suomen puolesta toivon, että Suomessa on tulevaisuudessakin menestyviä kasvuyhtiöitä. Jos Suomessa niitä on, niin aivan varmasti niistä osa päätyy pörssiin. Se pörssi ei ole oikea paikka kaikille yrityksille kaikissa kehitysvaiheissa, mutta tosi monille yrityksille ja yrittäjille pörssi on hyvä alusta kasvaa ja menestyä, kuten tosi monet esimerkit meiltä viime vuosikymmeneltä todistavat. Uskon edelleen pörssiin. Vaikka nyt on vähän tämmöistä alakuloa, niin pitkässä juoksussa uskon pörssin toimivan hyvänä alustana kasvuyhtiöille. No sitten mitä tulee Inderesin liiketoimintaan, niin nyt Suomessa, joo, meillä on kutistuva markkina. Pörssiyhtiöiden määrä laskee. Me pystymme silti kasvamaan, ja tässä on taustalla se, että olemme laajentaneet tuotevalikoimaamme, ja se toimii. Sitten jos katsotaan vielä pidemmälle juoksulle, niin eihän Inderes yhtiönä pitkässä juoksussa tähtää. Emme halua jäädä ikään kuin heidän heinäsirkkariippuvaiseksi. Että jos tämä alakulo jatkuisikin tosi pitkään, niin tämä ehkä korostaa meille sitä tarvetta, että kansainvälistymisstrategia pitkässä juoksussa on se, mitä yhtiö on lähtenyt tekemään, ja emme halua olla yhdestä pienestä reunamarkkinasta riippuvaisia. Tämä on meidän pitkän aikavälin valinta ja se suunta, johon me olemme nyt menossa. No, miltä tilanne näyttää nyt Inderesin vauhtipyörän osalta? Vauhtipyörä pyörii. Jos katsotaan metriikkaa, meillä pörssiyhtiöasiakkaiden lukumäärä edelleen kasvaa ja meillä on tyytyväinen ja vahva asiakaskunta. Ja tietysti se heijastuu pääasiassa kautta tuota meidän liikevaihtoon. Ja yhteisön aktiivinen jäsenmäärä kasvaa siitä tietystä alakulon dipistä. Nyt edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan vertailtaessa kasvu on edelliseen neljännekseen nähden vakaana. Jos katsoo meidän henkilöstömäärää, niin listautumisen jälkeen skaalattiin organisaatiota aika paljon ylös ja tehtiin tosi paljon panostuksia, ja nyt olemme siinä tilanteessa. Sitten henkilöstömäärä on ollut jonkin aikaa aika vakaa. Meillä on hyvät resurssit ja kyvykkyydet tällä porukalla toteuttaa sitä strategiaa ja niitä kasvusuunnitelmia, joita me vuosi sitten keväällä julkaistussa strategiassa linjasimme. No, mainitsit, että tulevina neljänneksinä ennakoidaan laskua yhteisön aktiivisten käyttäjien määrässä. Kertoisitko vielä, mitä tässä on taustalla? Joo, eli viime vuoden lopulla, kun siirryttiin Inderesin alustassa meidän käyttäjille eniten tuttuun Inderes-pisteeseen. FI-alustassa siirryttiin uuteen teknologia-alustaan, ja siinä kaikki käyttäjät kirjattiin automaattisesti ulos. Sitten tällä uudella alustalla meillä on ollut saatavilla laajemmin sisältöjä ilman, että käyttäjän tarvitsee kirjautua, mikä heijastuu tuohon lukuun, joka mittaa ainoastaan kirjautuneita käyttäjiä. Niinpä, jos katsomme meidän liikennettä ja kuinka paljon sitä on sivustollamme, niin emme ole vahvassa kasvussa. Mutta se on vakaana. Mutta ennakoidaan, että kirjautuneiden jäsenten määrä tulee laskemaan tulevina neljänneksinä, joten tässä osarissa on pieni varoitus, ettei se tule yllätyksenä. Ei tule sitten yllätyksenä. Mutta yleisesti se trafiikki ja liikenne, mikä sivuilla on, se on ollut vakaana. Se ei ole kasvussa, mutta se on ollut vakaana. No, pureudutaan seuraavaksi liiketoiminta-alueisiin ja aloitetaan osakeanalyysistä. Huolimatta yhtiöiden poistumisesta Helsingin pörssin listalta. Analyysissä sopimuskanta on kasvanut. Ollaanko tilanteeseen tyytyväisiä? Ollaan ja ei olla, että Suomessa ollaan tyytyväisiä siihen, miten me on pystytty edelleen voittamaan uusia sopimuksia Suomen markkinassa ja saamaan niitä viimeisiäkin yhtiöitä sieltä. Mutta ne fyysiset kasvurajat Suomessa osakeanalyysiliiketoiminnassa alkavat tulla vastaan näillä markkinaosuusluvuilla. Se on vain niin, koska se on vain fakta. Jos haluamme kasvaa. Ja joo, kyllä me haluamme tässä liiketoiminnassa kasvaa ja kehittyä. Jotta se voidaan tehdä, on pakko kansainvälistyä. Mennään, mennään seuraavaan, vaativampaan liigaan pelaamaan. Mitä tulee Ruotsiin ja siellä vielä hyvin aikaisessa vaiheessa olevaan nuoreen analyysiliiketoimintaan, niin ei olla lainkaan vuosipuoliskoon tyytyväisiä. Tilausanalyysisopimusten lukumäärä ei mennyt odotusten mukaan. Meillä oli viime vuoden lopulla suhteellisen hyvä spurtti, tuli useampia sopimuksia sisään. Nyt sitten taas tämä ensimmäisen vuosipuoliskon myyntisykli ei mennyt odotusten mukaan. Tuntuu, että asiakkaiden päätöksenteossa on myös hieman kausiluonnetta, että tiettyinä aikoina vuodesta päätöksiä syntyy ja sitten seuraa hiljaiseloja, kuten tilanneanalyysi osoittaa. Vähän vielä käynnissä. On saatu sopimuksia Ruotsissa, mutta ambisio on huomattavasti korkeammalla tasolla. Semmoinen pieni nosto. Pieni asia, mutta mutta mutta. Uusi avaus Tanskassa: HC Andersen Capital on nyt tuonut ensimmäisen Inderesin mallilla tuotetun tilausanalyysin julkisuuteen, ja siellä on myös vähän päänavaus. Tältä osin hyvä. Tältä osalta hyvä. No, siirrytään tapahtumaliiketoiminnan pariin, kuten tuossa pääkohtien kohdalla mainitsitkin. Tapahtumaliiketoiminnassa nähtiin pieniä piristymisen merkkejä. Mikä tässä on taustalla? Joo, kasvua sekä Suomessa että Ruotsissa. Mikä on taustalla piristymisen merkkinä, niin sanoisin, että yksi syy on se, että meidän markkina-asema on edelleen vahvistunut. Meillä on. Me olemme voittaneet uusia, isoja asiakkuuksia ja palvelleet niitä hyvin, ja ne luottavat meihin, etenkin yhtiökokouspuolella edelleen. Vahvistettu markkina-asemaa, mikä heijastuu tänne tapahtumapuolelle. Ja toinen seikka on, että kun meillä on ollut nyt jo 4-5 vuoden ajanjakso, koronan vaikutus oli sellainen, että aluksi kaikki tapahtumat siirtyivät onlineen tai virtuaalimuotoon, mikä aiheutti valtavan kysyntäpiikin. Sitten koronarajoitukset poistuivat ja oli vähän vastatuulta. Tuli ehkä jonkinlainen rekyyli, että siirryttiin ainoastaan fyysisiin tapahtumiin ja nyt ollaan ehkä palaamassa siihen, että nähdään hybriditapahtumien hyötyjä ja asiakkaat arvostavat sitä, niin nähdään ehkä pientä vaikutusta. Ja tietysti tässä sijoittajaviestinnän kategoriassa alkaa olemaan jo aika markkinastandardia. Itsestäänselvää, että jos tehdään tapahtumia, niin se pitää olla kaikille avoin kaikkien sijoittajien saatavilla, jolloin se hybridi on siihen ihan ylivertainen konsepti. Nyt kun tässä mainitaan näitä piristymisen merkkejä, niin tietysti pitää muistuttaa. Me haluamme olla tämän suhteen rehellisiä. Tässä on verrattain lyhyt näkyvyys ja tilauskanta, ja on ennenkin nähty, että kysyntä voi lähteä aika nopeasti joko ylöspäin tai alaspäin. Viimeisen neljän vuoden aikana. Juuri nyt tällä hetkellä on piristymisen merkkejä. Mutta tilanteet muuttuvat hyvin, hyvin nopeasti. Meillä ei tässä liiketoiminnassa ole niin vahvaa jatkuvuutta ja näkyvyyttä kuin monissa muissa. Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Jep. No, siirrytään IR-ohjelmistojen pariin. IR-ohjelmistoissa, kuten mainitsit katsauksessasi, myynti kasvoi erittäin vahvasti ja kannattavuus siirtyi negatiivisesta nollatasolle. Mainitsit myös katsauksessa, että ohjelmistoilla on merkittävä rooli yhtiön tulevaisuuden arvonluonnissa. Onko tämä nyt konkretisoitumassa aikaisemmin kuin oletettiin? Onko siis tulevaisuus? Nyt on konkretisoitumassa, sanoisinko suunnitelmien mukaisesti, että isossa kuvassa olemme edelleen tässäkin liiketoiminnassa hyvin alkuvaiheessa. Me olemme viime vuodet kehittäneet uusia tuotteita ja saaneet niille nyt asiakasportfolion. Hyviä referenssejä ja pääasiassa Suomessa. Ja ja. Kasvetaan. Kasvetaan nyt hyvää vauhtia. Mutta isossa kuvassa ollaan. Ollaan kyllä hyvin, hyvin alkumatkalla. Mutta se, mikä tässä on ilahduttavaa, on se, että tämä liiketoiminta on skaalautuvaa. Meillä on hyvää etenemistä, ja sivustoissa tiedotteiden jakelujärjestelmässä, Videosync-alustassa ja yhtiökokous-tuotteen lisenssimyynnissä on vähän niin kuin kaikilla alueilla edetty hyvää vauhtia. Suomen markkinaa. Nyt se tulee pääasiassa sieltä. Ja pilotteja tehdään Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, valmistellaan kasvua, jota tarvitaan kansainvälisesti skaalautuvassa liiketoiminnassa pitkässä juoksussa, jotta saadaan rakennettua kokonaisuus, jolla on merkittävä vaikutus yhtiön arvonluontiin. Puhutaan pääasiassa verrattain skaalautuvasta ohjelmistoliiketoiminnasta. Mutta tämä on yksi tämän ensimmäisen vuosipuoliskon suuria ilonaiheita. Se on aina hienoa, kun lähdetään rakentamaan jotain uutta liiketoimintaa enemmän tai vähemmän tyhjästä ja päästään tavallaan jo siihen pisteeseen, että alkaa olla jo ihan kohtalaista asiakasportfoliota ja tyytyväisiä asiakkaita. Ja hyvä tiimi. Ja sitten päästään talousluvuissakin siihen pisteeseen, että olemme jo break evenissä. Tässä nyt ekassa vuosipuoliskolla on aika paljon sitä yhtiökokousten kausiluonnetta, mikä tukee ensimmäistä puoliskoa. Mutta suunta on hyvä. Kyllä, päästämme aivan juuri yhtiön talousjohtajan Mikko Wartiovaaran ääneen. Ennen sitä haluaisin muistuttaa teitä, hyvät osallistujat, lähettämään kysymyksiänne yhtiön johdolle katselusivun chatin kautta, että saamme hyvän vuoropuhelun käyntiin varsinaisen osuuden päätteeksi. Mutta nyt Mikko, kävisitkö läpi yhtiön 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon tuloslaskelman, taseen sekä rahavirtalaskelman?
Toki, Eero. Kiitos! Elikkä tuloslaskelma tammikuu–kesäkuu 2024. Meidän liikevaihto oli 10 miljoonaa euroa ja liikevaihdossa oli kasvua 8 prosenttia. Alana outtina 4 prosenttia. Viime vuoden kasvusta valtaosa jatkuu. On tuossa kasvua, on yrityskauppojen tuomaa kasvua, mutta tämä meidän kasvu tältä vuodelta, 8 prosenttia, on täysin orgaanista kasvua. Meidän Ruotsin osuus liikevaihdosta säilyi 20 prosentissa edelleen, eli sillä samalla tasolla pysytään suunnilleen kuin viime vuonna. Ja meidän liiketoimintayksiköistä kaikissa oli kasvua, mutta erityisen vahvaa kasvua nähtiin ohjelmistoliiketoiminnassa ja ohjelmistoissa. Tapahtumapuolella meillä oli kokonaisuutena hyvää kasvua ja osakeanalyysipuolella oli vakaata liikevaihdon kehitystä. Jatkuva liikevaihto sen osuus oli 55 prosenttia, eli yli viisi miljoonaa, 5,5 miljoonaa euroa jatkuvan liikevaihdon osalta. Tämä sektori meillä on tässä kasvussa. Se on tosiaan ohjelmistoliiketoimintaa. Talousjohtajalle puhutaan usein hienoista prosenteista, niin ne saattavat olla prosentit isoja, mutta eurot ovat sitten vähän pienempiä. Tämä on tyypillistä pienissä yrityksissä tietenkin, mutta nyt meillä alkaa jo näkyä se, että ohjelmistoista saatavat eurot kasvavat. Meillä on jo kasvaneet eurot merkittävänä osana kokonaiskasvua, ja ne vetävät kasvuamme tässä jatkuvassa liikevaihdossa. Sitten jos me mietitään muuten jatkuvaa liikevaihtoa, niin tapahtumaliikevaihdon ja osakeanalyysipuolella, niin kuin puhuitte, Hesulin puolella meillä on asiakasmäärä laskenut. Kun markkinakoko on pienentynyt, niin siellä saatu kasvu on todella kovan työn takana ollut, vaikkakin se on pieni kasvu. Projektiliikevaihdon puolella kasvoimme 12 % ja tälle tyypillistä oli nyt kaksijakoisuus. Ensimmäinen kvartaali. Kuten silloin puhuttiin, niin meillä ei projektiliikevaihto kasvanut ja siellä oli taloudellista epävarmuutta. Nyt toisella kvartaalilla tämä yhtiökokouspalvelujen ansiosta päästiin hyvään ja vahvaan liikevaihdon kehitykseen. Se yhtiökokouspalvelu, jota me tuotamme, tuo etenkin meidän tapahtumaliiketoimintaan kasvua, mutta se tukee myös tätä IR-ohjelmistojen kasvua projektiliikevaihdon osalta. Mitä tulee meidän kannattavuuteen. Meidän liikevaihto kasvoi 8 prosenttia ja samaan aikaan pystyimme viemään tämän liikevaihdon kasvun myös parempaan kannattavuuteen, mikä on tärkeää. Taso kasvoi 25 prosenttia ja meidän tuotto oli tällä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,1 miljoonaa euroa, noin 11 prosenttia liikevaihdosta. Se mitä siinä tapahtui, niin käytännössä meidän kulurakenne seurasi meidän volyymien kehitystä yhtiökokous palveluissa, eli siellä oli pientä kasvua ulkopuolisten palvelujen käytössä ja samalla meillä oli tiettyjä panostuksia Ruotsin liiketoimintaan, mutta muuten kulurakenne hyvin vakaana säilyi viime vuoteen nähden ja näin EBITAssa päästiin 1,1 miljoonaan. Ja meillähän sitten kun katsotaan konsernin voittoriviä, alariviä ja EBITAa, niin siinä matkalla on monia eriä, joilla ei ole rahavirtavaikutusta ja se on hyvä muistaa. Nämä ovat niitä FAS-kirjanpitoon liittyviä eriä, jotka ovat liikearvon poistoja ja osakkuusyritysten poistoja. Niitä on 600 000 tuossakin välissä ja sen takia minä tykkään eniten katsoa nyt tässä kohtaa meidän EBITA-lukua ja samaan aikaan myös tätä oikaistua osakekohtaista tulosta. Siellä me olemme ottaneet pois nämä oikaistut liikearvon poistoihin liittyvät efektit ja osakkuusyritysten poistoefektit, ja se on kasvanut 47 prosenttia. Nämä kuvastavat meidän vahvaa kannattavuuden kehitystä. Oho, ykkösellä. Katotaan toista kvartaalia. Tässä sisällä nimen liikevaihto kasvoi 17 prosenttia. Viime vuoden kasvu orgaanisesti oli viiden prosentin luokkaa, ja meillä oli varsin vahva liikevaihdon kasvu viiden miljoonan euron tasolla. Sama tarina kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla käytännössä, eli meidän jatkuvan liikevaihdon selkäranka oli IR-ohjelmistot ja projektiliikevaihto. Liikevaihdossa meidän kasvun selkärankana toimivat yhtiökokous, palvelut ja tapahtumaliiketoiminta. Ja näin me pystyimme pitämään kulurakenteen stabiilina. Me pystyttiin myös kaksinkertaistamaan meidän EBITA taso 0,6 miljoonaan euroon. Hypätään kannattavuus puolesta tasepuolelle. Meidän tase on kevyt ja melko tylsä, mitä tästä voi sanoa. Isoja nostoja. Niin se, että meidän omavaraisuusaste kehittyy hyvin. Se on 54 prosenttia. Me olemme nettovelaton yritys. Sen lisäksi ehkä suurimpana muutoksena on se, että taseen koko on pienentynyt viime vuoden lopusta ja vuotta aikaisemmasta. Tämä johtuu siitä, että seitsemästätoista miljoonasta on pienennetty viiteentoista miljoonaan, koska tämän puolen vuoden aikana maksettiin meidän toinen ja viimeinen kauppa, Erä Financial Hearings ja Streamfabriken Oy:n liiketoimintakaupoista, ja se maksettiin tuolta vastaavaa puolelta kassasta ja vastattavaa puolelta. Se vähensi myös muita velkoja, korottomia velkoja, ja tämän vuoksi taseen koko vähän pieneni. Rahavirtalaskelma H1 tammikuu-kesäkuu. Meidän liiketoimen rahavirta parani selvästi 2,2 miljoonaa euroa, kasvua 35 prosenttia edellisvuodesta. Sitä tukee ehdottomasti meidän parantunut kannattavuus ja samaan aikaan hallitusti käyttöpääoman kehitys. Meidän rakenne, myynnin rakenne ja muut ovat hyviä siinä mielessä, että me pystymme aika nopeasti konvertoimaan meidän liikevaihdon kasvun ja muut tekijät paremmaksi rahavirraksi. Se ei jää makaamaan sinne pitkäksi aikaa myyntisaamisiin tai tämän tyyppisiin, saatika mihinkään varastosaldoon, kun niitä ei ole. Ja näin kun meillä parani erittäin paljon tai vahvasti, parani meidän rahavirta. Me pystyimme myös maksamaan tämän äsken mainitun yrityskaupan erän suoraan meidän kassasta 2,9 miljoonaa euroa, eikä meidän tarvinnut nostaa siihen ulkopuolista rahoitusta. Ja tämä myös selittää sen, että vaikka liiketoimen rahavirta parani näin vahvasti, samaan aikaan meidän rahavarat laskivat verrattuna vuoden alkuun.
Hyvä Mikko! Kertoisitko vielä hieman tarkemmin liiketoiminnan rahavirran merkityksestä yhtiölle? Tästä on keskusteltu sisäisesti meillä, mutta voisi avata vähän myös sitä.
Totta kai, siis meidän pitää vielä puhua myös muista asioista. Teidän pitää ymmärtää, että prosenteilla ei makseta laskuja eikä EBITAlla. Kyllä se loppujen lopuksi on rahavirran loppusummalla, jolla maksetaan laskut.
Ja osingot.
Osingot. Kyllä, juuri näin, ja se ilmentää meidän kykyä kumminkin. Mun mielestä me ollaan siinä ihan hyviä, mutta meidän täytyy olla tarkkoja siinä, että me pystymme konvertoimaan meidän tuloslaskelman lopputuleman nopeasti rahavirraksi. Joissain muissa yrityksissä se saattaa jäädä matkalle. Se saattaa jäädä matkalle, kun myyntisaamiset karkaavat käsistä tai varasto karkaa käsistä tai jotain muita eriä tapahtuu siellä, joihin ei pystytä vaikuttamaan tai jotka eivät vaikuta tarpeeksi hyvin. Meillä on kumminkin aika yksinkertaiset erät. Me tiedämme, mihin meidän pitää keskittyä. Ja me ollaan ihan hyviä myös tässä ennakkolaskuttamisessa ja siinä laskutusmallissa. Miten me toimitaan, että me usein haemme viimeistään puolessa välissä jo rahat meidän toimitetuista ainakin osasta palvelusta?
Hyvä! Mennäänkö näkymiin seuraavaksi? Näkymät ovat siis ennallaan. Näkymät ovat ennallaan.
Näkymät ovat ennallaan. Hyvä.
Seuraavaksi päästetään Mikael takaisin ääneen antamaan pieni päivitys yhtiön strategian etenemisestä. Ole hyvä, Mikael! Kiitos, kiitos Eero! Kiitos, Mikko! Tietysti pitää vielä sanoa, että rahavirralla maksetaan myös investoinnit ja panostukset tulevaisuuteen. Eli ehkä tälle yhtiölle myös ominaista on se vailla päämäärää oleva keskustelu, että pitäisikö meidän laittaa osingot jäihin, jotta voidaan investoida enemmän. Niin. Kyllä me enemmän ajattelemme, että rakennetaan kannattavaa liiketoimintaa ja useampia tukijalkoja, ja se mahdollistaa sen, että pystymme investoimaan ja panostamaan myös tulevaisuuteen. Tämä ei ole joko tai. Kyllä me haluamme. Me haluamme tehdä molemmista kannattavaa liiketoimintaa, ja se perusta lähtee tästä. Tämä on se tuotetarjooma, joka me ollaan. Siis verrattain lyhyen aikavälin, viiden vuoden aikana, rakennettu. Meillä oli alkuun vain tuo osakeanalyysipalikka, ja nyt olemme rakentaneet tämän tuotetarjonnan, jossa olemme saavuttaneet. Suomessa lähes jokaisella alueella on todella vahva markkina-asema, ja nyt seuraava vaihe on kansainvälistää tätä tuotetarjoomaa. Jos lähdetään osakeanalyysistä, niin siellä on tosiaan todella vahva markkina-asema. Suomessa on muutamia viimeisiä yhtiöitä, joita vielä sieltä voitettuja. Ja jos tulee listautumisia, niin ollaan hyvissä asemissa. Mutta mutta. Isossa kuvassa tässä liiketoiminnassa kyse on enemmän siitä, että nyt kasvu tulee kansainvälistymisestä ja itse asiassa mietitään, mihin alueisiin tämä yhtiö tällä hetkellä investoi ja panostaa eniten. Niin, se on osakeanalyysi ja siellä se lähtee siitä, että nyt panostetaan maantieteelliseen laajentumiseen tässä. Tässä liiketoiminnassa IR-tapahtumissa Suomessa on vähän samanlainen juttu. Äärimmäisen vahva markkina-asema ja siellä Suomessa edelleen kasvetaan, mutta isossa kuvassa kasvun pitää tulla ulkomailta. Me olemme markkinajohtaja myös Ruotsissa, mutta vaikka olemme markkinajohtaja, täällä Ruotsissa on vielä valtavasti potentiaalia tuossa liiketoiminnassa ja meidän on hyödynnettävä sitä. Meidän pitää päästä nopeampaan kasvuun kuin missään, missä tällä hetkellä olemme. Yhtiökokous-tuotteessa jälleen kerran Suomessa. Muutamassa vuodessa rakennettu äärimmäisen vahva markkina-asema. Pysytään edelleen kasvamaan Suomessa voittamalla uusia asiakkaita ja laajentumalla ottamaan vähän laajempiin kokonaisuuksiin nykyasiakkaissa. Tehty pilotteja Tanskan ja Ruotsin markkinoilla, ja tutkimme näitä markkinoita IAM-ohjelmistoissa. Ollaan löydetty hyvät tuotteet, joilla on selkeä tarve markkinalla. Tuo on myös sellainen niissä tässä ohjelmistomarkkinassa, missä on selkeä tarve ja tilaus. Se markkina tarvitsee kilpailua ja me olemme tuoneet siihen hyvän vaihtoehdon, jonka asiakkaat ovat ottaneet hyvin vastaan. Skaalataan nyt Suomen markkinoilla. Tälläkin puolella tehdään pilotteja. Valmistaudumme Tanskan ja Ruotsin markkinoilla kasvuun sekä tiettyihin hyviin avauksiin myös sillä puolella. Jos ajatellaan tätä Inderesin maturiteettia. Jos tämän ajattelisi vain suomalaisena yhtiönä, niin joo, ollaan tavallaan hyvin tämmöisessä matureissa, kypsässä vaiheessa. Mutta meidän strategian kontekstissa jos mennään näihin markkinoihin, mitä me ollaan valittu, nämä kolme maata. Jos otetaan tämä kokonaisuus kontekstiksi, niin me olemme aika pieni firma. Olemme hyvin alkuvaiheessa. Me olemme markkinan haastaja. Me olemme melko tuntematon toimija tässä isossa kuvassa, joten olemme jälleen kerran uudelleenpositioineet itsemme sellaisiksi. Vähän niin kuin pieneksi, ehkä vähän kapinalliseksi haastajaksi, joka tulee uudistamaan tätä markkinaa. Ja töitä on tehtävänä, sillä sijoittajatieto ei ole demokratisoitu läheskään sillä tasolla, mitä se on esimerkiksi Suomessa näillä muilla markkinoilla, saati sitten laajemmassa Euroopan kontekstissa. Mutta Ruotsi on se tärkein kasvumarkkina tällä strategiakaudella. Yksi Euroopan yhtiöiden lukumäärällä Euroopan isoimpia markkinoita. Hyvin, hyvin dynaaminen ja kehittynyt pääomamarkkina. Missä? Missä onnistuminen vaatii sitä, että me ollaan erinomaisia siinä, mitä me teemme. Ollaan erinomaisia siinä, mitä me teemme. Suomessa pystytään edelleen kasvamaan nykyisessä asiakaskunnassa, ja kyllä, me teemme edelleen tässäkin parhaillaan hyvin aktiivista työtä listautumismarkkinan kehittämiseksi. Nähdään siinä pitkällä aikavälillä potentiaalia. Ja Tanskassa meillä on strateginen kumppani ja osakkuussijoitusyhtiö HC Andersen Capital, joka on paikallinen kumppanimme, jonka kautta tuotetarjontaamme viedään Tanskan markkinoille. Siellä ollaan. Ollaan lähennytty ja saatu hyviä avauksia HC Andersen Capitalin kanssa strategisella tasolla. Ja ehkä hyvä on myös se, ett"a HC liiketoiminta on t"a"n"a vuonna ollut ihan pirte"a"ss"a kasvussa. Tanskassa on ollut hyvin alakuloinen pörssimarkkina viime vuosina. Jos katsotaan osakeanalyysia, otetaan siitä pieni läpileikkaus tähän kvartaalipresentaation yhteyteen. Meidän laajempi strategiakokonaisuus esiteltiin viime vuoden toukokuun pääomamarkkinapäivässä, mutta haluan mainita osakeanalyysistä sen, että miksi fokus on niin vahvasti kansainvälistymisessä? Niin, tämä kuvaaja kertoo ehkä parhaiten analyysin osalta, että sijoittajatieto ja osakeanalyysi eivät ole vielä demokratisoitu laajemmassa kontekstissa. Se tietyntyyppinen Suomen ihme, mitä me ollaan saavutettu? Minkä Euroopan komissio on noteerannut tällaisissa pääomamarkkinan terveyttä ja pulssia mittaavissa indikaattoreissa, niin muut maat ovat kaukana takamatkalla. Ei pienillä ja keskisuurilla pörssiyhtiöillä ole juurikaan seurantaa. Ei Ruotsissa, vielä vähemmän Tanskassa, ja laajemmassa kokonaisuudessa vain parikymmentä prosenttia pienistä ja keskisuurista pörssiyhtiöistä saa analyysikattavuutta. Töitä on tehtävänä tällä markkinalla vielä ihan valtavasti, ja sen takia me olemme tehneet tämän valinnan. Meidän strategiassa on paljon töitä, ja myös paljon kasvupotentiaalia. On myös paljon kasvupotentiaalia, jotta saadaan tuotua osakeanalyysi kaikille sijoittajille ja kaikille yhtiöille laajemmassa pohjoismaisessa kontekstissa. Ja tietysti, jos me siinä onnistutaan, niin se hyödyttää myös meidän nykyistä Suomen liiketoimintaa ja Suomen yhteisöä. Jos meillä on laajempi seurantaportfolio, enemmän hyviä sisältöjä saatavilla kansainvälisemmässä kontekstissa ja toisaalta myös meidän yhtiön asiakkaiden näkökulmasta. Jos me pystymme tavoittamaan kansainvälisiä yleisöjä, kuten tänä päivänä jo teemmekin, yhtiöt voivat tavoittaa heidät meidän kauttamme, mikä nostaa palvelumme arvoa myös suomalaisten yhtiöiden näkökulmasta. Ja tätä kautta kansainvälistyminen, oikein tehtynä ja onnistuessaan, hyödyttää sekä sijoittajia että yhtiöitä. Luo omistajille arvoa. Ja ja. Jos mennään näihin tavoitteisiin, niin se luo myös meidän henkilöstölle mahdollisuuksia. Ihmisille mahtavia kasvumahdollisuuksia ammatillisesti. Käsittääkseni olemme yhä tavoitteisiin liittyen. Olemme yhä, toisin kuin Suomen Olympiakomitea, voittoa tavoitteleva yritys. Kyllä, kannattava liiketoiminta on se perusta, mikä mahdollistaa kasvun. Mikä myös mahdollistaa sen, että voidaan uudistua ja avata uusia markkinoita. 30–50 % liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden yhteissumma. Siinä on pari ajatusta taustalla. Jos me olemme tuolla tasolla, tai jos mikä tahansa yritys on tuolla tasolla, sen yrityksen täytyy olla aika hyvä siinä, mitä se tekee. Sitä me haluamme tavoitella, ja jos yritys on tuolla tasolla, niin sen liiketoiminta on todennäköisesti terveellä pohjalla. Se on toinen asia, mitä me yhtiönä tavoitellaan. Me haluamme olla hyviä siinä, mitä me teemme. Sen seurauksena tulee tietysti kasvua, ja me haluamme tehdä tervettä, kannattavaa ja hyvää liiketoimintaa. Tästä hyvä. Seuraavaksi avaamme linjat vuoropuhelulle. Tässä kohtaa vielä muistuttaisin, että ehditte esittää kysymyksenne Mikaelille ja Mikolle katselusivun chatin kautta. Eli sieltä vain kysymyksiä tulee. Meille on tullut jo ihan hyvin kysymyksiä.
Ja äsken Mikaelin läpikäymä osakeanalyysin tilanne. Pääsemme varmasti siitäkin keskustelemaan teidän kanssanne. Kysymys-vastaus -osion puitteissa, että mitkä ovat ne keinot, joilla sijoittajatietoa päästään tehokkaammin demokratisoimaan Euroopassa ja ennen kaikkea Pohjoismaissa. Aloitetaan tässä vaiheessa studioyleisön kysymyksellä – meillä on Teemu Hinkula täällä vieraana. Tervetuloa Teemu Tukholmaan! Mukava, että pääsit paikalle. Ja ole hyvä, esitä kysymyksesi vaan.
Ja onnittelut vielä kerran.
Asiallisista numeroista ja.
Etenkin tästä Puolasta kassavirrasta, mitä täällä saa nyt nauttia sivutuotteena, ja komeista tiloista.
Tiloista. Semmoisella kysymyksellä voisi Inderes aloittaa. Inderes on tunnettu aika innovatiivisena yrityksenä ja viime aikoina se on näkynyt ehkä enemmän muissa segmenteissä kuin analyysin puolella. Ja nyt on sitten viime aikoina, sanotaanko puolen vuoden aikana, tuolla foorumilla herännyt sellainen.
Välittävä.
Huoli analyysin kehittymisestä.
Kehittymisestä ja.
Toimitusjohtaja mainitsi, että Inderes haluaa olla hieman kapinallinen toimija täällä muiden kilpailijoiden keskuudessa, ja kilpailijoiden puolella onkin viime aikoina nähty erilaisia tapoja ja metodeja lähestyä analyysia. Niin, ehkä kysymys on kaksiosainen: kuinka vakavasti Inderes seuraa tätä keskustelua ja ottaa sen palautteen. Ja siihen jatkokysymyksenä, että voisiko esimerkiksi Ruotsi, missä markkina-asemaa haetaan, toimia hyvänä pilottikohteena testailla vähän erilaisia juttuja.
Erinomainen kysymys, kiitos. Kiitos, Teemu! Täytyy sanoa, että on. Olen tosi kiitollinen tästä välittävästä huolesta. Me ollaan yrityksenä aika etuoikeutetussa asemassa, että meillä on tuommoinen kanava ja me saadaan jatkuvaa palautetta meidän toiminnasta, mikä vähän pitää meidät myös koko ajan koko ajan varpaillaan. Se on. Se on ihan huippujuttu tämän yhtiön kannalta ja voin luvata, että sitä luetaan tosi tarkkaan ja tosi huolella läpi organisaation ja myös hallitustasolla. Se palaute, mitä sieltä tulee. Synnyttää, synnyttää ja on jatkuvasti synnyttänyt hyviä keskusteluita, uutta ajattelua ja uusi ajattelu aina synnyttää uutta toimintaa, ja näin ollen se on meille tosi arvokasta ja se otetaan vakavasti, ja sen eteen tehdään töitä. Sitten toinen kysymys oli jatkokysymys. Oli tämä Ruotsin puoli, että voisiko siellä olla enemmän kokeilukulttuurimaista. Niin, niin, kyllä ehdottomasti. Kun mennään uuteen markkinaan ja emme tiedä sitä reseptiä, millä Inderesin analyysiliiketoiminta viedään uuteen markkinaan, kansainväliseen markkinaan. Meillä ei ole siihen reseptiä. Meidän pitää löytää se resepti ja miten se resepti löydetään. Niin paljon kokeiluja, paljon epäonnistumisia, onnistumisia ja niistä oppimista. Se on ehkä se malli, millä aikanaan myös Suomeen rakennettiin. Semmoinen tietty uteliaisuus ja kokeilukulttuuri. Mikä meitä on määrittänyt alusta asti pitkän aikaa, niin siitä. Siitä kiinnipitäminen ilman muuta. Ilman muuta.
Siirrytään seuraavaksi chatin kautta tulleisiin kysymyksiin. Analyytikko Jaakko EKB:ltä on lähettänyt monta erittäin hyvää kysymystä. Lähdetään purkamaan niitä. Ruotsin kehityksestä tarkemmin. Mistä liiketoiminnoista Ruotsin kasvu tuli ja oliko tilausanalyysin kasvu vuodessa ylös? 6 kappaletta tullut vuoden aikana pääosin Ruotsissa.
Ruotsista kasvu tuli uusista tilausanalyysisopimuksista ja tapahtumaliiketoiminnan kasvusta. Näistä kahdesta, tilausanalyysien ja juuri analyysien, Sopimuskannan kasvusta nyt ei ole suoraan tarkkoja lukuja. Sulla on.
Kasvua.
Kasvua sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta ei ole tarkkoja lukuja. Ei ole, ei ole.
Mutta kappalemääräisesti enemmän Ruotsissa. Joo, kyllä.
Sitten miten yhä Jaakon kysymyksiin. Siis miten Inderesin aktiviteetti on kehittynyt ja millä toimilla tätä aiotaan kehittää?
Inderes Inderes piste C. Siellä aktiviteetti menee oikeaan suuntaan ja meillä on hyvä meininki yhteisöpuolella, mutta ehkä tässä on taas hyvä zoomata isompaan kuvaan, kun aloitamme tämän liiketoiminnan rakentamisen. Nyt on paljon keskustelua siitä, että kuinka aktiivinen esimerkiksi meidän foorumi on Ruotsissa ja tietysti se on hyvä. Jos se on aktiivinen, se auttaa meitä ja se helpottaa monta asiaa. Mutta jos peilaa vaikkapa Suomeen ennen kuin meillä oli Suomessa aktiivinen relevantti foorumi, niin meillä oli 10 toimintavuotta takana. Meillä oli sata yhtiötä seurannassa. Meillä oli 30 hengen tiimi, joka auttoi meitä pääsemään eteenpäin, ja olimme kilpailukykyisiä myös ilman. Ilman tuota aktiivista foorumia, koska meillä on nämä jakelukanavat ja kumppanuudet, on meidän tavoittavuus pörssiyhtiöasiakkaan näkökulmasta alkanut olla ikään kuin riittävän hyvä. Mutta sitten tietysti näitä kehittämällä voimme vahvistaa kilpailuetuamme, ja se kasvaa sekä menee oikeaan suuntaan. Mutta, mutta. Suhteessa Suomeen olemme hyvin pienellä tasolla ja vasta alkuvaiheessa. Ollaan vielä.
Jaakon seuraava kysymys. Ärsivustot ja tiedotejakelu. Ovatko voitetut asiakkaat pääosin pieniä pörssiyhtiöitä vai oletteko onnistuneet penetroitumaan myös large cap -puolelle?
Pieniä ja keskisuuria. Se on ollut se meidän tässä vaiheessa valittu kohde. Kohdesegmentti, missä tuotteemme ovat kaikista kilpailukykyisimmillään?
Entä sitten H2 CMD eli Capital Markets Day -putkisto verrattuna viime vuoteen? Ollaanko samalla tasolla vai menossa ylöspäin?
Ehkä kommentoin tuohon tai viittaan katsauksessa siihen, mitä sanottiin katsauksessa, että nyt on tapahtumaliiketoiminnassa ollut joitain piristymisen merkkejä ja siinä tietysti toisella puoliskolla Pääomamarkkinapäivät ovat kohtalaisen merkittävä osa sitä. Sitä kokonaisuutta. Niin, ja tähän jätän tämän.
Hyvä. Sitten ensimmäinen Pohjolan kysymys. Terveisiä ekalle foorumin aktiivikäyttäjille. Miten analyysiliiketoimintaa kehitetään lähivuosina ja tulevaisuudessa? Osittain Teemu. Teemun kysymykseen ja siihen liittyvään vastaukseen viittaava kokonaisuus. Mutta ehkä voidaan asiasta vielä keskustella.
Se on aika laaja kysymys, miten analyysiliiketoimintaa kehitetään nyt ja tulevaisuudessa. Liiketoiminnallisesti se kaupallinen fokus on, kuten moneen kertaan sanottu, kansainvälistymisessä. Ja. Ja jos peilaa alkuvuosiin. Se innovaatio, mitä. Tai uudistus, mitä Inderes aikanaan teki, oli se, että meillä on ytimessä analyysiraportti, mutta sitten opimme luomaan sen ympärille uusia sisältöformaatteja. Ytimessä säilyi se tavallaan. Syväluotaava analyysi. Ja sitten me loimme uusia sisältöformaatteja, joita veimme uusiin digitaalisiin kanaviin niin, että tavoitimme uusia, paljon laajempia kohderyhmiä. Tavoitettiin uusia, paljon laajempia kohderyhmiä. Ja tämä on se muuttuva peli, missä pitää koko ajan olla pallon päällä ja innovoida, koska nämä digitaaliset alustat muuttuvat ja tavallaan kuluttajien odotukset ja tarpeet muuttuvat. Ja se on sellainen, jossa meidän pitää pystyä tulevaisuudessakin olemaan. Ole pulssilla. Me emme tiedä, missä formaatissa analyysi on 10 vuoden päästä.
Jos puhutaan nyt tästä hetkestä, niin ovatko n\u00e4m\u00e4 ympärill\u00e4 tavallaan analyysin ymp\u00e4rill\u00e4 olevat formaatit relevantteja tässä markkinaympärist\u00f6ss\u00e4?
Kyllä, minä näin sanoisin. Mutta, mutta. Joo, mutta tämä on. Ehkä tämä on laajempi keskustelu, jota meidän pitää käydä. Pitää jatkaa ehkä näiden tuloskatsausten ulkopuolella ja ottaa analyysitoimintoa mukaan. Ja siinä meillä on myös mahdollisuus. Se, että jos me käydään aktiivista dialogia tämän meidän yhteisön kanssa, niin me pystymme kehittämään tätäkin puolta paremmaksi niin, että se meidän tuottama analyysi palvelee meidän yhteisöä ja sijoittajia entistä paremmin ja on helpommin kulutettavaa.
Tässä kohtaa ennen seuraavaa kysymystä ja vastausta haluaisin mainostaa hieman heille, jotka eivät foorumia käytä tai sitä aktiivisesti seuraa Inderesin sijoitusfoorumilla. Yhtiö kuuluu kaikille. Ketjussa käydään aktiivista keskustelua muun muassa. Tämän aiheen ympärillä ja suosittelen osallistumaan keskusteluun siellä ja myös yhtiön edustajat Mikael mukaan lukien ovat siellä aiheesta keskustelemassa, niin siirretään tämä keskustelu sinne ja mennään eteenpäin. Seuraava kysymys on jälleen Jaakolta SDP:ltä. Update IPO markkinanäkymistä, kiitos. Millä aikataululla olette, että pörssin perälaudan vuoto loppuu?
Voi pojat, sen kun tietäisi. Uskon, että ensimmäisiä rohkeita, jotka tulisivat järkeä särkemään jäätä, odotetaan ehkä. Ehkä siellä on jotain kypsymässä tälläkin hetkellä, mutta minulla ei ole kristallipalloa siihen. Ehkä sen voi sanoa, että tämä viimeaikainen tietyntyyppinen alakulo ja epävarmuus, joka on taas markkinoilla noussut, ei ole sitä helpottanut. IPO. IPO-ikkunan aukeamista se ei ainakaan tuonut lähemmäksi.
Toivotaan, että tilanne siitä piristyy. Jaakon seuraava kysymys. Ensimmäinen lainausmerkeissä "Inderes-mallinen" analyysi Tanskassa. Onko tämä saamassa jatkoa? Ja voitteko muistuttaa, miten tämän muutoksen pitäisi näkyä luvuissa aikanaan?
Joo, töitä tehdään sen eteen, että saisi jatkoa ja saadaan Tanskassakin seurantaa laajennettua. Ilman muuta se on. Se on osa tämän meidän kumppanuuden kaupallista ja teollista logiikkaa. Meillä on työkalut tehdä sitä analyysiä. Meillä on se jakelu, infra ja teknologia-infra, jolla HC Andersen Capital pystyy sitten oman tiiminsä kautta operoimaan ja heillä on. Heillä on hyviä analyytikoita siinä. Siinä tiimissä kaupallinen logiikka toimii sillä tavalla, että meillä on tietty sopimus. Revenue share. Tästä heidän kasvusta. Mitä he näissä yhteisissä tuotteissa saavat aikaiseksi? Mutta kun ollaan ensimmäisissä pilottiasiakkuuksissa, niin ne eivät vielä varsinkaan Inderesin tason luvuissa isosti heilahda.
Ja rahoituskulut kasvaisivat. Sitten näkyy. Tuotoissa näkyy sitten se omistuksen mukainen tulosefekti vielä sen päälle.
Eli jos HCA tekee hyvää tulosta, niin se näkyy meillä rahoituskulun rivillä.
Kyllä siellä osana niitä. Siellä on myös nämä poistot, osakkuusyritysten poistot ja yrityksen tulos näkyy siellä.
Okei, hyv\u00e4, sitten on viimeinen kysymys, ellei sielt\u00e4 joku nopeasorminen ehdi viel\u00e4 kysymyst\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4. Nimimerkki Invest. Liittyen kansainvälistymiseen, mikä on tämänhetkinen näkemys sisällöntuottamisesta tulevaisuudessa? Suomeksi versus ruotsiksi versus englanniksi?
Laaja kysymys. Tämä on ehkä sellainen, missä meidän pitää olla pulssilla sekä suhteessa asiakkaisiin eli siihen yhtiöön, mikä on niiden IR-strategia, minkälaisia omistajia he haluavat tavoittaa, minkälaisia sijoittajia he haluavat tavoittaa? Se on yksi määrittävä tekijä, ja sitten toinen on. Pitää olla pulssilla suhteessa sijoittajiin ja sijoittajayhteisöön, että mikä kieli ja mitkä formaatit palvelevat parhaiten sijoittajia. Näistä yhdistelmänä syntyy sitten se, että. Mitä sisältöjä tuotetaan, millä kielillä, missä formaateissa ja niin edelleen. Tämä on tavallaan jatkuvasti muuttuva peli, missä pitää kuunnella ja ymmärtää asiakkaita. Ehkä intressiä määrittävä asia isossa kuvassa. Mikä meitä erottaa aika monista on se, että me ollaan oltu tietyllä tapaa hyperlokaali. Analyytikot ovat todella lähellä sijoittajaa. Käydään dialogia paikallisesti paikallisella kielellä. Ollaan helposti lähestyttävä. Minä uskon, että se elementti säilyy meillä myös uusilla markkinoilla. Mutta jotta me saadaan synergioita eri maiden välille, niin silloin jaettu kieli, kuten englanti, on tärkeä. Mitä meillä kasvavassa määrin tulee kaksikielisenä sisältönä, niin tulee siihen lisäkerrokseksi, mutta se hyvin lokaali läsnäolo, niin sen uskon, että se tulee olemaan meillä kilpailuetu ja vahvistava asia tulevaisuudessakin.
Hyvä. Siinä olivat kaikki kysymykset. Aivan. Eipäs vielä kiirehditä loppuun. Teemu, ole hyvä.
Kiitos, kiitos! Pari kysymystä tuli mieleen. Ensimmäinen kysymys voisi koskettaa yhtiökokouspalvelua. Pahoittelut, jos minulta meni ohi, mutta sanoitko, että siinä käyttäjiä on 120 lukuna? Onko sillä jo täysi kattavuus Suomessa, ja miten se on lähtenyt Ruotsissa etenemään? Onko Ruotsissa paljon palvelun käyttäjiä?
Ollaan tosi korkeassa markkinaosuudessa Suomessa. Sitten siellä on enää muutamia tai pienempiä yhtiöitä, joille meidän ratkaisumme ei välttämättä ole relevantti, vaan tehdään. Tehdään hyvin sellaisella "do it yourself" -tyyppisellä ratkaisulla, jolla on Suomessa todella vahva kattavuus. Ruotsissa tosiaan ensimmäisiä pilotteja on tehty, ja meidän on opittava ymmärtämään tätä paikallista markkinaa, paikallisia yhtiökokouskäytäntöjä, paikallista yhtiökokouskulttuuria ja muuta. Se on aika erilaista kuin Suomessa meidän tämänhetkisen tuntuman mukaan, ja sitten lähteä sitä kautta muotoilemaan tuotetta myös vastaamaan tämän Ruotsin markkinan tarpeita ja toisaalta kilpailutilannetta täällä. Ensimmäisiä pilotteja on tehty ja aktiivisesti tutkitaan markkinaa samoin kuin Tanskassa. Tanskassa tilanne on.
Jossa kysyn, mitkä ovat suurimmat erot suomalaisen käytännön ja Ruotsin välillä, mitkä voisivat estää sen levittämisen tänne? Yrittämistä.
Jätän tuon kysymyksen Juulle vastattavaksi, koska hän osaa vastata tuohon paljon paremmin kuin minä. Niin palataan siihen foorumilla Juuan kanssa. Mutta eroja on toki olemassa. On jonkin verran eroja esimerkiksi siinä, miten äänestykset toimivat. Esimerkiksi äänestämiskulttuurissa on nähtävissä, että Ruotsissa päätökset yleensä nuijitaan läpi. Äänestyksiä ei käytännössä koskaan ole. Mutta minä jätän tuon Jullen käsittelyyn, niin palataan tuohon tarkemmin.
Okei, kiitoksia. Toinen kysymys tulee käyttäjältä tjt. Eilen illalla juonittiin tässä tapahtumaa tuolla foorumipuolella. Niin se koskisi HC Andersen Capitalia ja varmaan ette pysty vastaamaan, mutta kokeillaan nyt kuitenkin, että onko mitään mielessä sen suhteen tulevaisuudessa. Laitetaanko ensi vuoden kassavirrat sitten siihen vai miten te olette joutuneet nurkkaan? Sitä.
Juuri niin, kun sanoit, ettei varmaan mitään voi vastata tähän, niin totta kyllä. Ollaan oltu strategiassakin, kommentoitiin sitä ja ollaan läpi matkan mielestäni hyvin avoimia. Mikä se kumppanuuden ajatus on? Niin. Tällä mennään.
Tällä välin oli, kiitos, Teemu Hinkula. Tällä välin oli itse asiassa tullut vielä yksi kysymys tänne chattiin. Nimimerkki Kn kysyy, onko Inderesin kassaa sijoitettuna lyhyisiin korkoihin esimerkiksi. 3 kuukautta. Ei, siis kiitos, Mikko, yksiselitteinen vastaus. Nyt luulen, että kaikki kysymykset on tullut esitetyksi ja niihin on vastaukset saatu. Joten kiitän Mikaelia ja Mikkoa. Ja ennen kaikkea kiitos teille, hyvät osallistujat! Tästä oikein rattoisasta ensimmäisestä vuoden ensimmäisestä puolivuosikatsauksesta. Päätetään osari tähän ja nähdään seuraavassa osarissa.
Kiitos! Lokakuussa sitten.
Kiitos!
Minä.



















