Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää huomenta, hyvä yleisö sekä täällä Helsingin Ruoholahdessa että tietoliikenneyhteyksien toisella puolen. Tervetuloa todistamaan Inderesin neljännen kokonaisen pörssivuoden paketointia! Kyseessä on siis tietenkin yhtiön Q4 ja 2025 tilinpäätös. Ja niille, ketkä eivät ole lähetyksiämme aiemmin seuranneet, minä olen tapahtuman juontaja Eero Alasuutari ja kanssani studiossa istuvat Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen ja talousjohtaja Mikko Wartiovaara. Viime vuodesta ei puuttunut vauhtia tai visaisia tilanteita, mutta siitä selvittiin kunnialla, kuten pian käsiteltävästä tilinpäätösraportista selviää. Ryhdymme pian käymään tilinpäätöstä seikkaperäisemmin läpi, mutta ennen sitä haluan muistuttaa teitä kaikkia vuorovaikutuksen merkityksestä. Varsinaisen esityksen jälkeen avaamme vuoropuhelun juuri teidän kanssanne, hyvä yleisö, joten voitte siis lähettää kysymyksenne ja kommenttinne Mikaelille ja Mikolle katselusivun chat-toiminnon kautta ja täällä paikan päällä nostamalla käden ylös kysymyksen merkiksi, niin tuomme mikrofonin. Selvä. Saamme näin sitten hyvän keskustelun aikaiseksi. Inderesin vuoden 2025 tilinpäätösraportti on julkaistu tänään aamulla yhtiön verkkosivuilla. group.inderes.fi. Samassa paikassa julkaistaan myöhemmin tänään tapahtuman esitysmateriaali sekä tapahtumatallenne. Ennen kuin päästetään Mikael ja Mikko ääneen, haluan omasta puolestani kiittää Inderesin henkilöstöä, hallitusta, yhteisöä ja osakkeenomistajia. vuodesta 2025. Lämmin kiitos. Mutta nyt mennään asiaan.
Kiitos Eero.
Kiitos, kiitos Mikael. Mikael. Miltä tuntuu vuosi 2025 nyt, kun se on kirjoissa ja kansissa?
Vuosi saatiin päätettyä vähän semmoiseen positiivisempaan nuottiin. Vika neljännes oli ihan hyvä, kasvu piristyi 12 %:iin. EBITA liikevoitto nousi 1 %sta 6 %iin. Selkeä parannus. Ei vielä mikään erinomainen taso, mutta. Mutta parannus markkinassa on piristymisen merkkejä. Viime kerralla puhuttiin ja nähdään, että listautumismarkkina on nyt selkeästi aktivoitumassa. Eli sellaisia positiivisia värähtelyitä tässä ja samaan aikaan. Meidän strategiapäivitys, joka viime keväänä tehtiin, on tuonut hyvää fokusta ja rakennetta tähän tekemiseen ja meidän seuraaviin kansainvälistymisaskeliin.
Liikevaihto kasvoi 4 %. Liikevoittoprosentti ja asiakasmäärä sitä vastoin pysyivät edellisvuoden tasolla. Miten tuloksiin tulisi suhtautua?
4 prosentin kasvu. Liikevoitto 11 % ei ole meidän tavoitetasolla. Sitä voi lähestyä paristakin kulmasta. Positiivista on se, että meidän Suomen liiketoiminta on tosi hyvässä iskukunnossa. Me nähdään, että se tekee erinomaista kannattavuutta. Tosi tyytyväiset asiakkaat. Tuoteportfolio ja toimintamalli toimii. Sitten samaan aikaan me ollaan viime vuosina panostettu merkittävästi kansainvälistymiseen, mikä on tuonut merkittävästi myös kustannuksia. Ne ovat olleet ihan tietoisia valintoja, mutta me ei olla saatu kansainvälisellä puolella vielä riittävän kovaa kasvua aikaan suhteessa niihin panostuksiin. Ja se vaikuttaa tähän kasvun ja kannattavuuden yhdistelmään, minkä takia ollaan sillä tasolla missä nyt ollaan. Minkä takia sitten ne kansainvälistymispanostukset eivät ole tuoneet sitä kasvua, mitä lähdettiin tavoittelemaan? Palataan siihen vähän tarkemmin myöhemmin esityksessä. Mutta lyhyesti sanottuna me lähdimme tekemään kansainvälistymistä tällä kokonaisvaltaisella ja jo omalla strategialla kolmisen vuotta sitten. Ja tämä strategiavalinta ja lähestymiskulma ei ollut oikea. Se ei tuottanut niitä tuloksia. Lähdettiin vähän liian tylpällä kärjellä, ja nyt tässä uudessa strategiassa tämä yhtiö on pilkottu kolmeen liiketoimintaan, joista jokaisella on oma kansainvälistymisstrategia, ja nyt lähdetään rakentamaan sitä tästä näkökulmasta.
Hyvä. Lähdetäänkö pureutumaan tarkemmin näihin mainittuihin liiketoimintayksiköihin aloittaen analyysiliiketoiminnasta? Analyysissä käteisjuna pysyi melko vakuuttavasti raiteilla huolimatta viileän ipo-markkinan aiheuttamista uusasiakashankinnan haasteista. Myös analyysin kansainvälistä ulottuvuutta venyteltiin muun muassa monikielisellä foorumilla ja automaattikäännöksillä. Mikä on analyysin iso kuva ja odotukset? Vuoden 2025 prisman läpi katsottuna.
Iso kuva on se, että tämä liiketoiminnan ydin, se Suomen liiketoiminta, on tosi vahvassa kunnossa. Se tekee erinomaista kannattavuutta ja kassavirtaa. Ja samaan aikaan me panostamme siihen, että me saataisiin tämä liiketoiminta kansainvälistymään. Se tarkoittaa kahta asiaa. Me investoidaan merkittävästi meidän teknologia-alustaan, jotta kansainvälisen skaalautuvuuden edellytyksiä saataisiin parannettua. Esimerkiksi mainitsemillasi tekijöillä ja sitten toisaalta Ruotsiin nimenomaisesti kohdistuneet panostukset ovat sitten se, mikä haukkaa ison isohkon osan tuosta kannattavuudesta. Nyt jos katsotaan, mitä näillä panostuksilla ollaan saatu aikaan, niin eihän me olla päästy sellaiselle tasolle, jota tavoiteltiin. Mihin tavoiteltiin? Eli ei olla löydetty vielä sitä reseptiä, millä me saataisiin tämä liiketoiminta nopeaan kansainväliseen skaalautuvuuteen. Eli me ollaan edelleen siinä vaiheessa, että me etsitään sitä reseptiä. Ja tämä sanottuani, emme ole nyt kasvattamassa investointeja tähän, ennen kuin löydämme sen reseptin. Nykyinen panostusten taso on riittävä, ja strategiassa sanottiin, että vahvaa kannattavuutta ylläpitäen haetaan kansainvälistä skaalautuvuutta. Tämä sanottuani myös kasvu. Lyhyellä tähtäimellä en laittaisi kovin isoja odotuksia. Se on aika paljon listautumismarkkinasta riippuvainen. Miten nopeaan kasvuun tässä liiketoiminnassa päästään, mutta perusta on tosi vahvassa kunnossa tämän osalta.
Myöskin jos sallitte, että otetaan pikkuisen ajassa taaksepäin ja palataan noin parin vuoden takaiseen keskusteluihin, mitä käytiin silloin kansainvälistymisestä, keskeisesti Ruotsin markkinan ja Suomen markkinan – meidän alkuperäisen kotimarkkinan – eroavaisuuksista sekä niistä kulttuurieroista ja tuote-eroista. Tilausanalyysissä, yhtiön maksamassa analyysissä todettiin, että Ruotsissa on tarve aidosti riippumattomalle analyysille. Miltä tämä tilanne näyttää nyt?
Se ratkottava ongelma on edelleen olemassa. Se on olemassa Ruotsissa. Se on olemassa Euroopassa, eikä sitä löydy ainoastaan Ruotsista. Sijoittaja, joka toivoisi, että olisipa vähemmän analyysiä saatavilla ja olisipa se. Olisipa se vähemmän riippumatonta, onhan se ratkottava ongelma olemassa. Kulttuuri. Kulttuurierot ovat olleet yksi selkeä tunnistettu haaste etenkin Ruotsin markkinassa. Se tilausanalyysimarkkinan kulttuuri ja maine on ollut ehkä jonkin verran huonompi kuin mitä Suomessa. Ja se on totta. Se on yksi este, mikä meidän pitää pystyä taklaamaan. Todennäköisesti jokaisella uudella markkinalla on näin. Mihin mennään? Sitten Ruotsin osalta, mikä on positiivista, niin tälle toimialalle on tullut isoja pankkeja, jotka nostavat tämän koko toimialan profiilia. Uskottavia tekijöitä, jotka tekevät oikeasti tosi laadukasta ja hyvää analyysia myös tilausanalyysimallilla. Se nostaa, ja me ollaan nähty se Suomessa. Se nostaa tavallaan koko toimialan profiilia ja sitä kautta hyödyttää myös meitä. Meillä on myös nyt mahdollisesti kesällä tulossa Euroopan viranomaiselta ESMAlta suositukset siihen, miten riippumatonta tilausanalyysia tehdään. Me saadaan regulatorinen viitekehys siihen, että miten tätä työtä kuuluu tehdä, mikä on meille ihan älyttömän hyvä asia, koska me pystytään silloin nojaamaan siihen. Sääntely nostaa sijoittajien luottamusta koko konseptia kohtaan. Me ollaan menossa hyvään suuntaan samaan aikaan. Jos katsoo Ruotsissa tilausanalyysimarkkinaa. Siellä eri toimijoilla onhan viime vuodet ollut haastava markkina. Inderes ei ole päässyt siellä kasvuun, ja samaan aikaan näillä olemassa olevilla toimijoilla on ollut aika kova asiakaspoistuma. Monilla on myös ollut vaikeaa. Se on ollut rajusti kutistuva markkina viime vuodet. Tietysti niissä olosuhteissa kasvun tekeminen on entistä haastavampaa.
Siirrytäänkö tapahtumaliiketoiminnan purkamiseen? Vuosi 25 oli tapahtumaliiketoiminnassa kaksijakoinen. Yhtäältä Suomessa tehtiin ennätystulos, mutta toisaalta Ruotsissa erityisesti vuoden ensimmäinen puolisko osoittautui haasteelliseksi. Tosin loppuvuotta kohden meno parantui myös kuningaskunnan osalta. Mitä keskeisiä oppeja jäi käteen tilivuodesta 25.
Jos peilaa vähän taaksepäin meidän strategiavalintaa koronan jälkeen lähteä panostaa tähän online- ja hybriditapahtumien markkinaan, niin nyt nähdään, että se on osoittautumassa oikeaksi strategiavalinnaksi. Vaikka koronan jälkeen hetkellisesti mentiin takaisin vähän fyysisiin tapahtumiin, niin nyt se hybridi on nostamassa sieltä päätään ja erityisesti tässä sijoittajaviestinnän segmentissä. Niin se on. Se on ihan ilmiselvää, että tapahtumapuolella pitää mennä hybridiin, jotta kaikilla on tieto tasapuolisesti saatavilla ja tämä alkaa nyt kantaa hedelmää. Me tehtiin se. Tehtiin ihan älyttömän hyvä vuosi Suomessa tässä liiketoiminnassa, ja Ruotsin osalta sitten meillä oli uudelleenjärjestelyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tokalla puoliskolla liiketoiminta stabiloitui ja loppuvuonna saatiin ihan hyviä onnistumisia ja pääomamarkkinoiden puolella ihan hyvää. Hyvää kauppaa ja näin, että on positiivisia merkkejä silläkin puolella. Ja tietysti näkyy myös, että kun yrityksillä menee paremmin ja niiden osakkeet kehittyvät paremmin, niin yleensä ne haluavat myös panostaa viestintään. Ne ovat pikkaisen aktiivisempia viestimään ja järjestämään esimerkiksi pääomamarkkinapäiviä silloin, niin ihan positiivisia merkkejä tämän osalta. Tässäkin liiketoiminnassa koko ajan haetaan teknologian avulla parempaa skaalautuvuutta, tehokkuutta ja kansainvälisyyttä tähän liiketoimintaan muun muassa meidän etäohjattavien studioiden kautta. Mihin panostetaan nyt?
Hyvä. Ohjelmistoliiketoiminta jälleen kasvun veturina, voisi sanoa, 22 %:n kasvulla nyt. Lisäksi tiedotimme tärkeistä merkittävistä yhteistyösopimuksista muun muassa Euronext Corporate Solutionsin kanssa, ja samalla Ohjelmistoliiketoiminta piti niin sanotusti perälaudan visusti kiinni, mikä luonnollisesti kertoo asiakastyytyväisyydestä omaa tarinaansa. Kerrotko, Mikael, mistä kasvu syntyi ensisijaisesti ja onko resepti pysymässä samana?
Kasvu on ollut hyvin suomivetoista, eli meillä on tosi kilpailukykyinen paletti Suomessa. Nyt me paalutamme Suomen markkinaa. Ja se on ihan ilmiselvää, että meidän pitää olla jokaisella tuotealueella markkinajohtaja Suomessa, ja meillä on siihen kaikki eväät. Tai oikeastaan melkein jokaisessa ollaan jo saavutettu ykkösen tai vähintään kakkosen asema, jos mennään ihan yksittäisten ratkaisujen tasolle. Samaan aikaan kasvavassa määrin. Kansainvälinen liikevaihto alkaa tällä puolella tuomaan kasvua. Siellä kumppanistrategia on ollut yksi tärkeä strategiavalinta, että miten me saadaan sitä kansainvälistä skaalautuvuutta Euronext Corporate Solutions, jonka kanssa me aloitettiin. Tällä videosünk-yhteistyöllä on meille todella merkittävä sopimus ja se viime vuoden aikana laajeni sitten Ruotsin markkinalla kattamaan nämä meidän IR-ohjelmistot. Heillä on siis erittäin vahva tarjooma governance- ja compliance-ratkaisuja, ja nämä meidän IR-ratkaisut, joissa on usein sama ostaja, täydentävät tosi hyvin sitä palettia, eli he jälleenmyyvät meidän ratkaisua osana omaa tarjoamaansa. Ja tämä on hyvä ekosysteemi ja vahva kumppani, jonka mukana. Me pystytään skaalautumaan. Siitä erittäin tyytyväinen. Toinen miten me opitaan koko ajan paremmin myymään myös kumppaniverkoston kautta näitä ratkaisuja? Niin Tanskassa HC Andersen Capital on tuonut meidän IR-tuotteet tiiviisti osaksi tarjoomaa. Etenkin tiedote julkaisujärjestelmä esimerkiksi nähdään siinä, että ollaan päästy hyvin liikkeelle markkinalla. Tämä kombinaatio sisältää asiakaspalvelun lähellä asiakasta paikallisesti. Todella hyvä ja laadukas moderni ohjelmisto, ja vielä kilpailukykyinen hinta. Se on asia. Se on aika hyvä kombinaatio. Niin. Tämä tuntuu hyvältä reseptiltä. Softa business. Kokonaisuutena kuitenkin voidaan olla ihan ylpeitä, että me ollaan saatu kasvatettua tämä kolmeen miljoonaan suht lyhyessä ajassa. Ja jos katsotaan, mitä tällä markkinalla tapahtuu kansainvälisessä kontekstissa, niin nyt ollaan siinä hetkessä. Nyt pitää painaa kaasua. Nyt pitää ottaa tätä markkinaa haltuun. Jos ajatellaan niitä mahdollisuuksia. Mitä siellä markkinalla on. Sen takia ollaan tästä todella optimistisia, juuri tällä tavalla optimistisia. Ollaan kasvattamassa samaan aikaan panostuksia kyllä merkittävästi, jotta saadaan ne kasvumahdollisuudet haltuun.
Hyvä. Vieressäni talousjohtaja Mikko Wartiovaara palaa halusta päästä ääneen. Päästetään Mikko ääneen. Mikko. Kertaatko meille maallikoille? Ja tietysti myös osa muita kuin maallikoita. Puhun omasta puolestani tästä. Kertaatko vuoden 2025 neljännen kvartaalin ja koko vuoden tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman? Vielä sen voitonjaon.
Käydään koko pakettiin. Kiitos, hyvä. Eli tammi-joulukuu. Meidän liikevaihto 19,1 miljoonaa euroa ja kasvua 4%. Meidän kasvu jakaantuu aika pitkälti tasan. Jatkuvan liikevaihdon ja projektiliikevaihdon osalta. Eli molemmissa kasvettiin. Liiketoiminta yksiköittäin. Kuten äsken kuulimme, analyysi- ja tapahtumaliiketoiminnassa kasvu oli koko vuoden osalta melko stabiilia. Mutta se mikä meidän kasvuveturina toimi oli ohjelmisto liikevaihto, yli 20 %:n kasvu, ja tässä vaiheessa se oli myös euromääräisesti, joka toi meille eniten kasvua. Mitä tulee kansainväliseen liikevaihtoon, siellä kasvettiin 5% ja siellä viimeinen kvartaali oli jo hyvän näköistä toimintaa kasvullisesti ja sen osuus liikevaihdosta 23%. Jos menemme sitten taas tuonne kulupuolelle koko vuoden osalta, niin meillä kulurakenteessa näemme materiaalit ja palvelut. Rivi, joka kasvoi, ja sen taustalla oli yhtiökokousten ja isojen tuotantojen kasvu sekä niihin liittyvien freelancereiden ja ulkoisten palveluiden käyttö. Ja muutenkin meidän tasapaino muuttui hieman Ruotsin puolella käyttämällä entistä enemmän freelancereita tapahtumatuotantoon, ja se vaikuttaa kulurakenteeseen näkyen varsinkin neljännessä kvartaalissa entistä suurempana kustannuskasvuna. Toinen asia kulurakenteessa on hyvä muistaa se, että meidän tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat miljoonaan euroon, ja ne kasvoivat 40 prosenttia, ja sillä on vaikutusta noihin kaikkiin riveihin. Ja sitten se yksi asia, joka vaikuttaa kulurakenteeseen, on selkeästi tuo liiketoiminnan muissa kuluissa isoiten vaikuttava erä eli kertaluontoiset kuluerät. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tapahtuneet Ruotsin liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut olivat 0,6 miljoonaa euroa, ja näin ollen myös EBITA-liikevoitto jäi 1,6 miljoonaan euroon ja 8,4 %:iin liikevaihdosta. Se mitä me ohjeistamme on kertaluonteisilla erillä oikaistua. Oikaistu liikevoitto oli tällä tasolla. Paransimme viime vuodesta 2,2 miljoonaan euroon, ja osuus liikevaihdosta pysyi stabiilina. Ja jos katsotaan, niin oikaistu osakekohtainen tulos myös kasvoi hivenen 0,96 euroa osakkeelta. Mennään siihen neljänteen kvartaaliin. Neljännen kvartaalin liikevaihto oli 4,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi jo 12 prosenttia. Täällä meidän kasvua draivasi projekti liikevaihdon puolella, ja siellä se oli nimenomaan tapahtumaliikevaihto, joka oli onnistunut tässä kvartaalissa. Jonkun verran saatiin myötätuulta, kuten Q3:n yhteydessä puhuttiin, ja oli ajoituksellisia asioita, jotka menivät Q4:lle. Mutta kyllä me onnistuttiin. Myös pääomamarkkinapäivien ja kaikkien investointitapahtumien myynnissä tässä kvartaalissa, ja selkeästi oli näkyvissä, että Ruotsissa meillä oli myös onnistumisia tapahtumaliikevaihdon puolella. Sen vuoksi myös kansainvälisen liikevaihdon osuuskin kasvoi jo 27 prosenttiin. Kulurakenne on hyvin stabiili ja liittyy tuohon tapahtumaliikevaihdon kasvuun. Tuo materiaali- ja palvelukulujen kasvu selitti käytännössä EBITA-liikevoiton 0,3 miljoonaa euroa ja 6 prosenttia. Me lähdettiin tähän vuoteen 2025 sillä ajatuksella, että kun tulosta täytyy parantaa edellisvuodesta, me paransimme. Mutta kun me katsotaan vähän pidemmällä tähtäimellä, niin meidän täytyy myös joka vuosi pystyä parantamaan myös tästä neljännestä kvartaalista vielä korkeammalle tasolle tuon EBITA-liikevoiton osalta. Ja se lähtee ihan siitä, että aletaan rakentaa kunnon betonipohjaa tuonne jatkuvan liikevaihdon puolelle, niin sitä kautta me pystytään myös parantamaan neljännen kvartaalin kannattavuuksia myös tulevaisuudessa. Taseesta, meidän tase on tosi kevyt. Se keveni entisestään. Nyt se on 12,2 miljoonaa ja taseen loppusumma. Ne jotka laskevat ROI- tai ROE-lukemia, niin tunnusluvut näyttävät vähän paremmilta. Mutta tosiaan me operoidaan aika kevyesti. Siinä mielessä omavaraisuusaste 50 prosenttia ja ollaan nettovelaton yritys. Sinänsä taseessa ei mitään erityisiä merkittäviä nostoeriä tässä kannata nostaa. Liikearvoa poistetaan ja lainoja maksetaan pois. Hyvin stabiilia. Sitten jos me katsotaan meidän rahavirtaa, niin meidän rahavirta oli 1,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta 1,9 miljoonaa euroa ja kun niistä vähennetään vuoden 2025 investoinnit, niin sen jälkeen se liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen 1,3 miljoonaa euroa. Tässä nähdään selvästi vertailukautta alemmalla tasolla, mutta tässä on selkeät syyt taustalla. Yksi asia on nämä kertaluonteiset kuluerät, mistä puhuttiin tuossa aikaisemmin. Toinen merkittävä asia on totta kai nämä kasvaneet investoinnit. Meidän bisnes on sellaista. Meidän täytyy aina välillä vähän investoida studioomme ja muuhun tekniikkaan, jotta pysytään ajan hermolla. Ja kolmantena asiana on se, että vertailukaudella vuonna 24 me saatiin tosi hieno rahavirtaruiske tuohon meidän rahavirtaan sillä, että me kevennettiin tosi paljon meidän ulkona olevia myyntisaamisia ja se toi siihen parannusta siihen vertailukauden rahavirtaan. Tänä vuonna me kasvatimme liiketoiminnallisesti myyntisaamisia ja käyttöpääoma pysyi edellisvuoden tasolla. Sen vuoksi siitä ei tullut sellaista boostia tuohon rahavirtaan kuten edellisenä vuotena. Mennään rahoituksen rahavirtaan sen alapuolella. Se on ihan normaali taso meillä, nyt 1,9 miljoonaa euroa. Maksettiin osinkoja osakkeenomistajille ja toisaalta vähennettiin meidän lainoja. Vertailukaudella on tosi iso rahoituksen rahavirta ja se liittyy nimenomaan. Ruotsin liiketoimintaostojen osakevastikkeisiin. Viimeisin kauppa oli erä. Sen vuoksi se on niin iso, mutta kokonaisuudessaan, kun vedetään yhteen, niin rahavarat katsauskauden lopussa olivat 1,8 miljoonaa euroa, ja tällä on hyvä lähteä eteenpäin vuoteen 26.
Sitten päästäänkin jokaista sijoittajaa kiinnostavan aihepiirin pariin. Voitonjakoehdotus.
Eli voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle. Olemme tiedottaneet, että tavoitteenamme on vuosittain kasvava absoluuttinen voitonjako, ja se koostuu kahdesta asiasta. Se on osingonjako ja omien osakkeiden ostot. Nyt tänä vuonna olemme vuodessa 2025. Me ollaan selkeästi päädytty siihen, että kasvatetaan sitä omien osakkeiden osto-ohjelman suuruutta. Tänään on itse asiassa tiedotettu, että me aloitetaan 0,9 miljoonan euron suuruinen omien osakkeiden osto-ohjelma. Sitten tämä toinen erä meidän voitonjaosta on osinko, jota me ehdotamme. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että sitä maksetaan kahdessa erässä 0,45 euroa osakkeelta ja kokonaisuudessaan tämä voitonjako siis kasvaa 1,7 miljoonaa euroa. Toki tässä on nyt se, että yhtiökokous, jossa käsitellään tämä nimenomainen osingonmaksu, pidetään 15.4. Ja tervetuloa kaikki sinne Tavastialle mukaan sitten!
Entä miltä näyttää ohjeistus vuodelle 26?
Ohjeistuksessa pidetään laajana edelleenkin, eli liikevaihto kasvaa edellisvuodesta ja suhteellinen kannattavuustaso poislukien nämä kertaluontoiset erät on tuossa 10–13 prosentin tasolla.
Voin jatkaa ohjeistuksen taustoja. Eli markkinan osalta nähdään, että nykyisellä näkymällä markkinat kasvavat hieman tänä vuonna. Piristymistä ilmassa etenkin tuon IPO-aktiviteetin kautta. Panostusten osalta ne keskittyvät ohjelmistoliiketoiminnan puolelle: analyysiliiketoiminnassa ei olla kasvattamassa, ohjelmistoliiketoiminnassa ollaan kasvattamassa ja tapahtumissa haetaan kannattavaa kasvua. Eli se on se merkittävin ajuri tuolla kannattavuuspuolella. Ja sitten numeronikkareille mallinnuksiin. Huomioitavaksi se, että katsotaan kausiluonnetta ja vähän tämän vuoden ennustetta, niin arvioidaan, että kasvu ja kannattavuus painottuu toisen puoliskon puolelle.
Mistä syystä varastan tässä kohtaa kysymykseni jo chatista näin etukäteisesti. Nimittäin Jaakko J. Anteeksi, nimimerkki Janne kysyy. Ohjeistus painottuu loppuvuoteen. Miksi näin?
Usein meillä on syitä. Esimerkiksi loppuvuodessa. Meillä on vuosittainen lomapalkkavaikutus, joka vaikuttaa kannattavuuteen yleisesti ottaen heinäkuussa. Ja sitten niin kuin sanoin äsken, niin mehän esimerkiksi tämä neljäs kvartaali, joka meillä nyt oli, niin meillä on siellä room to improve niin sanotusti edelleenkin, parannetaan tänä vuonna, mutta myös tulevaisuudessa. Mitä me voidaan sitten siinä parantaa? Ja myös se, että me pystymme koko ajan kasvattamaan meidän jatkuvaa liikevaihtoa.
Kiitos tarkennuksesta ja kiitos Jannelle kysymyksestä! Sitten tavoitteet. Onko nyt rimaa madallettu yleisön pyynnöstä? Viime vuonna tästä on ollut puhetta.
Joo joo, ei madalleta rimaa. Edelleen kasvun ja kannattavuuden yhdistelmä. Yli kolmekymmentäkahden prosentin tavoitteesta ollaan jääty alle. Syyt ovat mielestäni aika selkeät, jos katsotaan meidän liiketoimintoja ja minkälaiseen suorituskykyymme näissä olosuhteissa ylletään esimerkiksi pelkästään Suomessa, niin kyllä me nähdään, että tuo on täysin realistinen tavoite saavuttaa.
Hyvä. Lopuksi, Mikael, pyytäisin sinua avaamaan vähän niin sanotusti isoa kuvaa yhtiön evoluution ja markkinanäkymien osalta.
Näin lopuksi kiitos Eero, mä huomaan, että tuolla toi iPadi oikein vilkkuu kysymyksiä, niin mennään. Mennään taas ripeästi läpi niin päästään yleisön kysymysten pariin. Mielenkiintoista nähdä mitä siellä tulossa. Pikkasen iso kuva. Tuttu. Tuttu kaavio. Yksi vuosi lisätty tähän mukaan taas. Yhtiönevoluutiosta Inderes on ollut tuonne vuoteen 2022 asti erittäin menestyksekäs Suomi-tarina. Niin kuin monella suomalaisella kasvuyhtiöllä, kotimarkkinarajat tulevat aika nopeasti vastaan. Eli jos halutaan kasvaa, niin kansainvälistyminen on se valinta, ja mikä me teimme ja mihin haettiin myös listautumisen kautta kyvykkyyksiä. Vuosina 2023–2024 me lähdettiin tekemään kansainvälistymistä ikään kuin tällä meidän flywheel-konseptilla. Kokonaisvaltainen tarjooma. Viedään se Suomen konsepti Ruotsiin ajatuksella, ja se ei toiminut. Tulokset näyttävät niin. Me ei saatu sitä kasvua aikaan, mitä lähdettiin tavoittelemaan. Isoin ongelma siinä oli, että mentiin liian tylpillä kärjillä. Eli jotta me päästään uusiin markkinoihin, niin me tarvitaan terävämpiin kärkiin. Ja toisaalta nämä meidän eri liiketoiminnat ovat. Ne ovat hyvin erilaisia, ne tarvitsevat jokainen oman kansainvälistymisstrategiansa. Ja tätä kautta viime keväänä oli aika päivittää strategiaa, ja nyt Inderes on jaettu näihin kolmeen eri liiketoimintoihin. Analyysi- ja tapahtumaliiketoiminnot. Ohjelmistot. Jokaisella on oma kansainvälistymisstrategia. Jokaisella on omat terävät kärjet, millä ne lähtevät rakentamaan sitä kansainvälistymistä. Tämä on. Helppoa olla jälkiviisas. Mutta siis tämä on. Tämä on tuonut tosi paljon selkeyttä ja fokusta siihen, miten me lähdetään tätä tästä eteenpäin viemään, ja osassa näistä liiketoiminnoista, etenkin tuolla softapuolella, tilanne näyttää. Tosi kiinnostavalta se markkina ja suht selkeältä se polku, mitä lähdetään tekemään sitten joissain liiketoiminnoissa. Edelleen pitää tehdä töitä sen eteen, jotta löydetään se resepti kuten analyysissä. Sitten markkinasta. IPO-markkina on yksi indikaattori suhteessa pörssistä poistumisiin. Pörssistä poistumisiin on yksi meidän markkinakasvunopeutta määrittävä indikaattori, ja sitä on hyvä tarkastella isossa kuvassa. Tässä on Suomi ja Ruotsi nyt esitettynä, eli nähdään, että se on ollut useampana vuonna vuoden 21 jälkeen aika paljon pörssistä poistumisia ja listautumisia vastaavasti ei ihan niin paljoa. Tämä on siis johtanut siihen, että meillä on ollut vähän vastatuulinen markkina ja nyt nähdään tosiaan merkkejä piristymisestä. Palattaisiin kohti historiallisia listautumisten tasoja, niin olisi jo ihan merkittävä myötätuuli meille. Miksi on meille tärkeää, niin meidän tuoteportfolio on koko ajan paremmassa iskukunnossa ja etenkin jos ajatellaan listautujaa, jolla on kompleksi listautumisprojekti, että saa yhdeltä luukulta tosi tehokkaasti toimitettuna meiltä nämä kaikki olennaiset ratkaisut, Niin se on. Se on tosi hyvä ja kilpailukykyinen paketti. Ja nyt vielä yhteenvetona. Kumppanuuden kautta meillä on entistä laajempi se tarjoama, eli heillä on johtavat ratkaisut näihin compliance-toimintoihin. Mitä pörssiyhtiöt tarvitsevat, niin me pystytään tarjoamaan myös se osana sitä pakettia. Niin näet. Me ollaan hyvin, hyvin asemoiduttu tähän. Ja ei osaria ilman puhetta tekoälystä. Tietysti. Jos ajatellaan markkinatrendejä ja mikä on tavallaan se muutos ja murros, mikä meillä on nyt menossa, niin mun mielestä pitää tarkastella sitä kautta, että miten sijoittajien käytös muuttuu. Koska se, miten sijoittajien käytös muuttuu, muuttaa sitä, miten sijoittajaviestintää pitää tehdä. Jos tarkastellaan meidän eri liiketoimintojen osalta tätä, niin osakeanalyysissä on avainasemassa. Se on ihan ilmeistä, että analyysin avulla. Jos me tehdään kaikille avointa analyysiä, niin sen avulla pystytään varmistamaan. Kun sijoittajat käyttävät näitä uusia työkaluja, niin siellä on oikeaa tietoa saatavissa näistä yhtiöistä. Se analyysi on suljettua ja ei saatavilla, niin se ei ratkaise sitä ongelmaa yhtiöille, ja sitä kautta tämä on meidän analyysiliiketoiminnan kannalta ihan kiinnostava murros analyysiliiketoiminnassa. Meillä on sisältötulva tulossa markkinoille, eikä se lopu. Koko ajan tulee enemmän ja enemmän sisältöä ja hälyä. Mikä on sellaista tietoa, mihin sijoittaja voi luottaa? Mikä on relevanttia, voisi ajatella, että tällainen toimitusjohtaja puhumassa reaaliaikaisesti livelähetyksessä omilla kasvoillaan, niin voisi olla sijoittajalle aika relevanttiakin tietoa mihin tukeutua tässä. Tässä maailmassa uskotaan, että tämäntyyppisen viestinnän arvo tulee korostumaan. Ihminen ihmiselle autenttista, aitoa, reaaliaikaista. Softapuolella tämä sijoittajaviestinnän työkenttä asiakkaalla muuttuu koko ajan yhä kompleksisemmaksi, ja siihen tarvitaan parempia työkaluja, jotta sitä kompleksisuutta pystytään hallitsemaan. Ja me kehitetään siihen hyvää alustaa. Meidän IR Suitea, eli nämä on niitä muutoksia sitten Inderesin omaan toimintaan. On ilmeistä ja siis täysin päivänselvää, että toimintaa pitää pystyä tekemään huomattavasti tuottavammin ja tehokkaammin, sillä korkeintaan saavutetaan hetkellisiä kilpailuetuja. Mutta se on ikään kuin annettu, että kaikissa eri toiminnoissa pitää pystyä huomattavasti parempaan tehokkuuteen. Näillä työkaluilla me pystytään rakentamaan uusia, rikastamaan meidän palveluita uusilla toiminnallisuuksilla sekä sijoittajille että pörssiyhtiöille. Näistä on meidän palveluissa jo paljon esimerkkejä ja se kiinnostavaa on, miten me pystytään uuden teknologian avulla. Inderes on tässä ollut aika hyvä. Kun tulee uusia teknologioita, niin hyödynnetään niitä aika rohkeasti ja hyvällä kokeilukulttuurilla. Jotta löydetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, parempaa skaalautuvuutta ja kokonaan uusia tuotteita, niin näitä kaikkia meillä tähän liittyen edistetään. Mennäänkö sitten? Lähdetäänkö purkamaan.
Kysymyksiä? Jännittävää, täällä on. Näitä on paljon. Kiitos kaikille jo tässä vaiheessa hyvistä hyvistä kysymyksistä ja kommenteista. Aloitetaan. Analyytikkomme Jaakko Haavisto kysyy. Puhutte kansainvälistymiseen vaadittavista investoinneista. Voiko näitä suunnitelmia avata tarkemmin? Puhutteko Ruotsista vai enenevissä määrin myös muista maista ja missä tuotteissa odotetaan ensimmäiseksi onnistumisia? Kansainvälistyminen, Ruotsi vai laajemmin ja mitkä tuotteet?
Osana uutta strategiaa kyllä meidän perspektiiviämme on muutettu laajemmaksi kuin vain Ruotsi-analyysi. Ja tapahtumien osalta se on pohjoismainen. Se on enemmän pohjoismainen perspektiivi ja ohjelmistojen osalta Eurooppa-perspektiivi. Jos ajatellaan investointeja ja niiden kasvattamista, niin lisäinvestoinnit tulevat pääasiassa kohdistumaan softabisnekseen. Siellä osin tuotekehitystä, mutta enemmän ja isommassa määrin myyntiin ja kaupallistamiseen.
Hyvä. Jatketaan Jaakon kysymyksellä nro 2, Ohjeistus. Mihin perustuu H2-painotteinen kasvu? Itse asiassa siellä oli kahteen kertaan tämä kysymys. Paitsi Janne, myös Jaakko kysyi. Eli tähän vastasimme jo toisen vuosipuoliskon painotuksesta.
Eikö se.
Mennään sun.
Vastaukseen.
Silloin.
Janne kysyy, miten toimitusjohtajalla riittää uskoa analyysitoiminnan läpilyöntiin kansainvälisesti, vaikka se vaikuttaa niin vaikealta.
Ehkä se siitä tekee juuri kiehtovan, että se on niin tavallaan niin vaikeaa. Se on Älyllinen haaste. Miten tämäntyyppinen liiketoimintamalli viedään uuteen markkinaan ja miten siitä tehdään skaalautuva niin, että sitä pystyy monistamaan uusiin maihin? Luulen, että se on yksi mikä siitä tekee nimenomaan kiehtovaa. Toisaalta. Miksi minulla on uskoa siihen on se, että ratkottava ongelma on olemassa. Tämä on ongelma pörssiyhtiölle. Tämä on ongelma sijoittajille, se ratkottava ongelma on olemassa, niin sen ympärille pystyy rakentamaan kannattavan liiketoiminnan. Niin tähän uskon. Ja sitten yksi, mihin myös usein viittaan, on se. Taseen velkapuolen luottoluokitusmarkkina. Se toimii commissioned research -lainalaisuuksien mukaisesti. Se on aina toiminut niin, ja useista syistä johtuen tämä taseen oman pääoman puoli. Siellä analyysimarkkina on toiminut hyvin eri tavalla, mutta ei ole mitään syytä, miksi ei. Jonain päivänä voisi olla niin, että tämä equity-puoli yritysten taseen toimii myös tällaisella komission research -mallilla. Ja jos näin tapahtuu tai kun näin tapahtuu, niin. Saadaan ratkottua aika monia ongelmia. Mitkä meidän pääomamarkkinoiden toimivuuteen liittyy? Mitkä ovat poliittisellakin agendalla nostettuja isoja ongelmia Euroopassa? Se, että meillä ei ole pienillä ja keskisuurilla yhtiöillä pörssimarkkina, ei toimi riittävän tehokkaasti. Tavallisilla sijoittajilla ei ole riittävästi tietoa yhtiöstä. Näin edespäin. Me ratkotaan tosi relevanttia ongelmaa, niin kyllä mä uskon, että se resepti vielä löydetään.
Sitä kohden omien osakkeiden ostot. Kommentoi. Mahtava voitonjakoehdotus.
Kiitos.
Maurin kysymys: Ohjelmistoliiketoiminta kasvoi 40 % vuonna 2024 ja 22 % vuonna 2025. Onko Inderesillä kykyä ylläpitää ohjelmistoliiketoiminnan kasvu vähintään nykytasolla? Entä miten oletatte ohjelmistoliiketoiminnan kannattavuuden kehittyvän?
Kannattavuuskysymykseen voi viitata meidän viime kevään strategiapäivitykseen, missä sanottiin, että tavoitellaan skaalautuvuutta aikaisintaan siellä strategiakauden lopulla eli 2030. Nyt ollaan investointivaiheessa siis. Samaan aikaan strategiassa mainittiin, että tästä on tehtävissä erittäin, erittäin kannattava liiketoiminta. Oliko se nyt yli 25 %? Kypsän vaiheen kannattavuustaso, johon viittasimme, on se, mitä olemme hahmotelleet, mutta nyt olemme investointivaiheessa. Ja se kysymyksen ensimmäinen osa. Voiko se palauttaa.
Että voidaanko ylläpitää ohjelmistoliiketoiminnan nykytason kasvua?
Ja siinäkin jos palaan strategiaan, niin kyllä tavoitellaan. Tavoitellaan ihan vahvaa vahvaa kasvua siellä. Ollaan ihan luottavaisin mielin tähän vuoteen lähdettäessä, koska siinä bisneksessä usein se viime vuonna tehty myyntityö ja asiakasportfolion rakentuminen näkyy sitten seuraavana vuonna taas kasvussa, niin me ollaan ihan hyvillä mielillä tähän vuoteen.
Just näin. Jotenkin prosentit ja eurot juttelevat aina vähän eri tahtia. Jos lähdetään pienestä, niin sitten että se kannattaa aina muistaa myös näissä. Kuten esimerkiksi tänä vuonna meidän kasvu oli kuitenkin euromääräisesti jo isompi kuin edellisvuonna, vaikka prosentit näyttävät erilaiselta.
Sellainen detalji softabisneksen kasvuun: yhtiökokous-tuotteen osalta meillä on Suomessa niin vahva markkina-asema, että sen tuotteen osalta on vaikea hirveän kovia kasvuprosentteja ylläpitää, mikä vaikuttaa jonkin verran. Vaikuttaa tuohon, koska se on niin niin niin vahvassa markkina-asemassa jo.
Mikä on toki positiivinen ongelma. Joo tottakai lukuihin vaikuttava, mutta erittäin positiivinen. Jaakko. SEBiltä kysyy, missä liiketoiminta-alueessa kv-investoinnit, siis kansainväliset investoinnit, näkyvät selvimmin.
Jos ihan absoluuttisia euroja ajatellaan, niin merkittävin on Analyysiliiketoiminta.
Niin joo kyllä ja panostuksia ehkä enemmän, että ne eivät ole niinkään taseeseen kirjoitettavia investointeja tässä tapauksessa, vaan ihan tuloslaskelman kautta meneviä. Toinen, mistä nyt puhuttiin äsken, on meidän T&K-puoli tällä hetkellä, jota kasvatetaan koko ajan, ja se liittyy tähän ohjelmistotoimintaan ja yleensäkin meidän paletin kehittämiseen, joka kasvoi 40 % esimerkiksi. Tänä vuonna T&K kulut, joita emme aktivoi.
Janne kysyy. Millaisena näet tekoälyn uhan eri liiketoiminta-alueisiin? Entä mahdollisuudet?
Nyt tuli aika valtava, valtava kysymys. Palaan tähän slideen. Isossa kuvassa uhka liittyy siihen, että ei pystytä reagoimaan markkinamuutoksiin riittävän nopeasti. Toinen uhka liittyy siihen myöskin, että ylinvestoidaan ja lähdetään liian nopeasti, liian aikaisin, liian isoilla panostuksilla jonkun uuden hypen perään juoksemaan. Sekin on ihan relevantti riski, mihin moni yhtiö kompastuu, ettei pidä myöskään lähteä suinpäin säntäilemään. Että sellainen oikea tasapaino. Mahdollisuudet sitten taas liittyvät. Liittyy ehkä siihen, että löydetään uusia malleja, joilla pystymme tekemään liiketoimintamallista kansainvälisesti skaalautuvammaksi. Tämä hyvin ylätason vastaus. Jotta ei tule liian pitkä, niin en mene tänne Analyysi-, Tapahtuma- ja Ohjelmistoliiketoimintoihin, koska se on hyvin erilainen jokaisen bisneksen osalta.
Keskustelua voidaan jatkaa Inderesin sijoitusfoorumilla. Janne kysyy myös seuraavan kysymyksen: Mikä on toimitusjohtajan paras arvaus listautumisten lukumäärästä Helsingissä tänä vuonna? Nyt mennään kristallipallon äärelle. Ehkä jossain määrin näkymiin.
Paras arvaus, että se on edellisvuotta enemmän, turvallinen.
Jaakko SCB:ltä kysyy. Kansainvälinen liiketoiminta kasvoi 9 %:lla Q4:llä, selittäen merkittävästi myös koko vuoden kansainvälisen kasvun. Oliko tämä trendin kääntymistä Ruotsissa vai tuliko tämä eurooppalaisesta softa yhteistyöstä?
Molemmista oli muutamia hyviä isoja asiakkuuksia, joita oli Ruotsissa. Ruotsissa etenkin pääomamarkkinapäiviä tehtiin.
Hyvä. Jaakko. SCB:ltä jatkaa seuraavalla kysymyksellään Yhtiökokouskausi on käsillä. Onko tässä tuotealueessa onnistuttu edelleen nostamaan penetraatiota Suomessa ja onko Ruotsiin saatu yhtiökokousasiakkaita?
Suomen osalta vastaus on kyllä sellainen markkinamuutos. Nähdään, että on kasvavaa kiinnostusta isoilla pörssiyhtiöillä kokonaan online-kokouksiin ja mikäli tähän maailmaan mennään, se tulee tarkoittamaan sitä, että meillä tämän tuotteen marginaalit tulevat nousemaan, mutta liikevaihto pienentymään. Kokonaisuutena, nähdään se positiivisena muutoksena. Se luo edellytyksiä myöskin tämän liiketoiminnan paremmalle skaalautuvuudelle. Koska tämä on suhteellisen vaikea skaalata kansainvälisesti. Nykyisellä mallilla, joka on niin riippuvainen siitä paikallisesta tapahtumatuotannosta Ruotsin osalta. Ei odoteta merkittävää kasvua, mutta teemme edelleen pilotteja. Pilotteja siinä markkinassa.
Näin.
Mutta Ruotsissa sitten tapahtumapuolella katsotaan myös aktiivisesti kasvumahdollisuuksia.
Hyvä, keskeytetään tässä vaiheessa chat-kysymysten läpikäyntiin ja ehdotan, että aktivoidaan meidän liveyleisö. Löytyykö liveyleisöstä kysymyksiä tässä vaiheessa?
Kiitokset hyvistä puheenvuoroista! Miten te määritätte osakkeen takaisinostolle käyvän hinnan?
Hallitus määrittää kulloisenkin hinnan. Eli nyt on ilmoitettu, että ohjelma käynnistyy. Luonnollisestikaan ei oteta kantaa siihen, että millä hinnalla ostoja tehdään, vaan hallitus.
Sitten hallitus määrittää sen.
Mutta siitä ei kommunikoida.
Eli sitä ei julkista sitä tietoa, että mihin saakka meillä on se nykyinen toimeksianto olemassa ja tämän suhteen. Se on ehkä hyvä ymmärtää, ettei siinä kannata tehdä johtopäätöksiä pelkän kokonaismäärän perusteella. Paljon me sitoudutaan maksamaan ja paljonko se osakelukumäärä on siinä maksimissaan, niin siitä jakolaskun lopputulema ei ole se, koska se on ihan eri maailma. Siinä on vain kaksi eri limiittiä, jotka säätelevät tätä osto-ohjelmaa, mihin saakka sitä toteutetaan. Ja kolmantena limittinä on aika sitten. Kiitos.
Kiitos kysymyksestä. Muita kysymyksiä yleisöstä. Meidän oma Krista-Montomme siellä katselee sen näköisenä, että haluaisi esittää kysymyksen, mutta ei kehtaa. Jatkamme siis chat kysymyksillä. Verneri Pulkkinen myöskin omaa väkeämme. En tiedä. Toisaalta kuka tahansa voi kirjoittaa nimekseen Verneri Pulkkinen tänne. Ehkä se on joku imitaattori, kysyy Eero. Mistä sun makeat sukat ovat? Otan tämän kysymyksen sen takia, että tämähän ei ole ensimmäinen kerta, kun mun sukista on kysytty näissä lähetyksissä. Sain anopilta joululahjaksi. Takaisin asiaan. Huolestunut kysyy onko Ruotsin toiminta tappiollista.
Se on break evenissä siinä kokonaisuutena. Siellä päin pyöritään, että se on kokonaisuus kumminkin. Katso.
Jaakko SEB:ltä kysyy seuraavan kysymyksensä Euronext Yhteistyö Ruotsissa. Mitkä ovat omat odotukseni? Kuinka nopeasti tämä voi alkaa realisoitumaan kv-puolella näkyvänä kasvuna? Onko yhteistyö laajennettavissa muissa maissa?
Kuinka nopeasti kysymykseen, niin kyse on SaaS-myynnistä. Ja tuotteessa, jossa on tunnetusti aika pitkät myyntisyklit, niin lyhyen tähtäimen odotukset kannattaa pitää maltillisina. Pitkät myyntisyklit. Liikevaihto alkaa kumuloitumaan asteittain. Eli tämä eroaa. Tämä huomioitavana verrattuna tähän VideOSYnk-yhteistyöhön, jossa he ottivat olemassa olevaan operaatioon. He vaihtoivat alustansa meidän alustaan, jolloin kun käyttöönotto on tehty, niin liikevaihto lähtee juoksemaan. Siinä on hieman erilainen dynamiikka. Onko laajennettavissa muihin maihin? Niin kuten sanoin, Euronext. Euroopan isoin pörssioperaattori, jolla on Corporate Solutions -yksikkö, joka siis tarjoaa pörssiyhtiöille governance-, compliance- ja IR-ratkaisuja, niin se on. Se on meille tosi hyvä strateginen kumppani ja ekosysteemi, jonka sisällä kasvaa. Nähdään tämä mielenkiintoisena mahdollisuutena ja ollaan tosi iloisia siitä, että meidän yhteistyö on lähtenyt liikkeelle niin, että se syventyy nyt tämän Ruotsin osalta.
Hyvä, mä voin siis tuohon vielä palata. Sen verran tuohon äskeiseen kysymykseen, että nämä ovat aina vaikeita kysymyksiä. Siinä mielessä nuo ovat hankalia, koska emme seuraa niitä erikseen. Ja sitten meillä on konsernitasojuttu, jotka allokoidaan, niin sitten jos se olisi yksittäisenä yrityksenä toimisi Ruotsissa, se olisi ihan eri tarina. Eli sun on aika vaikea sanoa tuota eksplisiittistä vastausta tuohon, että missä menee Ruotsissa, koska se on näin.
Nimimerkkikysymys kysyy, oletteko nähneet merkkejä asiakkaiden kustannussäästötoimenpiteistä, jotka voisivat vaikuttaa Inderesin palveluiden kysyntään viiveellä?
Aina on asiakkaita, joilla on kustannuspaineita. Joskus niitä on enemmän ja joskus vähemmän. Viime vuonnahan oli. Oli myös paljon säästöpaineita. Meidän pitää vastata siihen, että meillä on tuoteportfoliossa myös niitä ratkaisuja, jotka ovat vähän kevyempiä ja alemman kustannustason. Jotta saadaan pidettyä ne asiakkaat. Sitten toinen asia on myös se, että me tuomme asiakkaillemme aika paljon kustannussäästöjä sillä, että esimerkiksi kun vanhat toimittajat korvataan meidän softaratkaisuilla, niin asiakkaat saavat usein hyviä kustannussäästöjä keskittämällä kaiken Inderesille, saaden paremmat tuotteet edullisempaan hintaan.
Eikä siinä vielä kaikki.
Ei siinä kaikki.
Matias kysyy, onko videosynkin myyntiä tarkoitus laajentaa aggressiivisemmin myös pörssin ulkopuolisiin asiakkaisiin?
Hyvä, hyvä spesifi kysymys. Meidän kyvykkyytemme on ikään kuin tällainen enterprise-sektorille. Palvella sitä, niin etenkin meidän ISO-sertifioinnin kautta. Niin on kyllä parantunut. Me tarkastellaan näitä mahdollisuuksia aktiivisesti, koska VideoSync tuotteena on mennyt niin valtavasti eteenpäin ja me nähdään. Se on. Se on aika kilpailukykyinen alusta muissakin kuin tässä, tässä IR-kategoriassa, missä me nähdään, että se on paras markkinoilla oleva alusta. Mutta. Tätä arvioidaan aktiivisesti. Toki se on sitten sellainen segmentti, mikä vaatii laajempaa liikettä. Jos sinne lähdetään isommin, niin vaatii myös aika paljon sitten panostuksia.
Sitten on lisäyksenä, että se on monisyinen asia, koska meillä on viestintätoimisto, joka toimii operaattoreina siinä välissä Euroopassa, jonka kanssa teemme yhteistyötä ja jolla sitten loppuasiakkaana on pörssiyhtiöitä, jolloin meidän asiakkaamme siinä tapauksessa on se toimisto siinä välissä. Tämän tyyppisiä me joudutaan koko ajan haravoimaan ja miettimään siinä maailmassa.
Ja sen verran tietysti, koska kyseessä ei ole minkäänlainen salaisuus eikä raportointiin liittyvä asia, niin VideoSyncillä on olemassa oma online-presenssinsä, joka on irrallinen muusta.
Just näin.
Eli kokeiluja. Sitten viimeisten kysymysten äärellä. Miksi? Matias kysyy, miksi viime vuonna Suomessa listautuneita yhtiöitä ei saatu Inderesin analyysi asiakkaiksi samalla prosentilla kuin aiempina vuosina.
Tästä oli itse asiassa foorumilla Saulilla hyvä vastaus, joka tiivistettynä on se, että siinä on usein viivettä kuinka nopeasti uudet pörssiyhtiöt ollaan historiassakin saatu seurantaan. Se on usein, olikohan keskiarvo 8 kuukautta tai mikä se nyt oli, että kritiikki. Jos vuoden päästä katsotaan nämä samat yhtiöt, jotka listautuivat viime vuonna, eivätkä ne ole meidän seurannassamme, niin se on sitten. Se on aiheellinen kritiikki.
Me ei olla tunnistettu tällaista trendiä vielä täältä. Tämä on luonnollinen kehitys tässä näin.
Hyvä sitten, ellei liveyleisöstä vielä käsiä nouse tai chatiin ilmesty lisää viestejä. Olemme viimeisen kysymyksen äärellä. Jaakko SCB:ltä kysyy näkymänne yhtiökokousten kausiluontoisuuteen Q1 Q2 versus viime vuosi. Miten se tulee?
Meillä ei ole sellaista tietoa tällä hetkellä. Tästä voidaan siihen palata vaikka sitten tuolla chatin puolella.
Hyvä. Tässä kohtaa kiitokset. Mikko. Kiitos Mikael. Kiitos meidän loistavalle liveyleisölle täällä Helsingin Ruoholahdessa. Kiitos kaikille tietoliikenneyhteyksien toisella puolen ja nähdään seuraavassa osarissa!
Kiitos.
Kiitos.



















