Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Layer. Layer.
Hyvää huomenta ja tervetuloa mukaan Inderesin 2025 ensimmäiseen puolivuosikatsaukseen! Minä olen tapahtuman juontaja Eero Alasuutari ja kanssani studiossa ovat normaaliin tapaan yhtiön toimitusjohtaja Mikael Rautanen ja talousjohtaja Mikko Wartiovaara. Käymme ensin Inderesin H1 2025 luvut ja tapahtumat läpi Mikaelin ja Mikon kanssa, minkä jälkeen seuraa kysymys-vastaus-osio, jossa teillä, hyvät osallistujat, on mahdollisuus esittää kysymyksenne yhtiön johdolle ja voitte lähettää kysymyksiä ja kommentteja Mikaelille ja Mikolle katselusivun chatin kautta. Ja tosiaan täällä Stage-studiolla on studioyleisö. Halutessanne esittää kysymyksen voitte nostaa käden ylös, niin tuomme mikrofonin teille. Inderesin H1 2025 -raportti on julkaistu tänä aamuna yhtiön verkkosivuilla osoitteessa group.inderes.fi. Tämän tapahtuman esitysmateriaali, samoin kuin tapahtuman tallenne, julkaistaan samassa osoitteessa myöhemmin tänään ja tapahtumalle on varattu aikaa noin tunti. Siirrytään seuraavaksi itse agendaan ja ryhdytään purkamaan Inderesin ensimmäiseltä puolivuosilta. Kyllä.
Näin tehdään.
Mikael, kävisitkö ihan ensimmäisenä läpi pääpiirteittäin? 25 Ensimmäisen vuosipuoliskon keskeiset asiat.
Joo, toki tämä ensimmäinen puolisko oli hieman kaksijakoinen. Aloitetaanko siitä positiivisesta puolesta?
Aloitetaan positiivisesta.
Mikä meni hyvin Suomessa? 10 prosentin kasvu. Kyllä, Inderes on Suomen markkinassa todella hyvässä iskukunnossa näissä olosuhteissa. Tuon tason kasvuun pääsimme. Markkina-asema vahvistuu ja tämä on osoitus siitä, että me pystymme edelleen kasvamaan Suomessa. No sitten se toinen puoli. Se negatiivinen kansainvälinen liikevaihto ei kasvanut ekalla vuosipuoliskolla. Eli se alue, mihin me nimenomaan investoimme ja panostamme, jotta saisimme kasvua. Ei olla päästy siellä kasvuun, ja tätä varten nyt ollaan keväällä päivitetty strategiaa, koska se meidän aiempi strategia ei tuottanut kansainvälistä kasvua. Ja nämä uudelleenjärjestelyt. Niistä tuli jonkinlainen lovi tuohon raportoituun tulokseen. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mutta se oli tarpeellista saada tehtyä tämä perusta kuntoon, jotta nyt päästään keskittymään tähän uuteen strategiaan.
Mainitset H1-toimitusjohtajan katsauksessa, että olemme saavuttaneet tärkeitä avauksia uusissa asiakkuuksissa. Voisitko kertoa tarkemmin, mitä nämä avaukset ovat?
Joo, oikeastaan kaikissa liiketoimintayksiköissä, myös kansainvälisesti, on hyviä voittoja. Olemme saaneet uusia asiakkaita Ruotsissa. Nyt olemme alkaneet saada tapahtumaliiketoimintaan uusia asiakkaita, ja nämä ovat vielä melko pieniä, joten ne eivät näitä lukuja heilauta. Meillä on hyviä positiivisia merkkejä, mutta ne eivät vielä näy näissä luvuissa.
No kuten mainitsit, kansainvälinen liiketoiminta ei kasvanut katsauskaudella. Tarkennatko, mitä katsauksessasi mainitsemasi rytminmuutos sekä Ruotsin liiketoimintojen uudelleenjärjestely tarkoittavat?
Joo, jos aloitetaan siitä rytminmuutoksesta, niin sillä viittaan tähän päivitettyyn strategiaan, josta tämän esityksen lopussa käydään lyhyt kertaus. Se, mikä esiteltiin pääomamarkkinapäivässä toukokuussa. Eli tämä oli meidän aiempi strategia. Sillä tosiaan ei päästy niihin tuloksiin, joita lähdettiin hakemaan. Nyt pitää vähän uudelleenorganisoitua ja hakea rytminmuutosta, jotta me pääsemme kiinni kansainvälisen kasvun syrjään uudelleenjärjestelyn kautta Ruotsissa. Siinä on pari juttua. Toinen on yksi. Mistä me aiemmin jo kerrottiin, että me siirrytään johonkin tapahtumaliiketoiminnassa. Uuteen toimitusmalliin siirtymisestä aiheutui tiettyjä kertakuluja, ja näillä saavutetaan lisää tehokkuutta, parempaa toimitusvarmuutta ja joustavuutta. Toimintaamme. Ja sitten toinen on tiettyjä Financial Insights -yrityskauppaan liittyviä kumppanisopimuksia, mitä me uudelleenjärjesteltiin nyt tuossa alkuvuonna. Ne jäivät tämän uuden strategian ulkopuolelle ja niistä tuli myös kertaluonteisia kuluja, mutta niistä tulee täysin vastaava kustannussäästö sitten tästä eteenpäin. Ja nyt kun tämä uusi strategia on tehty, nämä järjestelyt on hoidettu heti pois alta, niin nyt me pääsemme keskittymään kasvuun, myyntiin, uusien asiakkaiden voittamiseen ja nykyisten kasvattamiseen. Sen osalta on hyvä fiilis lähteä tähän. Tokan puoliskon osalta tässä uuden strategian puitteissa.
Lähdetään tarkastelemaan liiketoimintayksiköitä tarkemmin, alkaen analyysiliiketoiminnasta. Analyysissä sopimuskanta laski, liikevaihdon kuitenkin kasvaessa marginaalisesti. Miltä näyttävät kansainvälisen kasvun edellytykset tällä hetkellä?
Joo, tämä liiketoiminta on edelleen ollut hyvin resilienssi. Eli pientä kasvua on onnistuttu saamaan aikaiseksi, vaikka uusasiakashankinta on edelleen haaste. Viime vuoden lopulla nimenomaan Ruotsissa vaihdettiin meidän myyntitaktiikkaa. Nyt katsotaan, tuottaako tämä uusi taktiikka positiivista virettä markkinassa, ja sen perusteella sitten joko pivotoidaan seuraavaan malliin tai lähdetään kiihdyttämään tätä nykyistä mallia. Mutta edelleen olemme sillä uralla, mitä viime vuonna päätettiin lähteä tekemään. Tarve markkinoilla tälle analyysipalvelulle on olemassa. Se on selkeää. Meidän pitää löytää se markkinoillemenomalli, kun mennään uuteen maahan. Se resepti meidän pitää löytää, ja tarina on edelleen se, että me jatkamme sen reseptin etsimistä. Tällä hetkellä toimimme hyvin kurinalaisesti, mutta toisaalta myös pitkäjänteisesti.
Hyvä! Seuraavaksi tapahtumaliiketoiminta. Suomessa kehitys oli oikein hyvää, johtuen onnistuneesta yhtiökokouskaudesta sekä nykyisten asiakkuuksien kasvattamisesta. Miten katsauksessasi mainitsemat IR-kentän ulkopuoliset tapahtumatuotannot tukevat yhtiön strategiaa? Tai raportissa mainitut.
No, se tukee strategiaa sitä kautta, että saadaan kannattavaa kasvua aikaiseksi ja kun nykyisissä asiakkuuksissa kasvetaan, saavutamme lujemman suhteen näihin asiakkaisiin. Eli meidän strategia laajentua ottamaan enemmän kokonaisvastuuta näistä tapahtumista toimii hyvin, ja strategia laajentua asiakkuuksien sisällä kantaa hedelmää, mikä näkyy etenkin Suomen kehityksessä ja kansainvälisesti. Samaa, samaa tällä matkalla ollaan hyvin alkuvaiheessa, mutta tavallaan samalla, samalla strategialla lähdetään hakemaan kansainvälistä kasvua. Eli toisaalta tullaan sieltä teknisen tuottajan hyvin aika kapeasta kulmasta siihen, että tehdään laajempia vaativampia kokonaistoimituksia tässä IR-fokuksella ja toisaalta kasvetaan etenkin isoissa pörssiyhtiöissä. Niillä on tosi paljon muitakin kuin sijoittajaviestinnän tarpeita, joihin meidän ydinosaamisemme sopii. Sopii erittäin hyvin ja meillä on selkeät kilpailuedut. Se on hyvin luonteva alue meille hakea kasvua.
Sijoittajaviestintä on reguloituna tietysti vaativa viestinnän laji. Hyvä reitti vakuuttaa yhtiöt.
Kasvu tulee, usein se on kaikista vaativin. Ostaja ja asiakaskohderyhmä, ja sitä kautta luonteva reitti. Toki pitää olla rehellinen sen kanssa, että usein sitten muut osastot sijoittajaviestinnästä voivat olla hieman etäällä asiakasyhtiön viestinnästä, että se ei ihan noin vain tapahdu. Mutta. Useinhan se on näin, että nykyisten asiakkuuksien kasvattaminen on helpompi reitti kasvuun kuin uusien asiakkaiden voittaminen. Molempia pitää tehdä tietysti.
Ruotsin organisaatiomuutoksista toteutimme tosiaan Ruotsissa alkuvuonna organisaatiomuutoksia ja siirryimme uuteen toimitusmalliin. Kuten mainitsitkin. Miten toimitusmallia on kehitetty ja miten kehitykset edesauttavat hieman takertelevan Ruotsin liiketoiminnan kasvupyrkimyksiä.
Joo eli tässä teknisessä tuotannossa siirrytään enemmän käyttämään meidän kumppaneita, alihankkijaverkostoa ja saadaan sitä kautta tehostettua meidän toimintaa. Toisaalta joustavuutta, mutta myös tehokkuutta.
Hyvä. Seuraavaksi ohjelmistot. Sama positiivinen virsi kuin edelliskerralla. Ohjelmistot toimivat jälleen kasvun veturina. Kertoisitko tällaisille asiaan vihkiytymättömille, mitä kaikkea ohjelmistoliiketoiminta on? Itse asiassa kuuluuko tämä kategoriaan?
Joo. Eli jokainen pörssiyhtiö pyörittääkseen sijoittajaviestinnän operaatiota tarvitsee työkalut siihen, ja me tarjoamme näitä työkaluja. Me pyrimme niiden avulla tekemään pörssiyhtiönä olemisesta automatisoidumpaa, helpompaa ja vaivattomampaa. Ja siihen kuuluu. No, ensimmäisellä puoliskolla meidän lukumme olivat. Jos tarkastellaan yhtiökokouksia, tuote on ollut siellä merkittävässä roolissa, eli yhtiökokous on jokaisen yhtiön järjestettävä tapahtuma, ja meillä on siihen sekä tuotanto että tekninen ratkaisu. Sitten on sijoittajat. Sijoittajasivustot, sijoittajasivustojen tietyt komponentit, tiedote, julkaisujärjestelmä ja muita olennaisia osia. Ja näitä ratkaisuja me ollaan viime vuodet kehittäneet. Olemme saavuttaneet niissä hyvää kasvua. Me olemme käyttäneet erikoistuneita ratkaisuja asiakkaille. Nyt tämän uuden IR Suite -käyttöliittymän kautta me tuomme ohjelmistomme ja oikeastaan koko Inderesin tarjonnan yhden alustan alle, eli pörssiyhtiön sijoittajaviestinnälle on ikään kuin yksi käyttöliittymä, jonka kautta hallita kaikkia tärkeimpiä prosesseja. Vähän samantyyppinen kuin Microsoft Office 365 tai näin samalla. Samalla ajatusmallilla ja näemme, että tässä olemme. Me olemme aika uniikkeja, ja suurin osa markkinasta tarjoaa kilpailijoina hyvin pistemäisiä ratkaisuja. Yhdistämällä tämän kaiken erotumme kilpailijoista ja pystymme merkittävästi automatisoimaan sekä kehittämään uusia sijoittajaviestintää hyödyttäviä ominaisuuksia. Ja näin, että tässä on. Tässä on hyvin lupaava aihio rakentaa meidän liiketoiminnan kolmas tukijalka tästä ohjelmistoliiketoiminnasta. Niin kuin me meidän uudessa strategiassa sanotaan. Selkeä tilaus on olemassa markkinoilta näille ratkaisuille.
Mistä katsauskauden hyvä kasvu on syntynyt?
Ohjelmistoliiketoiminnassa ensimmäisellä puoliskolla yhtiökokoustuote Suomessa on merkittävässä asemassa siinä, mutta oikeastaan kaikilta tuotealueilta tai kaikista näistä ratkaisuista tulee kasvua etenkin Suomessa ja kansainvälisesti. Etenkin tämä meidän viime vuonna tiedottama eurooppalainen kumppanuus video SYNC -alustalle tukee myös kasvua. Tällä hetkellä.
Hyvä. Päästetään seuraavaksi ääneen yhtiön talousjohtaja Mikko Wartiovaara.
Kiitos, Eero! Eli numerot ja näkymät katsotaan ensiksi meidän tuloslaskelman ensimmäisestä vuosipuoliskosta. Liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa ja se kasvoi viisi prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Jatkuvan liikevaihdon kasvu oli 5 prosenttia ja projektituottojen liikevaihdon kasvu 4 prosenttia. Kuten kuultiin, kasvun taustalla on ohjelmistoliiketoiminnan hyvä alkuvuosi ja vahva kasvu siellä. Ja myös tämä yhtiökokouskausi, joka oli onnistunut meille liikevaihdollisesti ja yleisesti ottaen Suomessa onnistuimme hyvin liikevaihdon osalta. Mitä tulee kannattavuuteen, niin tosiaan EBITA-liikevoitto on 0,6 miljoonaa euroa ja selkeästi edellisten viiden vuoden tason alapuolella. Mutta tässä on tärkeää huomioida nämä kertaluontoiset kuluerät, yhteensä 0,6 miljoonaa euroa, jotka liittyvät Ruotsin liiketoimintojen uudelleenjärjestelyihin, ja tämän vuoksi oikaistua EBITA:ta. Liikevoitto 1,2 miljoonaa on se, mikä mielestäni kuvastaa parhaiten meidän taloudellista suorituskykyä tässä kokonaisuudessa, ja siellä ollaan viime vuotta hivenen edellä. Kokonaisuutena kulurakenne pysyy muuten hyvin hallinnassa, ja pystyimme kuitenkin kasvamaan samaan aikaan ja onnistuimme kulurakenteellisesti vuoden alkupuoliskolla.
Miten Ruotsin liiketoimintojen uudelleenjärjestely heijastuu tuloslaskelmaan?
Ei sillä tavalla, etenkin liiketoiminnan muissa kuluissa. Siellä on 31 prosentin kasvu meillä, ja käytännössä se kasvu tulee kokonaisuudessaan näistä Ruotsin liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä. Sen lisäksi näkyy jonkin verran henkilöstökuluissa, mutta vähemmän tuolla materiaalin ja palvelukulujen kasvussa, koska se puoli taas tulee tuosta yhtiökokouksien volyymin kasvusta ja siihen liittyvästä kulurakenteesta. Syvennytään vähän toiseen. Kvartaalia tarkastellaan vielä enemmän. Huhti-kesäkuun liikevaihto oli 5,2 miljoonaa euroa, kasvaen 4 prosenttia. %. Jatkuva liikevaihdon kasvuvauhti on muutenkin. Ohjelmistoliiketoiminta toi tänne kasvua ja yleensä vakaata kasvua Suomessa, mutta tässä tapauksessa projektin liikevaihdon kasvu jäi pienemmäksi, koska Ruotsin tapahtuman liikevaihto ei kasvanut vaan väheni. Ja se on tässä taustalla, että kasvuprosentti ei ollut edellisten vuosien tasolla. Mitä tulee kannattavuuteen, niin tosiaan Ebitan liikevoitto on 0,1 miljoonaa euroa, ja tässä on puoli miljoonaa Ruotsin kertaluonteisia eriä. Ja on hyvä huomioida myös se, että olemme ohjeistaneet tämän oikaistun EBITA:n mukaisesti tämän vuoden.
Mitä voit kertoa lisää näistä kertaluonteisista eristä?
Joo, käytännössä meidän on hyvä jakaa tämä kahteen osioon. Vähän niin kuin Mikaelikin puhuu, niin tämä pienempi osio näistä 0,6 kertaluontoisista eristä liittyy siihen. Ruotsin tapahtumatuotantojen uudelleenorganisointiin haettiin joustavuutta sieltä ja se myös vaikuttaa meidän kannattavuuteen pidemmällä tähtäimellä parantavasti. Mutta se isompi osa näistä liittyi tähän meidän finanssijärjestelyihin. Yrityskauppaa ja siihen liittyviä kumppanuussopimuksia tehtiin kaksi ja puoli vuotta sitten ja niiden piti jatkua vuoteen 2027 saakka. Mutta nyt tämän uudelleenjärjestelyn kautta pystymme kohdistamaan omia resurssejamme ensisijaisesti strategiamme mukaisiin asioihin enemmän, koska sopimusvelvoitteita on vähemmän, ja toisaalta nämä kulut poistuvat jatkossa tuloslaskelmastamme, mikä vaikuttaa positiivisesti kustannuksiimme ja tulokseemme meille. Siinä oli Q2, mitä voin sanoa. Katsotaan tarkemmin tasetta vielä taseen osalta. Meillä oli aika kevyttä tasetta, ei mitään isompia muutoksia. Edelleenkin olemme nettovelaton yritys, ja käytännössä nettorahavirta laski vuosi sitten vertailulukuun verrattuna, ja omavaraisuusasteemme on edelleenkin hyvällä tasolla. Ja rahavirtalaskelman osalta. Liiketoimen rahavirta laski 1 miljoonalla eurolla vertailukauteen verrattuna ja taustalla ovat nämä kertaluontoiset erät. Veronmaksuajoitukset ja investoinnit olivat puoli miljoonaa euroa. Tässä ensimmäisen puolen vuoden aikana investoitiin studiotiloihin ja toimitiloihin Suomessa ja Ruotsissa. Se, mikä on hyvä huomioida tässä yhteydessä on myös se, että meidän arviointikulut eivät ole aktivoitu. Taseeseen ei ole investointeja, mutta ne kasvoivat merkittävästi viime vuoteen nähden. Rahoituksen rahavirta oli aika tavanomainen. Lainanlyhennyksiä, osingonmaksua ja omien osakkeiden ostoja ohjelma, ja rahoituksen rahavirtaa paransi onnistunut osakesäästöohjelmamme. Henkilöstöön kohdistuen. Kokonaisuutena meidän rahavarojen muutos oli 0,2 miljoonaa euroa ja rahavarat katsauskauden lopussa 2,5 miljoonaa euroa.
Kerrataan vielä ohjeistusta.
Joo eli ohjeistuksen osalta tilanne on se, että ohjeistus säilyy samana ja se on edelleenkin, että liikevaihto kasvaa edellisestä vuodesta 18,4 miljoonasta eurosta ja suhteellinen kannattavuus ei heikkene prosentilla mitattuna. Pois lukien kertaluonteiset erät, paranee edellisestä vuodesta. Eli toisin sanoen puhutaan tästä oikaistusta EBITAsta. Ohjeistuksen taustoilla ei ole mitään muutoksia.
Hyvä Mikael!
Kyllä.
Kertoisitko seuraavaksi vielä tavoitteet, jotka nähdäänkin siinä jo ruudulla sekä kevään strategiapäivityksen keskeiset kohdat?
Joo toki. Eli päivitimme strategiaamme. Toukokuussa pidettiin pääomamarkkinapäivä. Jos ette ole osallistuneet siihen tai katsoneet vielä lähetystä, se on katsottavissa meidän sijoittajasivuilta. Tämä CMD-lähetys käydään tässä läpi tiivistetysti, ja avainkohdat tuosta CMD:stä. Ehkä ekana nostona siitä niín osana meidän strategiapäivitystä, niin ihan pikkasen viilattiin meidän taloudellisia tavoitteita. Isossa kuvassa ei ole olennaista muutosta. Eli jos aiemmin tavoiteltiin 30-50% kasvun ja kannattavuuden yhteissummaa, niin yksinkertaistettiin se muotoon yli 30 %:n liikevaihdon ja kannattavuuden yhdistelmä isossa kuvassa. Isossa kuvassa siis ennallaan ja edelleen vuosittain kasvavaa voitonjakoa. Mutta se uusi strategia rakentuu siis näiden kolmen liiketoiminta-alueen ympärille. Mitä nyt tässäkin raportissa viestittiin, raportoitiin jokaisesta kasvu- ja kannattavuustekijästä erikseen, ja näin tullaan tekemään jatkossakin. Eli tämä on se, miten Inderes on nyt tämän uuden strategian mukaisesti ryhmittynyt ja kaikilla näillä kolmella: analyysitapahtumat, ohjelmistot, on tosi terävä fokus sijoittajaviestinnän kategoriassa. Kaikilla näillä lähdetään hakemaan kansainvälistä kasvua. Jokaisella niillä on oma kansainvälistymisstrategia ja samaan aikaan haetaan synergioita näissä liiketoiminnoissa sieltä, mistä ne kannattaa ottaa. Analyysin osalta tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä rakentaa Pohjoismaiden vaikuttavin analyysitalo. Me mitataan sitä sillä, mikä on meidän seurannan kattavuus ja mikä on meidän seurannan tavoittavuus. Tämä pätee tapahtumatuotantojen markkinassa. Meillä on todella terävä fokus tässä IR-segmentissä. Meillä on siinä selkeät kilpailuedut. Me olemme ainoa toimija mielestämme, joka rakentaa juuri tuohon kategoriaan keskittynyttä vahvaa erikoistunutta toimijaa. Ja me näemme, että Pohjoismaissa on tarvetta, jotta voidaan luoda yksi vahva toimija tähän kategoriaan, ja me aiomme rakentaa sen toimijan. Ohjelmistojen osalta tämä on meidän nuorin ja tuorein liiketoiminta, joka on edennyt startup-vaiheesta kohti kaupallistamista, ja siellä nähdään vahvaa arvonluontipotentiaalia. Tällä paletilla lähdetään uutta strategiaa tekemään.
Kertaatko vielä asiaan vihkiytymättömille hieman selvennykseksi, että millä tavalla keskeisillä tavoilla uusi strategia eroaa aikaisemmasta.
Se olennaisin ero verrattuna aiempaan strategiaan, joka todettiin, että ei tuottanut niitä tavoiteltuja tuloksia, on se, että olemme nyt organisoituneet näihin kolmeen liiketoiminta-alueeseen, ja niillä terävillä kärjillä mennään sisään aiemmassa strategiassa. Me mentiin ikään kuin yhtenäisellä koko tarjoomalla uuteen markkinaan, ja siinä oli muutama ongelma. Yksi oli se, että pörssiyhtiö harvemmin tarjoaa koko sijoittajaviestinnän palettia kerralla uusittavaksi. Eli kannattaa mennä mieluummin niillä terävillä kärjillä. Ja toinen on se, että ne ovat luonteeltaan hyvin erilaisia liiketoimintoja. Kaikki nämä käsittävät ohjelmistot, tapahtumatoimiston liiketoiminnan, ja analyysiliiketoiminnan. Ne ovat hieman eri kehitysvaiheessa. Jokainen näistä tarvitsee erilaista johtamista, erilaisia markkinoille menomalleja ja sen takia on parempi hieman hajauttaa niitä. Mutta jos katsoo meidän kohdemarkkinoita, mitä ongelmia me ratkaisemma asiakkaille? Eli pörssiyhtiön sijoittajaviestintä, josta meidän liikevaihto pääasiassa tulee, sisältää ongelmia, joiden kanssa asiakkaamme kamppailevat, ja markkinalla on selkeä tarve luoda toimija, joka ratkoo näitä ongelmia asiakkaille. Pörssiyhtiöt kärsivät kroonisesti heikosta likviditeetistä. Sitä voidaan ratkoa sillä, että panostetaan etenkin yksityissijoittajiin, jotka tuovat likviditeettiä ja sijoittajaviestintään. Jos yhtiö ei viesti markkinoille eikä ole tietoa, harvemmin sijoittajat käyvät kauppaa. Analyytikkoseuranta on käytännössä EU:ssa valtava ongelma analyytikkoseurannan puutteen vuoksi, paitsi Suomessa. Suomessa markkina ei kärsi tästä ongelmasta. Digitaaliset kanavat ja sijoittajaviestintä siirtyvät myös suljetuista pankkiekosysteemin kabineteista digitaaliseen maailmaan. Pörssiyhtiöt tarvitsevat siinä apua. Miten? Miten tehdä viestintää modernilla aikakaudella digitaalisissa kanavissa laajemmille kohderyhmille ja samaan aikaan ottaa huomioon tuleva regulaatio. On todella paljon paineita eri sidosryhmillä. Kompleksisuus kasvaa. Pörssiyhtiöinä olemisesta pitää tehdä helpompaa ja yksinkertaisempaa, jotta tämä meidän pörssiekosysteemi toimii ja jotta saadaan uusia yhtiöitä listautumaan, ja näin pois päin. Ja tätä ongelmaa meidän tuotteet myös ratkovat. Etenkin siellä ohjelmistopuolella. Ja niin kuin sanoin, markkinalla ei ole selkeää tähän kategoriaan keskittynyttä toimijaa. Usein sijoittajaviestintä on sivubisnes. Esimerkiksi jollekin viestinnän generalistitoimijalle, joka tekee myös sijoittajaviestintää tai ohjelmistoratkaisuja. Toimittaja, joka tekee myös hieman näitä IR-ohjelmistoja tai. Tai sitten investointipankki, joka suoraan tai epäsuorasti tekee jotain kilpailevaa meidän kanssamme. Meillä on selkeä fokus tässä IR-kategoriassa. Nähdään, että pitkällä aikavälillä siihen kategoriaan tulee muodostumaan kansainvälisesti muutama vahva toimija. Ja me tietysti aiomme olla yksi niistä. Meillä on siihen vahvat kilpailuedut ja selkeä resepti. Kuinka me sen teemme? Siinä ovat nämä kolme elementtiä: meidän asiantuntemusalusta ja tavoittavuus. Eli Inderes on perustettu palvelemaan sijoittajia eli sitä asiakkaan asiakasta. Me ymmärrämme sen. Loppukäyttäjänä ymmärrämme sijoittajan maailman ja myös sijoittajaviestinnän arjen. Meillä on alusta, oma teknologia ja oma teknologiakehitys integroitu meidän tarjoamaan, ja alustan kautta pörssiyhtiö tavoittaa relevantit kohderyhmät yhden luukun kautta. Ja näiden kolmen yhdistelmä tekee meistä usein uniikin. Isossa kuvassa ollaan siis, Inderesia rakennettiin tuonne vuoteen 2020 asti suurin piirtein lähes puhtaalla Suomi-fokuksella. Sen jälkeen 2023–2024 aiempi strategiakausi rakennettiin. Pohjaa sille, miten me lähdemme tekemään tästä kansainvälistä liiketoimintaa. Se oli hyvin pitkälti tällainen, kuten myöskin oppimismatka. Nyt on päivitetty strategiaa siihen, että saadaan viritettyä itsemme kansainväliseen kasvuun tässä seuraavassa vaiheessa ja meillä on siihen hyvät rakennuspalikat olemassa.
Hyvä! Kiitos Mikael! Kiitos Mikko! Seuraavaksi agendalla on kysymys-vastausosio, ja haluaisin tässä kohtaa muistuttaa juuri sinua. Hyvä osallistuja. Lähettäkää toki kysymyksenne katselusivun chatin kautta. Vielä ehdimme. Ehdimme tässä käsittelemään hyvän määrän kysymyksiä ja niitä on tänne tullutkin jo, mutta vielä mahtuu muutama sekaan. Ja tosiaan jo studioyleisössä on kysymyksiä, niin voidaan itse asiassa aloittaa sieltä. Olkaa hyvä! Jes! Eli Vilho saa kysymyksen opiskelijaseurantatiimistä tuosta Ruotsin tapahtumaliiketoiminnan uudesta toimitusmallista. Onko siirtymä ollut onnistunut?
Ja onko odotettavissa olevat muutokset jo nähtävillä? Nyt sitten H2 aikana.
On ollut onnistunut. Ei tietenkään ikinä tuommoiset muutokset ole kivuttomia, mutta ne ovat onnistuneet. Voin sanoa, että olemme tyytyväisiä, ja toimitusvarmuus sekä joustavuus, joita olemme tavoitelleet, ovat parantuneet.
Eli myös se lupaamamme kannattavuuden nousu. Sieltä pitäisi H2:n aikana jo ainakin osittain realisoitua.
Näillä ei suoraan haettu kannattavuusparannusta tai alempia kustannuksia, vaan joustavuutta ja parempaa toimitusvarmuutta. Kannattavuusparannus pitää tulla kasvun kautta. Se, mitä tulee näihin kumppanisopimuksiin, joita uudelleenjärjesteltiin, niissä kannattavuusvaikutus tulee tästä eteenpäin heti näkyviin.
Jes, kiitos! Sitten tuosta IR Suitesta, niin kuinka suuri osa asiakkaista on jo siirtynyt käyttöliittymään ja millä aikataululla sitten toivottavasti loput.
Nyt olemme migroineet ensimmäisiä asiakkaita kesän aikana ja kiihdytämme tahtia syksyllä. Me aloitamme niistä meidän ohjelmistoliiketoiminnan asiakkaista ja pitkällä aikavälillä tavoite on, että jos asiakas käyttää mitä tahansa edes yhtä Inderesin palvelua, niin saataisiin migroitua osaksi IR Suitea. En halua tiimin puolesta tässä kohtaa antaa sille tarkempaa aikataulua. Ehkä palataan siihen myöhemmin.
Kyllä. Entä tästä Videosync-diilistä? Mikä tehtiin eurooppalaisen suuren tapahtumatuottajan kanssa? Niin onko Skaalan osalta menty eteenpäin missä suhteessa? Onko siitä odotettavissa vielä skaalan kasvua nyt tänä vuonna ja ensi vuonna?
Nyt kesän kohdalla emme ole vielä täydessä käyttöönotossa. Että siitä. Osa siitä diilistä perustuu volyymipohjaiseen malliin. Eli sitten kun asiakas on ottanut koko operaation käyttöön meidän järjestelmän kautta, niin sitten ollaan täydessä potentiaalissa, vaikka emme ole vielä siellä.
Jes! Vielä viimeisenä, niin miten? Mikä teidän näkemys on listautumismarkkinasta erityisesti Suomessa? Onko teidän näkemyksen mukaan loppuvuonna vielä pörssiin tulijoita?
Joo, hyvä kysymys. Tässähän alkuvuotta lähestyessä oltiin. Oltiin, kun istuttiin Osareissa. Oliko se helmikuussa? Niin oltiin positiivisen toiveikkaita, ja sitten kun yksityiskohtaista tietoa saatiin, oli juuri ollut Liberation Day, ja oltiin vähän eri tunnelmissa. Nyt kesän jälkeen ei olla rehellisesti sanottuna nähty, että olisi merkittävää piristymistä aktiviteetissa tai uusia diilejä putkessa. Vaikka pörssi on elpynyt ja pörssi on pysynyt aika vakaalla tasolla. Mutta ei olla nähty merkittävää aktivoitumista. Ei olla nähty merkittävää aktivoitumista. Toivottavasti se tapahtuu hieman viiveellä. Jos hyvin menee, niin Suomessa ehkä saadaan yksittäisiä listautumisia loppuvuonna, mutta ei nähdä mitenkään, että olisi aktiivisesti työstössä olevia diilejä. Paljon, paljon on pipelinea.
Kiitos, Vilho! Kiitos! Oliko muita kysymyksiä yleisöstä vai lähdetäänkö purkamaan chat-kysymyksiä? Tartutaan chat-kysymyksiin. Raising Lines kysyy osittain samoja asioita, mitä Vilho jo ehti kysyä: kuinka liikevaihto on lähtenyt rullaamaan videosynkin Euroopan yhteistyökumppanin kanssa ja milloin sen voi odottaa skaalautuvan johdon odottamalle tasolle.
Joo eli toistan siinä vaan, että ei olla vielä siinä täydessä potentiaalissa, vaan käyttöönoton ylösajo on vielä vaiheessa.
Onko odotuksia aikataulusta?
En lähde niitä tässä kommentoimaan.
Hyvä Jaakko Tyrväinen, analyytikko Jaakko Tyrväinen ECB:ltä. Voitteko avata tarkemmin, mitä kertaluontoiset kulut olivat ja pystyittekö todella laskemaan kulupohjaa neljänneksellä? Onko kulujen run rate tällä hetkellä pienempi kuin vuosi sitten?
Nyt on vähän haastavaa. Olemme aika tarkkaan jo avanneet asian, joten en tiedä pystymmekö tätä purkamaan tarkemmin.
Ei sinänsä.
Että.
Kulurakenne sinänsä, poislukien kertaluonteiset erät, pysyy vakaalla tasolla kokonaisuutena. Juu.
En tiedä tuliko mainittua tässä keskustelun aikana strategiaan liittymättömiä kumppanisopimuksia. Näin Jaakko Tyrväinen ECB:ltä jatkaa. Tuliko kesäkuun vahvuus nimenomaan sijoittajaviestinnän ulkopuolisista tapahtumista ja onko tämä kehitys syytä ottaa huomioon jatkossa hiljaisina kuukausina? Eli ehkä samaa mietin itse tuossa lähetyksen aikana, että parantuuko täyttöaste esimerkiksi studioissa näiden asiakkuuksien myötä.
Joo eli varmaan viittaa tähän kesäkuun liikevaihtoraporttiin, mikä oli osana tuota osaria. Ja meillähän kesäkuun kasvu oli prosentteina todella korkea, mutta vastaavasti toukokuu oli heikko. Eli isossa kuvassa lähinnä kuukausien välisten projektien ajoitukset ovat. Liikevaihtojen ajoitukset ovat. On ollut tässä taustalla, että projektiliikevaihto heiluu hieman kuukaudesta toiseen riippuen, laskeutuuko se liikevaihto juuri kuukauden kummalle puolelle, niin en ehkä siitä suurempia johtopäätöksiä tässä vaiheessa lähtisi tekemään.
Hyvä, Jaakko Tyrväinen jatkaa. Mikä vastaanotto Ersuitella on ollut? Onko tämä jo johtanut Upselliin?
Positiivinen. Nyt kun näitä ensimmäisiä migraatioita tehdään, se meidän käyttöliittymä ja design sekä niiden modernius ja helppokäyttöisyys saavat asiakkailta todella positiivista palautetta. Nyt ollaan niin alkuvaiheessa, että voisiko sanoa, että juuri Ersuiden takia saatu kauppaa, niin en lähtisi sitä vielä tässä kohtaa liputtamaan. Mutta pitkässä juoksussa kyllä, tavoitellaan sitä, että kun asiakkaalla on jokin meidän tuote käytössä ja sitä operoidaan pääasiassa tämän käyttöliittymän kautta, pystymme altistamaan asiakasta kaikille muille fantastisille palveluillemme, jotka olisivat tosi helposti ostettavissa. Myöskin tämän kautta se on ikään kuin sen pitkän aikavälin visio, että tästä saadaan myös sellainen asiakassuhteita vahvistava digitaalinen rajapinta asiakkaisiin, mikä ei tietenkään korvaa ihmissuhteiden merkitystä. Mikä on, kun rakennetaan vahvoja kumppanuuksia asiakkaisiin. Näin.
Hyvä, sitten kertauksen nimissä. Jaakko Tyrväinen kysyy IPO-ikkunasta samaa mitä Vilho kysyi. Ikuisuus. Kysymys: Onko IPO-ikkuna kirkastunut? Nähdäänkö IPO, jossa on enemmän uusia listautumisia kuin pörssistä poistumisia? Kristallipalloa ei tässä käsissä ole.
Joo, ehkäpä toistan tuon, mitä jo Vilholle aiemmin vastasin, ettei kesän jälkeen ole nähty olennaista piristymistä ja pörssistä poistumisia. Niin no, ne tulevat aina yllätyksenä, joten niitä on vielä vaikeampi ennustaa.
Hyvä, Jaakko jatkaa. Ruotsin liiketoiminta on ollut jo jonkin aikaa laskussa. Onko H2:lla vastassa riittävän helpot vertailuluvut? Alkaako liikevaihdon kehitys tasaantua?
En tässä valitettavasti tee ennusteita yhden alueen osalta. Voin sen toistaa, että nyt, nyt, nyt. Nyt on palikat siinä asennossa, että pystytään täysillä keskittymään myyntiin ja kasvun hakemiseen. Fokus on vahvasti siellä.
Hyvä. Sitten Raising Lines kysyy, tuleeko asiakkaiden IR-suiteen migraatioista merkittäviä kustannuksia. Ei yksiselitteinen. Hyvä vastaus. Yksi kysymys jäljellä, ellei joku nopea sorminen ehdi sieltä vielä kysymystään lähettämään. Ehtii. Itse asiassa toiseksi viimeinen kysymys. Tai kolmanneksi Jaakko Tyrväinen EKV:ltä kysyy analyysin myyntien noususta kolme prosenttia, vaikka volyymi on alle viime vuoden tason. Onko tämä muutos puhtaasti keskihinnoista vai sisältääkö se muuta liiketoimintaa, joka olisi kasvanut?
Keskihinnat sekä sitten täydentävät lisäpalvelut niistä. Niistä kahdesta elementistä.
Jatkuvien palvelujen kautta se kasvu tulee. Siellä on.
Hyvä. Nimimerkki Kalle kysyy. Lainaus raportista: Inderes pystyy edelleen kasvamaan Suomessa. Missä näette kasvumahdollisuuksia Suomen markkinalla ja onko kasvu Suomessa saavutettavissa nykyisellä kulurakenteella vai millaisia panostuksia se vaatii? Hyvä kysymys.
Joo, ohjelmistopuolella on täysin ilmeistä, että pystytään kasvamaan. Tapahtumapuolella on vähän samaa tarinaa kuin mitä tässä raportissa, eli nykyisissä asiakkaissa on enimmäkseen siellä IR-kategorian ulkopuolella. Analyysissäkin kyllä siellä on löydettävissä pieniä kasvun taskuja, ja näistä elementeistä se kasvu tulee. Pystytäänkö kasvamaan ilman kulurakenteen kasvattamista? Niin. Sanotaan näin, että Suomessa tulevaisuudessa saatava kasvu on todennäköisesti paljon skaalautuvampaa kuin sitten ulkomailla. Koska meillä on täällä kaikki perusrakenteet niin hyvässä kunnossa jo. Oliko meillä vielä?
Meillä on vielä Kallelta toinen kysymys: Montako Commission Research -asiakasta Inderesillä on Ruotsissa? Ja onko analyysin laajentaminen paikalliselle kielelle näkynyt kasvuna palvelun käyttäjämäärässä?
Ruotsin asiakasmäärä. En muista suoriltaan tuota lukua. Meidän pitää palata siihen kysymykseen myöhemmin, koska se on tarkistettavissa palvelustamme julkisen tiedon kautta. Mutta palataan tuohon vaikka foorumilla. Uskotaan, että pitkällä aikavälillä, kun me saamme palvelustamme rikkaamman myös Suomen ulkopuolisille sijoittajakäyttäjille, niin sitä kautta saadaan. Meidän tavoitteena on paitsi omassa palvelussa vierailijoiden määrän kasvattaminen. Mutta ehkä tässä vaiheessa olennaisempaa on se meidän tavoittavuus. Eli kun me tehdään sisältöjä, meidän oma palvelu ei ole ainoa juttu, vaan meidän jakeluverkosto. Eli se, että sisällöt menevät esimerkiksi terminaaleihin, joita käyttävät ammattisijoittajat sekä brokereille Nordnetin avainsanaan, jota käyttävät yksityissijoittajat, ja sitä kautta saadaan luotua rajapintaa paikallisiin tai kansainvälisiin sijoittajayhteisöihin.
Hyvä, nimimerkki Buffa kysyy, oletteko tyytyväisiä kehitykseen Suomessa?
Kyllä, mutta kansainvälisesti ei.
Ja viimeinen kysyjä Hamish Imlach. Kun analyysitalona seuraatte läheltä Ruotsissa kompuroivia suomalaisia yhtiöitä ja olette nyt kompastelleet itsekin, niin mikä siellä on niin pirun hankalaa?
Olipa hyvä.
Erinomainen viimeinen kysymys.
Kyllähän se näin on, että aina kun lähdetään rakentamaan uutta liiketoimintaa nollasta, niin kyllä se on aina vaikeaa. Jos sitä tekee omalla kotikentällään, niin se on vaikeaa. Ja jos sitä lähtee tekemään ulkomailla, niin siinä on vielä lisää vaikeuskerrointa. Ja niiden haasteiden ja esteiden läpi pitää vain puskea ja löytää. Ottaa opit talteen niistä virheistä, mitä tekee, ja löytää se resepti, millä päästä eteenpäin.
Hyvä! Kiitos kaikille kysymysten esittäjille oivallisista kysymyksistä ja tämän päivän osalta hiekka tiimalasissamme on ehtinyt, joten päätämme tapahtuman tähän. Kiitos Mikael! Kiitos Mikko! Kiitos studioyleisölle, kiitos ja kiitos teille! Langan toisessa päässä nähdään seuraavassa osarissa.



















