Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

Kreate Q2'26

Julkaissut Inderes14.7.2026 klo 8.00
Kreate Group

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Niina Streng
00:00 - 00:29

Tervetuloa Kreaten Q2-osavuosikatsauksen pariin. Olen sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö Niina Streng, ja kanssani täällä ovat toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Aikamoinen kvartaali takana ja varmasti paljon kysymyksiä. Niitä voi kirjoitella koko esityksen ajan chatin kautta, mutta otetaan ne sitten lopuksi kaikki yhdessä. Meillä on ollut tapana yleensä aina vähän katsoa tätä taustakuvaa, ja saamieni tietojen mukaan meillä on itse asiassa videota tällä kertaa. Halusitko vähän kertoa, että mitä me oikein katsomme?

Mikko Laine
00:30 - 01:27

Joo, me katsotaan tuota Junatien metrosillan projektia. Kyseessä on projekti, joka on yksi tilauskantamme merkittävimmistä. Itse asiassa nyt Q2:n aikana lisätyistä projekteista. Tämä on teknisesti varmasti yksi vaativimmista projekteista, mitä Suomessa on ikinä tehty. Siltapuolella rakennetaan noin 600 metriä pitkää siltaa, joka tulee itse tunnelista. Tuolta Teollisuuskadun alta se menee kohti Kalasataman metroasemaa, ja tämä tullaan rakentamaan käytännössä sillä tavalla, että silta rakennetaan viidessä lohkossa valmiiksi sivussa. Itse asiassa, anteeksi, neljässä lohkossa sivussa ja yksi sitten tuossa paikan päällä, ja ne tullaan sitten ensi vuoden toukokuussa alkavan metron totaaliliikennekatkon aikana lanseeraamaan paikalleen. Ne ovat sellaisia satametrisiä pötkylöitä, jotka painavat todella paljon. Tämä on jälleen kerran aikamoinen hauiksen näyttö meidän siltapuolen ammattilaisiltamme, että tämä saadaan onnistuneesti tehtyä.

Niina Streng
01:28 - 01:44

Kyllä aikamoisella aitiopaikalla siinä voi metromatkustajat varmaan jo nyt vähän valmistelevia töitä seurata ja toivottavasti saadaan kaikki ripeästi tehtyä, sillä itsekin asun Itä-Helsingissä ja varmasti projekti herättää suurta mielenkiintoa. Mennään itse kvartaaliasioihin.

Mikko Laine
01:44 - 32:55

Joo, kiitoksia. Tosiaan mietin tuossa aamulla, että tämän session sanotusta, verbejä, adjektiiveja, substantiiveja ja kaikkea muutakin. Muitakin muotoja, mitä sieltä löytyy. En sano. En sano, että sanat loppuvat kesken, mutta te kaikki olette varmaan seuranneet jalkapallon MM-kisoja? Ainakin monet teistä. Ainakin niitä lähetyksiä, jotka tulevat, voisiko sanoa, vähän niin kuin ihmisille suotuisaan aikaan. Siellä on paljon pelaajia, joilla on taito hallita palloa toisella jalalla, mutta vain toisella. Ja se toinen jalka on lähinnä tarkoitettu siihen bussiin nousemista varten. Kun katsoo taas Kreaten suoritusta tämän toisen neljänneksen aikana, voi todeta, että meillä olivat molemmat tukijalat kunnossa. Meillä oli Suomi ja Ruotsi. Oli kyllä erinomaisessa iskussa. Tämän lisäksi meillä oli syvä markkinaymmärrys, joka johti siihen, että teimme oikeita valintoja ja itsemme. Tämä on sen kaiken taustalla. Ja täältä voi sitten kvartaalin näyttää silloin, kun kone käy kaikilla sylintereillä. Minkälaisia epäonnistumisia käytännössä? Ei ainakaan mittavia sellaisia tullut missään liiketoiminnassa. Tämän näköistä se sitten on. Tilauskanta on lähes 900 miljoonaa euroa. Palataan siihen tarkemmin myöhemmin, mutta meillä on kasvua käytännössä viime vuoden vertailukaudesta. Tilauskanta. Noin 600 miljoonaa, joka on aivan huima nousu. Samanaikaisesti teimme Q2:n aikana ennätyskorkean liikevaihdon. Meidän mittapuun mukaan se oli aivan erinomainen EBITA-tulos. Itse asiassa päästiin niihin strategisiin tavoitteisiin, mitä olemme itsellemme asettaneet. Se uusi kokoluokka rupeaa todellakin näkymään meidän konsernin toiminnassa. Se vuosien työ, mitä olemme tehneet päästäksemme tähän tilanteeseen, missä nyt olemme, todella alkaa kantaa hedelmää ja isosti. Tämän Q2:n numeroiden ja suorituksen takana ovat nämä isot kehitysvaiheessa olleet projektit, jotka siirtyivät nyt sitten toteutusvaiheeseen. Niihinkin palataan hetken päästä. Yrityskaupan myötä tullut kalliorakentamisen uusi liiketoiminta kasvatti liikevaihtoamme tietyissä määrin. Ja kolmantena tämä osakassopimuksen muutos, jonka teimme aiempaan osakkuusyhtiöömme, nykyiseen tytäryhtiöömme erikoispohjarakentamisessa eli KFS Finlandiin. Eli nyt huhtikuun alusta lähtien heidänkin lukunsa konsolidoidaan täysimääräisesti meidän tuloslaskelmaan ja taseeseen. Nämä kolme isoa asiaa johtivat käytännössä siihen, että toisen kvartaalin liikevaihto oli 185 miljoonaa ja kasvua tosiaan 150 % vertailukauteen verrattuna, mikä on aivan huima kasvu, euroissa 88 miljoonaa. Edellinen kvartaaliennätys kertoo myös siitä, että me käytännössä lähes kaksinkertaistimme aikaisemman ennätyksemme. Tuossakin sen taustalla on hyvin vahva operatiivinen tekeminen jo aikaisemmin meidän palkkalistoilla olleilta huippuammattilaisilta. Ja ennen kaikkea se, että onnistuimme rekrytoimaan lisää ammattilaisia taloon. Saimme taloon aikamoisen määrän ammattilaisia tämän alkuvuoden aikana, jotka olivat myöskin edesauttamassa tätä kasvua ja hyvää suoritusta. Ruotsin osuus liikevaihdosta oli 16 miljoonaa euroa. Siinäkin kasvua 100 %, eli merkittävä kasvu myös. Myös tuolla Merenkurkun länsipuolella. Se, mistä olen ehkä kaikkein iloisin, on tämä meidän suhteellinen kannattavuus. Eli me pääsimme EBITA-tasolla viiteen prosenttiin, mikä on itse asiassa strateginen tavoitetasomme. Mietin tässä, että eihän me edelleenkään vielä valmiita ole. Vaikka teemme viiden prosentin EBITA-tulosta nyt tässä kvartaalissa, emme me mitään Midaksia ole. Eikä me torille tämän takia kokoonnuta. Eikä tämä ole vaatinut mitään profetaalista ilmettä tai otetta. Päinvastoin. Enemmänkin tässä on kyse siitä. Kyse on siitä, ettei oltu kassalla niin sanotusti tässä kohtaa. Ja. Hyvä perustekeminen on itse asiassa tämän kaiken taustalla. Ja taas kun käyttää näitä kömpelöitä vertauksia, joita yleensä aina täällä viljelen, niin kun sinne marjametsään menee, keskittyminen kannattaa suunnata vain omaan ämpäriin. Yleensä se kantaa pidemmälle kuin sivulle vilkuilu. Ja näin me toimimme. Juuri siten toimittiin. Tosiaan tilauskanta. Tilauskantamme on lähes 900 miljoonaa euroa. Tämän olemassa olevan toteutuneen liikevaihdon lisäksi uskomme, että 336 miljoonaa tästä nykyisestä isosta tilauskannasta toteutuu myöskin liikevaihdoksi. Sitten kuluvan vuoden aikana. Päivitimme kesällä, noin kuukausi sitten, ohjeistustamme ja uusi ohjeistus kuului seuraavasti. Kuului, että meillä on 600–650 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja EBITA on 21–26 miljoonaa euroa. Tämä on aika merkittävä kasvu, kun EBITA-tulosta tehtiin noin 10 miljoonaa viime vuonna ja liikevaihto oli 315 miljoonaa. Toinen kuva, jonka haluan teille avata, löytyy tuosta oikealta. Siinä on meidän ratanosturi, johon me teimme merkittävän investoinnin. Helpottaa huomattavasti ja tuo lisää tuotantokapasiteettia ja sitten ennen kaikkea tuotantotehokkuutta meidän rataprojekteihin. Tämä on täysin ainutlaatuinen kone Suomessa, jota yhdeltäkään muulta toimijalta ei löydy. Ja tämä on esimerkiksi rautatien vaihteiden asennuksessa ihan merkittävä kilpailuetu meille. Tosiaan kehitysvaiheessa olleet isot projektit siirtyvät nyt suunnitellusti toteutukseen, ja meillä on nyt projekteja toteutettavaksi vuosiksi eteenpäin. Tuossa vasemmalla ovat nämä projektit, jotka ovat siirtyneet kehitysvaiheesta tilauskantaan tässä Q2:n aikana. Eli otsikossa mainittu Junatie-metrosilta. Arvoltaan vähän reilu 60 miljoonaa. Rakentaminen on käytännössä siellä jo aloitettu. Aloitettu tuossa toukokuun lopulla. Rakentaminen tulee jatkumaan aina vuoden 2028 puolelle asti. Se varsinainen metroliikenteen ja myös tuon Kalasataman aseman totaalikatko tulee ajoittumaan 27. toukokuuta – 27. joulukuuta väliseen aikaan, mutta sitä ennen tehdään valmistelevia töitä. Ja sitten se varsinainen rypistys on noin vuoden kuluttua. Sitten me kirjasimme tilauskantaan myös Vantaan ratikan toisen vaiheen, eli sen osuus oli noin 80 miljoonaa. Myös Vaaralan varikko, joka on siis tätä Vantaan ratikkaa palveleva varikko. Varikko sijaitsee Fazerin tehtaan lähettyvillä. Näiden arvo yhteensä on vajaa 100 miljoonaa, ja meillä on sen lisäksi siellä vielä pohjilla. Ensimmäisen vaiheen tilaus ja tämä kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Tämä tulee olemaan meillä jossakin 150 ja 200 miljoonan euron välillä. Välillä, kun tämä hanke saa sen täyden laajuutensa. Sitten oikealla muita tällaisia monivuotisia tilauskantoja, joita ollaan Q2:n aikana julkistettu, on Lundbytunnel. Kyseessä on hanke Göteborgissa. Tämä on meidän Ruotsin suurin yksittäinen sopimus, jonka olemme siellä voittaneet. Eli arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Sen rakentaminen alkaa käytännössä syyskuussa, eli me korjaamme yhden Göteborgin alueen vanhimmista tunneleista ja me olemme. Me olemme tällä hetkellä Ruotsissa näiden tunneleiden korjauksessa markkinajohtaja. Sitten menemme Tampereelle, missä Viinikankadun maanalainen ajoyhteys Hämppi-parkkiin lähtee Viinikanojan kulmalta eteenpäin Saarioisten talon vierestä, ja siihen tulee 35-metrinen monttu. Mistä se sisäänajo sitten tapahtuu. Sisäajo sitten sinne rakennetaan, ja tämän arvo on vajaa 30 miljoonaa euroa, ja työt ovat sielläkin olleet hyvän aikaa käynnissä. Valmistuu vuonna 2028. Eikä tässä vielä kaikki. Tässä on siltalaskelma siitä, miten meidän tilauskantamme käytännössä kehittyi tähän tilanteeseen, jonka olemme nyt raportoineet. Kun lähdimme maaliskuun lopusta, meillä oli vajaa 700 miljoonaa euroa tilauskantaa siinä kohtaa, ja sen jälkeen olemme julkistaneet ne projektit, mitkä tuossa slaidilla näkyvät, eli Vantaan ratikan, Junatien, Lundbytunnelin ja Viinikan. Sen lisäksi olemme julkistaneet Jyväskylän Taulumäen vesitorniprojektin, jossa rakentaminen on sielläkin jo alkanut. 2,6 miljoonaa on projektin arvo; Vaaralan varikko tuli tuossa mainittua, kuten myös Pamilo-vesivoimalaitoksen padon vahvistaminen. Reilun 10 miljoonan euron projekti, joka sijaitsee Ilomantsissa. Ja sitten tuohon nelostien kupeeseen Äänekoskelle tuli vajaan 10 miljoonan euron siltaurakka. Näiden lisäksi me olemme. Me ollaan lisätty. Tilauskanta on 124 miljoonaa euroa. Sellaisia projekteja, joiden arvoa emme ole julkaisseet. Tai sitten ne ovat sellaisia salassapitosopimusten alaisia, joko turvaluokiteltuja tai muuten vain hankkeen alaisia sopimuksia, mistä meillä ei ole lupa kertoa. Tai sitten sellaisia projekteja, jotka ovat sen verran pieniä, että ne jäävät meidän viestintäkynnyksen alle tai sitten ne ovat lisä- ja muutostöitä, mitä meillä joka projektissa käytännössä tulee. Sitten me toteutimme tilauskantaa 185 miljoonaa euroa toisen kvartaalin aikana ja päädyimme kesäkuun viimeisenä päivänä noin 900 miljoonaan euroon, mikä on itsestäänselvästi Kreate Group Oyj:n kaikkien aikojen ennätys, ja olemme tulleet kauas niistä luvuista, kun minäkin aloitin toimitusjohtajana reilut yhdeksän vuotta sitten. No, strategian osalta me voisimme aloittaa siitä kannattavuudesta, joka on tuolla alhaalla. Me pääsimme nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Päästiin siihen strategiseen EBITA-marginaaliin. Tasoon, joka on viisi prosenttia. Se on varmaan se juhlan ja kakun paikka tai vaikka pulla, miten vain. Jos halutaan päästä vähän edullisemmin, paras paikka infran parhaille osaajille on meillä. Meillä on tosiaan toistasataa toimihenkilöä rekrytoitu alkuvuoden aikana. Meillä on. Meillä on yli 120 kesäharjoittelijaa. Nämä kesäharjoittelijat ovat niitä, jotka me koulutamme ja kasvatamme Kreaten kulttuuriin ja ammattilaisiksi tähän taloon. Merkittävä osa näistä on valmistumisen jälkeen uusia ammattilaisiamme, jotka kasvavat uransa myötä yhä vaativampiin tehtäviin. Meidän talossa NPS on edelleen erittäin korkea, 67, mikä ei kalpene minkään muun yhtiön luvuille infra-alalla. Se on merkittävästi korkeampi kuin toimialalla keskimäärin. Haluttavuus infrakumppanina. Tämä Lundbytunnel. Me emme tosiaan olleet kyseisessä kilpailussa yksin, ja tarvitsimme pääurakoitsijan, joka kilpailun voitti. Meidät selvästi haluttiin siihen, ja se on merkittävä asia. Meillä olisi muitakin vastaavanlaisia esimerkkejä vaikka kuinka monta, mutta ne ovat pitkälti sellaisia sopimuksia, mistä meillä ei ole lupa kertoa, joissa me kerta toisensa jälkeen palaamme asiakkaan palvelukseen. Teemme taas sen suorituksen niin hyvin, että se seuraavakin soitto sieltä tulee. Tämä johtava rooli kaikissa niissä liiketoiminnoissa, joissa me olemme mukana. Mukana Junatie on, voisiko sanoa, sellainen kruununjalokivi siinä. Siinä asiassa teknisesti niin vaativa projekti, että hirvittävän moni toimija tässä maassa ei kykenisi edes toteuttamaan tuota hanketta. Ja sitten oli tämä mainittu Taulumäen vesitorni. Yhtenä esimerkkinä siitä, miten me osaamme tehdä myös hyvin vaativia betonirakenteita muuallekin kuin siltoihin. Ketteryys prosesseissa. Meillä on hurja kasvu takana. Ohjeistuskin kertoo liikevaihdon kaksinkertaistumisesta tänä vuonna. Käytämme tällä hetkellä paljon aikaa hankkeiden valikoimiseen, huolelliseen tarjouslaskentaan, sopimusehtoneuvotteluiden kokonaisuuden hallintaan sekä riskienhallintaan, joka on itse asiassa keskeisin asia tällä hetkellä. Olemme keskittyneet näiden hankkeiden tunnistamiseen. Tosiaan, meitä on lähes tuhat. Harmillisesti me jäimme kesäkuun lopussa kolme henkilöä alle 1907 henkilön tavoitteen. Taisi olla tarkka luku mitä meillä oli ja vaikka kaikki sanovat, ettei alalle enää löydy uusia ammattilaisia, niin kyllä niitä vaan löytyy. Niitä on. Niitä on tosiaan tullut meille iso määrä. Vielä kun otamme tähän mukaan tosiaan tämän harjoittelijapolun, jota tarjoamme, niin uskon, että tämä on se tapa, miten pystymme tätä kasvua tulevaisuudessa jatkamaan. Mutta ennen kaikkea pystytään varmistamaan se ammattitaito, joka näiden teknisesti vaativien projektien tekemiseen tarvitaan. Todettiin tuossa jo aiemmin, että KFS Finland Oy tosiaan raportoidaan konserniyhtiönä ja se näkyy myöskin henkilöstöluvuissa, mikä osittain nostaa meidän henkilöstömääräämme. Sitten siellä oikealla olevassa kuvassa näkyy Kruunusiltojen projektipäällikkö tuossa keskellä ja muuta projektin henkilöstöä. Kuten olette huomanneet, siellä on jo kevyt liikenne, pyöräilijät ja jalankulkijat liikkeellä, ja varmaan syksymmällä saamme ratikatkin kulkemaan kyseisellä sillalla. Sitten tuosta markkinasta: teollisuuden investoinnit ovat edelleen hyvin aktiivisia, erityisesti datakeskusten maailmassa. Muitakin teollisuushankkeita on itse asiassa yllättävän paljon. Tällä hetkellä niitä pyörii pöydillä paljon. Nämä sopimukset eivät ole pääsääntöisesti julkisia. Datakeskuksia taitaa tällä hetkellä olla suunnitteilla toistasataa Suomeen. Ja se täytyy myös tässä kohtaa todeta, että olemme pitäytyneet aika pitkälti valitsemassamme linjassa. Me teemme tällä hetkellä kahdeksaa datakeskusta. Olemme pitäytyneet aika pitkälti sellaisissa asiakkuuksissa, joiden uskomme olevan se hevonen, joka juoksee maaliin asti. Siellä on aika paljon uuttakin toimijaa markkinoilla, mitkä eivät välttämättä ole taustaltaan niin uskottavia kuin mitä jotkut toiset ehkä ovat. Eli tässäkin täytyy olla aika tarkkana sen suhteen, kenelle näitä asioita lähdetään tekemään, kenen kanssa näitä asioita lähdetään toteuttamaan ja mihin me sitten sitoudumme? Nämä ovat olleet meille tärkeitä projekteja sitäkin kautta, että tämä on tuonut yleisesti koko Suomen rakentamiseen lisävolyymia. Myös infrarakentamiseen se on tuonut lisävolyymia. Väyläinvestoinnit valtiolla ja kunnissa etenevät ihan suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä, tosin olen aiemmin kertonut, että kuntien väyläinvestoinnit kasvavat yli kahdeksan prosenttia tänä vuonna. Ihan julkisista lähteistä ja budjeteista kun laskee, niin sieltä se tieto löytyy. Ja valtiolla on. Tämä on 3,3 miljardin euron väyläinvestointibudjetti. Budjetti. Se on. Se on edennyt ihan suunnitellusti, ja nyt kun katsomme tällä hetkellä esimerkiksi tätä tulevaa syksyä, niin siellä on pitkät listat väyläinvestointeihin. Mitä tehdään, tehdään joko ratoihin, teihin, lentokenttiin, satamiin tai vesiteihin. Se on varmasti sellainen sektori, missä me haluamme ottaa oman markkinaosuutemme. Näihin liittyy vahvasti myös turvaluokitellut hankkeet. Ne eivät välttämättä ole turvaluokiteltuja hankkeita, mutta se alkuperäinen tarkoitus, minkä takia johonkin väylään investoidaan, voi yhtä hyvin löytyä siitä. Siitä, jonka taustalla on huoltovarmuusasiat ja yleensäkin tämä geopoliittinen tilanne. Turvaluokiteltuja hankkeita meillä on useampia, joko tulossa tai sitten on jo tällä hetkellä tilauskannassa. Nämä liittyvät usein valtion hankkeisiin, ja tämä on myös sellainen osa-alue, joka selkeästi tuntuu olevan edelleen varsin vilkas markkinoilla. Ja ellei tässä jotakin ihmeitä tapahdu tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, niin nämä ovat varmaan sellaisia projekteja, jotka jatkuvat kyllä vuosia tästä eteenpäin. Olemme asemoineet itsemme oikealla tavalla ja profiloituneet markkinaan oikealla tavalla juuri tämän kysynnän näkökulmasta. Me teemme sellaisia projekteja, joilla on pitkän aikavälin trendikysyntää. Me teemme sen tämän infra-alan parhaalla osaamisella. Se on. Se on erinomainen. Miksi? Mitä olemme saaneet käytännössä aikaiseksi siten, että se näkyy nyt luvuissa tuolla tavalla? Tuosta markkinasta vielä. Kun me menemme liiketoimintapohjalle, niin yleisesti ottaen me uskomme, että meille soveltuva rakentamisen markkina Suomessa kasvaa huomattavasti nopeammin ja suuremmilla luvuilla kuin mitä RT ennustaa yleistä inframarkkinaa kasvavan. Eli me olemme, kuten totesin äsken. Me olemme niissä oikeissa taskuissa mukana. Katsotaan nuolien suuntaa Suomen osalta. Niin siellä on. Siellä on joko vakaata tai merkittävästi vahvistuvaa alle kuuden kuukauden näkymässä. Siellä on vihreällä nähtävissä silta-, pohja- ja infrarakentamista. Löytyy erikoispohjarakentamista eli KFS Finland Oy. Ne ovat itse asiassa kaikki erittäin vahvasti kasvavia. Tällä hetkellä rata- ja ratikkapuoli on hyvin stabiili, ja näköpiirissä on, että rakentaminen tulee siellä edelleen jatkumaan. Eli rakentaminen tulee siellä edelleen jatkumaan kalliorakentamisen puolella. Uskomme, että puolen vuoden kuluttua markkinanäkymä lähtee nykyisestä nousuun, ja sama koskee tie- ja katurakentamisen investointeja. Sitten Ruotsissa on vastaava tilanne. Siellä ei ole kuin yksi stabiili osa ja kaikki muut ovat vahvistuvia markkinoita. Ja tämä on tietysti meille hyvä uutinen, koska me pidämme Ruotsia merkittävänä kasvumarkkinana meille yhtiönä. Me tarvitaan tässä markkinassa ja näissä olosuhteissa kumppaneita. Me tarvitsemme kumppaneita ja alihankkijoita. Kreate Group Oyj ei ole käytännössä se toimija tässä markkinassa, joka syö ne muut kalat pois. Eli meillä on, meillä on. Me pidämme huolta omasta ekosysteemistämme. Niistä meidän alihankkijoista ja kumppaneista, koska se on ainut keino, millä me tämän oman tekemisen lisäksi, jonka me teemme omajohtoisesti, saamme pidettyä koko ketjun toiminnassa. Alihankkijat ja kumppanit muistavat sen, että siinä kohtaa kun tulee vähän vaikeampi paikka jossakin tai me tarvitaan lisää resursseja, yleensä he ovat sitten meidän oven takana ensimmäisenä tarjolla. Ja tämä on vuosien työtä. Olemme saaneet kasvatettua tällaisen verkoston, jonka avulla pystymme näitä projekteja toteuttamaan. Tuossa on hienoa käyrää tilauskannan kehityksestä vuoden takaisesta. Tosiaan tuo tilauskanta on kasvanut 600 miljoonaa euroa. Tuolta kahden vuoden takaisesta tilauskanta on kasvanut 680 miljoonaa eli käytännössä nelinkertaistunut. Siis mitäs tuossa nyt tulee? Kolminkertaistunut, ylikin tuota, nelinkertaistunut. Muutaman parin vuoden päähän. Tämä oli itse asiassa tietyllä tavalla nähtävissä sitä kautta, kun me huomattiin se kehitys. Silloin me lähdettiin panostamaan henkilöstön kasvattamiseen ja muuhun jo puolitoista, lähes kaksi vuotta sitten. Ja sitten toisaalta, kun me näimme, että me pärjäsimme niissä tarjouskilpailuissa, mitkä liittyvät näihin pitkäaikaisiin hankkeisiin, joissa lähes kaikissa oli jonkinlainen kehitysvaihe, niin nyt kun ne kehitysvaiheet on saatu päätökseen ansiokkaasti ja siirrytty toteutusvaiheeseen, niin nyt ne muuttuvat liikevaihdoksi. Sen suunnitelman mukaan. Muut asiat me olemme varmaan tässä jo todenneet. Mitä tällä sivulla löytyy? Ohjeistuksen totesin jo. Me olemme tosiaan pystyneet tämän henkilöstömäärän kasvun kautta vastaamaan siihen kasvaneeseen kysyntään, joka tuolla markkinoilla on. Ja vaikka yleisesti edelleenkin Suomen koko rakentamisen markkina on vahvastikin mollivoittoinen ja sitä toipumista. Saadaan varmaan jonkin tovin vielä tässä odotella, niin infrassa kuin erityisesti meille soveltuvassa markkinassa. Niin on. On kyllä töitä yllin kyllin tällä hetkellä. Se näkyy nyt tässä toisen vuosineljänneksen aikana ja se näkyy varmaan myöskin, kuten ohjeistuksesta päätellen, se näkyy myös kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen aikana, ja me odotamme. Meidän kannattavuustasomme on nousussa. Sitä kasvua suhteessa viime vuoteen, josta nyt varmaan Q2:n viisi prosenttia on yhden kvartaalin esimerkki. Kvartaalit eivät ole veljiä keskenään, eikä välttämättä tule toista samanlaista, joka menee yli tai alle. Mutta se ei tarkoita sitä. Se ei myöskään tarkoita sitä, etteikö me pystyisi jatkamaan meidän nousevan kannattavuuskäyrän mukaisilla suunnitelmilla. Siinä oli mun osuus, ja nyt Mikko saa jatkaa. Kiitos tästä. On ilo jatkaa yhteenvetoon taloudellisista luvuista. Lähdetään ensiksi ylärivin läpikäynnillä lyhyesti. Eli jos katsotaan vuosineljännestä, joka juuri päättyi, niin kasvua oli hurjat 152 prosenttia. Ja tuosta pylvään koosta. Tässäkin nähdään, että olemme nyt puolessa vuodessa siinä kokoluokassa, missä olimme vuonna 2024. Koko vuoden jälkeen. Emme ole kaukana viime vuoden koko vuoden luvuista. Eli tämä ehkä kuvastaa tuota kasvuloikkaa visuaalisesti hyvin. Mitä tässä ollaan kuvattu? Sitten jos katsotaan liiketoimintaa, niin oikeastaan liiketoiminnoittain. Ei suurta muutosta aikaisempaan. Eli tuo taitorakentamisen osuus on edelleen se vallitseva. Eli taitorakentamiseen lasketaan sisään myös KFS Finland Oy:n liikevaihto nyt huhtikuusta alkaen ja sitten kalliorakentaminen, jonka me yrityskaupalla hankimme silloin vuodenvaihteessa. Nämä molemmat kasvattavat toki tuota palaa tuolla, mutta se on ollut vahva ja se on edelleenkin vahva osa liiketoimintaa kokonaisuudessaan. Se isompi muutos, mikä nähdään asiakasryhmittäisessä jaottelussa, on se, että yksityisen sektorin osuus on kasvanut noin 10 prosenttiyksikköä. Se lähentelee jo puolta liikevaihdostamme. Ja se on oikeastaan yhteenveto siitä, että siellä on sekä vahvaa orgaanista kasvua tuossa asiakasryhmässä, siinä liiketoiminnassa mitä me ollaan tehty jo monia vuosia, ja sitten siellä on KFS Finland Oy:n tuoma lisäliikevaihto, joka pääosin menee yksityisen sektorin osuuteen tässä jaottelussa. Mutta siellä on sekä orgaanista että yrityskaupan myötä tullutta kasvua, ja sen osuus on selvästi vahvistunut kuluvan vuoden aikana. Kannattavuuteen. Jos liikevaihdossa oltiin päästy vuoden 2024 yli ja kutiteltiin vuoden 2025 tasoa, niin kannattavuuden osalta vuosi 2025 on jäänyt jo takapeilistä katsottuun horisonttiin. Eli 10,8 miljoonaa on kumulatiivisesti vuoden alusta. EBITA-kannattavuus euroissa on jo reilun puoli miljoonaa euroa enemmän kuin koko viime vuoden vastaava luku. Jos katsotaan pelkästään toista vuosineljännestä, niin me yli nelinkertaistimme EBITA-kannattavuutemme ja nousimme viiden prosentin tasolle. Alkuvuonna kannattavuus on noin nelinkertaistunut. Olemme tuossa 108:ssa, eikä mitään yksittäistä isoa tekijää, että se tuli tästä tai tuolta, voi oikeastaan sanoa, vaan se tulee läpi kaikkien liiketoimintojemme, eri kokoisten ja eri asiakkuuksiin tehtävien projektien kautta, ja se, että ne on valikoitu huolella, laskettu oikein ja niitä toteutetaan systemaattisesti, on lopputulos, mikä siitä tulee; ei siis mitään yksittäistä selittävää tekijää tai kertaluontoista erää, joka tuolla taustalla olennaisesti vaikuttaisi. Se mikä siellä on, niin etenkin tuolla ihan ensimmäisen neljänneksen aikana. Siellä oli vielä sitä, että me rekrytoimme voimakkaasti ja kaikki meidän henkilöt eivät olleet vielä niin sanotusti täydessä vauhdissa projekteilla. Eli nyt toisella neljänneksellä nähdään, kun kone käy, niin tulosta syntyy. Olen nyt käytännössä vuoden ajan jokainen vuosineljännes parantanut tahtiamme sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Eli. Eli vauhti on systemaattisesti oikeaan suuntaan tällä hetkellä. Jos katsotaan taseen puolelta vähän tunnuslukuja ja nettokäyttöpääomasta tuolta alhaalta tapaan aloittaa, niin tässä on tyypillistä kausivaihtelua eli yleensä kesää vasten projektit lähtevät isommin liikkeelle ja niissä on vauhdikkaimman toteuttamisen vaihe. Vuodenvaihteen poikkeuksellisen hyvistä nettokäyttöpääomaluvuista ollaan tultu takaisin niin sanotusti normaaleille luvuille. Ollaan edelleen miinuksen puolella. Sitä myöden voidaan sanoa, että hallinta, mitä systemaattisesti teemme, siinä olemme onnistuneet. Tuo muutos vuodenvaihteesta tai maaliskuun lopusta on molemmat syönyt kassaa. Minkä takia tuo operatiivinen kassavirta tuolla ylemmässä kuvassa on kumulatiivisesti hiukan negatiivinen koko alkuvuoden osalta ja toisaalta vain vähän positiivinen sitten tuon toisen vuosineljänneksen osalta. Mutta toisaalta kun tulostaso nousee, sieltä syntyy kassavirtaa. Ja kun katsotaan yli kvartaalien vuositasoja ja vastaavasti, niin liiketoiminta kykenee kehittämään hyvän määrän kassavirtaa. Ja sitten kun tullaan investointeihin, niin meidän investointitasomme on edelleen kohtuullisen maltillinen. Eli tämän liiketoiminnan kasvattaminen ei vaadi merkittävässä määrin suuria investointeja. Meillä on tiettyä erikoiskalustoa, jota me haluamme. Tämä meidän pitää pitää itsellämme, jotta tämä liiketoiminnan tekeminen on järkevää ja kannattavaa. Mutta kun katsotaan koko alkuvuotta, niin investoinnit olivat 2,7 miljoonaa euroa. Siellä on alkuvuonna toteutettu kalustomyyntiä ja sitten huhti-kesäkuun aikana 3,1 miljoonaa, että siinä on kasvua viime vuoteen prosentuaalisesti siinäkin. Mutta taso on edelleen, kun ajatellaan tulostasoa ja liiketoiminnan tasoa, hyvin maltillinen. Nettovelka kasvaa tällä hetkellä. Siihen on useita syitä. Jos me verrataan vuoden takaiseen tasoon, niin siellä on oikeastaan kaksi olennaisempaa erää. Toinen on vuodenvaihteessa toteutettu yrityskauppa, joka tehtiin kassasta ja uudella velalla. Niiden kombinaationa. Ja sitten toisaalta kun tuo KFS Finland konsolidoidaan Kreate Group Oyj:n lukuihin, niin sen taseen kautta myöskin tulee jonkin verran lisää nettovelkaa. Kuitenkin kun me katsotaan nettovelkaantumisastetta, eli jos ajatellaan meidän velanhoitokykyä ja velkaantuneisuuden tasoa, niin raportoiduilla luvuilla ollaan. Ollaan tasolla 1,8 ja Proforma-luvuin. Eli kun huomioidaan tuloksesta puuttuvat erät. Kun taseessa täysimääräisesti kuitenkin on jo, niin ollaan tasolla 1,4 ja meidän strategiamme on olla kaikissa tilanteissa alle 2,5, joten voi sanoa, että velkaantuneisuustaso on projektiliiketoimintaan ja kokonaisuuteen nähden hyvin maltillinen ja meillä on taseen näkökulmasta mahdollisuus edelleen tässä liiketoiminnassa mennä puhtaasti liiketoiminnan ehdoin, eikä meillä ole, voi sanoa, likviditeetin tai taseen kautta ajateltuna rajoitteita liiketoiminnan harjoittamiseen. Korolliset velat kokonaisuudessaan taseessa, mukaan lukien IFRS 16 -velat, ovat reilu 62 miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen lopussa. Jos katsotaan pelkästään lainasalkun rakennetta, niin me uusimme meidän lainasopimuksemme Kreatessa viime vuonna ja nyt sitten KFS Finlandin osalta teimme sen tässä alkuvuonna, ja näiden uusimisten jälkeen kesäkuun lopun tilanne on se, että meidän korolliset lainamme rahoituslaitoksilta ovat hiukan yli 57 miljoonaa ja tuossa oikealla näkyy sitten konsolidoituna uudessa tilanteessa lyhennysohjelma. Eli Kreate-lainasopimus on erääntymässä vuonna 2028 ja muuten tuo on kohtuu stabiili. Jonkin verran lyhytaikaisia käyttöpääomalimiittejä ollaan käytetty kuluneen vuosineljänneksen aikana, mitkä tulevat nyt maksuun tämän vuosineljänneksen aikana, mikä nostaa vähän palkkia tuossa 2026 osalta, mutta siihenkään ei liity mitään dramatiikkaa. Eli hyvin stabiilia ja ennustettavaa on tältäkin osalta tämä meidän lainojen tilanne. Keskikorko laski 4,4 prosentin tasolle, eli sitä myöden meidän rahoituskulut tuloslaskelmassa ovat myös hiukan laskeneet. Ja sitten jos ajatellaan tulosta per osake, niin tämä auttaa sitten siihen tuon liiketuloksen jälkeen, kun mennään tuloslaskelma loppuun asti. Lyhyt kertaus avainluvuista. Nämä on suurilta osin käyty, mutta täältä ehkä haluaisin nostaa tuolta alhaalta. Sijoitetun pääoman tuotto ei ihan ole tuplannut, mutta ollaan lähellä sitä. Lähellä sitä. Eli nyt ollaan jo yli 22 %:n tasolla. Eli meidän tase on edelleen kohtuukevyt, ja kun tuloskehitys on tällaista, mitä nyt esitellään, niin se alkaa näkyä hyvin myös näissä kannattavuuden tunnusluvuissa. Myös tätä kautta omavaraisuusaste on liukunut hiukan alaspäin. Siinä tehty yrityskauppa, mikä toteutettiin vuodenvaihteessa, toi siihen kertaluontoisen tasonlaskun. Ja se sieltä pikkuhiljaa lähtee nousemaan takaisin niille tasoille, missä me ollaan historiallisesti oltu noin 30 prosentin haminoilla. Kun katsotaan osakekohtaista tulosta, niin vuoden alusta ollaan tehty 74 senttiä osaketta kohden ja jos katsotaan koko viime vuotta, niin tehtiin 72 senttiä. Eli se liiketulos kääntyy sieltä myös tulokseksi, joka on jaettavissa osakkeenomistajille osinkoina. Sitten kun niin mahdollisesti päätetään. Kautta linjan voisi sanoa, että kehitys on erittäin vahvaa ja tästä on hyvä lähteä sitten toiseen vuosipuoliskoon. Sitten voidaan mennä kysymysten pariin, joita varmaan on tullut myöskin.

Niina Streng
32:55 - 33:25

Kyllä kysymyksiä on tullut ja selvästi tietyt aihepiirit täällä puhututtavat, kysytyttävät ja mietityttävät. Eli tulostaso, ohjeistus ja markkinat, vähän saattaa tulla samoista teemoista useammallakin kulmalla, mutta kertaus on opintojen äiti. Voidaan ottaa. Kyllä kaikki näkökulmat tulevat varmasti huomioitua, mutta voisitko ensiksi kertoa, että kuinka paljon? Tässä alkuvuoden toteutuneeseen tulokseen vaikuttivat nämä Kreate Group Oyj:n etupainotteiset kasvuinvestoinnit ja yrityskaupasta johtuvat integrointikustannukset.

Mikko Laine
33:26 - 33:40

Voisin arvioida, että ensimmäisellä vuosipuoliskolla puhutaan varmaan miljoonan tasosta. Plus miinus jotain, niin se on varmaan paras arvio siitä, että toisella neljänneksellä vaikutus on merkittävästi pienempi. Mutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla ne vaikuttivat vielä.

Niina Streng
33:41 - 33:48

Jatkuvatko nämä etupainoiset kasvuinvestoinnit myös toisella vuosipuoliskolla? Koska liikevaihdon kasvun oletetaan olevan vahvaa.

Mikko Laine
33:50 - 34:21

No, sanoisin, että meillä on tällä hetkellä resursointi tilauskantaan nähden varsin hyvällä tasolla, ja mitä tulee proaktiivisiin etupainotteisiin investointeihin henkilöstöön tai muuhun, niin en näe niitä ainakaan tässä mittakaavassa heti tulevaksi. Mutta tietenkin markkinoilla on hankkeita, joita voi edelleen tarjota ja voittaa, sitä myöden että jos tilauskanta paisuu, niin kyllä meitä tekijöitäkin sitten tarvitaan. Mutta tämän hetken valossa voisin sanoa, että ainakin vähäisemmässä määrin kuin tuolla vuoden alussa tai vielä viime vuonna.

Niina Streng
34:22 - 34:30

Tässä kysytään, että liittyvätkö nämä kasvuinvestoinnit nimenomaan henkilöstön rekrytointiin ja kouluttamiseen vai myös mahdollisesti työmenetelmiin, prosesseihin ja tietojärjestelmiin.

Mikko Laine
34:31 - 34:35

Kehitämme läpileikkaavasti. Ne ovat varmaan henkilöstöpainotteisia, mutta kehitystä tapahtuu läpi linjan.

Niina Streng
34:37 - 34:45

Voiko sitten Kreate Group Oyj edelleen tehdä tarjouksia datakeskushankkeisiin huolimatta todella vahvasta tilauskannasta, koska useinhan näissä on todella tiukka aikataulu.

Timo Vikström
34:46 - 35:24

Varmaan voi. Nämä ovat. Kuten todettiin, ne ovat. Ne ovat aika ripeitä projekteja, ja ne tehdään todella lyhyessä ajassa valmiiksi, ja sitten siirrytään seuraavaan projektiin. Ja meillä on tällä hetkellä kyky tehdä se kahdeksan, ja meillä on varmaan kyky tehdä enemmänkin. Se on vaatinut monitaitoisuutta omalta henkilöstöltä, joka aikaisemmin on tehnyt jotakin muuta. Mutta kun ne rakentamisen prosessit ovat käytännössä ihan samanlaisia, eikä betoni tiedä, meneekö se datakeskuksen perustuksiin vai siltaan. Rakennusteknisesti ne ovat periaatteessa aivan samat. Niin, kyllä meillä on kykyä edelleen kasvattaa liiketoimintaa, jos sille on tarvetta.

Niina Streng
35:24 - 35:36

Kyllä täällä myös kysytään, että mikä ylipäätään on datakeskusprojektien osalta tilanne ja kuinka monta on tällä hetkellä parhaillaan rakenteilla. Siis ymmärsinkö oikein, että kysymys koskee koko Suomea, ei vain Kreate Group Oyj:tä, ja miltä tämä markkina näyttää tulevaisuudessa?

Timo Vikström
35:36 - 36:08

Niitä on rakenteilla parisenkymmentä. Tällä hetkellä niitä on noin parikymmentä kampusta. Kampuksia, ja me olemme kahdeksassa mukana parhaillaan. Ja tosiaan, kuten mainitsin aiemmin, niin toistasataa on suunnitteilla. Kaikki eivät varmasti tule toteutumaan. Tämän hetken arvion mukaan noin viisikymmentä kohdetta todennäköisesti käynnistyy, ja me olemme tälläkin hetkellä keskustelemassa uusista. Sellaisia, joissa vielä kuokkaa ei ole lyöty maahan. Mitä tähän maahan on suunnitteilla?

Niina Streng
36:09 - 36:25

Markkinanäkymät ja tilanteet ovat olleet meidän omissa arvioissamme varsin positiiviset. Onko kysyntäkuva kuitenkin tästä huolimatta päässyt yllättämään odotuksenne positiivisesti? Millä osa-alueella kehitys on ollut odotuksianne parempaa alkuvuoden sekä erityisesti Q2:n aikana?

Timo Vikström
36:26 - 37:15

Kreaten DNA on perinteisesti ollut varsin konservatiivinen, ja me olemme kertoneet markkinoille vain sellaisia asioita, joiden uskomme varmasti toteutuvan. Olemme tienneet, että näillä eri asiakkuussegmenteillä, kuten valtiolla, kunnilla, kaupungeilla ja yksityisellä sektorilla, tapahtuu paljon. En sano, että se on yllättänyt, mutta ne ovat. Ne ovat todella toteutuneet, mitä sinne on suunniteltu, ja se on merkittävää. Se on jo sinänsä yllätys, koska perinteisesti tässä maassa investoinneilla on ollut tapana lykkääntyä ja joskus valtionkin investoinnit ovat siirtyneet eteenpäin, vaikka niitä kuinka on suunniteltu. Kun seuraava hallitus on tullut, niin taas on pistetty kaikki uusiksi. Nyt tässä on ollut sellaista tietynlaista pitkäjänteisyyttä itse asiassa infrarakentamiseen. Se on. Se on kyllä ollut positiivinen asia.

Niina Streng
37:15 - 37:37

Kyllä, ohjeistuksesta täällä arvioidaan, että se näyttää nyt vahvan Q2-tuloksen ja tilauskannan myötä helpohkolta. Q3 ja Q4 ovat tyypillisesti kausiluonteisesti vahvempia, ainakin jos verrataan Q1:een. Onko H2:lle odotettavissa nyt jotain tiedossa olevaa vastatuulta? Mitkä tekijät voisivat jättää meidät nykyisen ohjeistushaarukan alalaitaan?

Mikko Laine
37:39 - 38:16

Pitäisikö projektit tehdä valmiiksi, ennen kuin tulos tulee ja pystytään tulouttamaan? Tämän valtavan kasvun myötä meillä on suuri määrä isoja projekteja, jotka ovat vielä kohtuullisen alkuvaiheessa. Niin tavallaan, kuten tässä mainittiin, me mieluummin katsomme, miten ne lähtevät liikkeelle. Ja sitten jos kaikki menee hyvin, niin on mahdollisuus tehdä jotain. Jos tulee epäonnistumisia, niin voimme jäädä tästä tavoitteesta. Tämä on meidän paras arvio tällä hetkellä ohjeistukseen. Niin kuin sanottua, me olemme täysin uudessa tilanteessa koko luokan ja kannattavuuden osalta, ja tämä on paras näkemys, joka meillä tällä hetkellä on.

Timo Vikström
38:16 - 38:40

Siellä on kuitenkin aika paljon pitkää tilauskantaa, joka kantaa sinne vuoteen 2030 asti, ja meillä on tällä hetkellä sellaisia projekteja tilauskannassa, jotka tulouttavat 10 miljoonaa euroa liikevaihtoa kuukaudessa. Kyllä. Se tarkoittaa sitä, että siellä todella täytyy tapahtua. Toistaiseksi näin on tapahtunutkin, kuten olemme suunnitelleet. Mutta. Kuten sanottu, nämä asiat pitää tehdä mieluummin ensin. Ensin tehdään ja sitten kerrotaan, että näin hyvin meillä meni.

Mikko Laine
38:41 - 38:54

Ja on hankkeita, missä on monia toimijoita rinnakkain tai limittäin toimimassa, ja kaikki riskit tai aikatauluasiat eivät välttämättä ole yksin meidän käsissä, jolloin paras arvio ollaan muodostettu ja se on silloin 16. 16. päivä kesäkuuta markkinoille annettu.

Niina Streng
38:54 - 39:24

Kyllä, ja taidettiin siinä positiivisen tulosvaroituksen yhteydessä myöskin kertoa siitä, että saattaa olla siirtymää vuosien välillä, mikä voi vaikuttaa hieman siihen, vaikka kaikki menisikin suunnitelmien mukaisesti, että kummalle puolelle liikevaihtoa kirjautuu, ja on myös yksi tekijä, kuvaavatko Q2:n aikana toteutetut projektit hyvin myös loppuvuotta. Vai sisältyykö Q2-lukuihin kertaluonteisia vaikutuksia kannattavuuden osalta? Tuleeko loppuvuoden marginaalitaso olemaan lähempänä Q2:n tasoa vai H1:n keskiarvoa? Aletaanko tällaista lähteä kommentoimaan?

Mikko Laine
39:24 - 40:01

Mennään tuohon äskeiseen vastaukseen, että me olemme antaneet ohjeistuksen, missä liikevaihto ja liiketulos ovat tietyssä haarukassa, ja se on meidän paras ennusteemme tällä hetkellä. Kuten mainitsin esityksen aikana, Q2:n lukuihin ei sisälly mitään kertaluonteista. Mutta kyseessä on portfolioprojekteja, toiset projektit ovat kannattavampia kuin toiset ja ne ovat eri elinkaaren vaiheissa. Toiset projektit lähtevät liikkeelle ja toiset ovat loppumassa, että siinä mielessä H2 ei ole peilikuva Q2:sta tai H1:stä, mutta sinänsä mitään sellaista kertaluontoista, mikä sen olisi nostanut 5 %:iin. Sellaista ei Q2:n luvuissa ole.

Niina Streng
40:01 - 40:07

Kyllä. Millaisten toimenpiteiden avulla uskotte pääsevänne tavoitteeseenne myös vuositasolla? Tavoite kannattavuuteen?

Mikko Laine
40:08 - 40:10

Tehdään sitä samaa, mitä nyt ollaan tehty.

Timo Vikström
40:10 - 40:24

Se on juuri näin. Ei ole mitään taikatemppuja. Käytin sanaa mitattua ja pragmaattista otetta. Tuossa äsken. Että ei ole mitään muita suunnitelmia tai tekemistä kummempaa. Kunhan vain me teemme, kuten olemme suunnitelleet.

Niina Streng
40:24 - 40:27

Perushyvää tekemistä. Kyllä, hyvää pyritään tekemään. Priimaa pukkaa, vai?

Mikko Laine
40:27 - 40:30

Riskienhallinta on varmaan se olennaisin kaikissa vaiheissa.

Niina Streng
40:30 - 40:51

Edelleenkin hyvää. Täällä on kysymykset loppu chatista, joten eiköhän me lopeteta tältä erää. Lähetys paketoidaan kasaan ja suunnataan nauttimaan aurinkoisesta kesälomasta tai vaihtoehtoisesti töiden ääreen. Sekin on ihan hyvä vaihtoehto. Nähdään sitten viimeistään taas lokakuussa, kun tullaan ulos tammi-syyskuun luvuilla. Hei hei.

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…