Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Tervetuloa Kreaten Q3-osavuosikatsauksen pariin. Olen sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö Niina Streng, ja kanssani studiossa ovat toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Otetaan tuttuun tapaan ensin vähän esitystä ja loppuun teidän kysymyksenne, joita voitte kirjoittaa chatin kautta koko esityksen ajan, mutta katsotaan ensin perinteiseen tapaan hieman kuvia. Meillähän todettiin, että isot hankkeet ovat edenneet nopeasti. Onko tässä yksi niistä?
Tässä on todellakin yksi niistä. Joo. Kuva on Suomen kauneimmasta saaristosta. Saaristotietä parannetaan uuteen paikkaan neljän kilometrin matkalla. Kyseessä on Kurkela–Kuusisto-niminen hanke. Hankkeen arvo on noin 80 miljoonaa euroa.
Aivan, ja onko tämä nyt aika lähellä meidän edellistä hanketta?
Kyllä vaan. Kuvassa näkyy taustalla esityksessä. Itse asiassa kyseessä on Rajalansalmen silta. Näkyy tuollaiset pylonit siellä ja näkyy myös teollisuutta, joka on tämän saman väylän päässä, josta tosiaan tulee Suomen rakentamisen materiaalia aika mittava määrä.
No se on kriittistä infraa jos mikä.
Juuri näin.
Mutta mennään päivän epistolaan tarkemmin.
Joo, kiitoksia. Tosiaan hyvää huomenta kaikille. Näitä asioita on mukava esitellä. Kun seurasi konsernin tekemistä tämän kolmannen kvartaalin aikana, tuli sellainen aseistariisuva tunne siinä mielessä, että tähän ei tosiaan tarvittu mitään yön tummia tunteja tai tahmeita tanssilattioita, vaan enemmänkin kysymys on siitä, että se työ mitä tämä konserni on pitkään tehnyt ja se koheesio, mikä näkyy siinä tekemisen tasossa, on erinomaista. Se näkyy nyt hyvin konkreettisesti ja tietysti luvuissa, mutta se näkyi monessa muussakin tavassa. Siellä on riskienhallintaa ja niin edelleen. Mutta mennään kuvasta eteenpäin. Palataan tuohon otsikkoon, lukuihin ja muihin yksityiskohtiin hetken kuluttua. Mennään kuvaan ensin. Kuva taitaa olla itse asiassa Iistä, missä me asennamme komposiittipölkkyjä tälle ratasillalle. Tämä on meillekin uusi aluevaltaus ja taustalla näkyy myös Eerika-niminen ratanosturi, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Kellään muulla ei vastaavaa laitetta löydy. Tässä on esimerkki siitä, mitä tämä kyseinen kone pystyy tekemään. Kaiken kaikkiaan puhutaan strategian mukaisesta tavoitetasosta, johon olemme nyt päässeet. Kolmas kvartaali oli tosiaan ennätysneljännes. Liikevaihto nousi 210 miljoonaan euroon, ensimmäistä kertaa yli 200 miljoonan. Ja toisaalta siellä oli myös vertailukauden liikevaihto 95 miljoonaa. Taustalla oli monia asioita. Sitten tämän onnistumisen takana on ennen kaikkea se, että kaikki konserniyhtiöt Kreate Oy, KFS Finland Oy ja Harjavalta Oy onnistuivat tekemisissään erinomaisesti, ja se näkyy tällä tavalla. Samaan aikaan kun liikevaihtomme nousi merkittävästi ja yli kaksinkertaistui, EBITA-marginaalimme nousi 6,2 prosenttiin ja EBITA euroissa oli lähes 13 miljoonaa. Eli se on enemmän kuin koko meidän viime vuoden EBITA. Jälleen kerran syyt taustalla ovat erinomaisen henkilöstön lisäksi. Lisäksi sen lisäksi, mitä meillä on ennestään ollut konsernin palkkalistoilla, olemme onnistuneet edelleen rekrytoimaan lisää ihmisiä. Palataan siihen kohta. Ja ennen kaikkea se, että meidän tilauskannassamme olleet yksityisen sektorin projektit ovat edenneet todella ripeästi ja samaan aikaan nämä monivuotiset väylähankkeet, joita on mm. Ratasilta ja sitten tuolla tie- ja katurakentamisen puolella ne ovat edenneet pääosin ennakoitua nopeammin. Tämä johti myös siihen, että samaan aikaan kun meillä liikevaihto oli ennätyskorkealla tasolla. Kuitenkin tilauskantakin pysyi edelleen ennätystasolla. Tilauskanta tästä eteenpäin on edelleen vahva, noin 8,5 miljoonaa euroa, joka luo kyllä erinomaiset edellytykset tulevaisuuteen. Me nostimme syyskuussa kolmannen kerran ohjeistusta tälle vuodelle. Syynä on se, että mitä me tuossa aiemmin jo totesimme näiden hankkeiden ripeämmän edistymisen myötä. Tuota taustaa vasten. Ja sen lisäksi vielä se, että me ollaan myös uusia projekteja saatu mukavasti tuonne. Tilauskanta on mukana. Joista osa tulee tuloutumaan myös vielä tämän vuoden aikana. Eli ohjeistus tälle vuodelle on edelleen se, mitä se syyskuussakin oli, eli 607–710 miljoonaa euroa. Olemme saaneet positiivista palautetta mediassa tänä aamuna, kun julkaisimme luvut. Tällä kertaa pidimme ohjeistuksen ennallaan. Eli näin. Operatiivinen suorituskyky näkyy tuossa vasemmalla olevassa kuvassa. Se on. Se on kaiken lähtökohta. Se, että me teemme asiat tehokkaasti ja kone käy ja kukkuu, eli kone on kunnossa, niin siitä se kaikki lähtee. Sitä edeltää toki paljonkin erilaisia prosessin osia hankevalikoinnista ja tarjouslaskennasta eteenpäin. Mutta se varsinainen työ tapahtuu työmailla. Sitten kun ne hankkeet ja projektit on saatu tilauskantaan, niin töitä tehdään projekteilla. Olemme vuosien varrella käyttäneet todella paljon energiaa projektiriskien hallintaan. Kun me valitsemme projektin, jota haluamme laskea, tarjoamme sen, neuvottelemme sopimuksen sisällöstä ja sitten toteutamme kyseisen projektin, on kyse todella pitkäjänteisestä työstä. Ja nyt voi myös todeta sen, että olemme ottaneet huomattavan askeleen eteenpäin näiden vuosien varrella projektiriskien hallinnassa. Ja se näkyy nyt selkeästi myös meidän kannattavuudessamme. Kolmantena ovat datakeskukset ja muut uudet projektivoitot. Me olemme kuluvan vuoden aikana työskennelleet tai työskentelemme tällä hetkellä 11 eri datakeskuskampuksella. Palaan näihin datakeskuksiin hetken päästä uudelleen. Sen lisäksi, että tuolla puolella on ollut varsin vauhdikasta, olemme voittaneet myös muita projekteja, jotka näkyvät liikevaihdossa ja tuloksessa tämän vuoden loppupuoliskolla. No, datakeskuksista me ollaan Suomen johtava infrarakentaja datakeskusrakentamisessa ja tässä on tekoälyn tekemä kuva, jota voisi ehkä säätää vielä jonkin verran, mutta tuossa on yritetty kuvata sitä osuutta, missä Kreate tai KFS toimijoina ovat käytännössä mukana. Teemme aivan perinteistä maarakentamista, joka liittyy datakeskusalueisiin. Ne saattaa olla yli 100 hehtaaria, kooltaan jopa 200 hehtaaria, ja siellä on aika paljon sitä esirakentamista, joka tulee tehdä, jotta varsinaiseen rakentamisprosessiin päästään. Siellä on sitten erikoispohjarakentaminen, mikä on yksi keskeisimmistä osaamisalueistamme. Pyöreitä betonipaaluja ei Suomessa ole olemassakaan, vaan ne ovat neliön muotoisia poikkipinta-alaltaan, ja se on ehkä ainut kauneusvirhe tässä kuvassa. Mutta me olemme tuolla puolella hyvin vahvoja. Datakeskuksia rakennetaan Suomessa hyvinkin eksoottisiin paikkoihin maaperäolosuhteiden näkökulmasta, ja se vaatii myös aikamoisen määrän pohjarakentamista. Sitten kolmantena siellä ovat tekniset järjestelmät. Datakeskuksiin liittyy satoja kilometrejä erilaisia putkistoja, jotka tulevat maan alle. Niihin tulee sitten erilaista tekniikkaa. Ja neljäntenä ovat perustukset, joiden päälle itse rakennus rakennetaan. Ja se toinen kauneusvirhe, mikä tässä kuvassa liittyy siihen, että datakeskukset eivät suinkaan ole näin yksinkertaisia kuin tekoäly antaa tässä ymmärtää. Ne ovat aikamoisia muurahaispesiä, ja siellä on aika monta toimijaa päällekkäin tekemässä asioita. Se, jos meinaat siinä maailmassa pärjätä, vaatii kyllä oman suorituksen suunnittelulta paljon enemmän kuin perinteinen rakentaminen. Sen lisäksi, että siellä on tietysti vahva sopimushallinta ja muu taustalla. Me nostimme myös meille soveltuvan markkinan kokoa Suomessa miljardilla kuuteen miljardiin. Tämä tulee pitkälti siitä, että datakeskusrakentaminen tuo hurjan piristysruiskeen Suomen teollisiin investointeihin. Niitä on tällä hetkellä suunnitteilla yli 170. Rakenteilla on jotakin, vähän laskutavasta riippuen, noin kolmisenkymmentä hanketta, ehkä vähän alle ja suunnitteilla olevia on vielä enemmän. Esimerkiksi ensi vuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle on tiedossa huomattava määrä hankkeita. Siitä huolimatta, että tarvittava regulaatio, joka liittyy vaikkapa energiansaantiin ja muuhun tässä maassa, tarkentuu varmaan lähikuukausina. Niin edelleen. Näille investoinneille tässä maassa on tarvetta ja ne ovat todella tervetulleita tähän markkinaan. Käytännössä datakeskusmarkkina Suomessa paikkaa hyvin pitkälle sen pudotuksen, mikä esimerkiksi. Asuntorakentamisen puolella ollaan Suomen rakentamisen klusterissa nähty toisaalta pudotusta, jos voisi taas kömpelöä vertausta käyttää. Datakeskusmarkkinassa on jonkinlainen lavatanssi-ilmiö siinä mielessä, että siellä on perinteisesti aina miesten ja naisten hakuja. Sekahakua ei ole ollenkaan. Datakeskusrakentaminen on investoreiden näkökulmasta mennyt entistä enemmän siihen suuntaan, että haku on vain yhteen suuntaan, eli investorit hakevat kykeneviä datakeskusrakentajia juuri siihen omaan datakeskukseensa. Siellä on kaikenlaisia toimijoita markkinassa tällä hetkellä, mutta siellä on myös hyvin vakavasti otettavia investoreja. Tämä menee itse tällä hetkellä enemmän niin päin, että Kreateakin kysytään toteuttamaan tiettyjä hankkeita, tiettyjä projekteja, ja mielellään toki niihin lähdetään. Datakeskukset eivät suinkaan ole ainoa liiketoiminta-alueemme. Vaikka se meillekin merkittävä markkina tällä hetkellä on, se ei ole se ainut talismaani, joka siinä meidän tekemisessä löytyy, vaan siellä on myöskin hyvin vahvasti vaikkapa väylärakentamiseen liittyviä projekteja, mihin tuossa aikaisemmin viitattiin. Sitten tilauskannan kehittymisestä. Kun me lähdimme tähän kolmanteen kvartaaliin, niin meidän tilauskantamme oli vajaa 89 miljoonaa euroa. Ja tuossa keskellä on yritetty kuvata sitä, mitä tässä välillä kolmannen kvartaalin aikana on tapahtunut. Olemme kertoneet kahdesta eri projektista, jotka olemme voittaneet. Yhteensä 15 miljoonaa. Eli tuohon itse asiassa Junatien metrosillan kupeessa olevaan Kulosaaren metrosillan korjaukseen liittyvä vajaan 10 miljoonan projekti ja sitten Kemiin. Kemiin sijoittuva tasoristeysten poistoprojekti on arvoltaan 7 miljoonaa euroa. Sen lisäksi olemme voittaneet vajaalla 160 miljoonalla eurolla projekteja tämän kolmannen kvartaalin aikana, jotka on viety tilauskantaan. Siellä on kaksi hanketta, jotka me olemme julkistaneet, mutta kummankaan osalta emme ole julkistaneet projektin arvoa johtuen siitä syystä, että tilaaja ei ole näin halunnut kerrottavan. Ensimmäinen on Valtioneuvoston linnan peruskorjaus- ja laajennushankkeen pohjarakennustyöt tuossa Senaatintorin kupeessa. Teknisesti erittäin vaativa hanke ja juuri Kreate-näköinen hanke. Toinen on sitten Blackstonen Suomen yhtiön QTS:n Forssan datakeskuksen ensimmäinen maarakennusurakka. Nämä ovat tosiaan osa tuota vajaata 160 miljoonaa euroa, joka meillä on tilauskannassamme. Tilauskanta on kasvanut. Sitten kun katsotaan tilauskantaa, se on 210 miljoonaa. Kulutimme jo olemassa olevaa tilauskantaa kolmannen kvartaalin aikana. Päädyimme 8,5 miljoonaan euroon tilauskannassa syyskuun viimeisenä päivänä. No sitten kun me katsotaan, miten meidän strategia on käytännössä edennyt. Siellä on ne samat neljä painopistettä tai keskeisintä aluetta, jotka meillä on tähänkin asti ollut. Paras paikka osaajille. Halutuin infrakumppani. Johtava toimija. Prosessiketteryys. Nämä neljä asiaa. Olemme itse asiassa päässeet eteenpäin jokaisessa painopisteessä täysin suunnitelman mukaan, jopa yli tavoitteiden. Se mihin tämä sitten johtaa, niin se johtaa meidän kolmeen strategiseen tavoitteeseen eli EBITA-marginaaliin. EBITA-marginaali on yli viisi prosenttia. Pääsimme yli 6 prosentin EBITA-marginaaliin kolmannen kvartaalin aikana. Liikevaihdon kasvu vuosittain on 5–10 %. Puhumme varsin merkittävistä kasvunumeroista, kuten hyvin tiedätte. Jos katsomme liikevaihtoamme. Liikevaihto kasvoi kolmannen kvartaalin osalta yli kaksinkertaistui, ja samalla tulos yli kolminkertaistui. Kolmantena tavoitteena on nettovelan ja käyttökatteen suhde alle 2,5. Nyt me pääsimme alle ykkösen tasolle kolmannella kvartaalilla. No ne ajurit siellä takana. Tuossa on nämä kolme keskeistä aluetta, joissa Kreate-konserni tällä hetkellä toimii. Siellä on väyläinvestoinnit, siellä on kriittinen infra ja sitten teollisuuden investoinnit. Jos aloitetaan tuolta vasemmalta väyläinvestoinneista, niin ne jatkuvat edelleen. Valtio ja kunnat investoivat kriittiseen väyläinfraan mittavasti. Siellä on. Siellä on muun muassa tie- ja raideinvestointeja, siellä on lentoliikenteeseen liittyviä investointeja ja niin edelleen. Siellä on satamia, jotka ovat merkittäviä. Sitten on kuntien ja kaupunkien vastuulla. Mutta se on aika mittava. Se ohjelma, mikä siellä näkyy, tarkoittaa nimenomaan investointeja, eli rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa. Se ei ole mitään ylläpitoluonteista tai kunnossapitoluonteista tekemistä. Enemmänkin sitten varsinaista infran rakentamista. Siellä on se perinteinen kysyntä. Siellä on kaupungistuminen, joka edelleen jatkuu. Jatkuu. Tässä maassa kaupungistuminen on muihin Euroopan valtioihin verrattuna paljon myöhäsyntyisempää. Mitä muissa maissa sitten on tämä maan sisäinen saavutettavuus, joka vaatii sen? Sen, että joko ihmiset, tavarat tai erilaiset muut elementit, joita me väylillä kuljetamme, pystytään kuljettamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti. Sitten on kriittinen infra, geopolitiikan ja turvallisuuden vaatimat investoinnit maan alle ja maan päälle. Taustalla on geopoliittinen tilanne. Puolustukseen liittyvät asiat ja sotilaallinen liikkuvuus. Huoltovarmuusasioista totean aina, että näistä ei voi huudella, mutta kyseisellä puolella tapahtuu todella paljon tällä hetkellä ja se näkyvyys. Vaikka se meilläkin on rajallinen, me näemme kuitenkin, että näkyvyys on pitkä ja se on hyvinkin laaja siitä, minkä näköisiä investointeja ja projekteja tähän maahan tulevina vuosina tullaan rakentamaan. Sitten kolmantena on nämä teollisuuden investoinnit. RT:n mukaan, joka julkaisi tuossa joitakin viikkoja sitten viimeisimmän suhdanne-ennusteensa, Suomessa on aikamoinen investointipotentiaali datakeskuksiin liittyen, yli 50 miljardia. Siellä on teollinen jatkojalostus, joka liittyy joko datakeskuksiin tai sitten muuhun teollisuuteen. Niin 60 miljardia ja sitten puhtaaseen energiatuotantoon noin 200 miljardia. Taustatekijät liittyvät tässä taas puhtaan ja vihreän siirtymän asioihin. Siellä on tämä tekoälyn käytön kasvu, joka on aikamoista tällä hetkellä. Siellä on kaiken kaikkiaan yhteiskunnan sähköistyminen, teollisuus mukaan lukien. Siellä on vähähiilisyystavoitteet, jotka otetaan tällä hetkellä erittäin tosissaan, ja neljäntenä siellä on maametallien omavaraisuus, johon liittyy muun muassa kaivostoiminta ja sen jatkojalostaminen. Nämä ovat kaikki sellaisia globaaleja termejä, jotka myös täällä Suomessa vaikuttavat vahvasti. Suomi on sitten vahvastikin vaikuttamassa. Sitten tuosta markkinasta. Siellä on vihreää, ja sitten on normaalia vahvempaa ja normaalia. Eli kaikki on edelleenkin normaalia. Tai sitten sitä parempaa kvartaalin lopun tilanteen mukaan arvioituna. Näkymä eteenpäin. Mitä pidemmälle menemme tästä eteenpäin myös tuon 6 kuukauden jakson jälkeen, sitä vahvemmaksi näkymä näyttää tällä hetkellä meidän arviomme mukaan muuttuvan. Markkina itse sallii tällä hetkellä sen, että vahvat potentiaaliset toimijat voivat ottaa sitä markkinaa itselleen. Ja voisiko sanoa, että Kreaten tarjouslaskenta ja hankevalintatoimisto ovat melko tukossa tällä hetkellä. Jos nyt käytän vaikka sitä termiä, niin se on aika tukossa tällä hetkellä. Se on ruuhkainen paikka, ja suojaukset ovat siellä urheilutermein todettuna aika alhaalla. Johtuu siitä, että tarjouksia on todella paljon, ja kyvykkyytemme on valita sieltä ne projektit, jotka tuovat meille parhaan taloudellisen lopputuloksen. Ne kehittävät tätä yhtiötä entistä enemmän yhdeksi johtavista toimijoista tässä markkinassa. Jos tuolta poimii muutamia liiketoimintoja, mitkä erityisesti vetävät tällä hetkellä, siellä on kirkkaammalla vihreällä silta-, pohja- ja insinöörirakentaminen sekä erikoispohjarakentaminen. Kuten näette, nämäkään eivät kaikki liity suoraan datakeskuksiin, vaan siellä on myös väyläpuolella rakentamista vahvasti tulossa. Se mikä varmasti vahvistuu tulevina vuosina, on kalliorakentaminen johtuen näistä kriittisen infran investoinneista, ja sitten toisaalta myös ne rata- ja ratikkapuolen investoinnit, joita mekin olemme tällä hetkellä tekemässä; niiden tilanne jatkuu hyvinkin vakaana, ja Ruotsissa kalliorakentaminen ja siltarakentaminen ovat itse asiassa aika voimakkaassakin markkinakasvussa tällä hetkellä. Itse asiassa markkinakasvu on tällä hetkellä aika voimakasta. Ja kun me katsotaan taas noita nuolia tuonne tulevaisuuteen, niin ylöspäin ollaan. Olemme monessa kohtaa sielläkin menossa. Se Ruotsin markkina, kuten monta kertaa ollaan todettu, on moninkertainen Suomeen verrattuna. Ja juuri ne markkina-alueet, joissa me Ruotsissa olemme tällä hetkellä töissä ja millaisissa projekteissa toimimme, tukevat vahvasti Ruotsin-yhtiömme kehitystä. Tilauskanta on tosiaan 650 miljoonaa euroa tuleville vuosille. Mitä tapahtui syyskuussa? Syyskuun lopussa suhteessa kesäkuuhun muutos oli miinus neljä prosenttia, ja vuoden takaiseen verrattuna kasvu oli 250 prosenttia. En muista montaa kertaa tämän konsernin historiasta. Me olisimme nähneet tällaisia lukuja. Eli siitä huolimatta, että meillä oli ennätys korkea liikevaihto, me pystyimme edelleen säilyttämään näin korkean tilauskannan. Tilauskannasta arvioidaan toteutuvan vajaat 200 miljoonaa. Nyt sitten vielä tämän kuluvan tilikauden aikana loka-, marras- ja joulukuussa. Ja Ruotsin osuus tästä tilauskannasta on tuo reilu 10 miljoonaa, joka on hyvin itse asiassa suhteessa yhtiön nykyiseen kokoon. Nyt on Mikon vuoro. Kiitos. Käydään sitten talouslukuihin lyhyt katsaus, miltä nämä näyttävät yhteenvedettynä ja aikasarjana. Niin kertauksena vielä. Liikevaihto koko alkuvuoden aikana on kertynyt hiukan vajaat 493 miljoonaa ja tosiaan kolmannella neljänneksellä siitä lähes 210 miljoonaa, ja yksityisen sektorin osuus on tuolta. Oikean puolen piirakkaa kun katsotaan, niin se on kasvanut. Jos muistellaan aikaisempia, olemme yleensä olleet noin 5 prosenttiyksikköä alhaisemmissa tasoissa ja se vähän vaihtelee. Mutta tässä on oikeastaan kaksi ajuria. Toinen on tuo KFS Finlandin osuus, eli heidän asiakaskantansa on yksityissektoripainotteisempaa kuin Kreaten. Ja kun he ovat mukana konsernin luvuissa nykyään, se nostaa tuota osuutta. Ja sitten siinä näkyy osittain myös datakeskusmarkkinan vaikutus meilläkin ja muun yksityissektorin vaikutus. Siellä kysyntä on tällä hetkellä vahvaa, mikä heijastuu sitten liikevaihtoomme ja tilauskantaamme vastaavasti. Julkisen puolen osuus on suhteellisesti hieman pienentynyt ja siellä tuo jako on pitkälti riippuvainen siitä, mitä projekteja kulloinkin on käynnissä. Kannattavuudesta puhuttaessa, se oli tosiaan lähes 13 miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen tulos oli yli kolminkertainen viimevuotiseen nähden, se kasvatti kahdella prosenttiyksiköllä meidän EBITA-marginaalia, ja tämä oli jo viides neljännes, kun me peräkkäin parannimme sekä meidän absoluuttista EBITA-tulosta että suhteellista kannattavuutta. Kun mietitään tämän tausta-ajureita, se lähtee tietysti korkeammasta volyymista, riskienhallinnasta ja projektien onnistuneesta toteuttamisesta. Suurempi volyymi skaalaa tietysti muita kustannuksia suhteellisesti pienemmäksi. Ja sitten, jos projektit onnistutaan tekemään sillä tavalla kuin on suunniteltu, niin lopputulos alkaa näyttää tältä. Eli kyseessä ei ole mikään yksittäinen kertaluonteinen erä tai yhden projektin tulos, vaan tämä tulos pohjautuu vahvasti monesta eri liiketoiminnasta, monesta eri rakentamisen lajista ja monesta eri projektista. Koko alkuvuoden osalta EBITA-marginaali alkaa lähestyä tuota viittä prosenttia. Mikä on strategiakauden tavoite? Eli olemme hyvin lähellä sitä. Sitä kolme vuotta sitten asetettua tavoitetta ruvetaan koko vuodenkin osalta saavuttamaan. Muistutuksena vielä tuosta koko alkuvuoden tuloksesta: meillä oli vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan jäljiltä jonkun verran integraatiokuluja, sekä tämän kasvun aikaansaamiseksi meillä oli vahva rekrytointivaihe käynnissä. Alkuvuonna oli vielä jonkinlaista skaalauskustannusta, joka näkyy hieman heikentävästi tuloksessa. Mitä tämä tarkoittaa kassavirran kannalta? Kolmannella neljänneksellä tehtiin erittäin vahva kassavirta, lähes 30 miljoonaa euroa. Siinä syynä on oikeastaan korkea käyttökatteen taso, ja samaan aikaan kun katsomme tätä alempaa graafia, pystyimme merkittävästi parantamaan käyttöpääomatilannettamme kesän tilanteesta. Eli nämä kaksi yhdessä nostivat kassavirran lähes 30 miljoonaan euroon. Ja muutenkin, jos ajatellaan tätä nettokäyttöpääomaa, niin tuo on hieno aikasarja katsoa. Eli me olemme olleet tässä jo pidemmän aikaa käytännössä siellä nollatasolla. Tämä on merkittävästi paremmalla tasolla ja se heijastelee samaa tarinaa kuin tuloskehityskin, eli se lähtee sieltä ihan projektin alusta asti. Suunnitellaan hankinnat, suunnitellaan maksuerät ja suunnitellaan toteutus niin, että myös projektin laskutus juoksee niin, että kassavirta näyttää näin hyvältä. Nettoinvestoinnit koko alkuvuonna olivat 6,5 miljoonaa euroa, eli edelleenkin hyvin maltilliset. Jos ajatellaan liiketoiminnan kokoa kokonaisuutena, niin tämä ei ole vahvasti pääomavaltaista. Tämä kasvu on lähinnä korvaus-, päivitys- ja täsmäinvestointeja, mutta niiden osuus ei ole suuri, kun ajatellaan liiketoiminnan volyymia kokonaisuudessaan. Nettovelka laski merkittävästi, eli tuosta graafista kun katsotaan, niin me tultiin jo lähelle niitä tasoja, missä oltiin viime vuoden kolmannen neljänneksen ja sitä edeltävinä ajanjaksoina. Ja muistetaan tässä välissä. Teimme yrityskaupan vuoden lopussa, joka rahoitettiin pitkälti kassasta ja uudella velalla. Tämä kuvastaa sitä, että onnistuneen yrityskaupan integrointi, hyvä tuloskehitys ja hyvä kassanhallinta ovat toteutuneet kokonaisuudessaan. Olemme saaneet puristettua meidän nettovelan suhteessa käyttökatteeseen alle ykkösen tasolle, mikä tarkoittaa sitä, että edelleenkin meidän taseasema ja kassa-asema ovat sellaiset, että tätä liiketoimintaa voidaan tehdä puhtaasti liiketoiminnan lähtökohdista, eikä meillä ole rajoitteita taseen puolelta siihen, etteikö voitaisi toimia sillä tavalla kuin parhaaksi tässä markkinassa nähdään. Lainasalkusta. Tällä hetkellä kokonaislainasalkkumme on hiukan reilu 50 miljoonaa euroa ilman IFRS 16 -velkoja, ja keskikorko kvartaalissa oli 4,5 %. Ja jos katsotaan meidän lainojen maturiteettia, niin meillä on tällä hetkellä vuoteen 2028 asti nykyinen lainasopimus, jossa on vielä optiovuosi, joka voidaan tarvittaessa käyttää. Jos katsotaan, niin lyhennysohjelma on hyvin maltillinen. Tämä tukee äsken kerrottua viestiä siitä, että meillä on kyky toimia tässä markkinassa ja ottaa sieltä osuutemme ilman erinäisiä rajoitteita taseen puolelta. Yhteenvetona avainluvuista. Oikeastaan tuo yläosa on käyty aika lailla läpi yksityiskohtaisestikin tästä. Jos tuota taulukon alaosasta poimii muutamia lukuja, niin meidän sijoitetun pääoman tuotto on jo yli 35 %. Merkittävä nousu aikaisempaan nähden, eli se hyvä tulos ja tiukka tasekuri. Jos näin sanotaan, niin se alkaa näkyä noissa pääoman tuotoissa. Ja toinen asia, minkä sieltä voisi nostaa, on meidän henkilöstömäärä. Eli meillä on viime vuoden vastaavaan aikaan nähden, jos katsotaan, kasvua noin 50 %. Hieman reilusti enemmän henkilöitä siellä on, sekä yrityskaupan kautta tulleita että voimakkaan rekrytoinnin kautta, ja kokonaisuudessaan tällä henkilömäärällä on skaalattu tämä toiminta tähän uuteen tasoon. Puhumme lähes 700 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta ohjeistuksemme mukaisesti. Hyvin vahva vuosineljännes ja näkymä loppuvuodelle on myös positiivinen. Tässä on yhteenveto, ja onko meillä Niina tullut kysymyksiä?
Kysymyksiä on tullut paljon, erityisesti datakeskuksista. Mutta aloitetaan kuitenkin. Itse asiassa tämä toimii aasinsiltana siihen, mihin pääsin tuossa lopussa. Kävimme läpi velkaantuneisuutta ja muuta, eli Kreaten velkaantuneisuus on laskenut nopeasti hyvän tuloskehityksen takia. Onko Kreate Groupilla haluja kasvaa Ruotsissa tai Norjassa myös yritysostojen kautta? Milloin kuulemme lisää kasvutavoitteista Ruotsissa? Koska Kreate on saavuttanut etuajassa strategiakaudelle asetetun liikevaihtotavoitteen.
Palaamme näihin Ruotsin tavoitteisiin ja myös Norjan tavoitteisiin, joissa olemme toistaiseksi mukana vain yhden projektin kautta, tässä lähikuukausien aikana. Meillä on aloittanut siellä uusi toimitusjohtaja viikko sitten, ja nyt. Nyt laitamme rivejä hieman erilaiseen järjestykseen. Mutta kyllä me ymmärrämme sen pitkän näkymän, joka siinä kummassakin maassa tällä hetkellä markkinan meille näyttää. Mitä tulee sitten niihin yritysostoihin, niin me olemme olleet yritysostoissa sekä Suomessa että Ruotsissa hyvinkin selektiivisiä, ja Ruotsissa olemme tehneet yhden yrityskaupan ja Suomessa sitten vajaat kymmenkunta. Ja. Se on aina oikeastaan tasapaino sen suhteen, että miten sitä liiketoimintaa lähdet kasvattamaan. Yritysten ostaminen ei ole halpaa ja sen ostamisen kautta tuleva integraatiotyö ei ole helppoa. Se oli myös syynä siihen, minkä takia me Suomessa pidimme tietyn puhallustauon joidenkin vuosien ajan. Halusimme saada tietyt fundamentit kuntoon, ja kun meillä oli kyky, pystyimme liikkumaan, eikä meillä ole tällä hetkellä mitään sellaista suunnitelmaa, että kyllä tai ei. Enemmänkin kysymys on siitä, mitä markkina tarjoaa ja millä hinnalla.
Aivan. Sanotaanko myös, että kysyn nämä kaikki kysymykset, ja johto tekee arvion siitä, mitä vastataan. Ja luonnollisesti täällä on paljon asioita, joista ei periaatteessa kovin eksaktisti pysty vastaamaan. Mutta kuinka suuri osuus tilauskannan lisäyksistä tuli datakeskuksista?
Ei, ihan suoraan ei voida valitettavasti sanoa, koska meillä ei ole lupaa kertoa yksittäisistä hankkeista. Jos me lähdemme niitä avaamaan, niin sieltä sitten takaperin matematiikalla niitä voi lähteä laskemaan. Eli valitettavasti asia, jota ei ihan suoraan pystytä avaamaan, mutta sillä on selvä vaikutus tilauskannan kasvuun. Se voidaan sanoa.
Me voidaan sen verran sitä datakeskusmaailmaa avata. Ei yksittäisen sopimuksen näkökulmasta, mutta jos niitä on 170 jonossa tällä hetkellä. Keskimäärin yhden kampuksen yhden rakennuksen megawattimäärä taitaa olla jossakin 30 megawatin kokoluokassa. Se tarkoittaa sitten. Sitten se kampus voi tarkoittaa miljardin investointia tai useammankin miljardin investointeja, ja siitä perinteisesti rakentamisen osuus on merkittävä. Unohdetaan kaikki ne härpäkkeet, jotka sinne datakeskusrungon sisään sitten tulevat. Rakentamisen osuus on noin 25 prosenttia ja siitä on sitten osa sitä rakentamisen osuutta, mitä Kreate ja KFS toteuttavat. Kreate ja KFS toteuttavat sitä. Me olemme toteuttaneet noin 70 erilaista sopimusta datakeskusmaailmassa viimeisen 10 vuoden aikana. Datakeskusmaailmassa sellainen nyrkkisääntö on, että jos on vähänkään mittavamman kokoinen tai normaalinkokoinen datakeskusprojekti jossakin käynnissä, siinä rakennetaan sitä ensimmäistä tai toista rakennusta. Niin, kyllähän me aina puhumme kymmenien miljoonien sopimuksista nämä yleensä yleisellä tasolla.
Aivan, aivan vielä datakeskuksiin. Voitteko avata hieman teidän kapasiteettianne? Olette työskennelleet tänä vuonna jo 11 kampuksella. Kuinka paljon resurssien puolesta on varaa kasvattaa hankemääriä tällä saralla?
Resurssit käytännössä määrittävät sen, kuinka paljon pystytään tekemään. Vielä kun otetaan huomioon se, että meillä on tietty malli ja prosessi, miten me haluamme datakeskusrakentamista tehdä, siihen liittyy sopimushallinta. Siihen liittyy riskienhallinta. Siihen liittyy kunnollinen työnsuunnittelu. Siihen liittyy oikeat resurssit. Näiden kaikkien on toteuduttava, jotta me suostumme menemään kyseiselle kampukselle. Emme halua siinäkään maailmassa, joka on aika brutaali maailma tänä päivänä, ottaa sellaisia riskejä, joita emme hallitse, ja resurssit määrittävät pitkälti sen, mitä teemme siellä. Ne ovat aika aikamoisia resurssisyöppöjä myös ne projektit. Eli niissä on poikkeuksellisen paljon toimihenkilöitä pyörittämässä sitä maailmaa, jonka asiakas haluaa nähdä. Ja me olemme siinä pärjänneet ihan hyvin.
Kyllä.
Ehkä jatkaisin tähän vielä sen verran, että 11 eri kampusta tarkoittaa, että osa niistä saattaa olla jo sellaisessa vaiheessa, että siellä ollaan töissä. Ehkä jälkihoitovaiheessa meidän osuus on loppunut, jolloin tämä portfolio rullaa koko ajan tältäkin osin, että me saamme varmasti useita hankkeita päätökseen. Mutta se, että paljonko absoluuttisesti voidaan tehdä lisää, on hyvin vaikea määrittää.
Aivan näin. Se on vielä poikkeuksellisen lyhyt läpimenoaika, että jos me isoja väylähankkeita rakennamme kaksi vuotta, näitä samankokoisia projekteja saatetaan tehdä alle vuodessa.
Aivan. Eli jos jossain kvartaalissa sanotaan, että ollaan kuudella datakeskuksella ja seuraavassa kvartaalissa taitaa olla kuudella, niin se ei välttämättä ollenkaan tarkoita, että ne ovat ne kuusi samaa keskusta, jotka olivat edellisellä kvartaalilla.
Tarkoita.
Ei. Juuri näin. No vielä tähän samaan tematiikkaan. Kysymykseen, että odotatteko näiltä työmailta tulevan vielä lisätöitä laajennuksien kautta? Haluaisitteko vähän selittää, miten tämä dynamiikka toimii?
Koko datakeskusmaailman rakentaminen on jatkuvaa. Se on ansaittua. Se on sellaista rakentamista, jossa asiakkaat arvostavat sitä, että teet sen mitä lupaat ja mitä siinä sopimuksessa sanotaan. Ja auta armias, jos et niitä tee, niin sitten elämä menee todella hankalaksi. Me saamme uusia projekteja sitä kautta, että meidät on todettu hyväksi toimijaksi. Tämä koskee meidän nykyisiä asiakkuuksiamme ja tämä koskee myös meidän uusia asiakkuuksiamme. Kyllä hyvä kello kuuluu tosi kauas, että meihin ollaan aika usein yhteydessä sellaisten asiakkuuksien osalta, joista emme ole välttämättä aikaisemmin edes kuulleetkaan. He ovat kuulleet vain jostakin, että Kreate-konserni näitä Suomessa toteuttaa. Hyvällä sykkeellä. Se yhteydenotto tulee.
Aivan. Eli se, että pääsee johonkin hankkeeseen, ei automaattisesti tarkoita, että sinulla on nyt sitä. Se ei ole taattu, että sieltä tulee aina seuraava ja seuraava urakka, vaan se pitää joka kerta lunastaa.
Tavallaan se pitää ansaita.
Että siellä voi jatkaa tai toimija voi vaihtua. Toimimme kyllä juuri näin. Tämä ei suoraan viittaa datakeskuksiin, mutta koskee henkilöstöä. Ovatko nykyiset henkilöstöresurssit olleet tähän mennessä H2:lla jo lähes täydessä käytössä? Millaisia suunnitelmia teillä on rekrytointien osalta?
Mikko näytti ja totesi nämä henkilöstöluvut. Jos meillä on kasvanut henkilöstömäärä käytännössä 900:sta tuhanteen tässä vuoden aikana ja sen noin 100 siitä tuli yrityskaupan kautta, niin siellä on noin 200 lisäystä sitten ihan orgaanisen kasvun kautta. Ja sen voi kyllä sanoa, että se henkilöstömäärä, joka meillä kolmannella kvartaalilla oli, oli täyskäytössä. Kyllä he kaikki olivat töissä.
Meillä saa tehdä töitä.
Tehdä.
Töitä. Joo, tämä on itse asiassa kysymys KFS:n tuloksesta. Kaikkinensa mehän emme tietenkään minkään yksittäisen alueen tai tytäryhtiön tulostasoa kommentoi. KFS on tietenkin oma yrityksensä ja aikanaan sieltä tulevat tilinpäätökset kaikkien nähtäville. Ja toki varmasti myös vaikuttaa juurikin tämä, että mikä on se määräysvallattomien omistajien osuus ja muu tausta, eli kysymys on siis. Eli minkälaisen osuuden uskotte KFS:n muodostavan Q4-tuloksesta ja miltä näkymä näyttää KFS:n osalta ensi vuodelle?
Että ehkä ensi vuoden ohjeistukseen palataan vähän myöhemmin. Tarkemmin sitä ei varmaan tässä lähdetä avaamaan, mutta sanoisin näin, että jos loppuvuoden ennustetta katsotaan, niin uskoisin että Q3 ja Q4 eivät ihan hirveästi poikkea toisistaan tältä osin. Jos ajatellaan osakekohtaisen tuloksen kehittymistä ja muuta tuloskehitystä, uskoisin, että samanlainen trendi jatkuu kuin mitä nyt raportoitiin.
Kyllä, tällä hetkellä otamme viimeisen kysymyksen täältä, eli nyt on viimeiset hetket naputella kysymyksiä verkon kautta. Eli mitä merkkejä kustannusinflaatiosta näette ja miten Kreate suojautuu näitä vastaan urakoiden sopimusrakenteiden osalta. Tilastokeskuksen viimeisimmässä datassa näkyy kaluston, työvoiman ja materiaalien osalta melko suuria kustannuspaineita.
Jos katsotaan sitä ensin vaikkapa indeksikehityksen kautta, niin vuosimuutokset syyskuussa julkaistuissa indekseissä vaihtelivat 0–5 % välillä, ja se on itse asiassa hyvinkin maltillinen indeksimuutos. Indeksit tulevat aina jonkin verran perässä verrattuna varsinaiseen kustannuskehitykseen, mutta emme tällä hetkellä näe siellä sellaisia elementtejä, joilla voisi olla merkittävää vaikutusta tulokseemme. Kysymys on jälleen kerran riskienhallinnasta ja sopimusten hallinnasta. Meillä on silloin, kun käytämme alihankintaa, ostamme materiaaleja tai ostamme aliurakointia, omat sopimukselliset keinomme rajata riskiä. Teemme tämän yhteistyössä kumppanin kanssa. Ja me ollaan siinäkin onnistuttu hyvin. Toisaalta taas, aika usein kun puhutaan kustannuskehityksestä, se yleistetään. Ja täytyy kuitenkin muistaa, että me teemme paljon omalla työvoimalla, omilla koneilla ja muulla, jolloin kustannuskehitys ei osu meihin samalla tavalla kuin toimijoihin, jotka ovat puhtaasti alihankinnan varassa.
Aivan. Miten projektikoko ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat?
Kenties sopimuksellisesti pystymme tietyissä hankkeissa tekemään indeksointeja tai muita ehtoja, mutta jos hanke on yhtään pidempi, on yksi riskienhallinnan työkalupakettimme se, että tarkastelemme, miten hallitsemme mahdollista materiaalien hintojen nousua tai muuta kustannusinflaatiota. Kustannusinflaatio. Se on arkista työtä, joka tapahtuu joka ikinen päivä jokaisen hankkeen osalta ja pitkälti etukäteen ennen kuin lyödään nimiä paperiin, jos vielä vähän kärjistäisi.
Näin on, hyvä. Siellä oli itse asiassa viimeinen kysymys tältä listalta, mutta onneksi te pääsette kaikki kyselemään näiltä herroilta tässä lähiaikoina, koska ensi kuussa 25. päivä on Sijoitus 2026 -tapahtuma. Sijoitusmessut. Toivotamme kaikki tervetulleiksi sinne. Lämpimästi tervetuloa! Ilmainen tapahtuma, johon täytyy vain rekisteröityä. Meidät löytää koko päivän ständiltä. Timolla on siellä puheenvuoro noin puoli kahden aikaan. Eli sinne kuuntelemaan, ja on myös tulossa Rakennussilta-tapahtuma vielä tuossa heti joulukuun alkupuolella, missä on erityisesti datakeskuksiin liittyviä aiheita, joten siellä on varmasti myös mielenkiintoinen ilta tulossa ja sekin diginä kaikkien saavutettavissa. Ja jos tästä jäi jotain mietityttämään, niin käykää kurkkaamassa myös osoitteeseen kreategroup.fi. Meillä on siellä tällä hetkellä testissä tällainen hauska Kysy Kreatesta -toiminto, joten voitte siellä kysyä Kreatesta mitä lystäätte. Ja jos tulee jotain ihan kummallista, niin voit vaikka minulle laittaa viestiä. Hauskaa! Hauska myös kuulla, mikä teitä kiinnostaa ja mistä pidätte. Mutta tosiaan jatketaan keskustelua loppuvuoden aikana erinäisissä tilaisuuksissa ja oikein mukavaa loppuvuotta kaikille! Moi moi!



















