Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

Kreate, Webcast, Q1'26

Julkaissut Inderes27.4.2026 klo 8.00
Kreate Group

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Niina Streng
00:01 - 00:34

Tervetuloa Kreaten Q1 osavuosikatsauksen pariin. Minä olen vastuullinen sijoittajasuhdepäällikkö Niina Streng, ja kanssani studiossani ovat toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Nyt on kyllä tapahtunut lyhyessä ajassa aika paljon asioita ja uskon, että siellä on kysymyksiä ja mietteitä paljon linjoilla, niin kirjoittakaa niitä ihmeessä koko esityksen ajan sinne, mutta otetaan ne kootusti siinä loppuun. Mutta perinteisesti aloitetaan tästä kansikuvasta yleensä. Ja nyt tässä ainakin itse miettii, että katsotaanko me nyt niin kuin haastavaa Kreaten näköistä projektia vai meidän paisunutta tilauskantaa.

Timo Vikström
00:35 - 01:03

Rakkaat ystävät. Todennäköisesti me katsotaan varmaan kumpaakin. Eli taustalla on tosiaan Tampereen henkilöratapiha hanke. Pirkanmaalle mennään. Äärimmäisen teknisesti vaativa projekti keskellä kaupunkirakennetta vilkkaan junaliikenteen yhteydessä, ja toisaalta myös paisunutta tilauskantaa siinä mielessä, että se on meidän historian suurin yksittäinen sopimus, joka edustaa noin 200 miljoonan euron kokoluokkaa.

Niina Streng
01:03 - 01:13

Aivan, ja jälkimmäinen osa, 150 miljoonaa tuli nyt Q1:n aikana tilauskantaan. Toteutusvaihe. Hienoa. Jatketaan ihmeessä muihin ja samaan aiheeseen myös.

Timo Vikström
01:13 - 21:59

Joo kiitos. Pirkanmaalle mennään ja minä itse asiassa mietin. Mietin tätä hienoa kvartaalia, joka meillä on. Meillä on takana. Siinä on. Siitä voi erottaa kaksi asiaa. Perinteisesti mennään ja katsellaan sitä pientä mustaa muistikirjaa, joka meiltä varmaan jokaiselta löytyy sieltä salkusta tai työpöydältä ja joka enemmänkin katsoo sinne peräpeiliin ja historiaan, niin siellä on. Siellä on paljon hyviä merkintöjä siitä, että kehitys on ollut aika vahvaa. Ja sitten toisaalta, mikä ehkä eniten ainakin minua henkilökohtaisesti ilahduttaa, on sitten se näkyvyys eteenpäin eli tilauskannan kehittyminen eli se tulevaisuus näiden kahden asian yhdistelmänä. Niin pystyttiin raportoimaan näinkin. Näinkin hieno osavuosikatsaus kuin mitä tässä on. Mutta palataan otsikkoon ihan hetken päästä. Taustalla Kruunuvuoren silta. Silta. Näette, että sillan laajuus kattaa itse asiassa paljon. Kuva on otettu Helsingin keskustan puoleisesta päästä kohti Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan suuntaa. Ja sillan oikealla puolella tuossa on aikamoinen määrä ihmisiä. Toissa viikon lauantaina olin yhdessä pormestarin kanssa avaamassa sillan. Nyt. Nyt kevyen liikenteen käyttöön. Hieno projekti kaiken kaikkiaan. Jos teillä joskus on mahdollisuus, menkää ihmeessä kävelemään tai pyöräilemään tuolle sillalle. Se efekti, joka tulee siitä kun pääsette noiden pylonin köysien tuohon alkupäähän ja katsotte sinne ylöspäin, on kyllä suoraan sanottuna aika makee. Tästä vuodesta, Ensimmäisestä kvartaalista. Todella vahva operatiivinen suoritus kaiken kaikkiaan lukujen valossa. Mutta ennen kaikkea niillä projekteilla ja siellä tarjouslaskennassa. Ne ovat ne kaksi asiaa, joilla tämä yhtiö elää. Samaan aikaan meidän tilauskanta kasvoi aivan uudelle tasolle. Ja sitten toisaalta myös viime vuoden lopulla klousattu yrityskauppa. SRVAinfran, kalliorakentamisen ja monen muunkin liiketoiminnan integrointi on edennyt ihan suunnitellusti. Olen todennut siitä yrityskaupasta joskus jo aiemmin, että koskaan ei pidä ostaa ongelmia, sillä niitä saa ihan ilmaiseksikin. Ja itse asiassa kun katsotaan Kreaten strategiaa, markkinoilla on ollut historiallisestikin aika vähän sellaisia kohteita, jotka sopivat siihen ajatusmaailmaan ja siihen kulttuuriin ja niihin asioihin mitä Kreate yrittää. Yhtiönä tehdä, ja tässä tapauksessa osumatarkkuus on kyllä ollut erinomainen sitä kautta, että olemme saaneet ne ihmiset ja liiketoiminnat todella hyvin liitettyä osaksi Kreaten aikaisempaa tekemistä, ja olemme saaneet ämpärikaupalla lisää näkyvyyttä tulevaan markkinaan, mutta ennen kaikkea myös liiketoiminnallisesti. Liikevaihdon kasvu. Merkittävä kasvu aikaisempaan kvartaaliin. Vuosi sitten. Niin. 86% päästiin lähes sataan miljoonaan. Vaikka elämme siis vuoden hiljaisinta aikaa kvartaali- ja liikevaihtomielessä, niin se kertoo. Aika paljon kertoo kuitenkin yhtiön kehityksestä se, että me tehtiin kvartaalin liikevaihtoennätys. Ruotsissakin liikevaihto kasvoi ihan merkittävästi, eli lähes 100 % Q1:llä. Totta kai ilahduttavaa on tuo kasvu tuossa EBITAssa eli kannattavuudessa. Tämä on tosiaan kolmas perättäinen vuosineljännes. Silloin meidän kannattavuus on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vertailukaudesta. Tilauskannasta. Tuossa lyhyesti jo puhuttiin. Se on lähes 700 miljoonaa euroa ja siitä tuo 339 miljoonaa uskotaan toteutuvan nyt sitten kuluvana vuonna. Ja sitten meillä on tämän lisäksi vielä noin 200 miljoonaa sellaisia projekteja, jotka meillä on. Meillä on joko voitettuja tai on neuvotteluvaiheessa, joiden. Joiden uskotaan nyt lisäävän tilauskantaa tulevina kuukausina. Liikevaihto, ohjeistus ja tulosohjeistus. Palataan siihenkin hetken päästä. Sitten toisaalta kun katsotaan mitä tässä kvartaalin aikana on tapahtunut, niin näkymä on tietysti hyvä tätä kautta, kun katsotaan mitä Q1:n aikana lisättiin tilauskantaan: silloin tämä mainittu Tampereen henkilöratapiha-projekti, joka tosiaan edustaa noin 200 miljoonan kokonaisuutta kaiken kaikkiaan ja jota tullaan rakentamaan aina tuonne seuraavan vuosikymmenen vaihteeseen asti. Sitten toisaalta myös allekirjoitettiin Kurkela-Kuusisto hanke Kaarinassa Turun kupeessa, vajaan 80 miljoonan projekti, joka on tarkoitus saattaa valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Ja kun katsotaan sitä, että miten tämä markkina on kehittynyt ja mitkä ovat ne temput, joita Kreate tässä on tehnyt, niin voi ehkä todeta, että kyllä Kreaten kellokortti on leimattu ajoissa tämän markkinan kehittymisen näkökulmasta, eli jo silloin syksyllä. 2024, mihin olen useasti viitannut. Silloin tehtiin tiettyjä päätöksiä siitä, mikä on meidän uskomus siitä. Siitä markkinan kehityksestä, kuinka paljon me tulemme tarvitsemaan uusia ammattilaisia meidän nykyisten huippuammattilaisten rinnalle ja ja minkä inframarkkinan nimisen jurtan ovesta meidän pitää mennä sisään, jotta jotta me kaiken kaikkiaan olemme sitten siinä asemassa, kun se markkina lähtee vetämään ja nyt me olemme siinä asemassa. Nämä kaksi projektia ovat hyviä esimerkkejä siitä. Sitten toisaalta ennustamme lisäävämme tilauskantaan vielä useitakin projekteja. Tuossa on nyt mainittu kaksi suurinta, eli Vantaan ratikan itäosan seuraava osuus, jonka arvo meille on noin 90 miljoonaa euroa, ja uskotaan, että tämä saataisiin tilauskantaan vielä Q2:n aikana. Sitä me rakennetaan aina tuonne vuoteen 29 asti. Sen lisäksi meillä on kehitysvaihe loppusuoralla liittyen Junatien metrosillan projektiin, ja siinä on sama ajatus Q2:n aikana. Toivottavasti saadaan tämä projekti sitten fyysisesti rakentamisen osalta liikkeelle. Ja tätähän me rakennetaan sitten aina sinne 28 vuoden puolelle asti. Miten meidän tilauskanta käytännössä lähti sitten kehittymään? Vuodenvaihteessa tilauskantamme oli 400 miljoonaa euroa, ja olemme sitten viestineetkin noin 250 miljoonan euron lisäyksistä nyt tässä Q1:n aikana. Mainitut Tampereen henkilöratapiha, Kaarinan hanke. Sitten pääradalla on itse asiassa kaksi projektia tänne Helsingin kautta Vantaan osalle. Vajaa 20 miljoonaa yhteensä, ja sen lisäksi vielä meidän Ruotsin organisaatio voitti ensimmäisen projektin Norjasta. Eli me lähdetään rakentamaan tunneleiden sisäverhouksia Lofooteille, ja tämä tulee pitkälti sitä kautta, että mulla on tuossa myöhemmin esityksessä se, että meistä on kasvanut Ruotsissa nyt meidän omistuksen aikana ja meidän alkutaipaleen aikana, niin Ruotsin johtava tunneleiden sisäverhousrakenteiden toteuttaja. Tätä samaa liiketoimintaa me lähdetään nyt tekemään myös Norjaan tämän projektin kautta. Tuossa keskellä on luku 136 miljoonaa. Siinä lukee tiedottamattomat lisäykset. Nämä ovat siis sellaisia hankkeita, jotka ovat joko NDAn alaisia hankkeita tai turvaluokiteltuja hankkeita. Sellaisia hankkeita, mistä meillä ei ole mahdollisuutta viestiä markkinoille. Ne tulevat tilauskantaan, ja sitten ne vain toteutetaan, ja sitten lähdetään. Lähdetään kohti seuraavaa projektia. Niidenkin osuus on aika merkittävä tuossa tilauskannan kehityksessä. Ja sitten tosiaan näiden lisäysten jälkeen vajaa 100 miljoonaa euroa tilauskannasta realisoitui Q1:n aikana ja päädytään lähes 700 miljoonan euron kokoluokkaan. Toisaalta yksi muutos, mikä me teimme. Tässä ensimmäisen kvartaalin alkaen, joka ei nyt vielä millään tavalla näy meidän ykköskvartaalin luvuissa, oli se, että meidän aikaisempi osakkuusyhtiö KFS Finland Oy. KFS Finland, joka siis on erikoistunut erikoispohjarakentamiseen, on siinä selkeä markkinajohtaja Suomessa, jossa meillä edelleen omistus on Kreaten ja sitten brittiläislähtöisen Kellerin kanssa tasaosuuksin. Niin meillä on nyt sitten tuosta aprillipäivästä eteenpäin ja se on ihan totta. Taloudellinen määräysvalta tässä, tässä yhtiössä, ja se tullaan raportoimaan nyt sitten Kreate-konsernissa, ja tytäryhtiönä se tulee kasvattamaan meidän liikevaihtoa tänä vuonna noin 30 miljoonaa. Kannattavuuteen. Sillä ei ole suhteellisesti eroa johtuen siitä, että KFS:n kannattavuus ja Kreate-konsernin kannattavuuserot ovat varsin maltilliset. Ja sitten se tulee kasvattamaan meidän henkilöstön määrää konsernissa noin 110 henkilöllä ja todennäköisesti myös myöhemmin jopa vähän enemmänkin, koska erikoispohjarakentaminen on selkeästi sellaista liiketoimintaa, joka tuossa markkinassa tällä hetkellä tuntuu kasvavan paremmin. Eli ihan merkittävä merkittävä asia, mutta ennen kaikkea ei siis se substanssi ja se liiketoiminnallinen näkökulma, niin se ei ole tässä muuttunut yhtään mihinkään. Eli meillä on edelleen KFS. KFS:ssä on meille äärimmäisen tärkeä osa konsernia sitä kautta, että se luo sitä kilpailukykyä siihen hyvin hyvin vaativaan rakentamiseen. Ja heillä on kyllä lusikkansa sopassa varsin monessa meidän hankkeessa. Miten meillä strategia eteni ensimmäisellä neljänneksellä? Me olemme jatkaneet osaarekrytointia. Meitä oli tuossa maaliskuun lopussa lähes 750. Meillä on tulossa ennätysmäärä harjoittelijoita ja opiskelijoita tulevaksi kesäksi. Me ollaan nyt jo rikottu sadan harjoittelijan sopimuksen raja. Raja tässä. Se on aikamoinen lisäys myöskin kesään 2026. Eli tämä on meidän polkumme löytää lisää tulevia osaajia ja ennen kaikkea tarjota uransa sekä opintojensa alkutaipaleella oleville rakennusalan opiskelijoille mahdollisuuksia edetä alalla. Nämä ovat meille tärkeitä asioita. Samaan aikaan, kuten totesin, nämä SRV Infran yrityskaupan kautta Kreaten alaiseksi tulleet henkilöt ovat kyllä sujahtaneet erinomaisen hyvin osaksi tätä meidän aikaisempaa porukkaa. Haluttavuus infra-kumppanina niin meillä on todella korkea asiakastyytyväisyys. Asiakastyytyväisyys on 91,1 %. Kyllä se edelleen osoittaa, että niillä asiakassuhteilla todella on merkitystä. Vaikka meillä merkittävä osa liiketoiminnasta tulee julkiselta puolelta, niin sielläkin sillä on merkitystä. Mutta ennen kaikkea tämä koskee yksityistä sektoria. Johtava asema niissä liiketoiminnoissa, joissa ollaan mukana. Kyllähän tilauskannan lisäykset osoittavat kykyä rakentaa Suomen kaikkein makeimpia ja teknisesti kaikkein vaativimpia projekteja. Ja mainitsin jo aikaisemmin tämän Ruotsin kasvun maan suurimmaksi tunneleiden sisäverhoustekijäksi. Sitten tämä prosessien ketteryys. Me pidämme todella tarkkaan edelleen huolta siitä, että vaikka Tilauskanta kasvaa voimakkaastikin, pidämme jalkamme kevyenä tässä kohtaa ja fokuksen siinä pallossa, että osutaan siihen ensinnäkin kerralla, eikä tehdä tästä yhtään rakenteellisesti raskaampaa. Tästä konsernista kuin on pakko. No ne tietyt strategiset askeleet. Kun Q1:n aikana mainittu Norjan markkinan avaus ja uskotaan, että siellä voisi olla meille tulevaisuudessa enemmänkin tekemistä. Tämä on hieno, hieno pään avaus tähän tekemiseen kaiken kaikkiaan, ja pelkästään siellä Lofooteilla niin taitaa olla noin puolitoista miljardia. Yhden sopimuksen koko, jonka eräs pääurakoitsija sieltä, jonka nimi on tuossa mainittu, on voittanut, ja me toimimme nyt heidän alihankkijanaan tässä projektissa. Eli tämä tarjoaa kyllä mahdollisuuksia varmasti meille tulevaisuudessakin. Sitten kun mainittiin, että kalliorakentajat ja myöskin muut rakentajat, jotka tämän yrityskaupan myötä meille tulivat betoni-, väylä- ja pohjarakentamisen alalta ja niin edelleen. Niin olemme nyt voittaneet myös ensimmäisen yhteisprojektin, tämän niin sanotun vanhan porukan ja sitten näiden uusien ammattilaisten kanssa yhdessä. Tämä varmaan nyt sitten näyttää suuntaa pitkälti siihen, kuinka kilpailukykyinen meistä sitten oikein tuleekaan. Mutta kun me katsotaan sitä markkinaa tulevaisuudessa, niin tämä varmaan tarjoaa aika paljon kaistaa siihen, että tämä uusi osaaminen ja vanha osaaminen pystytään todella kilpailukykyisesti yhdistämään. Sitten meillä on tosiaan muita voitettuja hankkeita kehitysvaiheessa. Niin me olemme. Olemme allekirjoittaneet nyt myös kehitysvaiheen sopimuksen Viinikankadun maanalaisen ajoyhteyden ensimmäisen urakan toteuttamisesta. Ja uskomme, että tässäkin päästään nyt kevään aikana vielä toteutusvaiheeseen. Tätä me tullaan nyt sitten rakentamaan. 268 metriä. Tämän urakan arvo on vajaa 30 miljoonaa euroa. Tämä on hyvin lähellä sitä meidän Tampereen henkilöratapiha-hanketta maantieteellisesti, ja tuohon on tarkoitus tuohon Saarioisten kulmalle tuon sillan jälkeen tehdä sellainen juhlava 30 metriä syvä monttu. Mistä se kaikki vaativa pohjarakentaminen sitten käytännössä tehdään? Mulla on ollut tämä sama kuva tässä jo aikaisemminkin ja tässä itse se ei ole mikään muuttunut. Siellä on todella vahvoja kasvun ajureita tuolta, jos tuolta lähtee. Niin kuin tämän voisi ehkä muotoilla niin päin, että jos näistä kasvun ajureista ei pysty tunnistamaan Kreatelle ominaisia katalysaattoreita, jotka vievät yhtiötä eteenpäin, niin ei ainakaan kauhean moneksi viikoksi joudu sinne kirkonmäelle siihen jalkapuuhun istumaan. Siellä on äärimmäisen vahvoja teollisuuden investointeja. Suomeen investoidaan todella tällä hetkellä. Toki datakeskukset ovat keskeinen osa sitä, ja me teemme tosiaan tällä hetkellä seitsemän eri datakeskusta. Toki data centerit ovat keskeinen osa sitä, ja me tehdään tällä hetkellä seitsemän eri data centeriä. Viime vuonna teollisuuden investoinnit Suomessa ylsivät lähes 10 miljardin tasoon. Ja jos investointivauhti pysyy tällaisena kuin mitä se on. Uskon, että hyvin lähelle voidaan päästä myös tänä vuonna. Data Centereita on tosiaan yli 60 suunnitteilla Suomeen ja taitaa olla niin, että vuoteen 2030 mennessä näihin investoidaan rakentamisen osalta noin 12 miljardia. Tähän voidaan lukea mukaan myös kaivospuoli. Suomessahan tehtiin kaikkien aikojen kaivospuolen kauppa. Se taisi olla toissaviikolla. Taisi olla sopimuksen arvo yli 2 miljardia euroa. Kyllä Suomeen tällä hetkellä investoidaan. Meillä on tietysti jo oma osamme toteuttaa sitä vaativaa infraa. Näihin investointeihin liittyen siellä on väyläinvestoinnit. Aikaisemmin jo ollaan todettu, että valtiolla on 3,3 miljardin euron investointiohjelma. Siellä on kuntien infrainvestoinnit, jotka itse asiassa nousevat 20 suuren kunnan ja kaupungin osalta noin 8 % vuodesta 25. Eli se on se on kasvamassa. Nyt oli budjettiriihi tuossa viime viikolla, niin siellä nähtiin, että siellä on näitä tuossa oikealla alla olevia turvaluokiteltuja hankkeita nyt valtiolta tulossa. Sinne osoitettiin ihan oma rahoituksensa. Siellä lisättiin edelleen tiettyjä väyläinvestointeja väyläpuolelle. Ja kun muistetaan tosiaan nämä kuntien investoinnit tässä, jotka liittyvät vaikkapa ratikoihin tai sitten sellaiseen tiiviiseen kaupunkirakentamiseen. Nämä ovat. Nämä ovat meille portti tulevaisuuteen. Mainitsin tuossa aiemmin nämä turvaluokitellut hankkeet. Tosiaan se summa, mikä me itse nähtiin valtion budjetissa, on vain pisara meressä niistä kaikista investoinneista, joiden uskomme tuolla puolella toteutuvan. Me puhutaan miljardeista, kaiken kaikkiaan vähän pidemmällä tähtäimellä, ja ne tulevat sitten toteutukseen. Siellä meillä on nyt, erityisesti tämän viimeisimmän yrityskaupan ja yhdistetyn osaamisen myötä, hyvät mahdollisuudet myös menestyä. Toteutuksen näkymät tosiaan käynnistyvät. Näkymät ovat positiiviset ja tosiaan varsin valoisat. Minulle on kerrottu, että olen laittanut tuohon ylempään osioon kirkkaamman vihreää keskelle, liittyen pohja- ja insinöörirakentamiseen sekä erikoispohjarakentamiseen. Tämä tulee pitkälti siitä, että teollisuus vetää tuolla puolella vahvasti ja sitten meillä on siellä sitten hailukamman vihreää, joka tarkoittaa normaalia vahvempaa vetoa. Sitä me nähdään sillanrakentamisessa juuri tällä hetkellä, ja siellä on normaalia suhdannetta, joka liittyy kalliorakentamiseen, rata- ja raitiotierakentamiseen sekä tie- ja katurakentamiseen. Sitten kun katsotaan niitä nuolia Suomen puolella, niin siellä on niitä. Siellä on muutama nuoli, joka osoittaa suoraan pohjoiseen, ja sitten on näitä koillisnuolia. Eli meillä on kyllä näkymä. Meillä on kyllä näkymä. Puhutaanpa sitten lyhyemmän, alle 6 kk:n näkymästä, saati sitten pidemmän, yli 6 kk:n näkymästä, niin se on kyllä edelleen todella vahva. Sama näkemys jaetaan Ruotsin puolella. Ruotsihan menee aina tietyllä tavalla muutaman askeleen Suomen edelle markkinan kehityksen näkökulmasta. Ja jos Suomessa edelleen talonrakentaminen, erityisesti asuntorakentaminen, on aika heikoissa kantimissa ja vielä aika syväjäässä. Niin, Ruotsissa oli sama tilanne vielä jokin aika sitten, mutta nyt sielläkin on lähtenyt se puoli virkoamaan. Mutta ennen kaikkea Ruotsissa inframarkkinaan panostetaan vahvasti. Siellä on tosiaan 120 miljardia euroa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Valtion taholta merkittävää infrapanostusta sen perusrahoituksen päälle, joka itsessään on jo kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Siellä on ne tietyt segmentit ja taskut, joissa uskomme menestyvämme. Me olemme menestyksekkäitä, jotka liittyvät sitten erityisesti noihin vihreisiin osa-alueisiin, mitä tuossa on mainittu, eli kallio, betoni ja pohja. Tilauskanta ennätystasolla lähes 700 miljoonaa ja vuoden takaiseen yli 200 %:n kasvu nyt tähän vuodenvaihteeseen verrattuna yli 70 %:n kasvu. Uudet hankkeet, mitä tuossa on kirjattu, niin jo todettiinkin, ja sitten todettiin se, että vajaa 340 miljoonaa pitäisi nyt sitten vielä toteutua meidän arviomme mukaan tänä vuonna, josta Ruotsin osuus on vajaa 20 miljoonaa. Tämä tilauskantaluku ei tosiaan pidä sisällään noin 200 miljoonan euron arvosta sellaisia projekteja, jotka meillä on kehitysvaiheessa tai jotka olemme tarjouskilpailun kautta voittaneet. Me olemme sitten voittaneet tarjouskilpailun kautta. Tämä ei myöskään sisällä sitten. Sitten ensimmäinen neljättä alkaen tytäryhtiönä raportoitava KFS Finland Oy:n tilauskantaa, josta oma arviomme tuossa äsken tämän vuoden osalta. Tulevasta liikevaihdosta esitimme sitten vielä ohjeistuksen tälle vuodelle. Viittasin siihen mustaan kirjaan ja siihen tulevaisuudennäkymään. Mehän tultiin. Tultiin maaliskuun toiseksi viimeisenä päivänä. Tultiin ulos sitten uudella päivitetyllä ohjeistuksella ja todettiin, että kun viime vuonna liikevaihto oli 315 miljoonaa, niin tänä vuonna uskomme sen olevan 510–550 miljoonaa ja samalla myös kannattavuus nousee viime vuoden 10 miljoonasta EBITAsta niin 18–22 miljoonaa euroa olevaan haarukkaan. Siellä on taustalla paljon paljon asioita tässäkin kohtaa. Mutta ennen kaikkea se, että kun katsotaan tilauskantaa ja me katsotaan sitä markkinan näkymää, niin tämä on se, mihin me luotamme. Mihin me tällä hetkellä nyt sitten uskotaan. Tähän toki vaikuttaa myöskin sitten tämä tuloutuskäytäntöjen muutos tämän osakassopimuksen muutoksen kautta liittyen KFSään ja sieltä tuleva vaikutus. Mutta nyt mennään sitten tarkemmin talouslukuihin ja Mikko saa jatkaa tästä.

Mikko Laine
21:59 - 29:18

Kiitos. Tässä oli hyvä katsaus eteenpäin, niin otetaan pieni retrospektiivinen analyysi nyt siltä miltä näyttää Q1-lukujen valossa. Eli jos lähdetään ensiksi tuolta liikevaihdosta liikkeelle, niin kuten jo todettiinkin, niin ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli kaikkien aikojen korkein neljännes tasolla mitattuna. Huolimatta tosiaan siitä, että ollaan hiljaisimmassa vuosineljänneksessä, eli kasvu viime vuoteen nähden oli 86 prosenttia. Kun tarkastellaan liikevaihdon jakaumaa, niin tässä ei oikeastaan ole mitään dramatiikkaa aikaisempaan nähden, eli tuo taitorakentamisen osuus on edelleen suuri, kolme neljäsosaa nyt alkuvuonna. Ja sitten kun katsotaan asiakasryhmittäistä jakoa, niin siinäkin reilu kolmannes, vajaa 40 prosenttia, on aika stabiilisti ollut meidän yksityisen sektorin osuutemme ja loppu julkisen puolen asiakkuuksista. Ja siinä tuo osuus hiukan vaihtelee, että millaiset hankkeet ovat olleet dominoivia. Mutta tässä valtio on jonkun verran suurempi kuin kunnat nyt Q1:n osalta. Tosiaan jos katsotaan viime vuoden liikevaihto 315 ja ohjeistus yli 500 miljoonaa, niin siitä näkee, että me kyllä odotetaan ennätyskvarttereiden jatkuvan tässä tulevinakin vuosineljänneksinä. Eli ei jätä tätä ennätysten rikkomista tähän vuoden alkuun. Positiivista on, että liikevaihto kääntyy myös tulokseksi eli ensimmäisen neljänneksen EBITA-tulos oli 1,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna oltiin hitusen yli nollatason. Pikkuisen positiivinen ja suhteellinen kannattavuus 1,6 %. Eli selkeä parannus aikaisempaan nähden. Ja volyymi on tietysti ensisijainen ajuri siellä. Ja sitten toisaalta on edelleen muistettava, että me ollaan tehty sekä yritysosto, johon liittyviä kertaluonteisia integraatiokuluja on tuolla Q1:llä jonkun verran. Sen lisäksi me ollaan hyvin, hyvin voimakkaasti jatkettu rekrytointeja sekä viime vuoden lopussa että tämän vuoden alussa, ja on ilmiselvää, että täyttä tehoa ei saada vielä irti. Kuten sanottu, kun liikevaihto kasvaa tästä tasosta tuleville neljänneksille, meillä on joukot kasassa ja pystymme tekemään kannattavuusparannusta viime vuoden 10 miljoonasta eurosta. Vielä huomioitavaa, että tämä on trendinomainen tämä muutos. Nyt ollaan jo kolmannessa neljännessä peräkkäin. Kun kannattavuutta parannettiin sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, tämä on hyvä alku tähän uuteen vuoteen 2026. Meille yksi olennaisimmista mittareista on tuo nettokäyttöpääoman kehitys ja lähden tämän sivun osalta alemmasta kuviosta. Lähes kaikilla vuosineljänneksillä nyt tuossa muutaman vuoden aikajänteellä, niin me ollaan pystytty pitämään meidän nettokäyttöpääoma. Pääomat ovat nollan alapuolella tai hyvin lähellä nollaa, mikä on meidän pitkän ajan tavoitekin. Vuoden lopussa oltiin ihan ennätystasolla, reilusti alle 20 miljoonan tason, niin kuin silloin todettiin, että se ei ole sellainen kestävä taso, millä me tällä liiketoimintamallilla kyetään olemaan – tämän kvartaalin lopussa nettokäyttöpääoma oli miinus 11 miljoonaa. Edelleen erinomainen taso, mutta tämä muutos miinus 20 miljoonan paremmalta tasolta söi toki meidän kassaa jonkun verran. Ja kun tullaan tuohon ylempään kuvioon, niin operatiivinen kassavirta oli miinus seitsemän miljoonaa, kun viime vuonna oltiin plussalla kuusi miljoonaa. Mutta tästä jos tosiaan eliminoidaan tämä nettokäyttöpääoman heittelyä. Mikä tälle liiketoiminnalle on tyypillistä, niin tuo meidän liiketoiminta kuitenkin tuottaa edelleenkin hyvin kassavirtaa. Nettoinvestoinnit oli itse asiassa pikkuisen miinuksella alkuvuonna. Viime vuonnakin oltiin aika lähellä nollaa. Tämä negatiivinen luku tulee siitä, että vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan myötä meille tuli jonkin verran sellaista kalustoa, joka tässä konsernissa on pikemminkin KFS Finland Oy:n ominta, ja me teimme ensimmäisen neljänneksen aikana sitten kaupan, jossa siihen kuuluvaa koneistoa ja laitteistoa myytiin Kreate Oy:ltä KFS Finland Oy:lle. Ja kun se huomioidaan sitten meidän oikeisiin investointeihin, niin nettona ollaan pikkuisen miinusmerkkisissä investoinneissa. Mutta mitään dramatiikkaa ei tähän kauppaan eikä tuohon meidän investointitasoon liity. Eli ihan suunnitelmien mukaisesti mennään edelleen. Siinä fokuksessa edelleen pidetään tuo nettokäyttöpääoma, eli meillä on tahtotila jatkaa jonkun verran nollan alapuolisella tasolla, niin silloin saadaan noita meidän pääoman tuottolukuja pidettyä hyvänä. Kun rahaa ei sitoudu tähän toimintaan. Sitten velkaantuneisuuteen, niin korollinen nettovelka oli kvartaalin lopussa hiukan alle 45 miljoonaa. Siinä on noin 20 miljoonan euron kasvu viime vuoteen ja tämä tulee käytännössä tuosta vuodenvaihteessa tehdystä yrityskaupasta, joka tehtiin puoliksi kassasta ja puoliksi uudella lainalla. Ja nettovelka kasvoi myös tuossa alkuvuonna siitä. Käyttöpääoman kehityksestä, mitä jossain edellisellä kalvolla kerroin. Meidän sekä lainakovenantti että strateginen tavoite tuo nettovelka käyttökatesuhde, niin raportoiduilla luvuilla ollaan tasolla 2,2, joka sekin on alle sen meidän strategiakauden tavoitteen pitää se alle kahden ja puolen. Mutta kun huomioidaan sitten tuohon käyttökatteeseen se vielä kolme kvartaalia puuttuvaa käyttökatetta, niin itse asiassa proformattuna ollaan tasolla 1,7. Mikä on oikein hyvä taso ja on täydellisesti tavoitehaarukassamme. Kokonaisuutena taseen korolliset velat oli 51 miljoonaa ja omavaraisuusaste noin 26 prosenttia. Noista veloista sen verran vielä, että jos katsotaan meidän lainasalkkua, niin meillä ei ollut yritystodistuksia ulkona ensimmäisen kvartaalin lopussa ja meidän kokonaiskorolliset lainat olivat 45,5 miljoonaa. Ja tuo ero tuohon äskeiseen tulee noista IFRS 16 -veloista, ja näiden korollisten velkojen keskikorko on 4,2 prosenttia tällä hetkellä. Viime vuonnahan teimme uudelleenrahoituksen, jossa meillä on nykyinen paketti voimassa aina tuonne vuoteen 2028 asti yhden vuoden lisäoptiolla, ja nyt tulevien vuosien lyhennysohjelmamme. Ne ovat vajaat 4,5 miljoonaa euroa. Eli suhteessa tuohon meidän liiketoiminnan kokoon ja sen tuottamaan kassavirtaan, tämä tuo meille taseen näkökulmasta tarvittavaa fleksibiliteettiä keskittyä ihan niihin liiketoiminnan operaatioihin, eikä tämän kautta tarvitse alkaa optimoimaan asioita. Kertaus vielä avainluvuista. Nämä käytiin läpi oikeastaan lähes kaikki. Voisin täältä vielä nostaa tuon sijoitetun pääoman tuoton, eli siinä jatketaan edelleen. Nousutrendillä nyt 14,5 %:ssa, ja oman pääoman tuotto, mikä jo tässä esitetty, on sekin jo yli 16 %:n, eli. Eli huolimatta siitä, että tässä liiketoiminnassa nuo liiketulos ja EBITA prosentit eivät ole taivaan korkeita. Tätä touhua tehdään kohtuullisen kevyellä taseella, jolloin nämä pääoman tuottoluvut ovat ihan hyviä. Eli näihin me keskitymme myöskin pitämällä taseen kevyenä ja huolehtimalla siitä tuloskunnosta, niin tässä on hyvä alku tähän vuoteen kaiken kaikkiaan. Sitten voidaan ottaa kysymyksiä.

Niina Streng
29:20 - 29:42

Kysymyksiä on tullut kiitettävästi, ja ehdottomasti saa jatkaa siellä kirjoittelua. Ei oikein tiedä mistä aloittaa, mutta otetaan vähän tilauskannasta. Täällä todettiin, että nämä ei-tiedotetut hankkeet olivat Q1:n aikana 130 miljoonaa euroa. Nähdäänkö, että tämän osan suuruusluokka on kestävällä tasolla vai onko sisällä mahdollisesti jotain poikkeuksellisen suuruusluokan tilauksia, joiden ei oleteta toistuvan?

Timo Vikström
29:43 - 30:02

Meillä on varmasti ne lisäykset tilauskantaan. Ne ovat melko tasapainoisia tuohon markkinan kehitykseen. Eli se tavara, joka meillä on sinne käytännössä sisään tullut, edustaa kyllä hyvin sitä, mihin me uskotaan ja missä ne markkinat ovat. Erityisesti yksityisen markkinan painopisteet ovat tulevaisuudessa. Kun otetaan vielä mukaan turvaluokitellut hankkeet.

Niina Streng
30:02 - 30:09

Kyllä joo. Kysytään, onko Tampereen ratapihan suuruisia hankkeita näkyvissä tarjouskilpailurintamalla?

Timo Vikström
30:11 - 30:52

No, siihen on varmaan vähän hankala ottaa kantaa sitä kautta, että meillä on. Meillä on toki tietty näkyvyys eteenpäin jopa ihan yksittäisen projektinkin tasolle, mutta suurin osa. Jos katsotaan vaikkapa valtion väyläinvestointeja, niin se kokoluokka, joka meitä kiinnostaa siellä, lähtee sieltä muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta ylöspäin. Ja siellä on toki sata miljoonaa plus olevia hankkeita joukossa. Sitten turvaluokitellut hankkeet ovat ehdottomasti sellaisia, jotka ovat aika mittavia sitten kun niitä lähdetään toteuttamaan. En tiedä, onko siellä välttämättä 200 miljoonan kokonaisuuksia, mutta siellä on sitä keskisuurta ja isompaa päätä kyllä aika runsaastikin tarjolla kyllä.

Niina Streng
30:52 - 31:00

Sitten taas työvoimapuolelta. Löytyykö ja riittääkö sitä työvoimaa kivuttomasti nyt ja tulevaisuudessa, kun on tällainen tilauskanta ja hankkeita näköpiirissä?

Timo Vikström
31:00 - 32:21

No se kivun määrä. Aika subjektiivinen käsite, mutta infra-alalla on sellainen tilanne, että tältä alalta katoaa 1200 ihmistä, eläköityy tai vaihtaa alaa joka ainut vuosi. Olemme onnistuneet rekrytoinneissa näiden huippuammattilaisten lisäksi. Olemme onnistuneet rekrytoinneissa tosiaan näiden huippuammattilaisten lisäksi. Uusien ammattilaisten rekrytoinnissa olemme itse onnistuneet äärimmäisen hyvin. Nyt kun me tullaan sitten heinäkuussa Q2-lukujen kanssa ulos, niin siellä tämä vastaava trendi on kyllä jatkunut. Me ollaan alkuvuonna palkattu ihan merkittävä määrä uusia ihmisiä meille. Siellä on useampikin lähde. Siellä on se. Siellä on se meidän harjoittelijapolkupolku. Asia mistä me niitä ammattilaisia kasvatetaan. Siellä on talonrakentamisessa tällä hetkellä tämän heikon markkinatilanteen takia sellaisia ihmisiä, jotka kykenevät hyvinkin rakentamaan infraa, ja sitten toisaalta tuosta markkinasta, niin kyllähän infrassa olevat ihmiset valitsevat tällä hetkellä työnantajansa. Ne brändit, jotka jotka. Ne talot, joilla on sellaisia projekteja, jotka antavat jotakin ammatillista tyydytystä. Ja sitten samaan aikaan se on sellainen brändi, joka kestää ja kantaa vähän pidemmälle, niin kyllä nämä nämä ovat aikamoisia vetovoimatekijöitä tällä hetkellä.

Niina Streng
32:22 - 32:35

Täällä kun puhutaan tällaisesta inframarkkinasta ja siitä, että RT oli ennustanut yhden tai kahden prosentin kasvua. Ja sitten me kumminkin puhutaan ihan todella suuresta kasvusta siihen verrattuna, niin mistä tämä kertoo? Mistä on kysymys?

Timo Vikström
32:36 - 33:51

Se kertoo varmaan siitä, että Kreate on nyt ollut pystyssä 12 vuotta. Me ollaan viimeiset kahdeksan vuotta, oikeastaan kahta vuotta lukuun ottamatta, niin me ollaan kasvettu selkeästi markkinaa voimakkaammin. Keskimääräinen kasvu on ollut 10 %. Ja samaan aikaan markkina on liikkunut muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Miinus tai plus, ja se on varmaan se muutama prosenttiyksikkö. Mistä? Mistä? RT puhuu? Se kyllä varmaan edustaa tätä inframarkkinaa kokonaisuudessaan, mutta siellä on muutama asia, jotka sitten ehkä muuttavat sitä kuvaa meidän suuntaan. Siellä on toisaalta se, että siinä infraluvussa ei ole mukana tällaiset kohteet. Vaikkapa nyt teollisuuden investoinnit, jotka infra on kuitenkin sitä työtä tuo. Ne näkyvät muualla. Voisiko sanoa toisessa lokerossa siellä RT:n ennusteessa? Toisaalta sieltä puuttuu esim. Kaivospuoli. Siitä ennusteesta, joka on aika merkittävä. Merkittävä osa-alue. Kolmas on se, että kun me olemme hyvin, hyvin erikoistunut rakentaja ja me olemme selektiivisiä niissä liiketoiminnoissa, missä me haluamme olla, niin itse asiassa nämä segmentit kasvavat enemmän kuin se inframarkkina yleensäkin. Eli vaikka tässä ei ole oikeaa ja väärää vastausta, ennemminkin se, mikä on se tarkastelukulma siihen kokonaisuuteen.

Niina Streng
33:51 - 34:03

Se meidän soveltuva markkina on tavallaan hyvin spesifi verrattuna inframarkkinaan kokonaisuuteen. Joo, onkohan seuraava? En tiedä, kumpi haluaa vastata projektista: Miksi? Sitä miten tukeva se on Kreaten kannattavuuden kehitykselle tulevina kvartaaleina ja vuosina?

Mikko Laine
34:03 - 34:41

Mikko voi vaikka aloittaa sillä, että jos katsotaan sieltä osavuosikatsauksen puolelta, löytyy meidän tilauskanta projektikokoluokittain. Ja sehän painottuu hyvin paljon sinne isoihin hankkeisiin. Mutta sitten jos katsotaan sitä vuoden tuloutusta eri hankekokojen välillä. Esimerkiksi sinnehän tulee sitä pienempää päätä tilauskantaan koko ajan lisää, ja sitä toteutetaan siellä. Eli jos ajatellaan projektien kokoluokkien osalta, niin näkisin, että se ei ole merkittävästi muuttunut aikaisempaan verrattuna, vaikka isojen osuus onkin jonkin verran kasvanut. Mutta jos katsotaan kalenterivuosia ja tulon muodostusta, niin ei se ole niin radikaalisti muuttunut kuin ehkä se tilauskannan jako. Vaikka antaa ymmärtää, että jos tähän viitataan, niin näin.

Niina Streng
34:41 - 35:06

Hyvä vielä tähän strategiaan. Strategisena tavoitteena on saavuttaa yli 5 %:n EBITA vuonna 2027. Kasvu on jo ylittänyt odotukset, mutta ohjeistuksen mukaan EBITA-marginaali vuonna 2026 olisi alle 4 prosenttia. Onko realistista saavuttaa yli 5 %:n EBITA vuonna 2027? Haluatteko ottaa kantaa vuoden 2027 kannattavuustasojen realistisuudesta?

Mikko Laine
35:07 - 35:29

Lähdetään liikkeelle. Lähtien siitä, että voimassa oleva ohjeistus on voimassa. Toki näin, ja vuotta on vielä melkein kolme kvartaalia jäljellä, ja olemme edelleen samojen julkistettujen strategiatavoitteiden mukaisia. Kyllä me uskotaan, että me sinne päästään, mutta se sitten mitataan ensi vuonna, kun julkaisemme ensimmäisen ohjeistuksen, ja sitten nähdään, miten ensi vuosi toteutuu ja missä olemme. Mutta tässä markkinassa ja meidän tekemisellä, niin en näe mitään estettä, miksei se olisi mahdollista.

Niina Streng
35:30 - 35:41

Täällä oli tässä useampi kysymys Norjasta ja Ruotsista. Voisiko Kreaten tavoitteena Ruotsissa olla Suomea vastaavan markkina-aseman saavuttaminen infrarakentamisessa?

Timo Vikström
35:44 - 36:44

Se vaatii historiaa. Ruotsissa on tietty historia, mutta Kreatella ei ole siellä vastaavaa pitkää historiaa. Joskus ollaan todettu, että nämä Kreateen fuusioidut ja integroidut yhtiöt Suomessa edustavat lähes 300 vuoden rakentamista tässä maassa. Ja me ei Ruotsissa olla ihan vastaavassa positiossa. Me ollaan vielä leimallisemmin Ruotsissa erikoisrakentaja kuin Suomessa hyvin kapeassa sektorissa. Se on varmaan jonakin päivänä mahdollista. En tiedä ollaanko ikinä siinä samassa kokoluokassa kuin me olemme Suomessa? Tuskin tuskin, mutta siitä on kuitenkin selkeä tukijalka meille kasvamassa. Ruotsissa työskennelleenä ja asuneena, sekä Norjassa. Ruotsissa työskentely ja asuminen, ja Norja. Norja on sama. Sama. Samat sanat, niin se täytyy tehdä suunnitelmallisesti sellaisilla askeleilla, jotka oikeasti pystytään hallitsemaan, eikä lähteä yltiöpäisesti satojen prosenttien kasvulukuihin. Erityisesti silloin kun me päästään tiettyyn kokoluokkaan, vaan pidetään se. Pidetään se tekeminen suunnitelmallisena ja harkittuna.

Niina Streng
36:45 - 36:54

Vielä tuosta kasvunopeudesta ja muusta. Onko Kreatelle mahdollista edetä Ruotsin tai Norjan markkinoilla yritysostoin ja jos on, niin millaiset kohteet kiinnostavat?

Timo Vikström
36:55 - 37:35

Jos me näin tehtäisiin, niin se olisi varmaan sitten jotenkin erikoisrakentamiseen liittyvää. Mutta nyt täytyy myös muistaa, että jos markkinaa lähdetään konsolidoimaan. Ja kuten Suomessa nyt on viime aikoinakin aika voimakkaastikin tapahtunut, niin myöskin sitten se yritysten markkina-arvon hinnoittelu. Hinnoittelu riippuu siitä markkinasta. Norja ja Ruotsi ovat aikamoisessa vedossa inframarkkinanäkökulmasta, niin se ei ole ihan halpaa puuhaa lähteä sille polulle. Ja varmaan meidän kannalta järkevämpi toistaiseksi on se orgaanisen kasvun tie, niin kuin nyt ollaan esimerkiksi Ruotsissa 3 vuotta tehty.

Niina Streng
37:36 - 37:53

Kysyn nyt vielä Norjan potentiaalista eli mikä on Norjan liiketoiminnan potentiaali Kreatelle verrattuna Ruotsiin ja Suomeen? Mitkä tekijät aiheuttavat suurimmat haasteet Kreaten kasvulle Norjassa lyhyellä aikavälillä? Toki tämä Norja on nyt vielä hyvin tuore asia, mutta miten on ylipäätään näiden potentiaalia ja kehitystä.

Timo Vikström
37:54 - 38:58

No joo, täytyy lähteä ensinnäkin liikkeelle siitä, että olihan ihan mukavaa, että ensimmäinen projekti mikä saatiin Norjasta, niin sattui sellaiseen paikkaan, jonka nimi on Lofootit. Täytyy kyllä käydä työmaakäynnilläkin, varmaan sitten siellä tuossa kesän aikana, kun projekti on käynnissä. Kyllähän siellä on potentiaalia. Norjassahan on vähän niin kuin toisinto siitä markkinakehityksestä toimijamielessä, mikä on nähty Ruotsissa. Jos Ruotsissa on ollut ensin suomalaiset, sitten saksankielinen Eurooppa ja sen jälkeen Etelä-Eurooppa ja osa jopa Aasiaa. Siellä rakentajakentässä, niin Norja on siinä mielessä erilainen, että Norjassa on hyvin vahvoja keskisuuria ja suuria rakentajia, jotka ovat paikallisia ja sinne tavallaan tällainen vastaavantyyppinen invaasio, mitä Ruotsissa ollaan nähty, niin sitä ei ihan samassa mittakaavassa Norjassa ole vielä toteutunut. Ja se tarkoittaa silloin sitä, että meidänkin pitäisi varmaan Norjassa pystyä kumppanoitumaan niiden vahvojen, keskisuurten ja suurten toimijoiden kanssa, niin kuin me nyt olemme tehneet ensimmäisen projektin osalta. Tämä on varmaan sitten se tie, miten sinne Norjaan voitaisiin mennä. Kyllä.

Niina Streng
38:59 - 39:09

Norjasta laajemmin koko maailmaan. Onko levoton ilmapiiri nykymaailmassa uhka vai mahdollisuus Kreatelle? Voit molemmat vastata. Kenties markkinan näkökulmasta ja talousnäkökulmasta.

Mikko Laine
39:09 - 39:40

Näen sen, että se on sekä että, että tokihan jos maailmalla on erinäköisiä myllerryksiä, niin se voi vaikuttaa materiaalien saatavuuteen. Se voi vaikuttaa tiettyihin panoshintoihin ja muihin tekijöihin, ja niistä löytyy riskinäkökulmia. Mutta toisaalta jos mietitään, mitä Kreate tekee ja minkälaisiin asioihin valtiot, vaikkapa investoi tai yksityisetkin toimijat, niin kyllähän se on meille myös markkinamahdollisuus ja tuo kysyntää. Kaikissa asioissa yleensä on eri näkökulmat, ja tässä etenkin Kreateella se toimii niin, että siinä on sekä että.

Niina Streng
39:41 - 39:43

Aivan. Haluatko täydentää vai.

Timo Vikström
39:43 - 39:44

Ei? Ei lisättävää tähän.

Niina Streng
39:45 - 39:57

No niin, mahtavaa. Täällä näyttää olevan kysymyspatteristo tyhjänä, ellei ole muuta mitä haluatte tuoda vielä. Tuntuu, että on ollut niin paljon tapahtumaa kvartaaliaikana, että jos ei ihan jokaisesta asiasta ole vielä huomattu kysyäkään, niin.

Mikko Laine
39:58 - 39:58

Eiköhän tässä.

Timo Vikström
39:58 - 40:00

Kaikki näillä eteenpäin.

Niina Streng
40:00 - 40:11

Mahtavaa! Kääritään hihat, mennään jatkamaan duunia ja me tavataan sitten taas Q2:n parissa. Niin siinä heinäkuun puolivälissä jo vähän aikaisemmin. Nähdään silloin. Moi moi.

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…