Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

LapWall, Webcast, Q4'24

Julkaissut Inderes6.2.2025 klo 8.00
LapWall

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Sanna Räsänen
00:01 - 00:34

Hyvää huomenta kaikille ja tervetuloa tämän webcastin äärelle! Tänään meillä on puheenaiheena LapWallin vuoden 2024 tulos ja sen teille esittelevät tuota pikaa yhtiön toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen sekä talousjohtaja Tuomo Riihonen. Kuten tavallisesti, yleisöllä on jälleen mahdollisuus lähettää kysymyksiä meille koko esityksen ajan hyödyntäen chatia, ja lisäksi meillä on salissa muutama henkilö seuraamassa ja esittämässä kysymyksiä. Sitten tämän seuraavan esityksen lopuksi, pidemmittä puheitta, annan puheenvuoron Jarmolle. Ole hyvä!

Jarmo Pekkarinen
00:34 - 40:36

Kiitoksia ja hyvää aamupäivää minunkin puolestani teille kaikille, ja lämpimästi tervetuloa seuraamaan LapWallin esitystä! Me käymme tässä esityksessä läpi vuoden 2024 sekä miltä kuluva vuosi näyttää, mikä erityisesti kiinnostaa. Ja eilen julkaistiin päivitetty strategia; mitä se pitää sisällään? Käydään perinteisesti läpi muutamia meidän referenssejä ja sitten talousjohtaja kertoo talouskatsauksesta. Ja sitten Sanna kertoo lopuksi, miksi kannattaa sijoittaa LapWalliin. Kuten Sanna sanoo. Esityksen aikana voitte esittää kysymyksiä, ja pyrimme lopuksi vastaamaan mahdollisimman moneen kysymykseen. Jos esityksen aikana tai lopuksi jää kysymyksiä vaille vastausta, niin. Itse voisin sanoa heti aluksi, että jos olisin esimerkiksi. LapWall-nimiseen yhtiöön sijoittaneet ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan ja katsomaan tehtaallemme, mitä siellä käytännössä tehdään. Kannattaa ehdottomasti tulla, kun meillä on yhtiökokous tulossa maaliskuussa. Me pidetään se Pyhännän kunnantalolla. Sielläkin meillä on tarjolla erittäin hyvä ruokailu Pyhännän tehtaalla. Eli lounas. Kannattaa tulla nauttimaan hyvää lounasta ja osallistua tehdaskierrokseen, jolloin pääsee näkemään, mihin LapWall on sijoittanut varojaan investoinnissa ja miten investointi on edennyt. Samalla esittelemme teille meidän 3D-kärkäsjärjestelmää ja kerromme myös yhdellä pisteellä, mitä tämä LapWallin LEKO-elementointijärjestelmä oikein tarkoittaa. Eli lämpimästi tervetuloa myös yhtiökokouksiin ja tutustumaan tehtaaseen. Jos ajankohta ei silloin sovi, niin tervetuloa käymään silloin kun se teille parhaimmin passaa. Vuosi 24. Sehän oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja haastava vuosi rakentamisessa. Jos me katsotaan tätä, tätä meidän toimintaa, sehän jakaantuu katto- ja seinäelementtiliiketoimintaan. Alkuvuonna kattoelementtiliiketoimintamme oli erittäin hyvässä vedossa, eli vuosi oli siltä osin hyvin kaksijakoinen. Ja sitten tuosta kesästä eteenpäin, jouduimme jarruttamaan tuotantoamme, koska kysyntä ei pysynyt riittävän hyvällä tasolla, ja lisäksi tilausten sisääntulo hiljeni merkittävästi. Taas sitten katsotaan, että Pyhännän yksikkönä. Siellähän tehdään kattoelementtejä, järjestelmätuotteita sekä seinäelementtejä, jotka jakautuvat kantaviin ja ei-kantaviin rakenteisiin. Puhutaan julkisivuelementeistä, joita käytetään hallimaisessa rakentamisessa, liikerakentamisessa ja vastaavissa. Niin siellä sitten rekrytoitiin 15 ihmistä lisää tuotantoon. Eli saatiin aktiivisella myynnin johtamisella ja hyvällä myyntityöllä merkittävästi enemmän volyymia ja karkeasti. Eihän se toimi pyhänä. Yksikön liikevaihto jakaantui sillä tavalla, että alkuvuonna saatiin reilu 40 prosenttia ja loppuvuonna 60 prosenttia. Sieltä meidän liikevaihto kokonaisuutena kasvoi 3,4 prosenttia, mutta meidän elementtien valmistusvolyymi kasvoi 8 prosenttia ja keskihinta laski noin 4 prosenttia. Eli sieltä. Jos taas katsoo sitä meidän materiaalinkäytön tehokkuutta, niin materiaalin käyttö oli jonkin verran muuttunut. Käyttöprosentti laski 0,4 prosenttiyksikköä. Eli me pystyimme sitten sen hallitsemaan siten, että materiaalin käytön tehokkuus kokonaisuutena oli hieman pienempi kuin edellisvuotena. Sitten jos tarkastellaan meidän muuttuvia palkkakuluja ja ulkopuolisia palveluita, niin siellä oltiin aika lailla samalla tasolla kuin edellisvuotena. Sitten myyntikateprosenttimme kasvoi hieman, ja kasvaneen volyymin kautta pienen myyntikateprosentin parannuksen myötä myyntikate eurot kasvoivat noin 5 500 000 euroa. Kiinteitä kuluja saatiin sopeutettua siten, että ne tippuivat karkeasti saman verran. Ja jos mietitään, että liikevaihto kasvoi 1,4 miljoonaa euroa ja sitten taas saatiin sinne liikevoittopuolelle. Tai sanotaan, että EBITA eli liikevoitto ilman liikearvon poistoja parani 1,1 miljoonalla, joten se on aika merkittävä suoritus. Tässä on myös syytä huomata, että tämä on volyymibisnestä. Tämä on volyymibisnestä. Meidän kone toimii ja sitä joudutaan ajamaan hieman liian pienellä kapasiteetilla, ei täysin sopivilla tuotteilla. Se näkyy erittäin nopeasti meidän tulosluvuissa. Eli tämä tarkoittaa sitä, että jos olisimme voineet ajaa kattopuolta samalla volyymilla koko viime vuoden kuin alkuvuonna, tulosluvut olisivat olleet huomattavasti paremmat. Hyvin merkittävä ero parempaan. Eli tämä bisnes. Tämä on volyymibisnestä. Meillä on tietyt kustannukset olemassa, mutta kun saadaan riittävä volyymi, tilanne paranee merkittävästi. Riittävän iso volyymi oikeanlaista tuotetta, niin kone myös sitten tuottaa. Osakekohtainen tulos oli 24 senttiä, mikä on kuusi senttiä parannusta edellisvuoteen verrattuna. Meillähän on tehtaat Pyhännällä, Pälkäneellä ja Vetelissä. Ja tosiaan, tervetuloa tutustumaan meidän tekemisiimme ja tehtaisiimme. Ottakaa vaikka sijoittajaryhmän tai muiden linja-autoja. Tervetuloa! Tervetuloa käymään meillä, ja samalla voitte tutustua meidän tilauskantaan. Tästä on varmasti jo keskusteltu ja katsottu. Sehän on tilauskanta. Vuodenvaihteessa olimme tämän tarkastelujakson alhaisimmalla tasolla, ja on ihan totta, että tämä on johtanut siihen, ettemme voi ajaa täydellä kapasiteetilla tehtaitamme. Tämä on vielä semmoinen. Kuitenkin tilauskanta on sillä tasolla, että sen avulla pystytään pyörittämään järkevää liiketoimintaa. Ja mikä sitten on positiivista, niin jos tämä tammikuun myyntitahti jatkuu, niin näyttää tosi hyvältä. Eli olemme saaneet hyvin tilauksia sisään tammikuun aikana. Nyt tuo tarjouskanta on taas tässä tarkastelussa. Mitä me myös sitten kerromme, on se, että meillä on sellaista kantaa, josta voidaan tehdä kauppaa. Eli siellä ei ole tällaista toiveiden tynnyriä, vaan siellä on aidosti sellaisia kohteita, joista voidaan tehdä kauppaa. Ja siinä mielessä tuosta tilauskannasta en niin hirveän huolissaan ole, kun koko ajan on riittänyt tarjouslaskennasta laskettavaa ja projekteja, jotka ovat lähdössä jossakin vaiheessa myös sieltä käyntiin. Siinä oli yli 20 miljoonan euron kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Toki se tarkoittaa sitä, että meidän myynnissä, varsinkin pyhänä yksikössämme, tehtiin isoja järjestelyitä viime keväänä. Meillä vaihtui myynnin johto siellä, ja voisi sanoa, että korona-ajan myötä myynti oli pitkälti sellaista, jossa odotettiin aktiivisesti tarjouspyyntöjä. Nyt myynti on muutettu siihen, että on alettu tekemään aktiivista myyntityötä ja myynnin johtamistyötä, ja se onkin näkynyt tuloksissa. Ja siellä on edelleen potentiaalia, jota me hyödynnämme. Sitten vuosi 25. Ohjeistustamme tässä tilanteessa ei vielä ole annettu. Me kerromme, että pyrimme antamaan ohjeistuksen huhtikuussa, kuten teimme myös viime vuonna. Tarjouskanta, kuten jo puhuttiin, on hyvällä tasolla. Myös tämä inflaation taittuminen ja korkojen lasku on merkittävä asia. Tämä tarkoittaa pelkästään sitä, että korkojen lasku. Kuuntelin tuossa Economist-julkaisun juttua. En muista tarkkaa summaa, mutta hän mainitsi, että tämä nykyinen korkojen lasku tuo kuluttajille miljardeja euroja lisää rahaa. Mihin ne sitä käyttävät, näkyy väistämättä ostovoimassa. Ja sitten on erittäin tärkeää, että kuluttajien luottamus alkaisi pikkuhiljaa palautua myös. Ollaan sitten juteltu näiden pientalorakentajien kanssa, ja siellä on näkyvissä positiivisia merkkejä. Eli nähdään. Nähdään, että se pohja olisi katsottu ja sen rakentaminen sieltä lähtisi sitten kasvamaan. Myös tämä liikerakentaminen, teollinen ja julkinen rakentaminen ovat tärkeitä sektoreita. Siellä on edelleen hyviä hankkeita käynnissä. Kilpailu on äärimmäisen kovaa rakennusliikkeissä, eikä enää juurikaan ole sellaisia kunnan tai kaupunkien vetämiä projektijohtourakoita, joissa sovitaan kate. Eli siinäkin mielessä myös se markkina on hieman kiristynyt. Toki on hyvä muistaa se. Tällä viikolla ilmestyy artikkelini Rakennuslehdessä, ja se käsittelee sitä, mitä liiketoiminnan osto projektina tarkoittaa. Jos puhtaasti verrataan vain sillä tavalla, että katsotaan, että te ette voi ostaa sillä tavalla, että te vertaatte suoraan tätä tuotetta LapWallilla samaan kuin jollain meidän kilpailijalla, se ei ole sama. Se lisäarvo tulee siitä, kun tuotteet on asennettu paikalleen ja kätelty. Katsotaan silmiä. Katsellaan, miten projekti meni. Menikö se homma sillä tavalla kuten suunnittelitte ja kuvittelitte? Tässä on sellainenkin. Nyt kun kilpailijoita on tullut tähän markkinaan, niin useampia kertoja asennuspäälliköllemme on soitettu ja sanottu, että voisitteko tulla meitä auttamaan, kun tämä homma ei ole mennytkään ihan niin kuin on suunniteltu. Siis kysymys on kilpailijan toimittamasta kohteesta. Eli ei se ole niin, että se olisi äärimmäisen helppoa. Siinä on se lisäarvo, jossa olemme erittäin hyviä. Niin on, lisäarvo tulee sitten siitä, kun tuote on toimitettu ja asennettu, ja olemme myös mahdollisesti vastaamassa reklamaatioihin tulevaisuudessa. Asiakastyytyväisyys on edelleen äärimmäisen korkealla tasolla, ja meidän on vain kyettävä viemään tämä hyvä viesti eteenpäin sekä varmistettava, että asiakkaat saavat maksimaalisen lisäarvon ja hyödyn yhteistyöstään LapWallin kanssa. Markkinassa on myös merkittäviä hankkeita, erityisesti datakeskushankkeita. Toki toki. Monesti kun on näitä ulkomaisia sijoittajia ja muita, ja puuelementtien käyttö on kohtalaisen tuntematonta, niin näihin hankkeisiin on haastavaa päästä mukaan. Mutta tehdään töitä senkin eteen, että tähänkin markkinaan päästäisiin. Mutta ei ole helppoa päästä mukaan, koska voi olla, että siellä halutaan betonikattoa tai teräsprofiilikattoa, mutta askel kerrallaan. LapWallin tuotteet tulevat entistä tunnetummiksi ensimmäistä kertaa historiassa. Eilen julkaistiin. Oliko se Heurekassa tilaisuus? Kattoliiton julkaisu, jossa ensimmäistä kertaa Kattoliiton julkaisussa on puukattoelementti vaihtoehtona aitona vaihtoehtona. Siinä on tehty paljon töitä. Siitä suuri kiitos meidän organisaatiollemme ja yhteistyökumppaneillemme, tämä on mahdollistanut sen. Eli tämä aito meidän. Jos katsotaan vaikka kattopuolella, halutaan sellainen kolmas vaihtoehto, ja tämä tulee entistä tunnetummaksi. Ja tämä on ainoa tuote, joka valmistetaan kuivissa tehtaiden sisätiloissa, kun taas kaikki muut vaihtoehdot rakennetaan avoimen taivaan alla kappaletavaroista. Me saadaan jopa 24 lämmintä kattoelementtiä vesitiiviiksi päivässä. Siinä on kattokaivo paikallaan, aluskermi paikallaan, akustolevy paikallaan ja näin edelleen. Se on kuin puhuisi LapWallin legopalikoista. Sitä tuotetta sitten siellä kasataan ja laitetaan pystyyn. Tuosta me kerrottiin jo ja varmasti sitten perästä. Siihen kuuluu myös tämä asia. Sitten me myös päivitettiin strategiaamme, ja nyt on hyvä huomata, että tässä strategiassa kerroimme tavoittelevamme 100 miljoonan euron liikevaihtoa vuonna 2030. Me tavoitellaan 20 %:n EBITA-marginaalia. Kaikki investoinnit ja investointipäätökset, tai menossa olevat investoinnit, valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, mikä mahdollistaa tämän 100 miljoonan euron liikevaihdon saavuttamisen jopa ylikin. Eli me emme tarvitse Meidän ei tarvitse tehdä enää tähän liittyen investointeja. Sitten oli puhetta tästä volyymibisneksestä, että näiden investointien myötä tehtyjen sekä menossa olevien myötä meidän omakustannushinta tippuu merkittävästi. Jos katsotaan tätä Pyhännän investointia, joka on edennyt aikataulussa suunnitellusti, niin hankinnoista on tehty reilut 90 prosenttia. Ja sitten kustannuksista on maksettu noin 60 %. Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Siinähän meillä tuli kaksi kokoonpanolinjaa. Toinen on seinäelementtien kokoonpanolinja, jota tehdään myös. Julkisivun elementtejä voi tehdä neljä ja puoli metriä korkeiksi. Ja miksi se korkeus on tärkeää. Meidän ei tarvitse tehdä niin paljon pystyelementtejä ja voimme mennä entistä isompiin kohteisiin. Tämän linjan tahtiaika on 21,5 minuuttia, eli 21,5 minuutin välein valtava elementti tulee pihalle, josta asiakkaat haluavat maksaa meille, ja he ovat erittäin tyytyväisiä. Sitten elementti voidaan varustella paljon pidemmälle kuin aikaisemmin, ja siinä on huomioitu myös, että kokoonpanolinjan käyttöikä on noin 20 vuotta, joten siinä on otettu huomioon koko sen elinkaari. Eli tämä tarkoittaa, että vuonna 2045 teemme yhä tällä linjalla viimeisiä elementtejä. On pyritty huomioimaan kaikki asiat, mitä tällä 20 vuoden jaksolla tapahtuu. Ja se on tietenkin karmea tilanne. Me todettaisiin tavallaan, että tuli laitettua vääränlainen linja. Kerran ryhdyin yhden yhtiön toimitusjohtajaksi. Ei ollut kyseessä yhtiön suurin investointi. Ja tiedättekö mitä? Aika nopeasti todettiin, että metsään menit; on tehty vääränlainen investointi. Siinä voi tuota tukkaa haroa ja miettiä tuota, että ei voi ryökäleet tuota, että välillä on yöllä itsekin herännyt ja miettinyt, että meillä ei ole näin käynyt. Mutta ollaan pyritty kyllä tekemään työtä sillä tavalla, että tämmöinen tilanne ei meillä pääse syntymään. Täällä pääkokoonpanolinjalla on 17 vaihetta, ja puhutaan tahtituotannosta. Jokainen ymmärtää, että jos 21,5 minuutin aikana jossakin rupeaa klikkaamaan, niin elementti ei siellä etene. On menty. Mennään tällaiseen segmenttiohjaukseen, mikä tarkoittaa, että segmentissä on useampia eri vaiheita, ja segmentin pitää pysyä tahdissa, eli henkilökunta liikkuu segmentin sisällä. Tänä päivänä on äärimmäisen hyviä tämmöisiä 3D-simulointityökaluja, eli me pystymme simuloimaan sitä tuotantoa oikealla datalla, aiheuttamaan häiriöitä ja sitten optimoimaan linjan tuotannon tasoittamista, mikä piti aikaisemmin tehdä siten, että alettiin kokeilemaan ja katsomaan, ja siihen voi mennä hyvin paljon aikaa, kuukausia, jopa vuosia. Nyt kun tätä toista kokoonpanolinjaa on jo simuloitu, missä puhutaan kattoelementtijärjestelmälinjasta, olemme simulointimallilla pystyneet tasoittamaan ja pääsemään 25 % alhaisempaan tahtiaikaan. Mikä meidän tavoiteaika oli ja se on ääretön. Voit suunnitella työpisteet ja kaikki liikkeet tarkasti etukäteen. Ne ovat todella hyviä työkaluja, ja huomaa se. Meillä on Suomen paras osaaminen tässä. Tässä tehtaan suunnittelussa meillä oli hallituksen puheenjohtaja muun muassa ennen kuin hän jäi eläkkeelle, Ojala Heikki, joka työskenteli aikoinaan Ponsselle ja oli kolme vuotta Intiassa rakentamassa tehdasta. Tehtaiden rakentaminen alusta lähtien saadaan toimimaan, ja tällaisia osaajia ei hirveän paljon Suomesta löydy. Heikki on mukana tässä projektissa, samoin Husson. Jarmo tuli sitten tuolta Norbertilta meille töihin, ja totta kai se kaikki osaaminen, mikä meidän yhtiöön on kumuloitunut ja muuta, niin siellä on valtavan kova osaaminen. Uskomme itse siihen, että saamme tehtaan käyntiin suunnitellusti. Ei niin, että voisimme yhtään takki auki mennä, mutta tiedämme, mitä teemme ja millä tavalla meidän pitää toimia ja pystyä etenemään tässä asiassa. Idealla toimivan tehtaan perusta on tuote ja mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että minkälaista tuotetta syötetään meidän prosessiin, sillä on valtavan iso merkitys. Mietitte sitä tahtiaikaa. Jos sinne yrittää helikoptereilla töitä tehdä meidän linjalla, niin siinähän käy huonosti. Se on hyvä esimerkki, mutta tarkoittaa sitä, että sinne pitää viedä oikeanlaista tuotetta, jotta se tuote virtaa. Asiakas saa paremman tuotteen, ja kustannustehokkuus sekä materiankäytön tehokkuus säilyvät. Tämä on se koko juttu siellä taustalla. Meillä on. Kun mietitään sitä, mitä haluamme olla kestävässä elementtirakentamisessa asiakkaidemme parhaaksi ja ympäristön hyväksi, meillä on sisäänrakennettu vastuullisuus tähän toimintaan. Toivon nyt, että Suomessa kaikki päättäjät ja muut tekevät töitä Suomen eteen ja suomalaisten puhtaan raaka-aineen eteen. On erittäin vastuullista käyttää suomalaista puuta, koska metsät on hoidettu erittäin vastuullisesti verrattuna muihin maihin. Näin käytetään sitten näihin lopputuotteisiin. Ja toivottavasti meillä on siellä viisautta, ettei ammuta itseämme nilkkaan tässä asiassa. Nyt on ollut paljon spekulaatiota ja puhetta siitä, miten Ruotsissa lasketaan päästöjä eri tavalla kuin Suomessa, joten toivotaan siinä viisautta ja ymmärrystä, ettei tehdä siinä enää enempää vahinkoa Suomelle. Me tarvitsemme teollisuutta. Me tarvitsemme työpaikkoja. Me tarvitsemme vastuullisuutta. Raaka-aineiden käyttö on vastuullista metsänhoitoa, ja Suomessa se on maailman ykköskategoriassa. Meillä on visio vuodelle 2030. Olemme elementtirakentamisen edelläkävijä, alan arvostettu toimija ja halutuin työpaikka. Eli LapWall on ollut suunnannäyttäjä silloin, kun mietitään, että me aloitettiin tätä toimintaa. Puhuttiin talotehtaista tai rakennusliikkeistä, jotka tekivät ensisijaisesti itselleen ja vähän myös muille. Näimme tuotteiden markkinapotentiaalin, että elementtien käyttö, erityisesti puurakentamiselementtien käyttö, voi olla suuri osa rakentamista, mikä on valtava potentiaali ja valtava mahdollisuus. Mutta se on ollut iso ja kivinen tie, koska olemme joutuneet luomaan alalle standardin, joka on mahdollistanut puuelementtien käytön kasvun rakentamisessa. Siinä on tehty pitkään töitä, toistakymmentä vuotta jo, ja koko ajan se kasvaa ja tie siloittuu, mutta edelleen joudutaan tekemään valtavasti töitä. Sen eteen tehdään myös töitä. Menestyvillä yhtiöillä on tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväinen henkilökunta. Teemme tosissamme töitä sen eteen, että olisi mukava tulla töihin. Kun sä aamulla heräät, mitä olen aikaisemmin kertonut, niin millainen fiilis sulla on kun mietit, että lähdet töihin? Jos sinulla on sellainen olo, että työpaikka on huono, ja ainoa syy tulla töihin on ansaita elantoa perheelle ja maksat siitä vielä naapureille. Tai päinvastoin. Jos ajattelet ylpeänä, että on käsittämättömän hieno asia päästä tällaiseen yhtiöön töihin, ja pystyn hyödyntämään oman potentiaalini. Mua kuunnellaan. Mä pystyn tuomaan oman sormenjälkeni siihen kokonaisuuteen ja meillä on siellä vielä mukava olla. Niitä mietitään. Ääripäitä, ääripäitä sieltä toisesta päästä toiseen päähän. Että on tällainen työpaikka, jossa on valtava pahoinvointi. On työpaikka, johon halutaan tulla. Se tarttuu ovenkahvaan. Sä innostut valtavasti. Niin, se on niin valtava ero, että sitä ei pysty kukaan ohittamaan eikä kopioimaan. Ei voi sanoa, että olemme vielä sillä tasolla mihin pyrimme, mutta teemme koko ajan töitä. Meillä halutaan tulla töihin, olla töissä ja tiedättekö mitä? Mistä tämä koko homma on kiinni, että pystytäänkö me toteuttamaan tätä meidän sadan miljoonan euron liikevaihtoa, 15-20 %:n EBITA-marginaalia? Kyse on johtamisesta. Meillä on fasiliteetit olemassa siihen. Tämä voi loppua mennessä, että se liikevaihtotavoite voidaan saavuttaa Suomessa. Tämä elementti puuelementtimarkkina. Normaali markkinatilanne Suomessa on pelkästään jo noin 400 miljoonaa euroa. Ei se markkinoista jää kiinni. On hirveän helppo tulla tänne eteen, vaikka seuraavana. Kerran haluan sanoa teille, ettei markkina ole niin älyttömän huono, että se olisi sukeltanut. Se on sukeltanut. Mulla on yksi tuttu, joka sanoi tästä jo vuosia sitten. Kuuntelin häntä, kun hän sanoi, että tulos ratkaisee eikä selitykset häntä kiinnosta. Me emme halua tulla teille selittelemään mitään, mutta teemme nöyrästi kovasti töitä sen eteen, että voimme. Te kaikki osakkeenomistajat, yhteistyökumppanit ja työntekijät, voitte olla ylpeitä siitä, että teette yhteistyötä kanssamme. Voitte olla tyytyväisiä siihen, että olette sijoittaneet LapWalliin yhtiönä. Meidän keskeinen tavoite on se, että me ollaan alan arvostettu toimija, mitä se tarkoittaakin. Se tarkoittaa, totta kai, vastuullisuutta. Totta kai se tarkoittaa sitä, että me olemme toimialan suunnannäyttäjä. Työntekijät voivat olla ylpeitä siitä. Kaikki yhteistyökumppanit katsovat, että LapWall lupaa mitä se pitää. Sekin voi olla niin. Tällä alalla minulle sanottiin hiljattain, että tiedättekö mitään Jarmo Pekkarisesta. He sanovat, että se on poikkeus, että tällä alalla laskut maksetaan eräpäivänä. Meillä on kunnia-asia. Se, mitä me sovimme, siitä pidetään kiinni. Ja myöskin yksi merkittävä asia on se, että kun laskulle sovitaan maksuehto, niin se maksetaan myös eräpäivänä. Tässä juuri aiemmin mainitsemastani asiasta, josta olen kirjoittanut sekä somessa että muuallakin, tällä viikolla on tosiaan ollut puhetta ostoprosessin taidoista projektiliiketoiminnassa Rakennuslehdessä. Siinä kun avaa sen ensimmäisen sivun, niin siellä on kirjoitus tästä aiheesta, ja se, että tämä asia ratkaisee nimenomaan pitkällä aikavälillä. Se, että minkälaista lisäarvoa LapWall voi tuottaa omilla tuoteportfolioiden ratkaisuillaan asiakkaillemme. Tähän liittyy myös, koska projektiliiketoiminta. Jokainen projekti vaatii projektikohtaista johtamista ja projektikohtaista suunnittelua, joten siinä pitää pystyä vakioimaan ja standardisoimaan asioita. Ja sillä tavalla meillä on tavoite, että tulevaisuudessa 90% meidän tuotteiden tilauksista ei mene tuotekehityksen kautta. tuotekehityksen kautta eli se konfiguroidaan elementeiksi. Meillä on nyt jo asiakkaita, sellaisia, jotka ovat tehneet vuosisopimuksen. Meillä on sähköinen malli tulossa, joka kääntyy lähes automaattisesti elementeiksi. Ja huomatkaa, että projektiliiketoiminnassa yksi iso haaste on se, että saat projektin lähtötiedot. Ajatelkaa lähtötiedot, jotta se voidaan suunnitella. No tämmöisistä asioista pitää päästä eroon. Aion nyt panostaa siihen entistä enemmän. Tätä on helpotettu myös siinä. Meillä kävi tässä hiljattain yksi arkkitehtiporukka, ja on käynyt useampiakin. Heidän kanssaan keskusteltiin juuri siitä, mikä saa heidät käyttämään. Kenen tahansa tuotteita siinä suunnitteluvaiheessa. Meidän tavoite on tehdä se niin helpoksi, että he lähtökohtaisesti käyttävät aina. Siinä ei ole siis suunnitelmissa käyttää LapWallin tuotteita. Totta kai rakennusliikkeet kilpailuttavat ja hakevat vaihtoehdot, mutta ei, se ei mene niin päin, että se suunnitellaan jollakin muulla tuotteella ja sitten joudutaan muokkaamaan. LapWallin tuote otettiinkin käyttöön niin, että suunnitelmat muutettiin sen mukaisiksi. Meidän tavoite on, että LapWallin tuotteet ovat heti käytettävissä. LapWallin tuotteet ovat siellä, ja meidän ratkaisut ovat olemassa arkkitehtisuunnitelmassa. Elementtirakentaminen eli elementtien käyttö rakentamisessa kasvaa ja on jatkuvasti kasvussa. Siitä tulee entistä enemmän potentiaalia. Siellä tulevat nämä kosteudenhallintavaatimukset ja työmaan läpimenoajan vaatimukset. Jokainen ammattilainen tietää, kuinka suuret CE-työmaakustannukset ja pääomakustannukset ovat, kun työmaa seisoo. Kun läpimenoaikaa saadaan lyhennettyä, kosteudenhallinta-asiaa saadaan parannettua. Se asiakas todella tietää sen, minkälaisen tuotteen se saa. Mikä se aikataulu on sitten siinä? Ja se voi olla huoletta, että ei tule mitään kosteudenhallinta- ja vastaavia ongelmia. Ja vielä sitten senkin se tietää, että jos jotakin ongelmia tulee, niin siellä on sitten yritys, joka vastaa omaan huutoonsa. Tietenkin meidän tavoitteemme on se, että näitä reklamaatiokuluja on mahdollisimman vähän, koska sehän sitten vie tästä liiketoiminnasta riihikuivaa ihan turhiin asioihin. Kasvu ja kannattavuus Kuten kerroin tuossa, olemme tehneet päätökset ja investoinnit, ja olemme toteuttamassa investointeja, jotka mahdollistavat tämän sadan miljoonan euron liikevaihdon. Ja miksi tuo EBITA-marginaali kasvoi, kun se oli aikaisemmin 12-15%. Koska omakustannushinta tippuu merkittävästi. Me pystymme siitä huolimatta laskemaan myyntihintaa tarvittaessa asiakkaalle, sillä olemme aidosti myös sitä kautta kilpailukykyinen vaihtoehto. Ei tästä toimialasta tai teollisuudenalasta ollut aikoinaan puhuttu. Tämä ala on ollut 40-50 vuotta jäljessä muuta teollisuutta. Ensin pitää vakioida tuotteet, sen jälkeen automaattisesti luoda prosessit, valkokaulustyöt ja kaikki, ja viedä koko prosessi läpi sieltä myös. Äärimmäisen tärkeä asia on ammattitaitoinen ja laadukas asennus. Eli ne tuotteet asennetaan entistä useammin asiakkaalle suoraan paikan päälle. Ja itse, jos olisin ostajana, ostaisin ehdottomasti aina tiettyyn vaiheeseen asennettuna. Se riski on siinä, että ostat tuotteet ja sitten ajattelet, että sinulla on oma. Se asennus olisikin tehokkaampi kuin mitä LapWall pystyy tarjoamaan. Erittäin harvoin se näin on, ja siitä on tullut myös paljon palautetta erinomaisesta projektijohtamismallistamme ja asennuskuviostamme. Sitten näitä menestystekijöitä. Jos käymme lyhyesti tämän läpi, niin tässä. Kaikki nämä asiat tässä ovat. Tässä on kuusi eri tällaista laatikkoa plus sitten kaksi, jotka leikkaavat läpi koko tämän menestystekijäkaartin. Viestinnän, markkinoiden ja vaikuttamisen on pystyttävä entistä paremmin vaikuttamaan kaikkiin eri tahoihin siten, että LapWall LEKO -elementtiratkaisu saadaan menestyksekkäästi markkinoille läpi. Myynti ja asiakkuudenhallinta sivuttiin. Siellä on vielä potentiaalia, jossa tehdään kovasti töitä. Senkin eteen sitten projektiosaaminen suunnittelusta asennukseen, tuoteportfolio, konseptoidut ratkaisut ja tämä on äärettömän tärkeää. Konseptoidut ratkaisut ja vakioratkaisut ovat myös osa tuoteportfoliota ja sen lisäksi, miten tietyt asiat on ratkaistu projektin aikana toimivat tehtaat, meidän täytyy varmistaa, että tehdas on mahdollisimman tehokas. Tavara menee läpi siellä äärimmäisen tehokkaasti, ja Pyhännällä myös se osa valmistuksesta muuttui siten, että se saadaan valmiiksi. Siellä on kolme pointtia. Yksi on materiaalihukka, eli meidän materiaalihukka tippuu lähes nollaan. Toinen asia on operaatiokustannus. Operointikustannus tippuu yhteen seitsemäsosaan per osa. Ja kolmas asia: me tulemme tekemään viiden vuoden hankintasopimuksen. Hei, nyt tavarantoimittajat, olkaa hereillä! Me tarvitsemme tietyn mittaista profiilia, joten teemme viiden vuoden sopimuksen. Se on täysin poikkeavaa tällä toimialalla, ja hankinnan materiaalitehokkuus on olennainen tekijä. Se on kuitenkin meidän suurin kustannus, kuinka paljon maksaa, että osamme on paikallaan elementeissä. Erinomainen kustannuskilpailukyky. Sehän leikkaa läpi. Meidän pitää koko ajan pystyä parantamaan suoritustamme ja kustannuskilpailukykyämme. Talousjärjestelmät, tekoäly ja digitalisaatio, ja sitten myöskin tämä henkilökunta. Nämä ovat siinä isossa roolissa. Tässä on tällainen läpileikkaus strategiasta ja jos sitä voisi kiteyttää vielä, niin meillä on tosiaan fasiliteetit olemassa. Kysymys on johtamisesta ja toiseksi myös tuotteesta. Me teemme tuotepuolella todella paljon töitä sen eteen, että voimme kertoa markkinoille, että LapWallin tuote täyttää kosteudenhallinnan, palovaatimukset ja kaikki lujuusvaatimukset. Ei niin päin, että asiakas tulee sanomaan, että sinne pitää laittaa tietynlainen ruuvi, tietynlainen lankku tai tietynlainen tavara sisälle. Me kerromme, että se on testattu ja haettu kaikki hyväksynnät niin, että tuotteemme täyttää sekä nykyiset että tulevat markkinavaatimukset ilman, että tuotetta tarvitsee muokata sisältä. Se on se. Ei, siitä ei hyödy kukaan. Noissa tavoitteissa, joita käsittelimme, näkyy jo vasemmalla. Tämä jää sinne, ja näkyy liikevaihto sekä tuo meidän EBITA. Siellä näkyy sitten meidän tavoite 2030. Tavoite on kova niin kuin on tullut tuolla esille, mutta se tavoite on täysin saavutettavissa. Tuossa on ainakin viisi pääkohtaa. Käyn ne nopeasti läpi. Pyhännän tehdasinvestoinnin valmistelu ja tuotannon käynnistäminen täydellä teholla. Huomatkaa, että olemme jo tehneet investointeja kattoelementtipuolella. Termaterin liiketoimintakauppa ja se tehdas on rakennettu LapWallin konseptin mukaisesti, ja sitä kautta saatiin hyvin kapasiteettia. Meillä on kapasiteettia kattoelementtipuolella, keskihinnasta riippuen. Sinne 45-50 miljoonaa euroa tuottaa kattoelementtejä, ja sitten tämä Pyhännän tehdas taas, niin siinä on. Siinä on kapasiteettia noin 70 miljoonaan euroon asti, kun se käy siellä täydellä teholla. Me kasvatamme markkinaosuutta, otamme toisilta tuoteryhmiltä markkinaosuutta pois, ja toimimme yhteiseksi hyväksi yhteisössä kaikkien raaka-aineiden kanssa. Digitalisaatio ja automaatio ovat keskeisessä roolissa, ja sillä puolella on tarpeen tehdä töitä. Se on oikeastaan itsestään selvää, että sillä puolella pitää tehdä töitä, ja me puhumme talossamme tiedolla johtamisesta. Haluamme tehdä kaikki kustannukset entistä läpinäkyvämmiksi. Kaikki raportointitiedot pitää olla heti saatavilla, nopeasti ja oikeanlaisina eri organisaatioiden käytettävissä. Elementointiaste kasvaa, ja itse olen sitä mieltä, että mitä pidemmälle rakennuselementoidaan, sen kustannustehokkaampaa se on. Nyt kun seurasin taas tuolla meidän tehtaalla, sinne rakennettiin sosiaalitilat 150 neliötä. Kysyin asentajilta, millainen homma se on, ja he sanoivat, että he tekevät teräspalkkien päälle omakotitaloa 3 metrin korkeuteen ja kolmen ja puolen metrin korkeuteen. Siihen tuli alapohjaelementit, seinäelementit, 10 väliseinäelementtiä ja kattoelementit. Vaikka nostamispaikka oli hiukan haastava kattoelementtien ja näiden suhteen, niin 8 tunnissa valmiusaste oli äärettömän korkea. Katson taas, että rakentaminen on nopeaa ja helppoa, joten pitkäaikainen rakentaminen ei kannata. Toki se kannattaa sillä tavalla, jos et laske itsellesi mitään palkkaa. Tämä on osoitus siitä. Oli mukava taas seurata ja katsoa, että jos teillä on mahdollista, niin käykää ehdottomasti katsomassa jollakin työmaalla myös, että miten LapWall toimii. Elementit menevät paikalleen, ja näette itse konkreettisesti, onko se kilpailukykyistä ja järkevää vai ei. Te pääsette konkreettisesti toteamaan, kun kysytte vaikka meiltä, että onko jossakin työmaa, jossa voitte käydä seuraamassa ja katsomassa vähän eteenpäin. Tästä investoinnista on puhuttu. Tuossa näkyy sosiaalitila siinä, kun tulette käymään tehdaskierroksella. Meillä on tavoite päästä näkemään nämä tehdastilat. Nehän ovat valmiina. Suurempikin joukko tulee käymään myöskin. Meillä on tavoite. Sitten me pystymme näyttämään isolta näytöltä simulointimalleja siitä, miten linjat pyörivät siellä. Tuossa se katto nousee, on se. On se helppoa noilla vaan sitten. Tästä me jo puhuttiin, tästä investoinnista nopeasti. Oikeastaan siitä, investointi on 900 miljoonaa euroa. Se tullaan alittamaan. Me olemme pystyneet käyttämään kone- ja laitepuolella puolitoista miljoonaa euroa enemmän kuin mitä tähän oli suunniteltu. Tämä rahoitetaan sekä tulorahoituksella että 7,5 miljoonan euron pankkilainalla, josta puoli miljoonaa käytettiin uudelleenrahoitukseen. Tämä valmiusaste on tällä hetkellä korkeampi siellä, ja se tuo meille 50 työpaikkaa ja valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Sitten muutamia referenssejä nopeasti. Käydään tässä läpi joitakin varsin tuttuja kohteita, ja meidän elementtejä käytetään laajasti kaikessa rakentamisessa; se on se hyöty. Siinä keskeisenä tavoitteena meillä on se, että pystymme entistä useammin toimittamaan tällaisia kokonaistoimituksia, joissa seinät ja katto toimitetaan yhdessä. Eli nämä yhteistoiminnot tuovat myös asiakkaalle valtavaa etua tällaiseen tällaiseen. Niin kuin sanotaan, että 3500 neliön hallimainen rakennus saadaan umpeen työviikossa helposti. Kun liikutte Helsinki-Vantaan alueella, se vesikatto on LapWallin suunnittelema. Olin suunnittelemassa sen toimittamista siihen. Sitten on tuo Metsä Groupin historian suurin kohde Äänekoskelle. Sinne meni vajaat 500 000 elementtiä. Tuolla näkyy muuten aina palo, paljonko eloperäistä hiiltä sitoutuu näihin tuotteisiin, ja vastuullisuus on entistä isommassa ja tärkeämmässä roolissa. Saamme suoraan järjestelmistämme tiedon sekä tarjouksille että tilausvahvistuksille siitä, kuinka paljon tuotteet ovat sitoneet eloperäistä hiiltä koko elinkaarensa ajaksi. Logistiikkakeskuksia on. Niihin on asennettu runsaasti vesikattoja. Seiniäkin on toimitettu hyvin paljon. Julkisia rakennuksia, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, sekä muita vastaavia rakennuksia. Sitten on tuossa. Tuossa näkyy tämmöinen katolle menevä tuote, jossa on mennyt katto, eristeet, välipohjaelementit, kattolämmittimien tuet ja huoneistojen väliset seinät, päädyt, päätykolmiot, elementit, ja se on vedetty sääsuojaksi. Tämäkin on tärkeä juttu, että meidän tuote säilyy koko rakentamisprosessin ajan. Tarkoituksena on varmistaa, että se ei pääse vahingoittumaan rakennusprosessin aikana. Asiakasarvo. Nick puhui siitä, mikä luo arvoa. Kokonaisratkaisulla ollaan kuitenkin projektiliiketoiminnassa, ja sen tuotteen lisäksi pitää se tuote pystyä sitten toimittamaan työmaalle ja asentamaan. Siitä syntyy koko asiakasarvo ja kokonaiskustannus. Meillä tämä prosessi toimii tehokkaasti. No niin Tuomo Riihonen, talousjohtaja, olepa hyvä! Kiitos Jarmo! Mukava olla täällä kertomassa. Todellakin kiitokset menneestä viime vuodesta. Käydään ensimmäiseksi läpi tuo viime vuoden viimeinen kvartaali. Sitten vielä kerrataan viimeinen vuosipuolisko ja käydään koko vuoden luvut sekä muutama taloudellinen oheiskalvo sitten loppuun. Tosiaan, tuo viime vuoden neljäs kvartaali liikevaihdollisesti edellisvuoteen verrattuna oli matalampi, miinus 13 % eli 10,5 miljoonaa euroa. Siinä missä Jarmo tuossa kävi läpi, kattoelementtiliiketoiminnalla viime vuosi oli todella vahva, myös liikevaihdollisesti ja tuloksellisesti. Kattopuolella kuitenkin tuo neljäs kvartaali oli liikevaihdollisesti matalampi, mikä selittää suuren poikkeaman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta huomionarvoista on se, että niin katto- kuin seinäelementtipuolellakin, tuloksentekokyky säilyi vahvana. Vahva tuloksentekokyky myös neljännellä kvartaalilla: 1,3 miljoonaa euroa. EBITA-liikevoitto oli 12,3 % liikevaihdosta. Ja siinä on muutos. Muutos viime vuoteen oli reilu neljännes. Ja tosiaan, kun katsotaan vielä viime vuoden toista vuosipuoliskoa kokonaisuudessaan. Siinä missä ensimmäinen vuosipuolisko oli vertailuvuoteen 2021 verrattuna korkeammalla tasolla, niin viimeinen vuosipuolisko jäi sitten 800 000. Matalampi eli vajaa neljä prosenttia. Mutta sitten käänteisesti liikevoitto vuoden toisella vuosipuoliskolla oli selkeästi parempi kuin edellisenä vuonna, tuoden kolme miljoonaa euroa EBITA-liikevoitosta. Ja tosiaan ensimmäinen vuosipuolisko oli sen 2,1. Eli siinä mielessä tuloksentekokyky huomioiden, toinen vuosipuolisko säilyy hyvänä. Projektien toteutus ja kustannusten hallinta mahdollistivat hyvän ja kiitettävän tuloksen. Tosiaan kerrataan vielä nopeasti nuo avainluvut, erityisesti tuolta taseen puolelta. Ylärivin liikevaihto on todennäköisesti 3,3 miljoonaa euroa. Ja kuten tuossa jo käytiin läpi, tuo reilu kolme prosenttia muutos edellisvuoteen ja koko vuoden liikevoitto on 5,1 miljoonaa euroa, mikä on vajaa 12 prosenttia liikevaihdosta. Huomionarvoista on, että meillä on historian suurin investointi Pyhännällä meneillään ja viime vuonnakin jaettiin osinkoa 13 senttiä osakkeelle. Omavaraisuusaste on edelleen todella hyvällä tasolla, 60 %, kun vuotta aikaisemmin se oli 64,4 %. Eli siinä ei ollut merkittävää muutosta. Kun huomioidaan, että investointivalmiusaste on tosiaan yli 50 % ja nettovelkaantumisaste matalalla tasolla vajaa 15 %, toisaalta oman pääoman tuotto parantuu lähes 20 %:iin edellisvuoden reilusta 15 %:sta. Henkilöstön lukumäärässä ei ole merkittävää muutosta edellisvuoteen. Siellä muutaman henkilön vähenemä. Ja tuttuun tapaan halusimme kertoa meidän asiakasjakaumasta. Miten? Miten meillä asiakkuudet jakautuvat 10 suurimman asiakkaan liikevaihdon ja muiden asiakkaiden kesken? Sinällään kun katsotaan neljän vuoden lukuja, voidaan todeta, että suhteellisen stabiilia. Totta kai siellä jonkun verran vaihtelee, erityisesti nyt vuonna 2024 korostuu tuolla top 10 asiakkuuksissa. Luonnollisesti tämä SRV:llä toteutettu Metsä Groupin Äänekosken tehtaan projekti, mutta voidaan todeta, että yksittäisen asiakkaan liittyen liikevaihtoriski on tosiaan hallittavissa. Sitten kalvo korollisista veloista ja omavaraisuusasteista on käyty läpi. Omavaraisuusaste säilyy hyvänä 60 prosentissa. Toisaalta korolliset velat. Liittyen tuohon Pyhännän investointiin velat kasvoivat reilut 6 miljoonaa euroa. Pitkälti investointiin liittyvä laina on jo nostettuna. Nyt helmikuun lopussa tulee sitten viimeinen lainaerä, 1,55 miljoonaa euroa, nostettavaksi. Tuohon investointiin liittyvä laina oli jo nostettuna. Ja tosiaan tässä korostaen, mikä tuossa aikaisemmalla kalvolla oli, että nettovelkaantumisaste on hyvinkin matala toimialalle ja teollisuusyhtiöksi, 14,6%. Ja mikä on positiivista, on meidän hyvä pääomankierto, käyttöpääoman hallinta ja hyvät rahoitusratkaisut. Ja tietysti voimakkaan tulorahoituksen myötä. Viime vuodelta. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osingoksi jaettaisiin 18 senttiä osakkeelta, mikä merkitsisi nousua. Nousua olisi edellisvuoden 13 sentistä viisi senttiä osakkeelle. Ja kuten eilen tiedotettiin, päivitettiin samalla meidän osinko-ohjeistusta tai osinkopolitiikkaa. Pyritään jakamaan se 50-75 % tilikauden tuloksesta. Ja tässähän ollaan nyt sitten ylälaidassa niin viime vuonna kuin myös tänä vuonna, jos yhtiökokous päättää tuon kahdeksantoista sentin osingon. Tilinpäätöstiedotteessa kerrottiin tarkemmin, että 18 sentin osinko esitetään tänä vuonna jaettavaksi kahdessa erässä: yksi yhdeksän sentin erä keväällä ja toinen syyskuussa. Ja siinä tietysti huomionarvoista kuitenkin tämä merkittävä investointi ja siihen liittyvä kassavirran vaikutukset. Hyvä, kiitos minun puoleltani, Sanna, ole hyvä. Vieläkin tietysti loppuun LapWallista sijoituskohteena.

Sanna Räsänen
40:38 - 46:12

Kiitos vielä tosiaan lyhyesti LapWallista sijoituskohteena ja markkinatrendeistä ennen kuin sitten siirrytään kysymyksiin tästä. Tällöin periaatteella 3+3 pointtia omistaja-arvon ajureista ja ensimmäiseksi tämä vahva kilpailuetu. Jarmo kertoi teille jo perusteellisesti, mihin tämä perustuu. Tämä meidän kilpailuetu liittyy LapWallin kyvykkyyteen tuottaa asiakkaalle aitoa arvoa, kustannustehokkuutta ja säästöjä. Täten kokonaisratkaisuiden avulla yhdistyy tuote ja siihen liittyvät palveluratkaisut, ja lopputulos on silloin asiakkaan liiketoimintaa vahvasti tukeva. Sitten markkinapotentiaali seuraavana eli LapWallilla on hyvin laaja ja laajalti konfiguroitava elementtivalikoima, ja se sopii rakentamisen tarpeisiin erittäin hyvin. Voidaan käyttää erilaisissa kohteissa ja myös erilaisten materiaalien kanssa. LapWallin operatiivinen tehokkuus on korkealla tasolla. Yhtiö hyödyntää jo nyt toiminnassaan paljon automatisaatiota ja robotiikkaa, mikä parantaa kustannustehokkuutta, ja lisäksi se on tämän uuden strategiakauden yksi merkittäviä painopisteitä, johon tullaan panostamaan entistä vahvemmin kustannuskilpailukyvyn vahvistamiseksi entisestään. LapWallilla on hyvin sitoutunut, kokenut johto ja vahva kasvustrategia, joka on tosiaan eilen tiedotettu. Hallitus hyväksyi ja päivitti strategian. Tämä strategia on jo hankkeistettu vahvaksi hankesalkuksi, jota lähdetään nyt sitten tiiviisti johtamaan eteenpäin kohti vuotta 2030. Tosi tärkeä asia muistaa, että LapWallin kasvun edellytykset on jo luotu, eli kaikki merkittävimmät investoinnit on jo tehty tai ne tulevat valmistumaan tämän vuoden aikana. Eli puhutaan vaikka investoinneista, kattoliiketoiminnan tuotantovolyymin kasvattamiseen sekä sitten tämän Pyhännän ison tehdaslaajennuksen valmistumisesta vuoden loppuun mennessä. Kasvun edellytykset ovat siis jo kasassa. Hirmu tärkeä asia muistaa on, että LapWallin tuotteet ovat todennetusti hiilinegatiivisia. Ulkopuolisen varmentajan toimesta todennetusti, mikä tarkoittaa sitä, että kun rakentamisen säätely kiristyy, niin tällaisille hiilinegatiivisille tuotteille riittää jatkossakin varmuudella hyvin kysyntää. Sitten vielä lyhykäisesti näistä puurakentamista ja puuelementtien käyttöä tukevista markkinatrendeistä, rakentamiseen liittyen, laatuun ja kustannustehokkuuteen liittyvät vaatimukset ovat kiristyneet ja kiristyvät. Tämä tarkoittaa, että rakentaminen siirtyy työmailta yhä enemmän tehtaisiin, joissa valmistetaan esivalmistettuja elementtejä, joiden asentaminen rakennuskohteessa on sitten tehokkaampaa. Läpimenoajat lyhenevät, syntyy säästöjä ja tehokkuutta. Voi syntyä myös turvallisuutta. Asiantunteva esimerkki elementtiasennusten muodossa ja sen kokonaishyöty on merkittävä. Sitten tietysti kiristyvistä ympäristövaatimuksista, erityisesti hiilijalanjäljestä. Rakennusjätteen kierrättämisestä puhutaan paljon, ja siihen liittyy säätelyä. Esivalmistettujen elementtien käyttö vähentää kierrätettävän jätteen määrää merkittävästi. Ja toisaalta sitten nämä LapWallin elementit, kun ne ovat hiilinegatiivisia, niin ne vastaavat siihen huutoon hyvin tehokkaasti. Sitten ajatellaan, että on perinteistä puurakentamista, käytetään kokonaisuudessaan puuta ja sitten puhutaan hybridirakentamisesta, jonka suosio kasvaa ja joka tulee yleistymään vaihtoehtona tälle puurakentamiselle. Näitä puuelementtejä tullaan yhä enemmän käyttämään osana esimerkiksi teräs- ja betonirunkoista rakentamista. Sillä päästään hyviin ympäristövaikutuksiin, mutta myös yleiset elementtien käyttöön liittyvät hyödyt korostuvat siellä. Tämä laajentaa tietysti markkinapotentiaalia entisestään. Puun käyttöön rakennusmateriaalina ja sen käytön yleistymiseen on vaikutettu säännöillä jo tovin aikaa, ja esimerkiksi julkisen rakentamisen puolella on edelleen tavoitteita siihen, että puun käyttöä pitäisi pystyä lisäämään ja ympäristöseikat siellä tietysti taustalla vaikuttavat. Kestävyysasiat sitten oikeastaan mainittiin tässä jo viimeisenä. Eli kun puhutaan LapWallin elementeistä, niin siellä on taustalla katkeamaton kuivaketju materiaaleista, valmistuksesta, varastoinnista, logistiikasta ja työmaalla tapahtuvasta asentamisesta ajatellen koko ketjun varrelta. Ja kosteudenhallinta on tietysti iso rakentamisen laatuun vaikuttava tekijä, joten tällaisten esivalmistettujen elementtien käytöllä voidaan varmistua siitä, että kosteudenhallinnan asiat ovat kunnossa, ja rakentaminen näiltä osin laadukasta. Taustalla on taho, joka tosiaan vastaa huutoon, jos jotain sattuisi käymään. Mutta tässä nämä oikeastaan hyvin tiiviisti, ja nyt olisi sitten aikaa kysymyksille. Meillä on täällä henkilöitä salissa. Löytyykö kysymyksiä? Mikrofoni on siinä pöydällä, joten voit napata sen ensimmäisenä.

Tuomo Riihonen
46:13 - 50:58

Sanoo Antti Viljakainen Inderesiltä. Pari kysymystä. Ensimmäinen noista tavoitteista viiden vuoden päähän on kieltämättä pitkä matka. Niin, miten te näette tuon polun tuonne sadan miljoonan liikevaihtoon ja kannattavuustavoitteeseen? Onko se lineaarinen, eksponentiaalinen vai jonkin muun käyrän muotoinen? Erittäin hyvä kysymys. Eihän eksaktisti voi tietenkään sitä polkua tarkasti vielä kertoa, mutta jos katsoo siitä näkökulmasta, että Pyhännän investoinnin valmistuttua, milloin tehdas voi käytännössä olla täyden kapasiteetin vaiheessa, niin kyllä siitä kun ruvetaan ylös ajamaan, se ottaa puolitoista kaksi vuotta. Eli tämä tarkoittaa, että kaikki muutkin toiminnot pitää pystyä skaalaamaan. Sehän ei lähde, sillä vaikka me marraskuussa hyväksytään se tehdas, niin kun sovitulla tuotteilla ajetaan läpi ja todetaan, että se toimii sillä tavalla kuin on suunniteltu, muttaa ennen kuin se voidaan ajaa täyteen kapasiteettiin, se tarkoittaa, että meidän kaikki muutkin toiminnot pitää pystyä skaalaamaan. 27 ollaan sitten, että se voisi teoriassa olla mahdollista. Jos tarkastelemme katon puolta uudelleen, niin lämpimän katon puolella on tehty investointeja, jotka mahdollistavat keskihinnasta riippuen 45-50 miljoonan euron liikevaihdon, mikä tarkoittaa, että tarvitsemme kykyä skaalata toimintaa. Niin se toimihenkilöpuoli siellä sitten. Eli että saamme tuotua organisaatioon oikeanlaisia osaajia. Palataan siihen asiaan myöhemmin ja pohditaan, minkälaisia askeleita otetaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Totta kai siihen vaikuttaa myöskin sitten, minkälainen se markkinakysyntä on, mutta kyllä meillä on usko siihen, että pohja on katsottu ja tästä lähdetään pikkuhiljaa ainakin ylöspäin ja kuluttajaluottamus myös palaa. Ja sitten nyt on hyvä muistaa, että asuntorakentamisessa se on ollut pitkälti ulkomaisten työmaan työntekijöiden varassa näillä työmailla. Sitten kun nyt se asuntorakentaminen on historiallisen alhaisella tasolla, niin nämä työntekijäthän ovat poistuneet täältä Suomesta muualle ja suuri osa heistä ei välttämättä enää palaa, mikä tarkoittaa, että tehdasvalmisteisten tuotteiden kysyntä kasvaa. Myös näkyvissä on työmailla se, että tällaisia kovan luokan osaajia, jotka saavat rakennuksen alusta lähtien pystyyn, on entistä vähemmän. Eli sitäkin kautta se tukee kysyntää, että voimme perustuksen päältä rakentaa elementtitalon säältä suojaan. Eli monet tällaiset trendit tukevat kehitystä. Totta kai myös nämä megatrendit, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja vastaaviin, tukevat sitä. Mutta emme pysty vielä tässä vaiheessa tarkkaa polkua kertomaan. Mutta niin kuin tuotiin esille, meillä on fasiliteetit olemassa siihen, ja kysymys on sitten tuotteesta, johtamisesta ja merkittävästi siitä, millä tavalla tämä potentiaali saadaan hallitusti hyödynnettyä. Pitkä vastaus kysymykseen. Mutta joo, kiitoksia tästä. Jos oletetaan, että saavutatte 100 miljoonan liikevaihdon vuonna 2030, niin mitkä tekijät määräävät sen, että onko kannattavuus 15 % vai 20 %? Kyllähän siitä pitkälti puhutaan. Itsenäisesti toimivan tehtaan perusta on tuote, eli on tärkeää saada tehtaisiin sellaista tuotetta, mitä niihin pitää saada. Eli se tulee sieltä niin kuin se on se keskeinen ajuri siellä. Ja viimeisenä sitten tuosta asuntomarkkinasta, kun noilla asunto-rahastoilla on ollut ongelmia tässä viime aikoina, joiden voisi ajatella hidastavan uudisrakentamisen toipumista ainakin kerrostalopuolella. Näetkö riskin, että kyseiset ongelmat vaikuttaisivat myös matalan rakentamisen sektoriin? No minä en sitä sillä tavalla näe, koska jos lähdetään ihan matalan rakentamisen puolelta katsomaan. Tämmöisistä paritaloista, omakotitaloista ja vastaavista. Siellä rahoitusinstrumenttia ei ole. Toki rivitaloissa on tuota vastaavanlaista, mutta siellä toimii selkeästi erilainen kohderyhmä, ja sehän voi muuttaa koko markkinoiden asuntorakentamisen rahoituskuviota entistä enemmän. Siitä on myöskin puhuttu isoista riskeistä. Siitä, että jos asunto-osakeyhtiössä on hyvin paljon omistajia, jotka omistavat useita asuntoja. Tai jos on sellainen omistaja, joka omistaa hyvin paljon asuntoja, siinäkin on iso riski. Ja sitten entistä enemmän se on tullut esille. Sitten se, että kaikki vastaavat yhteisvastuullisesti koko taloyhtiölainoista, niin näissä ollaan aika herkkänä siellä. Mutta en usko, että se ulottuisi matalaan rakentamiseen. Sehän voi näkyä siellä jopa positiivisena asiana.

Unknown 1
51:05 - 51:35

Tommi Saarinen Inderesiltä puhuitte, että kattoelementtien kysyntä oli H1:llä eli ensimmäisellä vuosipuoliskolla hyvää, kun taas jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kysyntä jonkin verran yskähteli. Niin, mikä teidän tuntuma siihen markkinaan on, että oliko joitain tiettyjä tietynlaisia hankkeita, jotka sitten eivät enää lähteneet loppuvuonna, vai mikä osa markkinasta siellä sitten painosti kysyntää jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.

Tuomo Riihonen
51:35 - 52:16

Joo, mehän lämmitetään. Kattoa käytetään ihan pääosin hallimaisissa rakennuksissa, ja se soveltuu sekä liikerakentamiseen että teolliseen rakentamiseen molemmilla osapuolilla. Niin tuota osa-alueilla hankkeita ei lähtenyt käyntiin. Siellä peruttiin jopa tiettyjä hankkeita. Ne eivät käynnistyneet ollenkaan, eli sinne kertyi projektikantaa, mutta hankkeet eivät kuitenkaan startanneet. Varmaankin talouden yleinen epävarmuus vaikuttaa. Se näkyy molemmilla sektoreilla, että kuten kerroin, tammikuu vuoden alusta on näyttänyt jo positiivisemmalta, ja aika näyttää, millä tavalla tilauksia alkaa tulla sisään tulevien kuukausien aikana.

Unknown 1
52:19 - 52:21

Tämä on linjoilla seuraavana varmaan hyvin kysymyksiä.

Sanna Räsänen
52:22 - 52:37

Selvä, kiitoksia. Joo, siirrytään sitten chatin kautta tulleisiin kysymyksiin ja ihan ensimmäisenä tähän uuteen strategiapäivitykseen liittyen. Strategiassa ei ole mainintaa pyrkimyksistä ulkomaille. Niin mistä tämä johtuu?

Tuomo Riihonen
52:38 - 56:10

LapWall aloitti vientitoiminnan vuonna 2013 ja kohdemaa oli Ruotsi. Meillä on vientiä Ruotsiin, Saksaan, Norjaan, ja sitten yksittäinen kohde myös Ukrainaan sekä kuparikaivokselle. Ja sittenhän me ajattelimme, että laitetaan tämä vienti oikein isosti käyntiin ja rakennetaan Ruotsiin tehdas. Ja siis meillä oli suoraa vientitoimintaa sitä aikaisemmin Suomesta ihan pienellä volyymilla. Ihan hyviä kokemuksia. Ja sitten kun me lähdettiin tosiaan, että nyt laitetaan tämä homma isolle ja kaikki muut toiminnot ovat sen ruotsalaisen organisaation johtamana sillä tavalla, että elementit tehdään aluksi Suomessa ja sen jälkeen tehdas rakennetaan sinne Gagnefin kuntaan. Paikkakin oli katsottu, josta sitten ruvetaan Ruotsin ja Norjan markkinoille menemään, ja isot oppirahat maksettiin lyhyesti. Oikeastaan voisi sanoa, että meillä kontrolli petti ja lähdettiin liian aikaisin siihen vientitoimintaan. Ja se, mitä siitä opittiin, on se, miten esimerkiksi. Ruotsin ja Norjan markkinoilla pitää toimia. Se tuli kalliiksi, mutta me tiedämme nyt, miten heidän pitää toimia. Niin lyhyesti sanottuna. Se tarkoittaa sitä, että pelkkä tavarantoimitus, sataprosenttinen ennakkomaksu eli ei asennusta. Asennuskonsultaatiota voidaan tehdä. Ja sitähän tehtiin. Tukholma oli iso kerrostalohanke, jossa oli erittäin hyvä kate. Siinä meillä kuitenkin on haasteena, että kun projektiliiketoimintaa ja -kohteita viedään vientiin, se on äärimmäisen raskasta, erityisesti yksittäisten kohteiden osalta. Jos ajatellaan, että pitää tehdä sitä tilauskohtaista suunnittelua, niin se on raskasta hommaa, ja meillä ei organisaatiossa tällä hetkellä ole siihen tarvittavia resursseja. Ei sellaisia resursseja ole siihen. Eli mehän voisimme tehdä yksittäisiä kohteita, mutta ehkä sitä ei pidetä järkevänä. Eli siinä on kaksi asiaa, joiden avulla voidaan vientiin mennä. Toinen vaihtoehto on se, että löydämme asiakkaan, joka tekisi kanssamme vuosisopimuksen ja ostaisi meiltä tasaisesti esimerkiksi omakoti- tai rivitaloelementtejä. Ja saataisiin prosessi kehitettyä hyvin tehokkaaksi. Toinen asia, josta on sivumennen puhuttu, on se, että voisimme kehittää sellaisen tuotteen, jota voi valmistaa varastoon ilman korvamerkintää. Eli se ei vaatisi projektikohtaista suunnittelua. Se on vielä kaukainen ajatus. Toki me teemme töitä sen eteen ja haemme. Ja voisi olla täysin mahdollista se, että meillä joskus on sellainen tuote. On myös hyvä huomioida. Sitten semmoinen, että tuossa ratifioinnissa ei puhuta enää pelkästään puuelementeistä. Se ei tarkoita sitä, että me lähdemme betonielementtimarkkinoille, ei missään tapauksessa. Se tarkoittaa sitä, että me tutkitaan erilaisten raaka-aineiden käyttöä puurakenteissa. Elementeissä tarkoitetaan terästä, komposiittimateriaaleja ja vastaavia, joita meidän tulee tutkia. Ja siinä on sitten yhtenä ajurina myös luonnonvarojen kierrätettävyys eli se, että voisi käyttää raaka-aineita, jotka kiertävät useamman kerran tuotteissa, ja tälle puolelle tehdään myös töitä. Sitten meillä on ajatuksena tämän viennin osalta vielä se, että levennetään hartioita täällä ensin, hiotaan tämä konsepti ja toimintamalli ja se tarkoittaa, että tämän strategiakauden loppupuolella ruvetaan selvittämään ja tekemään jo töitä. Sitten siihen, että missä me voisimme vientimarkkinoilla mahdollisesti toimia, mutta kerromme siitä myöhemmin lisää. Eli aktiivisesti ei ole tarkoitus lähteä vientiin tässä lähivuosien aikana.

Sanna Räsänen
56:13 - 56:22

Jos pari napakkaa kysymystä vielä ehditään kilpailukenttää koskien, onko kilpailukentässä tapahtunut muutoksia viimeisten kuukausien tai vuoden aikana?

Tuomo Riihonen
56:23 - 57:11

No joo, vastaan siihen vähän laajemmin myös, että meillä on kahdenlaisia kilpailijoita. Eli tarkoittaa sitä, millä tavalla me itse seuraamme asioita, eli että jos joku toimija tai markkinoija tulee markkinoille ja kilpailee siten, että pystyy myymään vain halvemmalla hinnalla. Meille kiinnostavampi juttu on sitten se, että onko markkinoille tulossa joku toimija, joka laittaa siihen vaikka 20-30 miljoonaa euroa rahaa ja pystyy aidosti rakentamaan vaikka tehtaat ja kokonaisuuden sillä tavalla, että se aidosti kilpailee meidän kanssa. Sitten myöskään omakustannushinnalla toimivia tällaisia ei ainakaan tällä hetkellä markkinoilla ole näkyvissä. Toki siellä kilpailua on, mutta iso kuva on se, että meidän kilpailijat saavat kauppaa vain halvemmalla hinnalla ja LapWall on se ykkösvaihtoehto meidän asiakkaille.

Jarmo Pekkarinen
57:12 - 57:46

Toivoisin voivani jatkaa meidän suoriin kilpailijoihin, jotka ovat pienempiä toimijoita. Niin oikeastaan tuosta mitä Jarmo sanoi, niin siihen vielä lisäyksenä, että siellä nähdään, että kyllä se on vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa, jolloin se tietysti suoraan kertoo siitä, että samalla konseptilla ei ole kauhean houkuttelevaa uudelle toimijalle tulla mukaan, jos ei pysty investoimaan merkittäviä summia, että se on se realismi siellä. Kun näitä suorien kilpailijoiden tuloksia käydään läpi ja analysoidaan kilpailutilannetta.

Sanna Räsänen
57:47 - 57:54

Kiitos! Ja vielä viimeinen kysymys kuuluu, miten LapWall aikoo jatkossa investoida kasvuun, jos se jakaa osinkoja noin hövelisti?

Tuomo Riihonen
57:55 - 58:32

No, mä voisin vaikka aloittaa, ja talousjohtaja voi jatkaa siitä. Mutta niin kuin Tuomo toi omassa esityksessään esille, niin alhaiset velkaantumisasteet olivat edelleen merkittäviä. Velkaantumisaste on erittäin alhainen edelleen eli tase on niin sanotusti kunnossa. Ja nyt jos mietitään tuota investoinnin rahoitustakin, niin siinä on toki kolme elementtiä: yksi on lainarahaa. Mehän oltaisiin käytännössä velattomia ilman tätä investointia. Korosta velkaa ei olisi. Sitten on tietenkin investointituki siinä, mutta myös tulorahoitus. Ja tuota nähdään se, että tästä investoinnista huolimatta meillä on kyllä hyvä kyvykkyys maksaa osinkoja. Tuomo voi täydentää.

Jarmo Pekkarinen
58:32 - 59:22

Ehkä sitä korostaisi, että vahvan tuloksentekokyvyn lisäksi ja hyvän käyttöpääoman hallinnan ansiosta, olemme miettineet rahoitusratkaisut erittäin tarkasti. Siinä vaiheessa, kun ratkaisuja on tehty, se mahdollistaa myös hyvän osingonmaksun ilman, että lainojen lyhennykset rasittavat. Esimerkiksi sitten, yhdessäkään vaiheessa lainojen lyhennykset eivät ahdista niin paljon, että se estäisi osingonjaon. On tärkeää, että taloudellinen päätöksenteko tukee osingonjakoa. Toisaalta näemme myös sen, että jos mennään vuosia eteenpäin, Jos tulee merkittävämpiä hankkeita, toimimme niin hyvällä pohjalla perusliiketoiminnan suhteen, että uskomme pystyvämme tekemään uusia rahoituksellisia ratkaisuja, joten ylisuurta kassaa ei kannata pitää.

Tuomo Riihonen
59:22 - 59:32

Tuossa vielä tarkennuksena voi sanoa sen, että meidän lainanhoitokustannukset lyhennys + korot ovat noin 100 000 euroa kuukaudessa, että sillä tasolla ollaan.

Sanna Räsänen
59:33 - 60:05

Kiitoksia ja kiitoksia yleisölle paikalla olleille! Olette seuranneet tätä lähetystä ja tiedoksi, että LapWallin sijoittajasivut on hiljattain uudistettu ja löytyvät osoitteesta sijoittajat.lapwall.fi. Kannattaa käydä tutustumassa! Yhtiökokous on maaliskuussa ja tehdasvierailulle halukkaat voivat ilmoittautua myös henkilökohtaisesti minulle ja ruvetaan järjestelemään. Mutta pistetään tämä lähetys nyt pakettiin. Kiitoksia kaikille, kiitos ja ihanaa päivänjatkoa!

Jarmo Pekkarinen
60:05 - 60:07

Hei hei!

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…