Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hei vaan kaikkia, lämpimästi tervetuloa tämän webcastin äärelle! Tänään meillä on päivän puheenaiheena LapWallin tulos tilikaudelta 2025. Ja perinteiseen tapaan sen teille esittelee LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen sekä talousjohtaja Tuomo Riihonen. Tämän tilaisuuden lopuksi on varattu aikaa teidän yleisön kysymyksille, joten niitä voi jättää jo tässä. Puheenvuorojeni aikana siihen ruudun alla näkyvään laatikkoon. Pidemmittä puheitta siirrän puheenvuoron Jarmolle. Ole hyvä.
Hyvää päivää kaikille ja lämpimästi tervetuloa tämän esityksen äärelle. Ja tuossa näkyy taustakuva tuosta uudesta tehtaasta. Siinä on seinäelementtilinja, joka näkyy taustalla. Ja Pyhännältä tätä esitystä sitten pidetään. Meillähän on otsikko tässä esityksessäkin: kilpailukyvyn vahvistamisen vuosi ja heikossa markkinassa hyvät valmiudet kannattavaan kasvuun. Markkinatilannehan kuluvana vuonna 2025 oli kohtuullisen haastava ja odotuksista huolimatta markkina ei lähtenyt nousuun. Toki se oli kaksijakoinen markkina. Alkuvuosi oli kaksijakoinen, mutta vuoden edetessä loppuvuonna markkinatilanne kehittyi selkeästi parempaan suuntaan, ja nyt käymme tässä esityksessä läpi tilikauden 2025. Käydään lyhyesti läpi vuotta ja yhtiön strategiaa. Käydään läpi, miltä vuosi 2026 näyttää. Sitten tämä LapWallin historian suurin investointi Pyhännälle. Tehdas numero kolmonen. Miten tämä investointi on edistynyt ja miten sitä tullaan edistämään? Sitten on tuossa muutamia esimerkkejä elementtien käytöstä rakentamisessa, ja taloudellisen katsauksen pitää talousjohtaja Tuomo Riihonen. Meillähän liikevaihto kasvoi noin 3,6 prosenttia edellisvuodesta, vajaat 45 miljoonaa euroa. Liikevaihto. Osakekohtainen tulos neljä senttiä. Siinä laskua edellisvuoteen 10 senttiä. Sitten tämä liikevoitto ilman liikearvon poistoja oli 3,8 miljoonaa euroa, edellisvuonna 5,1 miljoonaa euroa, ja henkilökuntaa tilikauden lopussa oli noin 127. Se mistä tämä liikevaihto sitten muodostuu, niin sehän tulee meillä sekä seinä- että kattoelementtiliiketoiminnasta. Jos tarkastellaan sitä kokonaiskuvaa, niin meidän myyntikate laski 4,8 prosenttiyksikköä. Tarkoittaa noin 1,7 miljoonaa euroa. Raaka-ainekustannuksethan meillä on yleensä se suurin kustannuserä. Siinä tuli kasvua edellisvuoteen 3,2 prosenttiyksikköä. Ja sitten nämä operointikulut eli muuttuvat henkilöstökulut ja ulkopuoliset palvelut, mitä ostettiin, niin siinä oli 1,1 prosenttiyksikköä sitten kasvua. Ja sitten jos tarkastelee tuota vähän niin kuin tuloslaskelmaa alaspäin, niin käyttökate laski sen puolitoista miljoonaa euroa ja kiinteät kulut pysyivät suurin piirtein samalla tasolla, laskien 0,2 miljoonaa euroa. Sitten siinä kokonaisuutena se, miten tämä sitten jakaantuu pääosin tuoteryhmittäin ja Pyhännän. Yksikön liikevaihto kasvoi reilu 20 prosenttia. Ja myös käyttökate-eurot kasvoivat puoli miljoonaa euroa. Kattoelementtiliiketoiminnan liikevaihtohan laski miinus seitsemän prosenttia ja käyttökateeurot laskivat reilu 2 miljoonaa euroa. Sieltä se kokonaisuus sitten muodostuu. Ja sitten tuo katto. Lämpimien kattoelementtien kysyntä pysyy kohtuullisen heikolla tasolla, jos myyntivolyymi olisi vastannut edellisvuoden tasoa, luvut olisivat olleet hyvinkin erinäköiset. Sitten kun katsotaan tuosta eteenpäin tilauskannan kehitystä, meidän tilauskantahan kasvoi tuonne Q3:n loppuun hyvin mukavasti. Oltiin siellä reilussa 20 miljoonassa eurossa, kun Q4:llä sisääntulevien tilausten määrä sitten laski. Uusia tilauksia kertyi noin seitsemän miljoonaa euroa, ja tilauskanta on nyt reilussa 14 miljoonassa eurossa. Mikä siinä on positiivista, on kuitenkin korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Meidän tarjouskanta vajaa 60 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna se oli 65 miljoonaa euroa. Ja jos tarkastelee Q4:n lukuja lyhyesti, niin siinä oli 12,7 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna se oli 11,7 miljoonaa euroa. Tuosta kun mennään sitten eteenpäin, niin minkälaisia näkymiä meillä sitten on vuoden alusta? Ensimmäinen kuukausi on eletty ja päästy sitten hyvin vauhtiin. Niin meillä on edelleen. Tarjouskanta on hyvin vahva ja siellä on projekteja, mistä voidaan tehdä kauppaa. Toki edelleenkin tilanne on jatkunut semmoisena, että mitään tämmöistä vahvaa tilausten sisääntuloa vielä ei ole tullut. Toki nyt helmikuussa sitten on tilanne lähtenyt kääntymään selkeästi parempaan suuntaan. Katsotaan rakentamisen kokonaislukuja. Me tarkastellaan sitä, niin ei siellä kovaa nousua ole ollut. Se, että Lapissa rakennetaan vilkkaasti lomarakentamista, on positiivinen asia, ja Etelä-Suomessa on tällä hetkellä kohtuullisen hiljaista. Valtiovalta pystyy varmasti aika vähän tässä tilanteessa tekemään sille, että nyt on äärimmäisen tärkeää, että ihmisten ostovoimaan pystyttäisiin tekemään muutoksia ja myöskin se, että ihmisten luottamus talouteen palautuu ja sitä kautta myös sitten lähtisi rakentamisen kysyntä kasvuun. Isossa kuvassa. Kerrotaan, että asuntorakentaminen, kerrostalon rakentaminen. Siellä joitakin hankkeita käynnistyy, mutta ei taas sitten ole näkyvissä, että isoissa määrin projekteja olisi käynnistymässä. LapWallin tilannehan on siinä mielessä positiivinen, että meillä ollaan mukana kaikilla rakentamisen sektoreilla. Meillähän tuotteita toimitetaan sekä liikerakentamiseen, teolliseen rakentamiseen, julkiseen rakentamiseen, asuntorakentamiseen ja niin edelleen. Sieltä löytyy niitä useita tukijalkoja. Tyypillisesti meillä liikevaihto on jakaantunut siten, että kattoelementeistä tulee noin 60–70 % kokonaisliikevaihdosta ja loput sitten seinäelementtipuolelta, ja sielläkin seinäelementtien volyymia on saatu kasvatettua merkittävästi myös muualle kuin asuntorakentamiseen. Tässähän vielä näkyy sitä markkinaa kuitenkin pienenä positiivisena merkkinä se, että perheasuntoja ja isompia kohteita on. Asuntojen kysyntä on lähtenyt kasvuun, ja siellä on sitten selkeästi projekteja käynnissä tehtaiden käyntiasteista. Pyhännän tehdas käy kahdessa vuorossa hyvällä volyymilla. Siinä on sitten kysyntää ja tilauskantaa sillä, että pystytään pyörittämään sitä ihan hyvällä volyymilla. Pälkäneen ja Vetelin tehtaat ovat yhdessä vuorossa, ja LapWall Oyj:llä oli historiansa ensimmäistä kertaa tällainen tilanne. Ensimmäisen kerran on tilanne se, että Pälkäneen tehdas on otettu yhteen vuoroon, kun taas vuodesta 2007 lähtien se on aikaisemmin ollut kahdessa vuorossa. Toki siinäkin tavoitteena on, että joko Vetelin tai Pälkäneen tehdas saataisiin tässä sitten myöhemmin kahteen vuoroon. LapWallhan päivitti strategiaa vuonna 2024. Ja meillähän tavoitteena on 2030 vuoteen mennessä kasvattaa liikevaihto 100 M€:oon ja saavuttaa 20 %:n EBITA. Tämä on tavoitetaso, ja olemme tehneet toimenpiteitä. Tämä Pyhännän tehdasinvestointi mahdollistaa sen, että meillä valmistuu fasiliteetit siihen, että pystymme tämän liikevaihtotason saavuttamaan. Se mikä myöskin on äärimmäisen positiivista, niin meillä on potentiaalia valtavasti parantaa meidän kustannustehokkuutta. Sehän lähtee materiaalien käytön tehokkuuden parantamisesta ja sitten myös se operaatio sieltä tilauksesta aina toimitukseen asti. Eli siellä on tunnistettu iso potentiaali, minkä eteen me nyt voimakkaasti myöskin tehdään töitä sekä tuotepuolella että toiminnankehityspuolella. Tämä on yksi isoimmista ja tärkeimmistä hankkeista tänä vuonna, ja sen tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen eli omakustannushinnan merkittävä laskeminen. Siihen tehdään sitten voimakkaasti töitä. Totta kai sitä edesauttaa myöskin investoinnit, jota kautta pystytään tiputtamaan kustannustehokkuutta eli osavalmistuksen ja kokoonpanon kustannuksia. Mutta totta kai äärimmäisen merkittävässä roolissa ovat sitten siellä olevat tuotteet ja niissä käytettävien raaka-aineiden määrä. Saadaan tuotteet sellaisiksi, että ne menevät mahdollisimman hyvin prosessissa läpi ja asiakkaat saavat niille hyvän merkittävän lisäarvon. Digitalisaatiota ollaan hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen. Viedään asioita sillä tavalla eteenpäin, että pystytään kehittämään työvaiheita. Tekemistä tehostetaan, nopeutetaan ja myös automatisoidaan. Tekoälyäkin käytetään. Sitten sillä tavalla pääosin, että se on integroitunut tuonne meidän olemassa oleviin järjestelmiin, jota kautta siitä saadaan paras mahdollinen hyöty. Meillä on kolme keskeistä pointtia. Jos sen kiteyttäisi tälle vuodelle, niin yksi niistä on tämä tuoteratkaisuportfolio, joka pitää saada sellaiseksi, että sillä saavutetaan maailmanluokan kustannustehokkuus. Ja sitten se, että se meidän tuotteiden käytön laajentaminen rakentamisessa. Toinen asia on tämä meidän myynti. Eli pystytään saamaan riittävän suuri volyymi ja oikea hinta sieltä markkinoilta. Se on aivan ratkaisevassa roolissa, että pystytään sitä asiaa viemään sieltä sitten eteenpäin. Sitten kolmantena asiana on tämä, että me pystytään Pyhännän tehdas saamaan ja muutkin kustannustehokkuutta parantamaan sille tasolle, mitä me sillä ollaan tavoiteltu. Näiden kaikkien eteen tehdään voimakkaasti koko ajan töitä. LapWallilla me puhutaan tämmöisestä LapWall Production Systemistä eli LPS:stä. Se on meidän toimintaa ohjaava viitekehys, jonka kaiken keskiössä on asiakas. Kun mietitään tätä meidän tahtituotantoa, vahvasti määritelty tässä uudessakin tehtaassa. Tahtiaika, johonka meidän pitää pystyä pääsemään eri kokoonpanolinjoilla ja totta kai myöskin osavalmistuksessa. Se mikä on positiivista, niin tässä Pyhännän investoinnissa. Palataan siihen myöhemmin tarkemmin. Niin tällä Kattoelementtien eli järjestelmätuotteiden kokoonpanolinjalla ollaan jo päästy lähes investoinnissa asetettuun tahtiaikatavoitteeseen. Mikäli tahtiaikaa sieltä kiristetään, niin meidän tavoite on vuoden loppuun mennessä pystyä neloslinjalla alentamaan tahtiaikaa 30 prosentilla. Ja sehän tarkoittaa kääntäen sitten sitä, että läpivirtaus kasvaa puolitoistakertaiseksi. Eli se on valtavan iso asia siellä taustalla – Tahtituotannon lisäksi yhteiset periaatteet. Niin kuin olen tuonut esille, niin meillä fasiliteetit valmistuvat. Ja mistä se sitten on kysymys, että pystytäänkö me sitten fasiliteettien tuoteratkaisuportfolion myötä tulevaa potentiaalia hyödyntämään? Se on johtamisesta. Pystynkö minä joukkueena ja osaanko minä joukkoineen johtaa sillä tavalla tätä yhtiötä, että siellä oleva potentiaali pystytään hyödyntämään täysimääräisesti? Me edellisvuotenakin panostimme aivan valtavasti yhtiön toiminnan ja tuotekehitykseen. Eli tarkoittaa sitä, että meille kun tämä markkina jossakin vaiheessa kuitenkin lähtee, niin on hyvät valmiudet sitten siinä siihen markkinaan pystyä vastaamaan. Korkea käytettävyys totta kai koneilla ja laitteilla on myös tärkeää. Se toimii suunnitellusti, eli se häiriöväli on mahdollisimman pieni ja puhutaan sitten ppm-tasoista ja vastaavista. Eli miten paljon virheellisiä osia se linja pystyy sietämään ja kestämään sieltä. Laatu ja jatkuva parantaminen. Puhutaan myös tämmöisestä jatkuvan parantamisen kulttuurimuutoksesta. Eli tarkoittaa sitä, että johtamisessa pyritään siirtymään askel kerrallaan siihen, että on tämmöinen jatkuvan parantamisen toimintamalli, mikä tarkoittaa sitä, että meidän tuotteissa ja toiminnassa se oleva kehityspotentiaali eli sillä ei ole ääriä eikä laitaa, kun se koko organisaatio saadaan oikeanlaiseen johtamiseen mukaan, niin sieltä sitten myöskin sitä kustannushyötyä jatkuvasti saadaan irrotettua. Tämä tosiaan tämä investointi varmasti kiinnostaa hyvin laajalti. Tässä on noin vajaa 20 miljoonan euron investointi, jota ollaan toteuttamassa rakenteissa. Meillä valmistui viime keväänä kone, ja laiteasennukset ovat alkaneet sen jälkeen, ja tämä hommahan on edennyt sillä tavalla, että kattoelementtien kokoonpanolinja saatiin asennettua tavoitteiden mukaisesti jopa vähän aikaisemmin, sillä on ajettu tuotantoa jo useampi kuukausi yhdessä vuorossa. Ja sitten se vanha tapa tehdä manuaalisesti on lopetettu, eli olemme pystyneet tällä korvaamaan sen ja pääsemään jo eri tasolle kokoonpanon osalta. Sitten meillä toisena kokoonpanolinjana on seinäelementtien kokoonpanolinja, jonka ylösajo on alkanut helmikuun alusta. Ollaan alkuperäisestä aikataulusta kuukausi myöhässä. Kone- ja laitetoimittaja ei pysynyt siinä aikataulussa. Se mikä on positiivista, niin siinä on ajettu jo 4,5 metriä korkea kohde läpi ja se pystytään toimittamaan asiakkaalle. Eli ajetaan askel kerrallaan sitä tuotantoa läpi ja testataan toimintoja sekä kehitetään niitä ratkaisuita ja menetelmiä siinä. Ja sitä ylösajohan tulee kestämään sitten kaiken kaikkiaan useamman kuukauden. Etenkin se on varsin massiivinen ja ottaa oman aikansa ennen kuin se kaikilta osin saadaan sitten toimimaan. Se mikä on positiivista, jos hakee positiivista näkökulmaa, on se, että jos kysyntä markkinoilla olisi ollut niin kova, että tuo linja olisi myyty nousuun ja täyteen, niin me oltaisiin suorastaan kusessa, mutta nyt voidaan rauhassa ajaa tätä nykyistä meidän kokoonpanolinjan ykköstä tuolla läpi, ja sitten kun tämä linja saadaan testiryhmillä ja näillä toimimaan kaikilta osin niin hyvin, niin sittenhän me siirretään se tuotanto tälle uudelle kokoonpanolinjalle. Sitten tässä on. Merkittävänä asiana tämä osavalmistuslinja, joka myöhästyy merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmasta. Se johtuu toimittajana olevista vaikeuksista ja siitä, että heidän aikaisemmat projektinsa ovat vaatineet heidän resurssejaan. Sitä kautta myöhästyy meidän tämä toimitus. Se linja tulee olemaan meillä täällä. Se linja on ollut kasattuna toimittajalla jo joulukuun alussa, mutta heillä ei ole ollut riittävästi testiresursseja siihen, jotta he olisivat saaneet linjan testattua. Tämä linjan asennus alkaa meille tänne Pyhännälle kahden viikon päästä, ja ne, jotka ovat tulleet yhtiökokouksen paikalle, näkevät tämän tehdaskokonaisuuden. Koneet ja laitteet ovat kaiken kaikkiaan asennettu kokonaisuudessaan. Toki tämän osavalmistuslinjan ylösajo ja testaus kestää. Kestää oman aikansa. Tämähän tarkoittaa kokonaisuutena sitä, että tästä uudesta tehtaasta saatava hyöty siirtyy pääosin H kakkoselle. Mutta kokonaisuutena kuitenkin tehdashanke etenee askel kerrallaan eteenpäin, eikä ole näkyvissä mitään syytä, etteikö tehdasta saataisi toimimaan suunnitellulla tavalla. Se ottaa vain sitten vähän enemmän aikaa siinä. Sinänsä harmillista, että näin pääsi käymään. Sitten jos katsotaan meidän elementtien käyttöä rakentamisessa. Ollaan rukattu muutamia referenssikohteita. Katsotaan näitä siellä aina läpi. Tässä nämä perustekijät mitä on, niin totta kai on pienempi hiilijalanjälki siellä. Kuivaketjuhallinta, työturvallisuusasiat ja kosteudenhallintaan liittyvät ketjut siellä, niin ne ovat niitä tekijöitä, jotka edesauttavat meidän elementtien käyttöä rakentamisessa. Totta kai myös sitten kun Suomesta on lähtenyt työvoimaa hyvin voimakkaasti pois täältä, niin siinä vaiheessa kun rakentaminen lähtee uudestaan nousuun, niin tehdasvalmisteisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan hyvinkin voimakkaasti. Meillä on yli 50 konfiguroitavaa vakiotuotetta, eli tarkoittaa sitä, että meidän tuotteen liitos ja detaljit ovat vakiot ja sitten sen elementin mitat x y suunnassa pystyvät muuttumaan ja aukkojen paikat myös, mutta entistä enemmän me vakioidaan tuotteitamme entistä pienemmällä nimikemäärällä. Niitä valmistetaan ja sitä kautta sitä hallittavuutta ja kannattavuutta voidaan sitten parantaa. Asiakasarvo syntyy tästä. LapWallin koko kokonaisratkaisusta eli tuoteratkaisuportfoliosta, ja LapWallhan toimittaa asiakkaalle meidän vakiotuotteessa konfiguroidut osat ja pystyy myöskin sitten asentamaan. Kattoelementtejä asennetaan kaikkiin kohteisiin ja seinäelementtejä noin puolet tällä hetkellä. Menestyvällä yrityksellä on tyytyväinen henkilökunta ja tyytyväiset asiakkaat. Me teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että asiakas maksaa laskunsa mielellään. Jos se näin ei olisi, niin tällä yhtälöllä ei olisi tulevaisuutta. On monesti jo sanottu, että pienen marginaalin kanssa ei pitkälle pötki. Niin näinhän se. Se on ihan totta siellä, että on haastavaa hakea markkinoilta se oikea markkinahinta ja se volyymi samanaikaisesti kuin markkinakysyntä on tällä tasolla. Me ollaan jouduttu, kun lukuja katsottiin, myös puolustamaan sitä, että me saadaan riittävä volyymi, ja se näkyy sitten myös meidän katemarginaaleissamme. Asiakkaat ovat katsoneet LapWallin luotettavaksi, laadukkaaksi ja tehokkaaksi. Meillä on aina ollut periaate, että meillä on yhdet puheet. Mitä sanotaan, se myös pidetään, ja se on se kantava voima meidän tässä koko toiminnassa, ja halutaan myös siten, että missään vaiheessa kukaan ei pysty sanomaan sitä, että LapWall ei olisi toiminut. Ollaan sitten sovittu. Noin puolet vastaajista arvioi LapWallin toiminnan kilpailijoita laadukkaammaksi ja 30 prosenttia arvioi, että nykyiset hankinnat tulee kasvamaan. tästä nykytasosta eli kolmasosan siitä. Nyt on toki muistettava se, että meidän asiakkaat ja rakennusliikkeet ovat äärimmäisen tiukassa markkinatilanteessa erittäin isoissa haasteissa, ja se näkyy varmasti myös täällä. Mutta mikä tuossa on myös todella hyvä, niin 90 prosenttia vastaajista valitsisi LapWallin uudelleen toimittajaksi, ja tämä on semmoinen, että se sydäntä lämmittää. Tällainen tieto siellä ja koitamme aina tehdä kaikkemme sen eteen, että asiakas on tyytyväinen ja toteaa, että hän sai vähintäänkin sen mitä hänelle sitten luvattiin. Merkittävä asia LapWallille oli myös tämä datakeskusmarkkinaan pääseminen. Me saatiin pää auki Kajaanin datakeskukseen ja sinne tuli tämä LapWall Premium Roof -tuote. Se on kehitetty vaativiin datakeskusprojektien tarpeisiin. Tälläkin hetkellä keskustellaan useammista hankkeista ja uskoisin, että tullaan pääsemään myös sitten useisiin uusiin kohteisiin mukaan. Kerrotaan niistä sitten siinä vaiheessa, kun niistä pystytään kertomaan ja tuomaan lisää tietoa. Näissä kohteissa on erittäin poikkeuksellisia vaatimuksia muun muassa rakenteiden kantavuuden ja paloturvallisuuden osalta. Myös ulkomaiset vakuutusyhtiöt asettavat sinne omia vaatimuksia. Meillähän tämä ensimmäinen kohde tosiaan valmistuu jo tuonne Kajaaniin aikataulussa ja asiakas oli sitten äärimmäisen tyytyväinen YIT, ja siellä STX oli sitten taustalla, joka sitten kohteen sinne teetätti. Tässä näkyy muutamia meidän referenssikohteita. Tässä on Willa Amanda -kohde. Tämä on 10-kerroksinen. Tämmöinen kohde ja valmistui vuonna 2025. Ja siinä sitten ulkoseinävalinnassa vertailtiin seitsemää eri toteutustapaa ja valittiin puinen ulkoseinäelementti kokonaistehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Sille tehtiin aitoa vertailua, mikä on kaikista tehokkain. Ja tuossa näkyy sitten, että ulkoseinäpinnassa on tuollainen tiili. Varsin hyvännäköinen kohde kokonaisuutena. Sehän mahdollistaa myös. Kuuluuko tuo puurakenteen ulkoiseen elementtiin? Siihen voi laittaa eri pintamateriaaleja. Voidaan käyttää tiiliä, puuta, peltiä ja aurinkopaneelia ja niin edelleen. Ja mikä meillä merkittävää, sitten vuodesta 2019 lähtien LapWall on pystynyt laskemaan sen eloperäisen hiilen määrän, joka sitoutuu tähän toimitettuun tuotteeseen. Ja se ulkopuolisen tahon toiminta myös verifioi tämän asian. Jääkärikankaan monitoimitalo. Varsin massiivinen iso hanke, ja tässä taisi olla parikymmentä tuhatta neliötä. Mitä meni tähän tavaraan? Ja tämähän tapahtui tosiaan, sillä tässä on betonirunko. Työmaalla tehdään ensin se luurangoksi ja sen jälkeen vuorataan elementeillä. Ja elementtien käytön etuna on se, että rakennuksen vaippa saadaan hyvin nopeasti umpeen ja säältä suojaan. Lämmitys sisälle päälle ja sitten betonirakenteet saadaan nopeammin kuivumaan. Tässä kohteessa asiakkaana oli Rakennusteho. Sitten puheenvuoron saa talousjohtaja Tuomo Riihonen. Kiitos Jarmo ja hyvää iltapäivää minunkin puolesta!
Käydään läpi muutaman kalvon tiimoilta lukujen valossa tilikausi 2025. Ja sitten taloudellisen katsauksen jälkeen. Niin, ja jää vielä aikaa kysymyksille ja keskusteluille. Pahoittelut. Pieniä teknisiä haasteita. Pystytkö Sanna sieltä vaikka ottamaan tuon seuraavan kalvon? En ainakaan tässä itselleni näy. No niin, hyvä, nyt saatiin siihen näkyviin. Eli kun katselmoidaan tilikausi 2025 avainlukujen valossa. Jos ensimmäisenä keskitytään tuohon viimeiseen kvartaaliin, joka oli meille viime vuoden kvartaaleista liikevaihdollisesti selkeästi paras, saavuttaen 13,4 miljoonaa euroa ja kasvua lähes kolme miljoonaa euroa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Käyttökatetta kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Absoluuttisesti vastaava määrä kuin edellisvuotena, kuten myös liikevoitto. Liikevoitto ilman liikearvon poistoja 1,3 miljoonaa euroa. Vastaava kuin edellisenä vuotena. Volyymikehitys oli hyvä viimeisellä kvartaalilla, mutta hintatason johdosta kannattavuus oli suhteellisesti jonkin verran heikompi kuin vuoden 2024 viimeisellä kvartaalilla. Katsotaan koko vuotta, niin erityisesti tietysti viimeisen kvartaalin vahvan liikevaihdollisen vedon myötä. Koko vuoden liikevaihto oli vajaa 45 miljoonaa euroa eli vajaa neljä prosenttia korkeampi kuin vuonna 24. Mutta kuten Jarmo kävikin jo läpi, niin heikentyneen myyntikatekertymän myötä niin käyttökate kuin EBITA-liikevoitto hyvinkin vuoden 2024 matalammalla tasolla. Vuoden 25 EBITA liikevoitto 3,8 miljoonaa euroa. Siinä missä vuonna 2024 EBITA oli 5,1 miljoonaa euroa, oli siinä laskua noin neljännes verrattuna vuoteen 2024. Ja sitten jos mennään eteenpäin. Graafi, missä näemme. Viimeisen kolmen vuoden ajalta esitettynä niin kvartaalikohtaiset liikevaihdot kuin EBITA-liiketulos. Kuten tuossa on läpikäyty. Erityisesti nuo vuoden 2025 ensimmäiset kaksi kvartaalia olivat matalia niin liikevaihdollisesti kuin tuloksen osalta, eli siinä mielessä vuosi 2025 oli hyvinkin kaksijakoinen. Selkeästi vahvemmat kaksi viimeistä kvartaalia ja viimeisen kvartaalin 13,4 miljoonan euron liikevaihto. Paras kvartaali liikevaihdollisesti tässä kolmen vuoden aikajänteellä. Ja tosiaan tuo EBITA-kertymä tuolta viimeiseltä kvartaalilta oli 1,3 miljoonaa euroa. Ja kun katsotaan meidän vakavaraisuuslukuja. Omavaraisuusaste vuoden 2025 lopulla 4,6 %, tullen alas sieltä 60 %:sta vuoden 2024 lopulla. Sinällään ihan kuten investointilaskelmaa tehdessä, ennakoiden. Eli velkaantuneisuus, mikä sitten näkyy taseessa veloissa yhteensä 14,44 miljoonaa euroa, jakaantuen pitkäaikaiseen lainaan ja lyhytaikaiseen velkaan. Verrattuna tuohon vuoden 25 kesäkuun tilanteeseen, loput luotollisesta limiitistä nostettiin sitten toisen vuosipuoliskon alkuun osana meneillään olevan Pyhännän investointiprojektin rahoitusta. Ja tosiaan kun katsotaan tässä viimeisen kuuden vuoden ajalta yhtiön osakekohtainen tulos ja osinko. Viime vuoden osakekohtainen tulos tuo 14 senttiä osakkeelta. Siinä missä vuonna 24 oli 24 senttiä osakkeelta ja yhtiön hallitus päättänyt esittää yhtiökokoukselle, mikä pidetään reilun kuukauden päästä 17. päivä. maaliskuuta, että viime tilikaudelta jaettaisiin tuo 10 senttiä osakkeelta. Siinä missä tosiaan vertailunlukuna vuonna 24 oli 18 senttiä osakkeelta. Tässä on merkittävä huomio, ja on hyvä muistaa, että meidän kokoiselle yhtiölle kyseessä on merkittävä kasvuinvestointi. Merkittävä tulevaisuuden panostus loppumetreillä Pyhännällä. Mutta sellainen huomionarvoinen asia. Asia missä tietysti rahoituksellisesti joudutaan varautumaan tai huomioimaan, kun tuosta osingosta on tehty. Päätös on, että nämä julkiset investointituet, joista meillä vielä tulemme saamaan 2,8 miljoonaa euroa, ne maksetaan jälkipainotteisesti. Eli kun aina linjainvestoinnin osakokonaisuus on kokonaisuudessaan otettu käyttöön, hyväksytty meidän puolelta ja laskut maksettu, niin sen jälkeen voidaan hakea kyseiset investointituet maksuun, ja luonnollisesti vastuullisena yhtiönä kassanhallinta on meille tärkeää. Tärkeää turvata vakavaraisuus siltä osin kaikissa tilanteissa. Oikein hyvä. Ja oikeastaan loppuun niin totta kai iso kiitos myös näin talousjohtajan puolelta omalle organisaatiolle viime vuoden tuloksesta kuin erityisesti tähän meidän merkittävään kasvuinvestointiin osallistuneille. Niin oman henkilöstön kuin toimittajien ja yhteistyötahojen puolelle. Ollaanko siihen loppumetreillä? Hienoa ollut nähdä näin merkittävä teollinen panostus Pyhännällä ja se mitä olemme yhdessä saaneet aikaan. Ja tästä on hyvä lähteä eteenpäin vuotta 26 tekemään. Hyvä kiitos. Otetaan sitten varmaan kysymyksiä.
Kiitoksia Jarmo ja Tuomo. Nyt tosiaan siirrytään kysymyksiin ja ollaan saatu niitä reippaasti. Toivotaan, että ehditään mahdollisimman monta käydä läpi. Mutta aloitellaan. Ensimmäisenä tällainen kysymys, että kuinka riippuvainen Lapwall on markkinan nopeasta elpymisestä.
Joo hyvä kysymys. LapWall on pystynyt suoriutumaan aika hyvin tästä tiukassakin markkinatilanteessa, ja sitten tälle vuottakin tottakai haetaan kannattavaa kasvua, mutta isossa kuvassa, ennen kuin saadaan kunnolla volyymia, niin totta kai me ollaan hyvinkin riippuvaisia myös markkinan kasvusta. Toki haetaan myöskin koko ajan markkinaosuutta myös vaihtoehtoisista tavoista rakentaa, mutta siinä on hyvä muistaa silloin, että kun ollaan tiukassa markkinatilanteessa, niin kaikki taistelevat omista markkinaosuuksistaan, sekä suorat kilpailijat että myös vaihtoehtoiset tavat rakentaa ja pääasialliset toimijat. Suurin kilpailija tuolla isossa rakentamisessa.
Toisaalta, jos tähän jatkaa, tämä kasvuinvestointi on merkittävä osoitus siitä, että ei ole jääty tosiaan laakereille makaamaan, vaan tehdään niitä toimenpiteitä, että meidän tuote ja ratkaisu on niin teknisesti kuin laadullisesti kilpailukykyinen ja pidetään tietysti omasta kustannuskilpailukyvystä hyvää huolta ja halutaan laajentaa sitä. Puuelementtien käyttöä. Ollaan todella aktiivinen toimija omilla toimenpiteillämme.
Sitten seuraavaksi datakeskusaiheeseen liittyen kysymys tai pari. Millainen on datakeskusprojektien riskiprofiili verrattuna perinteiseen teollisen rakentamisen projektiin? Sopimusehtojen viivästys laatupenalttien tai aliurakoinnin näkökulmista.
Meidän näkökulmasta siis nämä prosessit hallitaan sen verran hyvin, että emme näe sitä isompana riskinä siellä, että se menee meillä normaalisti tässä prosessista läpi kokonaan. Totta kai sitten. Ja sitten toimitaan yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Ei siinä mielessä poikkea normaalista prosessista.
Toinen kysymys samaa teemaa. Toimitettiinko elementit ensimmäiseen datakeskushankkeeseen tilikauden 25 aikana?
Kyllä toimitettiin ja myös asennettiin.
Sitten käyttökatetta koskien. Kysymys: Kuinka suurelta osin materiaalihintojen nousu vaikutti käyttökatteen laskuun?
Käyttökatehan. Jos katsotaan, miten se laski edellisvuodesta, niin totta kai raaka-ainekustannuserä on suurin ajuri. Mutta. Sittenhän taas hintakilpailukyky vaikutti. Hintakilpailuhan aiheutti sen, että yleisesti myyntihintataso laski ja sitä kautta sen raaka-aineiden osuus myös siellä kasvoi. Kokonaisuutena ajatellen tietyt levymateriaalit nousivat jonkin verran, mutta muut raaka-aineiden hinnat pysyivät melko stabiileina.
Sitten kysymys koskien Pyhännän uuden tehtaan aikataulua. Pyhännän tehtaan aikataulu on viivästynyt. Onko kyseessä riski kustannusylitykselle vai strategian pettämisestä?
Oikeastaan strategia ei ole muuttunut miksikään siitä, että meidän strategiahan edelleen toteutetaan. Jalkautetaan sitten niin kuin tähänkin asti. Siellä voisi sanoa näin, että niin kuin on. Miksi tässä sitten myöhässä ollaan, se johtui toimittajavalinnasta. Ja se, että toimittajat eivät kyenneet sitten sillä tavalla viemään projekteja läpi. Siinä sitten aikataulu oli, eli heillä ei ollut riittävästi resursseja viedä sitä läpi. He pystyvät. Kyllä ne koneet ja laitteet saadaan toimitettua ja saadaan toimimaan. Siitä me ollaan vakuuttuneita. Mutta aikataulu sitten petti johtuen heidän aikaisempien projektien viivästymisestä. Eli sieltä tulee se. Toki meillä sopimusehtojen mukaisesti on toimittajille myöskin sanktiot, jotka ovat varsin merkittäviä sitten siinä. Ja toki se sanktiopuoli siellä vähän helpottaa, mutta kaikista kriittisintähän meillä on se, että uusi tehdas saadaan toimimaan suunnitellusti ja siinä on sitten positiivisena asiana se, että tuo kattoelementtituotteiden kokoonpanolinja on nähty toimivan suunnitellusti. Se on aikataulussa, ja sillä on pystytty saavuttamaan lähes se volyymi jo. Mitä sitten siinä investointipäätöksessä haettiin? Siinä linja ajetaan ylös vaihe kerrallaan ja se tullaan saamaan toimimaan, ja se, että valmistuslinjan eniten myöhässä oleva osa viivästyy, tarkoittaa toki sitten sitä, että pystymme ajamaan kokoonpanolinjoja ilman sitä uutta osavalmistustakin. Toki se tarkoittaa, että me joudutaan tekemään ne osat tällä meidän vanhalla ykkös- ja kakkostehtaalla, ja se luo meille logistisia haasteita, eli sen täyttä potentiaalia ei saada irti. Raaka-ainetta säästön suhteen ja raaka-aineiden tai osien valmistukseen liittyen, mutta harmillinen asia. Ja kyllähän se pitää katsoa peiliin sillä tavalla, että projektin johtaminen tältä osin ei ole onnistunut. Tehdas tulee käynnistymään aikataulusta myöhässä ja siitä tulevat tuotot tulevat sitten vähän viiveellä. Edelleen meille sitten lopulta perille.
Jatkan vielä tosi lyhyesti. Jarmo tuossa sanoikin niin. Toisaalta ei vaikuta meidän toimitusvarmuuteen lyhyellä aikavälillä. Pystytään ihan normaalitapaan toimittamaan asiakkaille. Ei siinä, eli lyhyellä aikavälillä hyödyt siirtyvät. Mutta sitten katsotaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, niin ei. Ne fundamentit eivät ole mihinkään hävinneet. Ja sitten jos tästä viivästymisestä haluaa vielä nähdä hopeareunuksen, niin sitä on pystytty hallitsemaan hallitusti myös meidän resursseilla. Linja linjalta kattoelementtilinja ensin, ja nyt seinälinjat otetaan käyttöön, mutta tuo on se tilanne.
Sitten vielä kaksi kysymystä. Ensimmäinen koskien kattoelementtiliiketoimintaa. Kysymys kuuluu, että kattoelementtiliiketoiminnan tulos heikkeni selvästi vuonna 2025. Onko kyse rakenteellisesta ongelmasta vai mistä?
Kyse ei ole rakenteellisesta ongelmasta. Kysymyshän on puhtaasti siitä, että markkinoiden kysyntä oli heikkoa, se oli heikointa yhtiön historiassa. Siellä on puhtaasti volyymiongelma, kun ei saada riittävästi volyymiä, ja sitten kun volyymi laskee, joudutaan myös kovempaan hintakilpailuun. Eli se tarkoittaa sitä, että saadaan pienempi volyymi. Tiukemmalla katteella ja hintatasolla, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että kate-eurokertymä näkyy sillä puolella aika rajusti, mutta se näkyy myös molempiin suuntiin sitten aina.
Sieltä se kysyntä on painottunut pieniin ja keskisuuriin projekteihin, ja siellä tämä kilpailutilanne on suurempi ja kilpailua esiintyy enemmän.
Sitten viimeiseksi, miksi ja miten LapWall uskoo saavuttavansa tämän 15–20 %:n EBITA-tason?
Erittäin hyvä kysymys. Ja ensinnäkin sitten meillähän fasiliteetit valmistuvat tässä kevään aikana siihen, että me pystytään tehdaskapasiteetin puolesta saavuttamaan tämä tarvittava volyymi siihen. Toinen merkittävä asia on tämä tuote- ja ratkaisuvalikoima sekä sen kehittäminen niin, että kehitämme nykyisiä ja uusia tuotteita, jotka soveltuvat entistä paremmin meidän asiakasmarkkinaamme. Sieltä meillä on tavoitteena päästä entistä vaativimpiin käyttökohteisiin, viitataan datakeskuksiin ja sitten myöskin tavoitteena meillä on tällaisia kokonaisratkaisuja, jotka tuovat asiakkaalle enemmän lisäarvoa. Eli tarkoittaa, että toimitetaan entistä laajempia kokonaisuuksia, seinä- ja kattoelementtejä eri kohteisiin. Ja sitten kolmantena asiana on kustannustehokkuus. Eli tarkoittaa sitä, että nämä investoinnithan mahdollistavat merkittävän omakustannushinnan laskun ja sitten lisäksi käytetään paljon siihen paukkuja, että pystytään myöskin tätä materiaalien käytön tehokkuutta parantamaan, tuotteiden valmistettavuutta parantamaan ja sille tehdään voimakkaasti töitä sen eteen koko ajan. Ja totta kai, meidän pitää pystyä tehostamaan edelleen myyntiämme. Meidän pitää pystyä tehostamaan sitten viestintää ja markkinointia sillä tavalla, että me ollaan kaikissa hankkeissa, jotka käynnistyvät matkassa ja saadaan sitten riittävä volyymi, se oikea hintataso tuolta myynnin kautta. Nämä kolme tekijää siellä on, jotka mahdollistavat sen, että pystytään se saavuttamaan. Ja täytyy muistaa, että me ollaan sitten tehty erittäin voimakasta kehitystä koko meidän tilaus-toimitusprosessissa kokonaisuutena ja siitä tuotosta on vielä sitten saatavilla. Mutta ei me, ei me siitä meidän tavoitteestamme olla tinkimässä, emmekä näe, että myöskään tarvitse tinkiä.
Niistä lyhyesti. Lyhyesti. Lyhyesti vielä jatkan. Tosiaan vuonna 2022 oltiin. Oltiin jo tuolla yli 15 %:n EBITA-liikevoittotasolla. Nähdään, että pystytään sitten kestävästi ja jatkuvasti olemaan sillä tasolla. Ja siinä missä tietysti nämä uudet investoinnit ovat avainasemassa. Tuo kustannuskilpailukykyä, mutta ne tuo meille myös sitä kapasiteettia, että pystytään se liikevaihtotaso saavuttamaan. Ja viime vuoden aikanahan tehtiin myös merkittäviä panostuksiamme toimihenkilöorganisaatioon, että meillä läpi eri prosesseissa on sitten ihmisiä vastaamassa siihen kysyntään. Kysyntään. Meillä löytyy tekijät. Se ei ole pelkästään tehtaan tuotantokapasiteetti, vaan lähtien ihan sieltä suunnittelutoiminnasta aina meidän elementtien asennus- ja työmaatoimintoihin saakka, vahvan panostuksen vuoksi. Niin kuin meidän esityksen otsikko. Otsikkokin oli sitä, mitä teemme, ja siitä on hyvä ponnistaa.
Kiitoksia. Tässä oli oikeastaan tämä meidän tilikauden 2025 tulos, strategian edistäminen ja muita ajankohtaisia asioita sekä liuta älyttömän hyviä kysymyksiä. Niistä kovasti kiitoksia, ruvetaan päättelemään tämä lähetys, mutta ystävällisenä muistutuksena kaikille, että tänä vuonna LapWall viettää 15-vuotisjuhlavuottaan. Tähän liittyy paljon muun muassa erilaisia tapahtumia, joihin toivotaan tietysti meidän eri sidosryhmiä tervetulleeksi paikalle, ja näihin voi käydä tutustumassa tuolla meidän verkkosivustolla. Sen lisäksi haluan vielä muistuttaa, että meidän sijoittajasivustolta löytyy tällainen blogi, jossa avataan aika paljon ajankohtaisia, mielenkiintoisia asioita rakentamisesta, siihen liittyvästä sääntelystä ja muusta meidän liiketoimintaan linkittyvästä ja toimintaympäristöä avaavasta näkökulmasta. Sinne myös tervemenoa lukemaan! Mutta kiitoksia kaikille langoilla olleille ja palataan taas asiaan.
Kiitos.
Mukava päivä. Jeppo. Kiitos moi!



















