Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

Merus Power Oyj, CMD

Julkaissut Inderes30.9.2026 klo 6.30
Merus Power

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Unknown 1
00:00 - 00:00

Niin.

Jonna Kannosto
00:28 - 02:46

Tervetuloa Merus Powerin ensimmäiseen pääomamarkkinapäivään! Tosi kiva, kun olemme saaneet teidät tänne paikan päälle ja linjoille seuraamaan tapahtumaamme. Ihan ensimmäisenä haluan esitellä teille päivän puhujat. Ensimmäisenä meillä on toimitusjohtajamme Kari Tuomala sekä myynti- ja markkinointijohtajamme Markus Ovaskainen. Teknologiajohtajamme on Jyri Öörni ja järjestelmätoimitusten sekä palveluiden johtaja on Mikko Marttala. Valitettavasti sairastumisen takia Mikko Marttala ei tänään ole paikalla, mutta hänen esityksensä pitää Markus Ovaskainen. Meillä on mukana myös asiakkaamme Exilionin liiketoiminnan kehitys- ja sähkömarkkinajohtaja Tommi Riski. Tässä näette tämän päivän ohjelman. Toimitusjohtajamme Kari Tuomala aloittaa kertomalla, mitä me teemme ja mikä on meidän roolimme sähköverkossa. Sen jälkeen Kari jatkaa julkaisemalla meidän päivitetyn strategiamme, jonka jälkeen siirrämme katseemme vähän laajemmalle Suomen ja Euroopan sähkömarkkinaan ja sähköverkkoon. Tämän jälkeen teknologiajohtajamme Jyri Öörni esittelee Merus Powerin teknologiaa ja Markus Ovaskainen sen jälkeen liiketoiminnan ja Meruksen markkinat. Lopuksi saamme vielä haastatella Exilionin Tommi Riskiä. Esitysten jälkeen teillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä täällä paikan päällä sekä siellä linjoilla webcastin chatissa. Nyt pääsemme aloittamaan ja lavalle saapuu kertomaan Kari Tuomala siitä, mitä Merus Power oikein tekee ja miksi se on tärkeää.

Kari Tuomala
03:03 - 33:45

Kiitos kaikille teille, jotka olette. Olette saapuneet paikalle tänään. Tiedämme, että ihmisten ajasta joutuu taistelemaan, ja kiitos myös teille, jotka olette varanneet tämän ajan. Webcastin parissa on varmasti ollut mukava viettää aikaa. Ei ole helppoa nykyään saada arvovaltaista yleisöä, ja olemme todella tyytyväisiä, että olemme näin isolla porukalla sekä täällä paikan päällä että linjoilla. Minun on tarkoitus kertoa aluksi, mikä yhtiö Merus Power on ja mitä me teemme. Vaikka osa osakkeenomistajista yleisössä täällä ovat tuttuja, mukana on varmasti paljon ihmisiä ja kuulijoita, jotka eivät tunne yhtiötä. Kertaan lyhyesti, mikä yhtiö olemme, mitä teemme, millä markkinalla toimimme, ja sen jälkeen peilaan hieman edellistä strategiakautta ja siirrymme itse pääasiaan. Eli mikä on Merus Powerin strategia 2027–2030 ja mitkä ovat ne keinot? Millä tuota? Millä yhtiönä omistaja-arvoa saadaan kasvatettua ja miten se tullaan tekemään? Meidän sloganimme on ollut Electrify your future, ja kieltämättä olemme valinneet toimialan onnekkaasti. 20 vuotta sitten sähköala saattoi olla yksi tylsimmistä aloista, mutta nyt tilanne on toinen. Nyt kaikki ovat kiinnostuneet siitä, riittääkö sähkö, mitä se maksaa, miten voin vaikuttaa asiaan, ja se on tullut tietenkin hyvää reittiä pitkin eli ympäristötietoisuuden sekä poliittisten tavoitteiden kautta vähentää ilmastonmuutosta, ja me olemme olleet onnekkaita ja määrätietoisia siinä, että yhtiö on keskellä tätä puhdasta siirtymää. Me mahdollistamme uusiutuvan energian kasvun sähköverkoissa. Uusiutuvaa energiaa ei saada lisää verkkoon, ellei pystytä ratkaisemaan näitä vakaus- ja tasapainotusongelmia. Ja sitten toinen puoli liiketoiminnastamme on se, että paras energia on se, mitä ei koskaan kuluteta eli energiansäästö ja energiatehokkuus. Meidän sähkön laaturatkaisumme toimivat juuri tällä alueella. Yhtiö on perustettu vuonna 2008. Tällä hetkellä meidän oma henkilöstömäärämme on 154 henkeä. H1:n viimeinen virallinen luku on vuodelta 2025. Saavutimme 55 miljoonan euron liikevaihdon. Mehän olemme käynnistäneet liiketoiminnan ja voidaan sanoa, että olemme olleet aidosti born global, eli ensimmäiset merkittävät toimitukset lähtivät Taiwaniin, Kiinaan ja Englantiin. Siitä huolimatta tänään keskustellaan myös yhtiön kansainvälistymisestä, koska olemme siinä vielä alkutaipaleella. Meidän sähkövarastojen osalta meillä on kaunis luku. Paljonko olemme säästäneet? Säästimme asiakkaidemme CO2-päästöjä 333 000 tonnia. En väitä, että se olisi ihan prikulleen noin. Meidän ympäristömerkitys erityisesti korostuu raskaan teollisuuden kautta, jossa vähennämme terästeollisuuden päästöjä merkittävästi meidän ratkaisuillamme. Tuotteet ja palvelut. Mitä me teemme? Sähkövarastot, sähkön laaturatkaisut ja niihin liittyvät palvelut. Nämä ovat kaikki ratkaisuja, jotka parantavat sähköjärjestelmän vakautta, joustavuutta ja energiatehokkuutta. Sähkövarastoissa. Kuten mainitsinkin, pyrimme. Pyrimme mahdollistamaan lisää uusiutuvaa energiaa verkkoon tasapainoittamalla kulutusta ja tuotantoa, mikä on koko sähköjärjestelmän keskeinen tehtävä. Sähkön laaturatkaisuissa toimimme laajalti. Meillä on ratkaisuja esimerkiksi raskaan teollisuuden alalle, yleisesti teollisuuden käyttökohteisiin. Tänään pureudutaan varmaan pintaa syvemmälle myös datakeskuksiin ja niihin liittyviin asioihin. Palveluissa ollaan toistaiseksi pitäydytty omien tuotteiden palvelukonsepteissa. Konsepteissa. Niiden kehityssuunnista keskustellaan myös myöhemmin. Eli tässä kuvassa nähdään nyt aika selkeästi, että missä kaikkialla Merus Power vaikuttaa sähköverkoissa tuotannon tai kulutuksen puolella. Jos aloitan tuolta ikään kuin kellon kierron kautta eli datakeskuksissa, meidän ratkaisuja löytyy sekä datakeskuksen sisältä, missä meillä on aktiivisuodattimia, ja sen lisäksi myös uusi potentiaali. Missä datakeskukset ovat tulleet nyt? Nyt keskeiseen rooliin on tullut se, että kun niitä lähdetään liittämään sähköverkkoon. Sen datakeskuksen seinän ja sähköverkon väliin tulee sähköasemia, ja sitten siellä on markkinaa sähkön laatua parantaville laitteille, sähkövarastoille ja myös uusille teknologioille. Tämän osaltahan muun muassa Suomessa Fingrid julkaisi toissa viikolla uudet säännöt. Millä tavalla datakeskuksia tai ylipäätään kuormia voidaan liittää verkkoon? Niiden vaikutukset meidän liiketoimintamalleihin ja mahdollisuuksiin ovat hyvät. Niiden eksaktia vaikutusta arvioimme parhaillaan. Mutta käytännössä siellä on olemassa oleva markkina, joka laajenee. Teollisuus on se, mistä me lähdimme liikkeelle ja terästeollisuus on ollut sähkönlaatupuolella meidän laajojen järjestelmien osalta. Näiden kompensaattoreiden, jotka ovat SVC- ja STATCOM-laitteita sekä erilaisia modernisointihankkeita, olemme toimittaneet niitä kaivosteollisuuteen ja terästeollisuuteen. Vety on tuossa ehkä tulevaisuuden mahdollisuus. Meillä on sen osalta ollut jo pari vuotta tarjous- ja liiketoiminnan kehittämisen ympärillä aktiivisuutta, ja jatkamme sitä. Samaten sähköjunat. Tuossa ehkä liikenteen sähköistyminen yleisesti. Tässä raideliikenne on ollut sellainen, missä ollaan päästy hyviin tuloksiin. Ja tästä viimeisenä esimerkkinä on meidän saama tilaus Siemens Mobilitylle. Kun katsotaan näitä vaativia kiinteistöjä, tuossa kuvassa näkyy ehkä sairaala. Se on yksi kohde. Lentokentät, metrot ja kaikki muut vaativat kiinteistöt, joissa sähkön laadulla ja energiatehokkuudella on merkitystä, kuuluvat meidän toimialueeseemme. Samaten applikaatiot, joissa pumpataan vettä tai kemikaaleja, ovat ylipäätänsä merkittävä kohde. Taajuusmuuttajakäytöt tuovat meille markkinaa. Samalla kun nämä laitteet ovat energiatehokkuutta parantavia. Ne likaavat sähköverkkoa, ja meillä on sitten näihin ratkaisuja. Tämä, missä olemme kasvaneet koviten viime aikoina, on ollut sähkövarastot stand alone -ratkaisuina, ja nyt viimeiset läpimurrot hybridiratkaisuissa sekä niihin liittyvät innovaatiot. Niistä kertovat meille myöhemmin. Meidän teknologiajohtaja ja Markus Ovaskainen kertovat näistä tarkemmin. Jyri Öörni ja myynti- ja markkinointijohtaja Markus Ovaskainen omissa esityksissään. Mutta kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Merus Power löytyy kriittisestä infrastruktuurista ja sähköverkoista entistä useammin. No, missä ollaan liiketoimintamielessä nyt, ja siihen oikeastaan yleensä mennään. Yleensähän lähdetään siitä, mistä on tultu, missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa. Käytän muutaman kalvon siihen, mistä ollaan tultu, ja loppuesitys kertoo siitä, mihin ollaan menossa vuoteen 2030 asti. Olisi tehnyt mieli sanoa, että me olemme lunastettu kaikki lupaukset, mitä annettiin. Mutta mutta. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että olemme lunastaneet kasvuyhtiölupauksemme. Olemme kasvaneet listautumisen jälkeen vuodesta 2020 tilinpäätöksestä 53 % per vuosi. Valitettavan harvoin me löydymme jostain HS Vision tai muun arvostetun kasvuyhtiöartikkelin listoilta. Mutta. Voidaan sanoa, että meidän kasvu on ollut odotusten mukaista, mutta se on ollut myös erittäin nopeaa. Eli tulemme päätymään yli kymmenkertaiseen kasvuun vuoden 2021 puolesta miljoonasta, sillä olemme tehneet sen, mitä on tehty. Olemme onnistuneet siirtämään painopistettä sähkönlaadusta tähän kasvavaan sähkövarastomarkkinaan. Listautumisessa lupasimme, että teemme transformaation sähkön laatuyhtiöstä sähkövarastoyhtiöksi siten, että sähkön laatu pysyy mukana. Eli sähkönlaadun osuus muuttui 70 prosentista noin 30 prosenttiin ja sähkövarastot taas yhdestä kolmasosasta käytännössä kahteen kolmasosaan. Tämä kasvu on luotu omalla teknologialla ja olemme saavuttaneet vahvan markkina-aseman. Markkinajohtajan asema Suomessa. Sähkövarastoissa meillä on karkeasti 10–15 prosentin osuus asennetusta tehosta ja kapasiteetista. Projektien kokonaismäärässä meidän osuutemme on selvästi suurempi. Nythän on viime aikoina tullut erittäin suuria sähkövarastoja, ja sitä kautta markkina on kokonaisuutena kasvanut. Olemme käynnistäneet kansainvälistymisen sähkövarastoissa, olemme menneet Latviaan ja Puolaan, ja tämä on yksi keskeinen teema nyt meidän jatkossa. Tämä on pystytty tekemään aika kireällä rahoituksella. En tiedä, onko se nyt saavutus vai onko se ollut pakko. Olemme pysyneet yli 30 prosentin omavaraisuusasteessa, mutta voidaan sanoa, että rahoitus on ollut ehkä meidän kasvua mieluummin rajoittava tekijä kuin mitään muuta. Ja kannattavuuden käännepiste saavutettiin vuonna 2024. Jos katsomme näitä lukuja, olemme niihin itse varsin tyytyväisiä. Tyytyväisiä. Luvattiin silloin 80 miljoonan euron liikevaihto. Nyt tämän vuoden ohjeistus on voimassa. Tänään emme tarkenna ohjeistuksia emmekä tee muita muutoksia, sillä ohjeistus on annettu vuonna 2021: liikevaihto kasvaa ja käyttökatteen odotetaan olevan 2–4 miljoonan euron välillä. Eli se tulee kasvamaan viime vuodesta. Ja sinällään ehkä olennaista tässä on se, että me onnistuimme kannattavuuskäänteessä vuoden 2024 aikana. Oma filosofiani on tavallaan se, että käänteen tekeminen ja täyskäännöksen tekeminen on huomattavasti haastavampi asia kuin sitten sen suunnan pitäminen, ja nyt se käänne on tuossa saatu aikaiseksi 2024 ja siihen oli tietyt syyt, ja niihin kaikkiin ongelmiin on saatu oikeat lääkkeet ja suunta on eteenpäin. Ja nyt kun tästä mennään eteenpäin, on tarkoitus kertoa, miten kasvu jatkuu, mitä tapahtuu meidän kannattavuudelle ja millä tavalla tulemme olemaan markkinalla. Energiamurros kasvattaa markkinaa ja meidän ratkaisujen kysyntää. Se on tämä jousto, vakaus, sähkön laatu ja energiatehokkuus. Ne ovat näitä keskeisiä sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita. Uusiutuva energia. Tämä on megatrendi. Tämä on vahvempi kuin tietyt geopoliittiset ongelmat. Uutisissa ollaan jatkuvasti siitä, että vaihteleva tuotanto kasvaa eli aurinko- ja tuulivoiman myötä tarve joustolle ja varastoille kasvaa. Tätä ei enää draivaa se, että halutaan vähentää CO2-päästöjä, mitkä ovat hyviä tavoitteita ja puhdasta energiaa. Se on positiivista. Tätä vie eteenpäin se, että uusiutuva energia on halvinta ja nopeinta energiaa. Mitä me saamme markkinoille? Sähköistyminen. Kulutus. Verkon kuormitus kasvaa. Tämä sataa meidän laariimme sähkön laadun puolelle, erityisesti aktiivisuodattimiin ja kompensaattoreihin. Samaten digitaalisuus. Yleisesti ottaen datakeskusten tulo ja sen vaikutus. Kukaan ei ole pystynyt etukäteen sitä arvioimaan tarkasti, mutta se on yllättänyt. Se on yllättänyt varmaan monia markkinalla toimijoita. Meille se yllätys on tietenkin ollut erittäin positiivinen myöskin, koska sitä kautta verkkoinfraa täytyy kehittää. Tasapainotusta pitää löytää, tulee uutta tuotantoa ja jos ajatellaan, että osa sääriippumattomasta energiantuotannosta menee datakeskuksiin, niin lopuille jää säästä riippuvaa energiaa ja sinne tarvitaan investointeja. EU-regulaatio. Nämä kolme ensimmäistä ovat megatrendejä. EU-regulaatio saattaa joskus tuntua megatrendiltä. Mutta me näemme sen siten, että EU:n regulaatio tavallaan hioo näitä megatrendejä. Mitä meillä tässä on käsillä, niin se on meidän edun mukaista. Eli myös toimitusketjuvaatimukset ja vihdoin ja viimein Eurooppa puolustaa myös omia teknologiayhtiöitään. Meidän on mahdotonta kilpailla Kiinassa rajoitteiden vuoksi, ja nyt eurooppalaisen teknologian merkitys kasvaa, jos sen preferenssiä erityisesti EU-rahoitteisissa investoinneissa lisätään, ja se on meille erittäin positiivinen asia. Näistä markkinoista jätän markkinan syvällisemmän analyysin myöhemmille esiintyjille, mutta voimme sanoa, että me näemme markkinan kahdella tavalla. Me tarkastelemme sähkövarastomarkkinaa eurooppalaisena markkinana ja sähkön laatua globaalina markkinana. Ja me näemme tämän. Kohdemarkkina. Tässä on muutosta meidän aikaisempiin arvioihimme ja niihin tulee selvitystä myöhemmin, mutta nähdään, että kohdemarkkina kasvaa meidän omien teknologioiden ja toimien puolesta. Ehkä. Summa summarum on, että markkina ei rajoita liiketoimintamme kasvua, vaan se on meistä itsestämme kiinni ja se on aina hyvä tilanne yhtiölle. Voi todeta, että tämä tulevaisuus on omissa käsissä eikä muiden käsissä. Valitettavasti kilpailu haittaa meidän liiketoimintaa, katteita ja tuottoja, ja tässä on sellainen tekijä. Olemme arvioineet markkinaa ja kilpailijoita. Tämä raakamarkkina on kasvava markkina. Tämä on kasvava markkina. Tämä markkina imee koko ajan uusia pelureita. Eurooppalaisia integraattoreita ja toimittajia. Niitä on. Nyt voimme mainita tällaisia toimijoita. Alfen, Intilion ja Nidec. Japanilainen ja italialainen Power Electronics Espanjassa keskittyy ehkä enemmän tuotemarkkinaan. Ingeteam on ehkä samantyyppinen, vähän kuin me, mutta toimii enemmän solar-puolella; kuitenkin kyseessä on eurooppalainen kilpailija. Sitten on näitä suuria kokonaistoimittajia, jotka tulevat vahvalla brändillä ja rakentavat EPC:tä, mutta antavat tällaisen kokonaistoimittajakuvan. Näissä ovat Fluence, Tesla ja Wärtsiläkin, joka on nyt hieman muuttanut tältä osin strategiaansa. Ja sitten on tämä paha rasti meille, että kiinalaiset kokonaistoimittajat Huawei, Sungrow, Envision ja Trina Storage, nämä valtavat yhtiöt, tuovat kokonaisratkaisuja. Me kohtaamme heidän lisäkseen myös suomalaisia kilpailijoita, eikä ole syytä heitä väheksyä. Kilpailu näkyy ehkä rajoitetusti kotimarkkinalla, kenties pienemmissä kokoluokissa. Sähkönlaatumarkkinoilla kilpailemme muun muassa Schneiderin kanssa aktiivisuodattimissa sekä Hitachin ja muiden toimijoiden kanssa kompensointilaitteissa. Samoja nimiä näkyy markkinoilla. Ja jos todetaan näistä kilpailijoista noin yleisesti, niin kompensaattorit sähköverkkoalueella ovat merkittävässä roolissa. Siellä meillä on laajentumismahdollisuuksia. Emme ole siellä voimakkaasti läsnä, mutta meillä on ratkaisut. Ja sitten suurjänniteverkossa on isoja potentiaaleja. Siellä emme ole läsnä, mutta sinne on mahdollista kehittää ratkaisuja. Ja sellaisia nyt tässä arvioidaan sitten tämän strategiakauden aikana. Sitten nämä kovat luvut, eli tavoittelemme 160 miljoonan euron liikevaihtoa. Se tarkoittaa käytännössä, että pitäisi kasvaa 20 % vuodessa ja EBITDA-tason tulisi olla vähintään 12 %. Tässähän on aina peli kasvun ja kannattavuuden välillä. Ja nyt jos me mietimme jatkoa. Ja jos me arvioimme ja puntaroimme, että kumpi on olennaisempaa, kasvu vai tuloskasvu, niin olemme filosofoineet tätä sillä tavalla, että tuloskasvu ajaa varsinaisen kasvun edelle. Varsinaisen kasvun edelle. Ja se kasvu on ehkä väline saada sitä tuloskasvua. Mutta mutta. Meillä kannattavuus on nyt tämän seuraavan strategiakauden keskeinen tavoite, ja pyrimme pääsemään siihen, että omavaraisuusaste olisi yli 35 %, ja liiketoimintasuunnitelmamme johtaa korkeampaan omavaraisuusasteeseen, eli sitä kautta nähdään, että tulee tilaa myös tämän kasvun rahoitukselle. Tämä ei ehkä sijoittajia innosta, tai toivottavasti innostaa, koska uskotaan, että yhtiön kasvuun sijoitetut tuotot ovat parempia kuin se, että ne jaetaan osinkoina. Emme kuitenkaan halua poissulkea osingonjakoa, sillä se riippuu tilanteesta, miten liiketoiminta kehittyy ja minkälaiset puskurit meillä on kassavaroissa. Mutta tässä on nämä pääsuuntaviivat, eli yhtiö jatkaa kasvua 20 prosenttiin. Kyseessä on toki aggressiivinen kasvu, mutta kun peilaamme sitä taustaan, me kyllä hillitsemme kasvua ja ymmärrämme, että kasvuprosenttien pohjaluku on myös kasvanut. Eli euromääräisesti se kasvu on silti merkittävää. Mutta näemme hyviä mahdollisuuksia markkinassa. Tässä on tarkoitus nousta yhdeksi tärkeimmistä teknologiayhtiöistä, jotka ratkaisevat sähköjärjestelmän vakauden, joustavuuden ja energiatehokkuuden energiamurroksessa. Tämä on se meidän markkinapositio vuonna 2030, että silloin meidän täytyy olla siellä. Meillä on markkinapeittoa Euroopassa sähkövarastoilla ja tällaisessa tilanteessa. Kun olemme 160 miljoonan euron kannattava yritys, niin silloin olemme jo yksi tärkeimmistä toimijoista. Meillä on aika ainutlaatuinen yhtiön rakenne, eli se miten tuotetaan arvoa asiakkaille, on meidän kokonaisratkaisujemme ansiota. Meidät valitaan sen takia. Tämä on meidän oma näkemyksemme. Että me pystymme systemaattisesti yhdistämään teknologian, syvän asiakasymmärryksen ja meidän kumppaniekosysteemien liiketoimintaosaamisen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ja tulemme käyttämään enemmän ja enemmän kumppanuuksia. Jotta tämä skaalaus, jota haemme, pääsee täysimääräisesti toteutumaan. Sitten on oma teknologia, ohjausjärjestelmät ja palvelut. Yksi kokonainen kokonaisuus ja tämä kilpailuetu, mistä Jyri tulee kertomaan teille. Teknologiaosasto tulee jatkossa olemaan tärkeä meille. Me varmistamme myös henkilöstömme osaamisen ja pyrimme siihen. Pyritään luomaan digitaalisia palvelualustoja ja sitä kautta skaalautumaan myöskin tekniikka- ja palvelupuolella. Omistaja-arvon kannalta keskeiset asiat ovat tosiaan tuloskasvu, liikevaihdon kasvu, ennustettavuus, kestävä teknologinen kilpailuetu ja markkinapositio, ja menestyvien asiakkaiden kanssa myös tämä. Tämä toistettavuus on mielestämme merkki toistettavasta ja ennustettavasta liiketoiminnasta. Kun tyytyväiset asiakkaat palaavat tuloskasvuun, niin tässä voidaan ajatella olevan pääkomponentit. Ehkä tämä on tuotteistus, skaalautuvuus ja suuruuden ekonomia. Olemme päässeet kiinni parempiin hankintaprosesseihin. Meillä on näyttöjä liikevaihdon kasvusta, markkina ei rajoita ja tämä nopeasti kasvava palveluliiketoiminta tukee meidän kokonaista katemuodostusta ja teknologiaa. Teknologiaa. Me olemme teknologiayhtiö. Me emme ole integraattori. Integraattoreita löytyy paljon; ne ostavat, yhdistävät ja voivat olla taitavia siinä. Me haemme pysyvää markkina-asemaa sillä, että meillä on omat IPR:t ja ratkaisut. Sitten menen näitä seuraavia dioja vähän nopeammin, koska näitä syvennetään näissä seuraavissa esityksissä. Me kansainvälistämme sähkövarastoliiketoiminnan. Sitä tukee oma teknologia. Me voitamme markkinaa. Sähkön laaturatkaisuissa tämä on semmoinen osa-alue, missä ei ole tarkoitus jäädä niin kuin lypsylehmäksi, vaan me tulemme panostamaan siihen, että meidän kilpailukykymme paranee. Tässä olisi houkutus jäädä siihen, että annetaan asioiden mennä ja vedetään sieltä nollainvestoinneilla hyvät tuotot. Mutta mutta. Tämä nähdään tärkeänä strategisena, tasapainottavana osana meidän tulevaisuuden suunnitelmissamme. Ja elinkaaripalvelujen kasvattaminen. Siinä on oikeastaan se, mitä me tarjoamme. Pyrimme luomaan asiakkaille enemmän elinkaarta heidän investoinneilleen ja saamaan myös enemmän toistuvaa liiketoimintaa ja ennustettavuutta meille itsellemme. Eli tässä vähän saatoin purkaa tämän kalvon jo edellisellä kalvolla. Mutta toistuvuutta tarvitaan. Jotta ajatellaan tätä sähkövarastojen menestystekijöitä, meidän pitää saada standardoitua ja modularisoitua ratkaisumme, jotta ne ovat kustannustehokkaimpia vientimarkkinoilla. Samaten partnerikonseptien rakentaminen on eri asia kuin lähteä uuteen maahan tai ottaa haltuun yksi ja sitten siirtää se osaaminen seuraavalle markkinalle. Ja me teemme tämän, eli meillä on jo suunniteltuna, millä tavalla etenemme. Puola on ollut hyvä esimerkki siitä, miten voidaan mennä uudelle markkinalle. Menestyksekkäästi. Tullaan kopioimaan kyseisestä mallista ne osat, jotka soveltuvat esimerkiksi Tšekin tai Unkarin markkinoille. Ja voi olla, että jollain markkinalla sitten otetaan erilainen lähestymistapa markkinan vaatimusten mukaan. Eli tuossa jo mainitsinkin, että me jatketaan säätötekniikan kehittämistä. Me ollaan siinä huippuja maailmanlaajuisesti. Kustannustehokasta valmistusta. Meillä on synergioita näiden teknologioiden välillä. Välillä pyritään hakemaan sieltä suuruuden ekonomiaa. Kanavat ovat tässä sähkölaatupuolella meidän toimintamalli, ja se omalta osaltaan on tuomassa ennustettavuutta, että kun se markkinapeitto on laaja, silloin yhden markkina-alueen häiriöt eivät tunnu niin pahalta. Palveluista kasvatetaan elinkaariarvoa. Sitten tämä datasta palvelujen laatiminen. Meillä on. Meillä on kyberturvapalvelut. Niissä syvennetään osaamista entisestään. Mutta ylipäätänsä tämä palveluliiketoiminta ja tämä sähkövarastoliiketoiminta on keskiössä. Alussa nämä palvelut, joita pystytään tarjoamaan asiakkaalle, jotta investointeja voidaan hyödyntää maksimaalisesti, on viety tällä viimeisellä strategiakaudella eteenpäin. Edellisellä strategiakaudella eteenpäin ja niiden kehittämistä jatketaan. Jatketaan. Sitten tämmöinen. Ehkä. Ehkä. Ehkä. Ehkä tässä on hyvä sitten miettiä, että no miten sitten. Että paljonko rahkeet kestävät? Meillä on ollut. Meillä on uskomus siihen, että tämä meidän rahoitettavuus paranee kannattavuuskehityksen myötä. Ja meidän. Ne luvut, mitä pankit ovat syöttäneet tietokoneisiin ja sieltä on tullut meidän credit-rating, ne ovat olleet aika heikkoja, erityisesti vuonna 2024. Meidän talousjohtajallamme oli varmasti huonot yöunet. Nyt ne ovat selvästi parantuneet, ja CFO:mme Rainer on tuossa valmiina. Vastaan myös kysymyksiin. Hän on nukkunut paremmin, mikä helpottaa tilannetta. Kun yhtiön tuloskehitys paranee, silloin myös rahoitettavuus paranee silmissä, erityisesti siinä vaiheessa kun siirrytään nollatuloksesta tai tappiosta plussalle. Ja me uskomme siihen, että kun yhtiö kasvaa ja sen kannattavuuskehitys on myönteinen, rahoitettavuus paranee ja sitä kautta saadaan kasvua rahoitettua. Teimme vuonna 2023 tehdasinvestoinnin. Meillä on uudet tilat. Meillä on täällä paikalla myös tuotannosta vastaava johtajamme johtaja. Voitte esittää hänelle kysymyksiä kahvitauolla. Me uskomme ja tiedämme, että tästä tehtaasta saadaan vielä aika paljon lisää. Lisää tavaraa läpi. Voi olla, että jossain vaiheessa tässä strategiakauden aikana pitää avata pullonkauloja. Niitä ei ole vielä mietitty, miten ne avataan. Voi olla, että ne vaativat joitain täsmäinvestointeja. Kaiken kaikkiaan tämä tuotantokoneisto mahdollistaa meille kasvua. Emme vielä aja paalua naapuritontille, jossa on varaus laajennuksellemme. Mutta se nähdään. Nähdään, että paljon on vielä tehtävissä nykyisillä tuotantokoneistoilla. Teknologiaan tullaan panostamaan jatkossakin. Meillä on hyvä etumatka. Olemme tehneet isoimmat panostukset viime strategiakaudella, mutta jatkamme tuotekehitysinvestointeja suunnitelman mukaisesti. Meillä on selkeät keskittymisalueet olemassa. Sitten. Kyllähän se on niin, että henkilöstö kuitenkin tekee tuloksen, ja se on meitä kilpailijoista erottava tekijä. Toki, koska emme ole enää tutkan alla, myös kaikki headhunterit pyörivät henkilöstömme ympärillä, joten panostamme siihen, että henkilöstöllä on mielekkäät työtehtävät ja he pysyvät yhtiössä. Ja yksi sellainen keskeinen kilpailutekijä on se, että me toimimme sellaisella alalla, joka oikeasti ratkaisee maailman ongelmia. Ja sitten. Kaikkihan haluavat mieluummin olla töissä sellaisessa yhtiössä, joka pystyy tekemään tulosta. Ja se omakin tulevaisuus näyttää silloin vakaammalta. Eli kaikki tämä kokonaisuus toivottavasti sitten tiivistyy yhteen tekijään. Eli panostetaan ydinosaamisalueisiin henkilöstömielessä ja sitten niissä osa-alueissa, mitkä katsotaan, ettei ole meidän ydinosaamisaluetta. Vaikka tällaisten yhteisten alustojen, skidien hitsaaminen ja kasaaminen, alihankitaan nykyään reippaammin kuin aikaisemmin. Mietimme tarkkaan, mitä teemme itse, eli pohdimme make or buy -strategiaa yrityksen kannalta. Ehkä teknologiayrityksen ajattelutavassa on aina ollut, että kaikki on tehtävä itse. Nyt se ei ole aina make, vaan mietimme oikeasti, mihin panostamme omia resurssointejamme ja mitä hankimme muilta osaajilta. Sitten viimeinen. Viimeisenä totean, että olemme sitoutuneet tähän suunnitelmaan ja tässä strategiassa asetettuihin liiketaloudellisiin tavoitteisiin sekä teknologiajohtajuuteen. Pidämme erittäin tärkeänä, että säilytämme siellä horjumattoman markkinaposition. Toimimme omien arvojemme ja toimintamalliemme mukaisesti. Me pyrimme ratkaisemaan energiamurroksen tuomat haasteet. Tämä on erittäin kiinnostava, kaikkia koskettava aihe. Tämä on hyvä kohta minun lopettaa, ja päästämme Markus Ovaskaisen kertomaan, mitä sähkömarkkinoilla oikeasti tapahtuu.

Jonna Kannosto
33:50 - 34:30

Kiitos Kari esityksestä. Nyt meillä on kuva siitä, mihin suuntaan Merus Power on matkalla ja millaisiin tavoitteisiin tulevina vuosina tähtäämme. Seuraavaksi siirrymme. Siirrämme katseemme Merus Powerista hieman laajempaan toimintaympäristöön. Meidän liiketoimintaamme vaikuttaa luonnollisesti se, mitä ympäröivillä energiamarkkinoilla tapahtuu. Sähköjärjestelmät ja sähkömarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Tästä meille seuraavaksi kertoo myynti- ja markkinointijohtajamme Markus Ovaskainen.

Markus Ovaskainen
34:47 - 50:25

Oikein hyvää huomenta naiset ja herrat sekä nykyiset ja tulevat sijoittajat. Nimeni on Markus Ovaskainen. Vastaan meillä myynnistä ja markkinoinnista ja tulin juttelemaan teille Suomen ja Euroopan sähkömarkkinoiden ja oikeastaan sähköjärjestelmän kehityksestä. Nämä ilmiöt ja trendit, joista puhun, ovat globaaleja ja sovellettavissa myös globaaliin liiketoimintaamme. Mutta minä kontekstoin tätä Suomeen ja Eurooppaan, meille tutumpaan toimintaympäristöön, ja toki esimerkiksi sähkövarastojen kannalta relevantimpaan toimintaympäristöön. Sähkönkulutus kasvaa globaalisti eri vauhtia eri maanosissa, mutta se kasvaa, ja tämä on Merus Powerille markkinafundamentti. Eli vaikka mikään ei muuttuisi siinä sähköverkossa rakenteellisesti, niin Merus Powerin markkina kasvaa sen sähkönkulutuksen mukaisesti. Mutta sen sijaan, että tarkastelemme pelkkää sähkönkulutusta, on erittäin oleellista ymmärtää, miten kulutusmuodot muuttuvat rakenteellisesti ja seuraavissa slideissa myös tuotantomuodot ja mitä se tarkoittaa. Yhteensä näiden ilmiöiden yhteisvaikutus on se, mikä tekee Merus Powerin osaamisesta erityisen arvokasta. Eli Euroopassa suurin sähkönkulutuksen kasvu tapahtuu rakennuksissa ja liikenteessä. Käytännössä jäähdytysjärjestelmät ja datakeskukset vievät leijonanosan siitä uudesta kulutuksesta, ja liikenteessä sähköistyminen tapahtuu niin raideliikenteessä, henkilöliikenteessä kuin raskaassa liikenteessäkin. Myös teollisuuden sähkönkulutus kasvaa, mutta oletettavasti vähemmän verrattuna näihin kahteen sektoriin ja datakeskuksiin. IEA:n ennusteissa tulisi peräti kaksi terawattituntia lisää vuoteen 2030 mennessä, ja tämä on suhteessa pieni määrä esimerkiksi Yhdysvaltain kasvuvauhtiin, mikä on myös meille sähkönlaadun osalta relevantti markkina. Mikä näissä datakeskuksissa on sitten kenties erityisen mielenkiintoista, on se, kuinka nopeasti kulutus voi kasvaa ja kuinka suuria määriä se voi saavuttaa. Eli nämä projektit ja hankkeet, mitä suunnitellaan Suomeen ja muualle Eurooppaan investoitavaksi, toteutuvat yhden tai kahden vuoden aikajänteellä. Siinä missä investoinnit näin suuriin kohteisiin ovat tyypillisesti paljon pidempiä hankkeita, joita valmistellaan pitkään. Ja nämä uudet kulutuskohteet, esimerkiksi jäähdytysjärjestelmien pumppukäytöt, joissa on taajuusmuuttajia, liittyvät sähköverkkoon käyttäen tehoelektroniikkaa. Ja se tehoelektroniikka, mitä mekin sinänsä valmistamme, on se, mikä aiheuttaa erilaisia sähkönlaadun haasteita, yliaaltoja, loistehoa ja stabiiliushaasteita sähköverkkoon. Mihin me sitten pystymme vastaamaan koko meidän tarjoamamme laajuisesti, kun tarkastelemme kulutuspuolta; saman organisaation IEA:n ennusteessa todetaan, että Euroopassa ja erityisesti Suomessa eniten kasvavat sähköntuotantomuodot tulevat olemaan aurinko- ja tuulivoima. Lähinnä sen takia, että siinä investoinnille oletetaan parasta takaisinmaksua ja että se on mahdollista toteuttaa todella nopeasti. Jos me ajatellaan, että Suomeen tulee suuria kulutuskohteita, kuten datakeskuksia, niin jotta tuotantoa ja kulutusta pystytään nopeasti tasapainottamaan, emme voi odottaa uuden ydinvoimalaprojektin valmistumista, vaan käytännössä silloin aletaan purkamaan suurta hankekehitysputkea. Esimerkiksi maatuulivoimalle ja merituulivoimalle, jota on 52 ja 16 gigawattia hankekehitysputkessa, josta Suomen Tuulivoimayhdistys arvioi, että vähän yli 7 gigawattia olisi investointivalmiita eli valmiita rakentamisen aloitukseen. Nyt tuotanto ja kulutus ovat ajallisesti eriytyneet, eli emme voi hallita täysin aurinkoa ja tuulta. Ja sitten toisaalta nämä kulutusmuodot, mitkä eivät myöskään ole pelkkiä saunankiukaita, jotka menevät päälle kuudelta tai kahdeksalta illalla, vaan esimerkiksi tekoälydatakeskuksissa on paljon vaihtelevaa kulutusta, jotka täytyy ajallisesti saada yhteen. Sanoisin, että sähkövarastomarkkinan suurin kasvun veturi on näiden tuotannon ja kulutuksen yhteensaattaminen Euroopassa. Sitten nyanssina on, että millä eri aikajänteellä se tapahtuu. Yleensä intuitiivinen ajatus tässä tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisesta on energiantuotannon ja kulutuksen ajallinen yhteensovittaminen, mutta käytännössä tämä muutos tarkoittaa, että fossiiliset tuotantolähteet, jotka ovat sinänsä hyvin ennustettavaa tuotantoa ja tuovat verkkoon niin kutsuttua inertiaa ja vakautta, poistuvat. Niitä korvataan uusiutuvilla tuotantolähteillä, jotka liittyvät verkkoon tehoelektroniikan avulla, mikä pienentää sähköverkon inertiaa ja vaikeuttaa sen vakauden hallintaa, missä me pystymme auttamaan sähköverkon vakauden ylläpidossa. Esimerkiksi verkkoa luovilla sähkövarastoilla, joiden tuomisessa Suomen markkinoille olemme olleet selkeitä edelläkävijöitä. Nyt kun vetää yhteen tätä sähköjärjestelmän kehitystä sekä kulutuksen että tuotannon puolella, eli kulutuskohteet ovat uudenlaisia, on vaihtuvaa kulutusta, joka on ajallisesti tehoelektroniikkaan liitettyä kulutusta. Tuotanto tulee olemaan pääsääntöisesti uutta uusiutuvaa energiantuotantoa, joka on vaikeammin ennustettavaa ja myös vaihtuvaa tehoelektroniikkapohjaista. Niin tämä sähköjärjestelmän kokonaisuuden koordinointi muodostuu verkkoyhtiöille hankalammaksi. Ja miten verkkoyhtiöt pystyvät kompensoimaan tätä, niin he asettavat kiristyviä verkkovaatimuksia liittyjille sekä tuotanto- että kulutuspuolella, mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi. Näiden sähkönlaadun, verkon vakauden sekä tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisen hallintaa. Ja kaikki nämä ilmiöt yhdessä kasvattavat markkinaa ja Merus Powerin osaamisen kysyntää erityisesti näissä sähköverkon liitäntäpisteissä. Tässä oikealla puolella olevat esimerkit ovat Fingridin sähköjärjestelmävisioita tai -skenaarioita vuoteen 2040 asti. Missä sitten on eri annostuksilla esimerkiksi datakeskuksia ja vetytuotantoa sekä elektrolyysereitä? Ja tavallaan nämä eri potentiaaliset kehityskulut kertovat eniten siitä, kuinka nopeasti Merus Powerin markkina kasvaa. Mutta kaikissa näissä meidän tuotetarjoamaa tarvitaan; esimerkiksi tässä sähköä datakeskusskenaariossa Fingridin sähköjärjestelmävisiossa tarvittaisiin jopa 1 gigawatti sähkövarastoja sähköverkkoon vuoteen 2040 mennessä. Kun Fingrid julkaisi helmikuussa arvion, että tarvetta on yli yhden gigawatin sähkövarastoille, se olisi todella suuri lisäys, ja pienimmässäkin skenaariossa puhutaan muistaakseni neljän gigawatin luokasta, mikä sekin olisi suuri määrä. Nyt konkreettisemmin: miten näitä asiakastarpeita syntyy tämän sähköjärjestelmän muutoksen kautta? Sanoisin, että kaikki tiivistyy siihen verkkoliittymään, on se sitten pienjännite-, keskijännite- tai korkeajänniteliittymä, niin tämän verkon koordinaation hallintaan. Verkon koordinaation paremman hallinnan takia verkkoyhtiöt tulevat asettamaan voimakkaampia sähkönlaadun standardeihin perustuvia vaatimuksia, joihin tulee kansallisia varaumia, ja sitä kautta järjestelmiämme tarvitaan enemmän. Tarvitaan kompensaattoreita, yliaaltosuodattimia ja sähkövarastoja, jotta näihin haasteisiin pystyy vastaamaan. Kun tulee uusia suuria ja vaativia kulutuskohteita, niin niitä liityntävaatimuksia voi olla esimerkiksi. Tämä verkkoa luova sähkövarasto hallitsee säätöhäiriöitä. Pystymme toimittamaan siihen ratkaisun, kun tuuli- ja aurinkovoimatuotanto lisääntyy. Tuotantoa ja kulutusta pitää ajallisesti yhteensovittaa, tapahtuu se sitten siinä liittymän takana tai muualla sähköverkossa. Jälleen sähkövarastot, niiden ohjaus ja meidän järjestelmäosaamisemme ovat arvossaan. Kun perinteisiä generaattoreita ja fossiilipohjaista tuotantoa on suhteessa vähemmän sähköverkossa, niin jännitteen, taajuuden ja järjestelmän vakauden ylläpidossa koko meidän tarjoamamme eri jännitetasoilla on relevantti, jotta sähköverkko pysyy kunnossa. Enemmän kuin mikään yksittäinen tuote tai Merus Powerin nykyinen tuoteportfolio, painottuu meidän kokonaissysteemiosaaminen ja näiden asioiden ymmärtäminen eri jännitetasoilla, verkkoliittymissä sekä tämä säätötekniikan ja järjestelmien rakentaminen modulaarisista komponenteista. Hallinta on sellaista ajatonta ja arvokasta osaamista, mistä Merus Powerilla on pitkä kokemus. Sitten minua pyydettiin keskustelemaan hiukan siitä, miten sähköä riittää kaikille Suomessa, kun tänne tehdään näitä gigawattiluokan datakeskusinvestointeja. Kysymys on monimutkainen, mutta minulla on siihen aika positiivinen näkemys. Eli silloin kun näitä suuria sähkönkulutukseen liittyviä investointeja julkaistaan, niin tietyllä tavalla se on myös helpotus, koska minulle se tarkoittaa sitä, että tämä kokonaissähköjärjestelmä kehittyy ja markkina kasvaa. Kun tällaisia investointeja julkaistaan, se luo edellytyksiä tehdä myös tuotantoinvestointeja, koska tulevaisuuden tuotannolle alkaa näkyä kysyntää, kun se kytkeytyy verkkoon. Eli on sitten datakeskuksia, vihreän teräksen tehtaita tai logistiikkakeskuksia, niin se, että joku julkaisee tällaisia tiedotteita ja alkaa rakentaa, tarkoittaa uskoakseni sitä, että uusiutuvaan energiaan sijoittavalla toimijalla on edellytyksiä nähdä sijoitukselleen tuottoa myös tulevaisuudessa. Näin näitä tuotantohankkeita tullaan käynnistämään lisää. Oletukseni mukaan tuotantohankkeita tullaan käynnistämään lisää. Nythän sähkön hinta on ollut aika alhainen, ja tuulivoimalla ei olla esimerkiksi nähty niin hyvää tuottavuutta. Niitä investointeja on ollut aika vähän. Minä uskaltaisin veikata, että niitä on tulossa lisää, kun kulutushankkeita julkaistaan. Ja tämän täytyy johtaa kulutuksen ja tuotannon lisäämiseen. Siihen, että sähköjärjestelmää, verkkoa ja siirtokapasiteettia vahvistetaan ja kehitetään kokonaisuutena. Intuitiivisesti ajatus saattaa monella olla se, että kun tulee uusia kulutuskohteita, niin riittääkö tuotanto. Mutta sanoisin, että kulutuksen ja tuotannon lisääminen on suhteellisen nopeaa verrattuna siihen, miten tätä verkon siirtokapasiteettia eli ihan näitä isoja kaapeleita, ilmajohtoja ja sähköasemia pystytään lisäämään tähän sähköverkkoon, ja käytännössä ne toimivat tämän kokonaiskulutuksen ja tuotannon pullonkaulana enemmän kuin yksittäiset kulutus- tai tuotantohankkeet. Tämä uskoakseni luo entisestään Merus Powerille toimintaedellytyksiä ja markkinaa, mitä nykyiset takaisinmaksumekanismit eivät vielä tue, koska silloin kun siirtoverkko ei pysty siirtämään sähköä esimerkiksi Lapista Etelä-Suomeen, koska kulutus ja tuotanto ovat fyysisesti eri paikoissa, niin tarvitaan paikallisia joustoja ja paikallisia kykyjä tasoittaa tuotantoa ja kulutusta, mikä minun mielestäni ja varmasti Merus Powerin mielestä johtaa paikallisen jouston kysyntään, mikä viittaisi sitten esimerkiksi sähkövarastoihin. Sähkön hintavaihtelut Suomessa eivät tule enää katoamaan mihinkään. Ne ovat tulleet jäädäkseen ja se johtuu siitä, että meillä on vaihtuvaa tuotantoa ja enenevissä määrin myös vaihtuvaa kulutusta. Tehokkaat sähkömarkkinat, mitä nähdäkseni meillä kuitenkin on, tasaavat näitä sähkön hinnan vaihteluita. Ne tuotanto-, kulutus- ja joustolisäykset. Ne eivät välttämättä tapahdu kaikki samanaikaisesti, jolloin saattaa tulla tämmöisiä yksittäisiä korkeita hintapiikkejä. Tässä esityksessä oikealla yläkulmassa näkyvät esimerkiksi tältä vuodelta tähänastiset hintavaihtelut. Talvella moni varmaan huomasi omassakin sähkölaskussaan, että ne olivat aika suuria. Ja kun nämä hintaerot ovat suuria, se luo investointiedellytyksiä sähkövarastoille, jotka pääsevät hyötymään tästä tukkusähkömarkkina-arbitraasista eli sähkön myymisestä kalliilla ja ostamisesta halvalla, ja se itsessään kannibalisoi sitten jossain määrin näitä hintavaihteluita. En sano markkinaa, mutta niitä hintavaihteluita. Kunnes sitten taas tulee uusia tuotanto- ja kulutusinvestointeja. Tarvitaan taas joustoja. Niinpä. Eli jonkinlaista. Sähkön hinnan vaihtelut tulevat jäämään osaksi arkielämää. Äärimmäiset hinnanvaihtelut kertovat markkinan epätasapainosta. Ja jotta tätä kulutusta ja tuotantoa voidaan tasapainottaa eri aikajänteillä tehokkaasti, esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana Fingrid on luonut uusia markkinapaikkoja reservimarkkinoille, kuten FFR. Nopea taajuusreservi on aika lailla yksinomaan sähkövarastoille sopiva toimintapaikka, ja sähkövarasto käytännössä toimiikin kaikilla näillä reserveillä sekä usealla muulla markkinapaikalla. Eli usein ajatellaan, että ne tulovirrat tulevat ennen kaikkea taajuusreservimarkkinoista, jotka alkavat olla aika täynnä sähkövarastoja. Yli 800 megawattia. Fingridin viimeisen raportin mukaan käytännössä sähkövarastoja käytetään joka ikisellä sähkömarkkinapaikalla, mistä tuloja pystyy nykyisin saamaan, ja nykyisin se nojaa erityisesti tähän tukkusähkömarkkinaan. mFRR-markkinaan. Ja vaikka tietty tuottopotentiaali on laskenut viime vuosien aikana, niin akkujen hinnat ovat laskeneet noin kolmasosan viimeisen kolmen vuoden aikana, minkä takia investointipotentiaali on edelleen hyvä ja oletamme, että näistä rakenteellisesti liittyvistä syistä se pysyy myös varsin hyvänä. Kiitos.

Jonna Kannosto
50:29 - 51:01

Kiitos, Markus. Kiitos, kun avasit tätä. Merus Powerin ympärillä olevaa markkinaa. Sähkömarkkinaa ja sähköjärjestelmää sekä siellä olevia trendejä. Seuraavaksi tästä siirrymme Merus Powerin omaan teknologiaan, tuotteisiin sekä samalla yhä tärkeämmäksi nousevaan aiheeseen eli kyberturvaan ja miten se liittyy Merus Poweriin. Tästä meille tulee kertomaan Merus Powerin teknologiajohtaja Jyri Öörni.

Kari Tuomala
51:16 - 63:52

Kiitos. Muutama sana näistä megatrendeistä ja siitä, miten teknologiamme vastaa niihin. Mitä meidän teknologiamme vastaa niihin? Meidän ydinosaamisemme vastaa itse asiassa moniin energiamurroksen ajureihin hyvinkin suoraan. Uusiutuvan energian lisääntyvä penetraatio edellyttää verkon tehokkaampaa käyttöä ja vakauttavia elementtejä. Stabiilin sähkönjakelun varmistamiseksi, muun muassa sähkövarastot ja tehoelektroniikka ovat avainasemassa. Liikenteen ja teollisuuden sähköistyminen asettaa ennennäkemättömiä vaatimuksia sähköntuotannolle, sähkön jakelulle ja sähkön laadulle. Meruksen sähkön laaturatkaisut, kuten aktiiviset yliaaltosuodattimet ja kompensointijärjestelmät, vakauttavat verkkoa ja mahdollistavat näin sähköistymistä. Digitalisaatiotrendin myötä markkinat olettavat järjestelmien olevan älykkäitä, mitattavia ja jatkuvasti optimoituja. Meruksen oma teknologia, mukaan lukien ohjelmistot, data ja analytiikka, vastaavat tähän. Tähän trendiin ja jatkuvan kehityssyklin myötä tuotteita parannetaan koko ajan. Viime aikoina kriittisen infran teknologiaa koskevaa EU-regulaatiota on kiristetty ja on asetettu vaatimuksia muun muassa teknologian, alkuperämaan ja kyberturvan osalta. Tällä hetkellä tiettyjen EU-rahoitusinstrumenttien rahoitusehdoissa kielletään muun muassa Sähkövarastoissa käytettyjen verkkoon liityntälaitteiden käyttö on kiellettyä, mikäli ne ovat peräisin niin sanotuista korkean riskin maista, kuten Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea ja Iran. Vastaavia rajoitteita ollaan ottamassa käyttöön myös laajemmin EU-lainsäädännössä. Tässä Merus on erinomaisessa asemassa eurooppalaisena laitevalmistajana ja teknologiatoimittajana. Meruksella on ainutlaatuinen tarjoama sähkövarastoissa. Pystymme tarjoamaan sähkövarastokokonaisuuden ja kaiken siihen liittyvän yhdeltä luukulta. Omaan teknologiaan perustuen valmistamme verkkoonliityntälaitteet eli PCS:t omalla tehtaalla omiin suunnitelmiin ja IPR:iin perustuen, samoin ohjaus- ja suojausjärjestelmät. Meillä on oma säädinjärjestelmä, johon kyberturva on rakennettu sisään alusta pitäen. Pystymme toimittamaan sähkövarastot EPC-toimituksena eli avaimet käteen. Toki pystymme toimittamaan pelkän laitetoimituksen myös pelkän PCS-tuotteen omaisesti, ja tässä ollaankin skaalaamassa kapasiteettia vastauksena odotettuun eurooppalaisen kysynnän kasvuun. Kokonaistoimituksen tapauksessa pystymme toimittamaan kaiken alkaen liitynnästä suurjänniteverkkoon. Sähköasemat. Keskijännite, sähkönjakelu ja toki itse laite. Laitteistokokonaisuuden luvitukset. Verkkoyhtiön todennusprosessit eli mallinnussimuloinnit ja hyväksyntätestit. Siviilityöt ja asennukset. Palvelupuolella voimme tarjota käynnissäpitopalvelut eli niin sanotut operation and maintenance -palvelut, jolloin voidaan taata järjestelmälle korkea käytettävyys, kyberturva ja elinkaaren aikaiset päivitykset. Sitten meillä on etämonitorointi- ja hallintajärjestelmäpalvelu, joka perustuu omaan pilvipohjaiseen ratkaisuun, joka toteuttaa datan keruuta, mahdollistaa näin data-analytiikan ja tekoälyn hyödyntämisen sekä kaupankäyntipalvelut. Eli voimme viedä sähkövarastojärjestelmän markkinoille, jossa se alkaa tuottaa asiakkaalle tulovirtoja, mikä mahdollistaa investoinnin takaisinmaksun. Meruksen teknologia ja toimintamallit ovat valmiina eurooppalaisiin vaatimuksiin. Laitteilla on tarvittavat verkkokoodisertifioinnit Eurooppaan. Meillä on toistettavat mallinnus- ja simulointiprosessit testiautomaatiolla järjestelmätoimituksiin. Laitetoimituksen tapauksessa meillä on valmiit simulointimallit ja dokumentaatiopaketit toimitettavaksi osana laitetoimitusta. Laitteemme, järjestelmämme ja toimintamme täyttävät EU:n kyberturvallisuus- ja muut vaatimukset. Toimimme ISO 27001 -standardin eli kyberturvajärjestelmän mukaisesti. Meruksella on hybridivalmis ja verkkoa tukeva arkkitehtuuri. Verkkoliittymät, kuten olemme oppineet, ovat kortilla niin täällä Suomessa kuin Euroopassakin. Sähköverkot tarvitsevat sähkövarastoja, mutta niillekään ei meinaa tällä hetkellä helposti löytyä sähköliittymiä. Tähän yksi ratkaisu on hybridivoimalaitokset, eli uusiutuvan tuotantolaitoksen rinnalle samaan sähköliittymään rakennetaan sähkövarasto, jolloin parannetaan tämän sähköliitynnän ja muun infran hyödyntämisastetta, alennetaan investointikustannuksia ja näin parannetaan sähkövarastoinvestoinnin tai kokonaisinvestoinnin kannattavuutta. Hybridivoimalaitoksille on omat hieman monimutkaisemmat vaatimukset ja tarvitaan hybridisäädin, joka hallitsee tätä kokonaisuutta. Merus pystyy tarjoamaan hybridisäätimen ja muut vaaditut palvelut hybridisointiin, eli näin ollen verkkoliitynnän hyödyntämisastetta parannetaan. Asiakkaan investointikustannuksia alennetaan, jolloin tietysti investoinnin kannattavuus paranee, takaisinmaksu nopeutuu ja toisaalta sähkövarastojen asennusmahdollisuudet moninkertaistuvat, kun sähköliitynnät eivät olekaan enää pullonkaulana. Meruksella on yrityksenä lähes parinkymmenen vuoden kokemus sähkönlaaturatkaisuista. Olemme tuotteistaneet tätä osaamista standardituotteisiin ja prosesseihin, joilla vastaamme globaalin sähkönlaatumarkkinan tarpeisiin. Aktiiviset yliaaltosuodattimet ovat vakiotuotteita, joita valmistetaan korkeammissa volyymeissä ja joita voidaan jaella tuotteena sellaisenaan. Tuote ei vaadi räätälöintiä. Tuotteella on korkea hyötysuhde eli käytön aikaiset kustannukset ovat alemmat, jolloin asiakkaan investointi tulee entistä kannattavammaksi. Tuote on robusti ja kestää vaikeissakin olosuhteissa. Se on myös integroitavissa, mikä on oleellista esimerkiksi näissä datakeskussovelluksissa, mistä Markuskin mainitsi. Ominaisuudet ja suorituskyky ovat huippuluokkaa, mikä toki korostaa tämän tuotteen ja investoinnin hyötyjä. Ja kaiken tämän myötä asiakas saa tehokkaamman energiansäästön ja nopeamman takaisinmaksun tälle investoinnille. Meruksen STATCOM on modulaarinen dynaamisen loistehon kompensoinnin järjestelmä, jolla on yksi maailman nopeimmista vasteajoista. Eli sen suorituskyky on huippuluokkaa, jolloin toteutuva sähkön laatu muodostuu entistäkin paremmaksi ja silloin tässä myös tämän ratkaisun hyödyt korostuvat. Se myös. Se mahdollistaa laajemman sovellusalueen, eli sitä voidaan hyödyntää useammissa sovelluksissa, jolloin se näkyy myös markkinan laajuutena. Ratkaisu on robusti ja suunniteltu haastaviin olosuhteisiin ja osoittautunut erittäin luotettavaksi. Tämä STATCOM-ratkaisu on suunniteltu modulaariseksi ja skaalautuvaksi, ja se perustuu meidän vakiomoduuleihimme. Käytännössä sillä on matala räätälöintiaste, jolloin pystymme toimittamaan niitä skaalautuvasti globaaleille markkinoille. Mielenkiintoisimpia sovellusalueita tällä hetkellä ovat datakeskukset, vetytalous ja sähköinen liikkuvuus, mukaan lukien raideliikenne. Meruksen SVC on perinteisempi dynaaminen kompensaattori suurille tehoille. SVC-modernisointi on kiertotaloutta toteuttava palvelu, missä olemassa olevan SVC-järjestelmän nopeimmin ikääntyvät komponentit uusitaan ja pidemmän elinkaaren omaavat osat, esimerkiksi kondensaattoriparistot, kuristimet ja sähkönjakeluinfrastruktuuri, säilytetään. SVC-järjestelmien modernisointi on vähemmän kilpailtu markkina. NIS2-markkina, johon olemme tuotteistaneet modulaarisen täsmäratkaisun. Se, mikä sähkön laatu- ja sähkövarastoliiketoimintaa meillä yhdistää, on syvä sähkötekninen osaaminen siellä taustalla. Olemme hyödyntäneet tehoelektroniikkaa, sen säätöä ja verkko-osaamista pian 20 vuotta. Sähkön laadun parantamisessa. Olemme auttaneet teollisuutta ratkomaan moottorikäyttöjen sähkön laatuhaasteita. Aktiivisuodattimien avulla. Toisaalta olemme auttaneet isoa terästehdasta toimimaan pelkkien kaasuturbiinigeneraattoreiden varassa kantaverkon ulkopuolella tukemalla laitosta STATCOM-ratkaisulla. Tässä on pari esimerkkiä, minkä tyyppisissä tapauksissa olemme auttaneet asiakkaita sähkönlaatupuolella. Nyt tätä samaa osaamista hyödynnetään sähkövarastopuolella uusiutuvan energian lisääntyessä. Tämä on verkkojen kannalta yhä tärkeämpää. Tehoelektroniikka, johon meidän teknologia pitkälti perustuu, on loppupeleissä enemmän ohjelmistoa kuin rautaa. Rauta määrittää toiminnallisuuden ja suorituskyvyn rajat, mutta sen jälkeen ohjelmisto käytännössä ratkaisee, miten sitä hyödynnetään. Tehoelektroniikassa suorituskyvyn ratkaisee pitkälti säätö. Meidän hajautettu monikerroksinen säädinarkkitehtuuri mahdollistaa alle millisekuntitason reagoinnin muutostilanteissa. Arkkitehtuuri mahdollistaa alle millisekuntitason reagoinnin muutostilanteissa. Tätä kyvykkyyttä on rakennettu sähkönlaatusovellusten käyttöön, ja nyt sitä hyödynnetään sähkövarastoissa muun muassa. Tämän verkkoaluavan elins. Grid-forming-säädön ja hybridivoimalaitosten tarpeisiin. Tänä päivänä teknologiassa on pitkälti pakko hyödyntää dataa ja oppia sen pohjalta, jos aikoo pysyä kilpailukykyisenä. Me keräämme dataa meidän järjestelmien toiminnasta, hyödynnetään data-analytiikkaa ja tekoälyä muun muassa optimoinnin tarpeisiin. Kentältä saatu data palautuu meidän tuotekehityksen käyttöön, jossa hyödynnetään sitä tuotteiden edelleenkehityksessä. Kyberturva ei voi olla irrallinen kerros, vaan parhaimmillaan se rakennetaan osaksi tuotteita alusta pitäen, mikä meillä on toki huomioitu teknologian kehityksessä jo vuosia. Toimimme kriittisen infrastruktuurin parissa, jolloin vaatimukset ovat normaaliakin tiukemmat. Varmistamme tuotteidemme ja järjestelmiemme EU-vaatimustenmukaisuuden muun muassa. Uusien CRA- ja NIS2-direktiivien mukaisuuden. Ja me pystytään varmistamaan hallitut tietoturvapäivitykset ja elinkaaren aikainen ylläpito. Tämä luo meille myös kilpailuedun eurooppalaisena toimittajana.

Jonna Kannosto
63:58 - 64:18

Kiitos, Jyri. Teknologia on aina yhtä kiehtovaa. Tästä teknologiasta me siirrymme sitten Merus Powerin liiketoimintaan ja markkinoihin, ja tästä meille tulee kertomaan lisää Markus Ovaskainen.

Markus Ovaskainen
64:33 - 84:21

Jes, kiitos Jonna, on mukavaa päästä takaisin lauteille paikkaamaan Mikon tärkeää tehtävää, mutta nämä ovat ainakin itselleni hyvin mielenkiintoisia ja sydäntä lähellä olevia aiheita. Eli mä juttelen meidän liiketoiminta-alueista, niiden luonteesta ja niihin liittyvästä markkinasta, ja aloitetaan näistä sähkövarastoista. Eli olemme aikaisemmin tänään jo maininneet, että strategisena aikeenamme on kansainvälistää sähkövarastojen myyntiä ja toimitustoimintaa. Ehkä vielä kerrataan se, minkä takia näin teemme. Eli Suomen markkina on ollut yllättävän suuri sähkövarastoille ja on ruokkinut meidän kasvua loistavalla tavalla. Ollaan päästy pelaamaan meidän kotikentillä, mutta me haluamme kasvaa laajemmaksi ja rajoittaa meidän markkinariskiä, jotta emme toimi pelkästään Suomessa, ja meillä alkaakin olla siitä jo näyttöjä. Se kokonaismarkkina sähkövarastoille on niin suuri minkä tahansa arvion mukaan, eli miljardiluokkaa, että sen markkinan kasvu tai markkinan koko ei varmasti tulevalla strategiakaudella rajoita meidän liiketoimintaamme. Sen sijaan markkinoillepääsy eli myyntikanavien luominen toimi. Toimituskonseptien luominen eri maihin ja paikallisten verkkovaatimusten täyttäminen on huomattavasti suuremmassa roolissa. Ennustamme tälle kokonaismarkkinalle erittäin voimakasta kasvua, ja se kokonaismarkkina tässä määritellään Euroopan sähkövarastomarkkinaksi. Mihin aiomme keskittyä seuraavalla strategiakaudella? Kun avaamme näitä numeroita, meidän kohdemarkkinamme nopeampi kasvu ei sinänsä välttämättä tarkoita sitä, että markkina kasvaisi erityisen nopeasti niissä maissa, joissa aiomme toimia, vaan se, että markkinakattavuutemme kasvaa niin nopeasti, että näkymämme markkinoiden kasvusta on entistä vahvempi. Markkinoillepääsyn lisäksi rahoituksella on ollut oleellinen rooli kasvussamme; esimerkiksi tällä edellisellä strategiakaudella uskon, että olisimme voineet kasvaa nopeamminkin, jos rahoitus ei olisi muodostunut jossain määrin esteeksi. Karin puheessa hän mainitsi, että olemme Suomessa markkinajohtajan asemassa ja projektien määrässä varmasti olemmekin, mutta täällä on julkaistu jo niin suuria projekteja, että emme olisi niistä pystyneet uskottavasti meidän nykyisellä liikevaihtotasolla kilpailemaan. Mutta jos se on minusta kiinni, niin pian pystymme siihen. Meillä on tosiaan jo näyttöjä uusien markkinoiden avaamisesta Puolassa ja Latviassa, ja aiomme keskittyä yleisesti ottaen Pohjois- ja Keski-Euroopan maihin. Tässä tulevalla strategiakaudella on aivan varmasti riittävästi markkinaa kattamaan meidän kasvutavoitteemme. Kansainvälinen kasvumme perustuu oleellisesti siihen, ettei meidän tarvitse kehittää joka markkinaan uutta tuotetta. Sähkövarastoliiketoiminnassa ne samat modulaariset komponentit, mitä meidän tehdas suoltaa ulos, ovat aivan yhtä soveltuvia jokaisessa markkinassa, mihin me menemme. Se, mitä meidän pitää mukauttaa eri markkinoille, on nimenomaan myyntikanavat. Sitä paikallista verkkokoodiosaamista ja tiettyä parametrointia sen verkkokoodin mukaan tarvitaan, jotta toimimme ohjeistusten mukaisesti. Suomi on ollut erinomainen ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille. Koska nämä adaptoinnin kohteet eli esimerkiksi ne verkkovaatimukset, ne ovat Suomessa olleet erityisen tiukat ja erityisen selkeät. Kiitos siitä Fingridille, ja tämä on ensimmäinen Euroopan maa, missä on esimerkiksi vaadittu tätä verkkoa luovaa toiminnallisuutta sähkövarastoille. Se tarkoittaa, että me pystymme olemaan teknologisessa edelläkävijän asemassa, ja kun menemme muille markkinoille, vaatimustaso on lähtökohtaisesti teknisesti helpompi. Helpompi kuin mitä Suomessa. Niihin muihin maihin, miten me sitten menemme, tulee riippumaan kyseisestä maasta, kulttuurista ja toimintaympäristöstä. Tulemme monistamaan tätä partnerikonseptia aivan varmasti, mikä on osoittautunut toimivaksi, mutta toimimme myös paikallisella läsnäololla, mikäli paikallinen toimintaympäristö sitä vaatii. Eli me valitsemme läsnäolo- ja toimitusmallimme markkinan ja siellä olevan asiakaskunnan mukaisesti. Nyt ne, mistä aikaisemmassa puheessani pääsin keskustelemaan ja mihin Jyri sitten rakensi päälle. Eli nämä sähköjärjestelmän rakenteelliset muutokset ja sitä kautta sähkövarastomarkkinan rakenteelliset muutokset nähdäkseni pelaavat meidän laariin. Eli ensinnäkin rakenteellinen kysyntä kasvaa edelleen joustojen tarpeen takia Suomessa, Euroopassa ja varmasti muuallakin, missä tuotannon ja kulutuksen lisääntyminen on samanmuotoista, ja suuri osa markkinavolyymista syntyy sellaisessa tehollisessa kokoluokassa, missä Merus Power haluaa kilpailla. Eli kun niitä verkkoliittymiä ei ole loputtomasti olemassa esimerkiksi suurjännitteellä siten, että jokainen sähkövarasto, mitä rakennetaan, voi olla jotain 500 megawatin luokkaa. Se ajaa sähkövarastoja näihin hybridivoimalaitoksiin, mihin meiltä löytyy jo valmiiksi ratkaisutoimituskonsepti ja keskijännitteelle, missä ne kokoluokat voivat olla esimerkiksi 10–150 megawattiin asti. Tämä on sellainen kokoluokka, missä me kilpailemme varsin mielellämme ja missä rahoituskaan ei muodostu samalla tavalla haasteeksi kuin sitten niissä puolen gigawatin kokoisissa hankkeissa. Samalla nämä kasvavat markkinatekniset vaatimukset kasvattavat entisestään vaatimustasoa. Tämä hybridisaation tarve kasvattaa järjestelmäosaamisen merkitystä, mikä on todella suuri vahvuutemme verrattuna sellaiseen konseptiin, missä heitetään akkuja tontille ja laitetaan johdot kiinni. Ne ovat ehkä olleet niitä ensimmäisiä sähkövarastoinvestointeja maailmassa ennen kuin verkkoyhtiöt ovat ruvenneet luomaan siihen tiukempia sääntöjä ja vaatimuksia. Eli tässä näen meidän osaamisellamme tosi voimakasta arvoa. Nähdään myös markkinassa tiettyjä haasteita, eli olemme olleet erityisen hyviä. Olemme olleet erityisen hyviä kokonaisvastuullisissa toimituksissa, ja Suomen kotimarkkinalla niitä on ollut keskimäärin helpompi toteuttaa, minkä vuoksi aiomme säilyttää tämän kyvykkyyden, pitää siitä huolta ja olla siinä jatkuvasti tehokkaampia ja parempia. Mutta kun me katsomme tätä markkinaa, niin näemme, että vaikka asiakaskunta on suurelta osin esimerkiksi institutionaalisia sijoittajia, he eivät välttämättä jatkossa osta ainoastaan näitä kokonaisvastuullisia toimituksia, vaan kun he ostajina alkavat ammattimaistua. Heillä on useita sähkövarastoja omistuksessa ja he ovat kasvattaneet omaa osaamispääomaansa, joten heille saattaa syntyä insentiivi ja kyky pilkkoa näitä ostoja pienempiin toimituskokonaisuuksiin, ja siksi uskomme, että tämä hankintamalli lisääntyy seuraavalla strategiakaudella. Miten me vastaamme siihen, on se, että me kiristämme huomattavasti kilpailukykyämme ja mahdollisuuksiamme myydä näitä sähkövarastotoimituskokonaisuuksia myös tuotteenomaisesti. Ja tämä tulee. Tämä tulee mahdollistamaan meille uusia markkinoita nopeammin, parempaa kannattavuutta sekä parempia toimituskonsepteja myös näissä meidän omissa kokonaisvastuullisissa toimituksissamme. Tästä palveluliiketoiminnasta puhun vähän enemmän viimeisellä slaidilla, mutta haluan tässä yhteydessä korostaa, että lähes kaikissa sähkövarastotoimituksissamme on myös pitkäaikainen palvelusopimus, ja sillä on merkitystä liiketoimintamme sekä kannattavuutemme kannalta. Mutta ehkä ainakin minulle ensisijaisesti meidän asiakassuhteen kannalta, koska se, että meillä on pitkäaikainen sopimus myös sen toimituksen jälkeen, mahdollistaa meille jatkuvan yhteistyön saman asiakkaan kanssa. Jatkuvan vuoropuhelun siitä, mitä voisi tehdä paremmin ja minkälaisia uusia investointeja voisi rakentaa. Ja meillä on mahdollisuus oppia myös toimituksen jälkeen, eikä pelkästään sen aikana, sillä meidän sähkövarastojärjestelmämme ovat saavuttaneet erittäin korkeat käytettävyystasot, ja jokainen prosentti tavallaan. Mitä enemmän käytettävyys laskee, niin se on myös prosenttia viivan alta pois niissä vuosittaisissa tulovirroissa, ja uskomme, että meidän robusti teknologia ja korkea käytettävyys ovat merkittävässä roolissa siinä, että meidän asiakkaat tekevät parempia tuottoja sähkönlaatumarkkinasta. Tässä on samoissa graafeissa kompensaattorimarkkina ja yliaaltosuodatinmarkkina. Kummankin odotetaan kasvavan, erityisesti sähkövarastomarkkinan tavoin. Niin se meidän kohdemarkkina, mihin me oletamme meillä olevan pääsy, kasvaa merkittävästi tällä strategiakaudella. Nyt jos te vertaatte näitä lukuja meidän aiemmin julkaistuihin yliaaltosuodatinmarkkinoiden arvioihin, niin siinä näkyy jonkinlaista muutosta, ja haluan kertoa auki, että kyse on siitä, että olemme tarkentaneet arviotamme nimenomaan aktiivisten yliaaltosuodattimien markkinakoosta. Siinä missä aikaisemmissa numeroissa on ollut mukana myös muuta pienjännitesähkönlaatumarkkinaa, kuten. Tehokerroinkorjausmarkkinaa. Tehokertoimen korjausmarkkinaa. Uskomme, että nyt analyysimme markkinan kokonaiskoosta on tarkempi. Keskijännitekompensointilaitteiden, kuten STATCOM- ja SVC-laitteiden, kokonaismarkkinan uskotaan kasvavan nopeammin. Ja miksi meidän kohdemarkkinamme kasvaa näinkin paljon, on se, että seuraavalla strategiakaudella pyrimme jakelu- ja siirtoverkkotasolle toimimaan verkkoyhtiöiden kanssa, mikä muodostaa näistä kompensaattorien kokonaismarkkinasta peräti 80 prosenttia euroissa mitattuna. Sen sijaan, että toimimme siellä meille toistaiseksi tutummalla alueella eli teollisuudessa ja raideliikenteessä. Vetysovelluksissa. Miten me sitten voitamme markkinaa? Yliaaltosuodattimissa vahvistamme nykyistä asemaamme ja tulevalla strategiakaudella tulemme parantamaan teknologista ja kustannuskilpailukykyämme aivan huomattavasti, ja paitsi että se mahdollistaa meille parempaa kannattavuutta ja parempaa asemaa niillä nykyisillä markkinapaikoilla missä olemme, niin se avaa meille täysin uusia markkinoita ja mahdollisuuksia, mistä puhun seuraavassa slaidissa vähän enemmän. Tämä tehdään vahvalla teknologiaosaamisellamme, voimakkaammalla tuotteistuksella ja standardoinnilla sekä keskittymällä. Keskittymällä kehitysponnisteluissamme esimerkiksi siihen, että valmistettavuus on nopeampaa ja helpompaa. Jatkamme edelleen kasvu-uralla. Mistä se uusi markkina sitten tulee? Teknologian ja kustannustehokkuusponnistelujemme kautta aiomme voittaa niin kutsuttuja OEM-asiakkuuksia eli laitevalmistajia, jotka ostavat suurissa volyymeissä näitä aktiivisia yliaaltosuodattimia. Esimerkkinä tästä ovat datakeskusten jäähdytyslaitteistot, jotka integroidaan hyvin tyypillisesti osaksi kokonaista jäähdytyskonttia. Aktiivisten yliaaltosuodattimien volyymi on sadoissa ja tuhansissa kappaleissa vuodessa ympäri maailmaa, ja tavoitteenamme on myydä niihin hyvällä product-market fitillä varustettu vakiotuote, joka soveltuu sellaisenaan jokaiseen kohteeseen. Sitä kautta haetaan volyymia tälle meidän yliaaltosuodatinmarkkinan kasvulle. Se, että panostamme kilpailukykyymme kaikilla alueilla, motivoi nykyisiä partnereitamme ja luo insentiivejä uusille potentiaalisille partnereille. Eli tavoitteena on tietysti kasvattaa myös partneriverkostoa edelleen nykyisestä. Tavoitteena on voittaa markkinaosuutta heidän kauttaan, mutta huomattavasti suurempi volyymi oletetaan tulevan näiden OEM-asiakkuuksien kautta. Näiden meidän kilpailukykypanostusten avulla me lisäksi pystymme parantamaan läsnäoloamme globaaleilla markkinoilla. Esimerkkinä mainitsen Aasian markkinan, missä uskon, että ponnistelujemme seurauksena meillä on saatavissa paljon suurempi markkinaosuus kuin tällä hetkellä olemme saaneet, ja tuotteen kilpailukyvyn parantamisen lisäksi meidän tulee vahvistaa merkittävästi myynnin teknistä ja kaupallista kyvykkyyttä sekä teknistä tukea oman organisaatiomme kautta. Tuemme niitä partnereita, jotka toimivat maantieteellisillä markkinoilla siellä etulinjassa asiakkaiden kanssa. Sitten näistä kompensaattoreista. Se kasvun perusta muodostuu siihen, mitä nytkin on tehty, mutta teemme sitä jatkuvasti oppien ja paremmin. Eli teollisuus eli terästehtaat. Kaivossovelluksissa, joissa olemme menestyneet historiallisesti, raideliikenteestä on saatu näyttöjä, ja vetyinvestointien tullessa oletamme löytävämme paikkamme näiden verkkoliityntöjen vaatimusten täyttämisessä. Me syvennämme asemaa ja vahvistamme kilpailukykyä meidän nykyisellä tuoteportfoliolla, jota kehitämme aktiivisesti. Mutta suurempi muutos tulevalla strategiakaudella on meidän pyrkimys päästä tähän sähköverkkomarkkinaan, joka muodostaa suuremman osan tästä kokonaiskompensaattorimarkkinasta, missä me pystymme nyt hyödyntämään sellaisia kompetensseja, mitä me olemme rakentaneet tämän kuluvan tai edellisen strategiakauden aikana. Eli se, että myymme sähköverkkomarkkinaan. Esimerkiksi jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöille myyminen tarkoittaa melko raskaita hankintaprosesseja, korkea- ja keskijännitteen hallintaa sekä kokonaisvastuullisten toimitusten hallintaa, ja siinä me olemme harjoitelleet tässä. Sähkövarastopuolella, vähän eri asiakastyypin mutta samanlaisen vastuun laajuuden ja prosessiosaamisen kanssa, olemme eläneet koko tämän edellisen strategiakauden, ja siitä löytyy merkittävä synergia nyt tämän meidän kompensaattorimarkkinan ja sähkövarastomarkkinan sekä meidän toiminnan välillä siinä, miten saamme molemmista enemmän irti ja miten meillä tavallaan on jo kaikki ne kompetenssit ja vahvuudet, millä voimme menestyä myös. Myös tällä sähköverkkomarkkinalla. Näiden lisäksi tässä kompensaattorimarkkinassa, missä olemme myyneet paljon suoraan asiakkaille suhteellisen pienellä myyntitiimillä globaalisti, keskitymme voimakkaasti siihen, että saamme hyödynnettyä nykyistä partnerikenttäämme ja kasvatettua sitä entisestään. Tavoitteena on, että globaali läsnäolomme näille kompensaattoriratkaisuille on oleellisesti parempi. Tässä markkinan koosta ja kilpailijakentästä voi päätellä, että kyseisessä markkinassa on rajattu määrä toimijoita. Hankintaketjut ovat yleensä globaaleja, eli ne eivät ole lokalisoituneet yhtä paljon kuin esimerkiksi sähkövarastomarkkinoilla. Ja sikäli meillä on aito mahdollisuus kilpailla koko maailmassa, kunhan meillä on myyntikanavat ja markkinoillepääsy kunnossa. Ylipäänsä tällä tulevalla strategiakaudella, kuten tästä ja yliaaltosuodattimista sekä sähkövarastopuheista voi päätellä, näemme partneriverkostomme ja sen kehittämisen erittäin merkittävässä roolissa. Sitten palveluliiketoiminnan markkinasta. Meidän tavoitteemme on kasvattaa palveluliiketoiminnan osuutta yrityksen liikevaihdosta nykyisestä noin kahden prosentin osuudesta viiteen prosenttiin. Ja miten tämä tapahtuu, on tavallaan luonnostaan näiden lisääntyvien sähkövarastotoimitusten kautta, joihin käytännössä jokaiseen myydään sen toimituksen lisäksi kattava elinkaaripalvelusopimus ja käytettävyystakuu, mikä on ihan keskeinen osa tietysti sitä investointi-ideaa, että laite pysyy käytössä ja jauhamassa asiakkaillemme rahaa. Nämä numerot näyttävät pieniltä, mutta se, että kasvatamme palveluliiketoimintamme osuuden 25 prosenttiin liikevaihdosta, tuo hyvin voimakkaan vipuvaikutuksen kannattavuuteemme ja kassavirtaamme. Ja se ei tietysti tapahdu itsestään, vaan tulemme kehittämään tätä palvelukonseptiamme jatkuvasti. Pyrimme vielä korkeampiin käytettävyyksiin. Meidän asiakkaiden viesti on ollut, että saavutettu käytettävyys on melko poikkeuksellinen tällä sähkövarastomarkkinalla ja emme aio siitä ainakaan huonontaa. Aiomme parantaa digitaalisia palveluitamme, jotka ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi ulkomailla toimiessa ja näiden palvelukonseptien muodostamisessa. Tietyn paikallisen osaamisen rakentaminen on keskeistä. Paikallisen kompetenssin ja first response -kyvyn lisäksi. Näiden ohella meidän oma trading-palvelu eli kaupankäynti- ja analyysipalvelu, joka keskittyy sähkövarastojen optimointiin ja kaupankäyntiin Suomessa, on saatu uuteen uskoon. Pystymme toimimaan nykyisin kaikilla sähkömarkkinoilla sen sijaan, että toimimme pelkillä reservimarkkinoilla, ja meidän on tarkoitus kasvattaa markkinaosuuttamme Suomessa tällä palvelulla, joka tavallaan kasvattaa palveluliiketoimintamme osuutta osana tätä kokonaisuutta. Ja nämä äsken mainitut palveluliiketoiminnan muodot viittasivat pitkälti sähkövarastoihin. Mutta täytyy muistaa, että meillä on todella suuri laitekanta maailmalle asennettu ja sähkön laadun laitteita, joihin myös varaosamyynti ja niihin liittyvä huoltosopimus ja huoltoliiketoiminta muodostaa osan tästä palveluliiketoiminnan kokonaispotista. Kiitoksia.

Jonna Kannosto
84:24 - 85:49

Kiitos Markus. Nyt me olemme kuulleet esityksissämme Merus Powerin strategiasta, sähköjärjestelmän muutoksista ja siitä, miten nämä kaikki vaikuttavat meidän liiketoimintaamme ja tuotteisiimme. Tässä on ollut Merus Powerin edustajia useampia esillä, ja seuraavaksi onkin ilo kuulla asiakkaamme Exilionin näkemyksiä tästä markkinasta ja toiminnasta. Toivotan tervetulleeksi Exilionin liiketoiminnan kehityksen ja sähkömarkkinoiden johtajan Tommi Riskin. Tervetuloa Tommi tänne! Tervetuloa meidän pääomamarkkinapäivään, voisin esittää sinulle oikeastaan heti ensimmäiseksi kysymyksen, että millainen yritys Exilion on? Mitä te käytännössä teette ja millaisia hankkeita teillä on?

Tommi Riski
85:50 - 86:54

Joo, Exilion on kotimaisten eläkeyhtiöiden omistama kiinteistö- ja uusiutuvaan energiaan sijoittava yhtiö. Meillä on tuulivoimaa vajaa 500 megawattia 14 tuulivoimapuistossa, eli olemme Suomen viiden suurimman tuulivoimatuottajan joukossa, ja viime vuonna valmistui ensimmäinen 70 megawatin aurinkovoimalamme. Niin ollaan silläkin myös siellä Suomen viiden isoimman joukossa. Oma vastuualueeni on sähkömarkkinat eli meidän tuotantomme myynti. Toimimme ihan markkinaehtoisesti sähkömarkkinoilla ja siihen liittyvät hintasuojaukset. Sitten on liiketoiminnan kehitys, ja meillä on hyvin paljon erinäköisiä kehityshankkeita, mutta tässä viimeisen parin vuoden aikana investointeja uusiutuvaan energiaan ei Suomessa ole hirveästi tehty. Pois lukien tietenkin nämä sähkövarastoinvestoinnit.

Jonna Kannosto
86:56 - 87:07

Hei, olen kuullut, että teidän toimistonne seinällä tai aulassa on kuvia onnistuneista ja merkittävistä hankkeista. Voisitko kertoa, millaisia hankkeita teillä siellä on?

Tommi Riski
87:08 - 88:14

Tämä meni vähän kevennyksen puolelle. Meillä on kiinteistöpuolella teetetty tauluja eri kiinteistöistä, joita Exilion on tehnyt. Vaikka esimerkiksi tuo päärautatieaseman hotelli tai Triplan hotelli, niin meillä oli tuparit tulossa, joten teetin taulun meidän uusiutuvan energian kohteesta, joka on meidän sähkövarasto tuolla Simossa, Halmekankaan sähköasemalla, ja siihen on tehty sääsuojahalli. Eli halvin mahdollinen Weckmanin peltihalli ympärille, otin siitä itse kamerakännykällä kuvan, teetin samanlaisen taulun ja sitten meillä oli tuparit. Niin se sitten paljastettiin ja laitettiin siihen keskelle, sisustusarkkitehdin kauhuksi, ja vähän vitsailin. Metalli oli silloin parhaiten tuottava kiinteistö. Eli tämä oli sitä aikaa, kun sähkövarastojen tuotot olivat huipussaan ja takaisinmaksuajat olivat siellä puolessatoista vuodessa.

Jonna Kannosto
88:15 - 88:20

Joo ja siellä on tainnut porotkin käydä teidän sähkövarastoa välillä ihailemassa.

Tommi Riski
88:21 - 88:21

Näin on.

Jonna Kannosto
88:24 - 88:36

Te olette tilanneet nyt Merus Powerilta tähän mennessä kolme sähkövarastoa, mikä on saanut teidät valitsemaan meidät kumppaniksemme kerta toisensa jälkeen.

Tommi Riski
88:38 - 89:20

Ykkönen on ehdottomasti kokonaistoimitus; se on ollut se avainasia. Toinen on sitten se vaikeampi sana. Eli nämä sähköjärjestelmän vaatimukset eli se, että sen voi kytkeä tai on todistetusti pystynyt vastaavan kytkemään Suomessa sähköverkkoon. Se ei ole itsestäänselvyys. Ja tosiaan näitä hankkeita on ollut kolme, ja vanhimman tuossa mainitsitte, joka on jo vuonna 2020 käyttöönotettu, ja se oli silloin valmistuessaan 6 megawatin akkuvarasto. Merus Power oli Pohjoismaiden isoin, ja tämä myös kertoo, miten markkina on kasvanut. Markkinat ovat kasvaneet tässä ajassa.

Jonna Kannosto
89:20 - 89:21

Tosin.

Tommi Riski
89:21 - 90:04

Kasvanut. Ja toinen hanke oli tuo, mistä tämä kuva on, eli Mäntyharju, ja se on vielä vähän erilainen hanke. Eli se oli myös ikään kuin me emme itse ole sähkövarastohankkeita kehittäneet, niin Merus oli sen kehittänyt ja ostimme siis hankkeen. Ostimme sen tontinkin Merukselta ja sitten kokonaistoimitus ja elinkaaripalvelut vielä siihen päälle. Ja kolmas viimeisin onkin sitten. Sitten mennään taas. Aina. Aina kun lisätään haastavuusastetta, niin kyseessä on tämmöinen hybridi eli olemassa olevan tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettu ratkaisu. Tällaisia ei vielä ole. Vanhoihin tuulivoimaloihin toteutettu.

Jonna Kannosto
90:04 - 90:33

Joo, sinä mainitsitkin jo tämän hybridihankkeen. Siitä ollaan myöskin tänään kuultu useammassa esityksessä. Siitä, miten nämä hybridihankkeet tulevat lisääntymään. Eli teillä on siellä jo olemassa oleva tuulivoimapuisto ja sinne ollaan nyt samalle tontille rakentamassa sähkövarastoa, niin mitä lisäarvoa se teille tuottaa ja koko tuulivoimapuistolle.

Tommi Riski
90:34 - 92:49

Joo, kyseessä on Lapissa Tervolassa sijaitseva Varenvaaran tuulivoimapuisto. 10. Kyseessä on 10 Vestaksen tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on 32 megawattia. Se on niin sanotusti elinkaaren puolivälissä, että syöttötariffi on päättynyt ja mennään täysin markkinaehtoisesti. Siellä piti joka tapauksessa kesän aikana uusia sähköasemaa, joten oli kustannustehokasta tehdä siihen lähdöt myös sähkövarastolle ja ennen kaikkea tämä investointi. Kuitenkin investointi lähtee vähän sieltä sähkövaraston puolelta. Eli kun miettii, että minne niitä kannattaa laittaa, niin tässä säästetään kuitenkin. Sähköasemaa ei tarvitse rakentaa, sillä verkkoliityntä on jo valmiina. Se on myös sijainniltaan optimaalinen, minne niitä Suomessa halutaan, eli tuotannon yhteyteen ja myös sitten tuonne pohjoisemmaksi. Niin tuota sinne tehdään investointi. Se, miten se siihen tuulivoimaan yhdistyy, meillä on totta kai siitä suunnitelmia, mutta markkina muuttuu niin nopeasti, että sitten nähdään, miten ne yhdessä siellä verkossa toimivat. Tässä vaiheessa osattiin mitoitus katsoa niin, että se on hieman pienempi kuin tuulivoimala eli noin 20 megawattia, ja energiaa siitä voi varastoida kahdeksi tunniksi. Mutta idea on siinä, että sitä puolta pystytään taas kasvattamaan. Jos markkina muuttuu, voimme lisätä sinne energiakapasiteettia. Mutta itse asiaan. Tosiaan tämä on aivan uutta, että tämmöisiä hybridejä ei ole vielä toteutettu. Ja aloitetaan nyt tuolta Tervolasta, joka on kohtuullisen kokoinen. Kyseessä on kuitenkin pieni investointi tai tuulipuisto meidänkin portfoliossa, joten tehdään se sinne ja vuoden päästä ollaan viisaampia. Ja kyllä, ideana on, että sitä voisi laajentaa mittavasti sitten muihinkin tuulivoimapuistoihin.

Jonna Kannosto
92:49 - 93:05

Kyllä, usein hybridihankkeissa ajatellaan ehkä uusia hankkeita, missä uusiutuvan energian rinnalle laitetaan sähkövarasto. Hanke on sinänsä poikkeuksellinen, että kyseessä on jo olemassa olevan tuulivoimapuiston rinnalle tuleva kokonaisuus.

Tommi Riski
93:05 - 93:09

Joo, ja siinä on varmasti valtava potentiaali.

Jonna Kannosto
93:09 - 93:20

Kyllä. Kiitos Tommi oikein paljon haastattelusta ja arvostan sitä, että olet aikaasi varannut tänne meidän pääomamarkkinapäivään.

Tommi Riski
93:20 - 93:21

Kiitos, kiitos.

Jonna Kannosto
93:25 - 93:40

Seuraavaksi Kari Tuomala tulee esittelemään vielä kokonaiskuvaa. Olemme kuulleet tässä päivän mittaan monia tärkeitä asioita, ja Kari kokoaa nämä yhteen. Miksi Merus Power ja miksi juuri nyt?

Markus Ovaskainen
93:58 - 93:59

Kiitos, kiitos.

Kari Tuomala
93:59 - 93:59

Tommi.

Markus Ovaskainen
93:59 - 97:26

Ja kiitos Jonna vielä. Ja nyt aion vetää ihan lyhyesti tässä. Tässä on lyhyt yhteenveto ennen kuin sitten mennään eteenpäin. Mennään siihen osuuteen, missä pallo siirtyy teille kuulijoille sekä täällä Sanomatalossa että Webcastin kautta. Eli se, mitä olemme tässä halunneet teille kertoa. Ja toivottavasti viesti on ollut selkeä: Merus Power on vasta hienon tulevaisuutensa alkuvaiheessa. Miksi Merus Power juuri nyt; nähdään, että yhtiö on vasta hienon tulevaisuutensa alussa. Olemme alkuasteilla, ja ensimmäiset suoritukset on tehty. Tämä omistaja-arvon kasvu on tietenkin se, mikä meillä on tavoitteena tässä. Ja jos ajatellaan lyhyesti yhteenvedonomaisesti, niin liikevaihdon ja tuloksen kasvulla varmistetaan tämä omistaja-arvon nousu. Siinä on olennaisena elementtinä meidän palveluliiketoiminnan kasvu, joka tuo sekä katetta että ennustettavuutta. Markus tuossa sanoi, että luvut ovat pieniä, ne ovat tietenkin suhteessa pieniä, mutta jos ajatellaan viittä prosenttia 160 miljoonasta, se on jo kahdeksan miljoonaa euroa palveluliiketoimintaa. Sen rakentaminen on jo vauhdissa ja toivottavasti vielä kovemmalla käyrällä. Tämä kestävä kilpailuetu on kaikille yhtiöille, jotka kilpailevat, olennaista. Meillä se tulee teknologiasta. Me uskomme, että tämä meidän osaamisemme, säätöjärjestelmät, tehoelektroniikka, softa ja kyberturvallisuus, luovat sellaisen tuoteriippumattoman kilpailuedun. Eli me pystymme myös mukautumaan näihin markkinamuutoksiin. Tommi mainitsi tuossa, että kun Tervolan hybridihanke valmistuu, vielä ei olla sataprosenttisen varmoja siitä, mitkä ne verkon vaatimukset siellä ovat. Eli sellaiset yhtiöt, jotka pystyvät mukautumaan tähän tilanteeseen, niille syntyy pysyvää kilpailuetua, ja meillä se valinta on ollut, että se on teknologia, josta me haemme sen pysyvän kilpailuedun. On helppo palata myös siihen, että menestyvät asiakkaat ovat sellaisia, että ne asiakkaat, jotka tekevät meidän kanssamme hyviä investointeja, uskomme niiden palaavan. Ja ja. Tässä on nyt vähän aasinsiltaa tähän Tommin visiittiin. Mutta, mutta mutta. Meillä on ollut hyvä yhteistyö Exilionin kanssa ja se on näyttänyt jatkuvan. Pyrimme samaan myös kansainvälisten asiakkuuksiemme kanssa, ja meillä on hyviä näyttöjä siitä, että kun työt tehdään kunnolla ja loppuun asti, syntyy pitkäjänteistä liiketoimintaa. Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä. Myöskin sähkövarastoissa, sähkön laadussa ja palveluliiketoiminnassa meidän henkilöstö tekee sen tuloksen. Näihin kuviin ja tunnelmiin ollaan valmiita siirtymään kysymysten vastaanottoon ja niihin vastaamiseen.

Jonna Kannosto
97:28 - 98:30

Kiitos Kari! Nyt olemme päässeet tilaisuuden loppupuolelle ja on aika siirtyä kysymyksiin. Otamme kysymyksiä vastaan ensin täältä paikan päällä olijoilta, ja sen jälkeen siirrymme webcastin kysymysosioihin. Mutta tässä kohtaa pyytäisin lavalle kaikki Merus Powerin puhujat ja sen lisäksi saamme paikalle myös Merus Powerin talousjohtajan Rainer Antilan. Nyt olemme valmiita kysymyksiin, ja voitte täällä paikan päällä nostaa kätenne, niin saatte mikrofonin ja voitte esittää kysymyksenne. Sitten voitte esitellä itsenne ja esittää kysymyksen.

Pauli Lohi
98:32 - 99:03

Pauli Lohi Inderesiltä. Kiitoksia tosiaan mielenkiintoisista esityksistä! Nousi aika vahvasti tuossa esiin myös sähkön laatupuoli, joka on ehkä viime vuosina kasvanut vähän hitaammin, etteivät ole nyt numeerisesti avanneet, minkälaista kasvua odotatte näillä sähkövarasto- tai sähkölaatusegmenteillä. Mutta voisiko tämä laajentaminen uusiin tuotesegmentteihin sähkönlaatupuolella tarkoittaa, että haette siellä yhtä kovaa kasvua kuin sähkövarastoissa, vai miten? Miten te ajattelette tätä balanssia?

Markus Ovaskainen
99:05 - 100:34

Joo, jos ihan yleisellä tasolla vastataan. Meillä on tarkoitus pitää sähkön laaturatkaisut keskeisenä merkittävänä osana Merus Poweria tämän strategiakauden loppuun asti. Eli. Eli kyllä, se tarkoittaa sitä meillä, että panostamme siellä myös uusiin tuotteisiin. Parannamme nykyisten tuotteidemme kilpailukykyä ja haemme uusia markkinoita, sillä kasvumme on tullut nyt. Nyt viimeiset pari vuotta tai oikeastaan viimeisen vuoden kasvu on tullut selkeästi enemmän sähkövarastopuolelta. Siihen on ehkä vaikuttanut se, että tämä maailmanlaajuinen turbulenssi. Niin, se on lykännyt tiettyjä investointeja terästeollisuudessa, keskeisillä teollisuusalueillamme. Sitä kautta kehitys ei ole ollut yhtä kovaa siellä, että sähkövarastot taas ovat olleet immuuneja näille maailmanpolitiikan turbulensseille ja se markkina on vetänyt siitä huolimatta, että sanoisin näin, että se kasvutahti, mitä odotetaan tästä eteenpäin sähkönlaadulle, on oikeastaan kovempi tavoite, koska suhteessa se markkina ei vedä yhtä hyvin kuin sähkövarastomarkkina. Mutta meille tämä on erittäin tärkeä sektori.

Pauli Lohi
100:36 - 100:53

Kiitos. No, tässä aiemmalla strategiakaudella teitte isoja investointeja sekä organisaation kokoon että myöskin tehdaskapasiteettiin. Miten tämä teidän uusi liikevaihtotavoite vaatii investointeja henkilömäärän osalta, tuleeko se tasaisesti vai jonain isompana hyppynä?

Markus Ovaskainen
100:54 - 102:13

No kyllä sanoisin näin, että mehän teimme investoinnit. Rakennettiin uusi tehdas, rekrytoitiin toistasataa ihmistä ja kehitettiin uudet tuotteet. Se oli aika hengästyttävä tuo edellinen strategiakausi. Strategiakausi. Nyt sanotaan, että etenemme paremmassa hapessa tässä eteenpäin ja kaikki tapahtuu suunnitelmallisesti. Sanotaan nyt. Aikaisemminkin se oli suunnitelmallista, mutta kasvukäyrä on nyt loivempi. Että meillä on henkilöstö keskimäärin 2–3 vuotta kokeneempaa. Pyrimme nyt aidosti skaalautumaan siten, että liikevaihto kasvaa nopeammin kuin henkilöstö. Meidän katemarginaalit pitää säilyttää ja nykyisistä tehdaskiinteistöistämme voidaan lisätä tuotantoa merkittävästi. Toki se voi vaatia joitakin täsmällisiä investointeja pullonkaulojen avaamiseen. Tällä hetkellä tehdas pyörii yhdessä vuorossa, ja meillä on siellä todella paljon keinoja. Keinoja on vielä parantaa tuottavuutta ja alihankintaa. Tulemme käyttämään sopimuskumppaneita. Nähdään, että aito skaalautuminen, mistä on puhuttu ehkä vähän pidempään, on nyt totta. Niin se lähtee. Se lähtee nyt kyllä eteenpäin menemään.

Pauli Lohi
102:16 - 102:30

Hyvä. No sitten nostitte vielä datakeskukset esiin tämmöisenä kasvun lähteenä myös tuolla sähkönlaatupuolella. Nyt se on tietenkin jo muutaman vuoden ollut kasvava segmentti, mutta miten voisitte tulevaisuudessa päästä paremmin kiinni tuohon markkinaan?

Markus Ovaskainen
102:31 - 104:19

No, datakeskuksissa me näemme kaksi eri markkinaa. Kyseessä on datakeskuksen sisällä oleva sähkön laatu. Ne arvoketjut ovat melko pitkät. Yleensä ne arvoketjut ovat hyvin monimutkaisia. Niihin pitää päästä kiinni. Maailmalla sitä sähkön laatukauppaa aktiivisuodattimilla ei tehdä Suomessa. Sitten taas tähän datakeskuksen seinän ja verkon väliin tulevat infraratkaisut. Ne tehdään täällä Suomessa. Siinä meillä on hyvä tuotetarjonta, jopa nyt Fingridin viimeisessä tiedotteessa. Uutisessa tai tiedotteessa oleva STATCOM osuu tähän. Sähkövarasto- ja STATCOM-ratkaisujen välimaastoon. Meillä on erinomaiset edellytykset toimia siellä. Voisin antaa, jos kollegoista joku haluaa lisätä tähän jotain, eli joko Jyri tai Markus, olkaa hyvät. Voin lisätä nopeasti, että ne ketjut ovat monituisia. Aiemmin mainitsemani esimerkki näistä datakeskuksen jäähdytysjärjestelmistä on yksi, mistä meillä on jo olemassa suuria näyttöjä, ja siinä täytyy onnistua paremmin kovalla myyntitoiminnalla. Sitten siellä datakeskuksen sisällä olevat sähköverkot, niin sinne kohteeseen on monimutkaisempaa päästä, ja ne päätökset siitä, mitä laitteita sinne menee, voidaan tehdä hyvin pitkälti yhdysvaltalaisissa ja brittiläisissä konsulttitoimistoissa, mihin täytyy päästä kiinni. Mutta datakeskusten vaikutus sähköjärjestelmän kehityksen kautta vaikuttaa markkinamahdollisuuksiin laajemmin kuin juuri siinä datakeskuksen yhteydessä, eli verkon vakauden osalta. Muun muassa näemme, että sillä on sellaisia kerrannaisvaikutuksia, jotka kasvattavat meidän mahdollisuuksiamme. Vähän niin kuin joka puolella.

Pauli Lohi
104:20 - 104:22

Kiitokset voin siitä antaa eteenpäin.

Antti (Comsys)
104:27 - 105:15

Antti. Comsys. Kiitos tosi paljon erittäin informatiivisesta presentaatiosta. Haluaisin vielä palata siihen. Kasvupotentiaali nimenomaan tuolla sähkövarastointipuolella. Markkina on erittäin houkutteleva, mutta hyvin dynaaminen. Suomalaisena kun lukee suomalaisia uutisia, niin voisi ajatella, että kotimarkkinoilta on tulossa paljon datakeskuskysyntää. Toisaalta varmaan tulee tuuli-investointeja, mutta vähän viittasitte siihen, että varsinkin tämä taajuusreservimarkkina on ollut jo aika täynnä. Samalla tässä yksikkökoot ovat kasvaneet ja asiakkaiden ostot ammattimaistuvat. Ehkä haluaisin enemmän ymmärtää, että jos mennään sinne 160 miljoonaan euroon vuonna 2030, niin miten paljon kasvu tulee tavallaan Suomen ulkopuolelta, uusilta markkinoilta, uudenlaisilta asiakkailta ja enemmän tuotteistetusta konseptista, eikä niinkään näistä työläistä kokonaisratkaisuista.

Kari Tuomala
105:16 - 107:22

Tuossa olisi. Tällä hetkellähän se olisi aika houkuttelevaa. Houkuttelevaa laittaa kaikki effortti tähän Suomen markkinaan. Mutta niin kuin Markus omassa esityksessään totesi, tämä kansainvälistyminen on meille paitsi markkinan kasvattamista, se on meille myös riskien hallintaa, ja tämä on se pääsyy. Nythän voisi ajatella, että tiettyjen ennusteiden mukaan meidän kannattaisi vaan panostaa Suomeen tällä nykyisellä mallilla. Mutta me olemme valinneet tien, että lähdemme kansainvälistymään, hakemaan sieltä uusia asiakkuuksia ja markkinoita sekä tasapainottamaan tätä kokonaisuutta. Ja nyt tämä oli oikeastaan hyvä kysymys. Mitä kysyit tästä toimituskokonaisuudesta? Se on aika tärkeä osa meidän strategiaa Suomessa. Me pystytään toimimaan EPC-toimijana. Me tunnemme pelisäännöt, me tunnemme lainsäädännön ja kaikki nämä asiat. Kun me menemme Latviaan, Puolaan, Saksaan tai Unkariin, jokaisessa markkinassa tulee vastaan omat erityispiirteensä. Ja silloin meidän pitää keskittyä. Kun me keskitymme ydinosaamiseemme, me toimitamme niitä kokonaisuuksia, joita me hallitsemme. Missä me olemme hioneet kilpailukykymme entistä paremmaksi, ja se edesauttaa kansainvälistymistämme. Mutta se toisaalta tuo meille lisää kilpailukykyä myös täällä meidän kotimarkkinalla tähän toimintaan. Eli tämä, kun myydään Puolaan sähkövarasto. Niin niin. Me haluamme tehdä liiketoiminnasta hyvää puolalaiselle kumppanillemme, joten todennäköisesti emme hanki kaikkia komponentteja itse emmekä toimita niitä, vaan pyrimme tarjoamaan heille mielenkiintoisen liiketoimintakonseptin kohdemaahan, joka edesauttaa hankkeiden eteenpäinviemistä ja uusien hankkeiden löytämistä. Vastasinko yhtään kysymykseen?

Antti (Comsys)
107:23 - 108:03

Joo, kyllä, ja ehkä osittain myös tähän seuraavaan kysymykseen. Mikä oli tuosta kannattavuudesta? Ja Kari, sanoit että marginaali on isommassa painopisteessä kuin kasvu kasvun takia jatkossa, mutta halusin ymmärtää paremmin marginaalin muodostumista ja sitä, kuinka paljon skaalaa tarvitaan, jotta päästään vuoden 2030 tavoitemarginaaliin. Mitä te oikeastaan pystytte itse tekemään? Tavallaan projektiselektiivisyyden kautta valitsemalla hyviä projekteja muodostuu se kannattavuus. Sitten se like-for-like-marginaalin tai bruttomarginaalin parantuminen. Ja ehkä vielä siihen nyanssina, että tuoko tämä akkumateriaalien ja pakettien halvempi hinta jotain painetta myös tavallaan siihen teidän value-add-marginaaliin.

Kari Tuomala
108:04 - 109:46

Sanoit bruttomarginaali, melkein kuulin brutaali. Joskus tuo kilpailu on brutaalia ja silloin bruttomarginaalin pitäminen on haastavaa. Se on mielestäni merkittävää. Olemme valinneet strategiamme varsin onnistuneesti ja pidämme siitä kiinni. Eli me olemme valinneet meidän rajapintamme tähän akkutoimintaan. Sen akun. Akun tämän BMS- eli Battery Management System -rajapintaan. Eli me integroidutaan meidän nykyiseen isoon kumppaniin CATL:ään, jonka kanssa meillä on erittäin hyvä liiketoimintasuhde, ja me integroidumme siihen rajapintaan. Meidän arvontuotto käynnistyy siitä eteenpäin sinne sähköverkkoon, kyberturvaan ja kaikkeen siihen toimintaan. Se on se alue, missä me luomme sitä arvoa. Ja sitten kun me olemme pystyneet siellä luomaan arvoa, esimerkiksi CATL, jonka markkina-arvo on 30 kertaa Konecranes, niin sen kaltainen yhtiö haluaa esiintyä meidän kanssa samassa kuvassa molempien logot rinnakkain. Niin me luomme silloin myös lisäarvoa. Luomme silloin myös lisäarvoa meidän toimitusketjuumme. Eli tämä kokonaisuutena luo lisäarvoa. Mutta kyllähän se kaikki siihen kilpistyy, että lopulta pitää olla myös hintakilpailukykyinen. Tuote pitää olla sellainen, että se täyttää asiakkaan vaatimukset, ja me olemme tällä hetkellä jo aika hyviä siinä. Mutta kilpajuoksu on tosi kovaa, ja siinä mielessä jatkamme tätä kehitystyötä.

Antti (Comsys)
109:47 - 109:55

Nyt ehkä vielä jatkokysymyksenä, minkä kokoluokan liikevaihto teillä pitää olla, että pääsette sinne 12 prosentin käyttökatemarginaaliin tai lähelle sitä?

Kari Tuomala
109:55 - 110:49

Onko se uskottavuus tuossa matkan varrella? Mutta mutta. Virallinen lupaus oli tuossa seinällä eli 160 miljoonaa euroa. Mutta mutta. Meidän kannalta kannattavuuskäänne on tässä tapahtunut. Kun yhdistämme sähkönlaatupuolelta tulevan liiketoiminnan, sähkövarastot ja palvelumme, uskomme, ettei maksimiliikevaihdon saavuttaminen ole välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta askel kerrallaan joudutaan etenemään, että meidän käyttökatemarginaalit tässä edellisellä strategiakaudella eivät ole tietenkään niitä, missä me paukutellaan henkseleitä, vaan pyritään viemään yhtiö nyt tosi vakaasti sinne tuottavaan suuntaan ja merkit ovat aika hyvät.

Antti (Comsys)
110:50 - 110:51

Kiitos paljon.

Jesse Parkkinen
111:02 - 112:04

Jesse Parkkinen, OP Ryhmä. Kiitoksia esityksestä ja mukavaa päivää kaikille! Pari vähän teknisempää kysymystä. Tuote on modulaarinen, mutta tunnistatteko te tuosta modulaarisuudesta tällä hetkellä jotain sellaisia isoja haasteita, jotka estävät skaalaamisen jopa todella isoihin mittaluokkiin vuoteen 2030 mennessä? Niin, missä kokoluokassa teidän varastot voivat olla megawateissa ja megawattitunneissa? Onko teillä jo sisäinen tahtotila? Ja toinen kysymys liittyy alihankintaan ja osavalmistukseen, sillä se otettiin muutaman kerran näissä esityksissä esille, että sitä ehkä voidaan jatkossa käyttää enemmän; mutta rajoittuuko se vain pelkästään rautaan, vai onko mahdollisuutta jossain vaiheessa, että myös ohjelmistot ja niihin liittyvä liiketoiminta ulkoistetaan jollekin kumppanille? Vai onko se niin tärkeä osa tätä teidän bisnestä ja kokonaistarjoamaa ja sitä, mitä te haluatte asiakkaalle tuoda, että se pysyy niin sanotusti omien seinien sisällä. Kiitos.

Kari Tuomala
112:04 - 114:10

Tehdään niin, että vastaan ensiksi sun ekaan kysymykseen, ja sitten annan Jyrille hengitysaikaa miettiä, voidaanko softaa ulkoistaa tai alihankkia. Olemme todenneet tähän asti seuraavaa. Todettu niin, että se on ollut totta, että meillä ei ole teknologisia rajoitteita tehdä vaikka 100, 200 tai 300 megawatin ja megawattitunnin järjestelmiä. Se rajoite on ollut oikeastaan me itse, eli yhtiön kyky rahoittaa käyttöpääomaa ja hallita yhtiöön kohdistuvaa kokonaisriskiä. Tässä hankkeessa en näe teknologisia esteitä, sillä se riippuu siitä, mikä on tällaisen yksittäisen hankkeen koko, sen maksuehdot ja kaikki tämän tyyppiset seikat, mutta tekniikan puolesta tällaisia rajoitteita ei ole tehdä isompia kokonaisuuksia. Jos ajatellaan, että meidän liikevaihto on 55 miljoonaa euroa vuonna 2025 päättyneellä tilikaudella. Me teimme silloin aikanaan Taalerin kanssa meidän ensimmäisen sähkövarastoprojektimme. Niin, silloin yhtiön liikevaihto ja hankkeen koko olivat samaa luokkaa. Silloin ei ollut edes valmista tuotetta. Oli hyvät lähtökohdat. Hyvät fiilikset oli siitä, minkälainen siitä tulee. Nyt näen, että meidän teknologinen riskitasomme on laskenut olennaisesti ja sitä kautta kyky tehdä isompia hankkeita on parantunut. Mutta meidän tarkoitus ei ole vain kasvaa hankekoossa, vaan kyllä me haemme ennustettavaa ja tasaisempaa tilauskertymää. Kiitos. Sitten tähän alihankintaan. Niin, eli alihankinnasta. Sanotko sä Jyri siitä? Siitä jotain. Jotain. Joo, voin vastata.

Kari Tuomala
114:11 - 115:05

Voin vastata. Henri, eli softa. Esimerkiksi softakehitystä ollaan tehty myös alihankintana. Softakehitystä ollaan toki alihankittu tässä pitkin matkaa niissä kohdin, missä ollaan se nähty parhaaksi tavaksi. Toki meillä on paljon tätä niin sanottua ydinhallittua ohjelmistoa, mikä varmaan pidetään pääosin omissa hyppysissä. Toisaalta on vaikeaa alihankkia sellaista, mitä ei itse ymmärrä. Eli varmasti sellainen syvä ydin vähintäänkin säilytetään, ja sitten kumppaneita haetaan siellä kohdassa, missä nähdään kustannustehokkaammaksi tai muuten parhaaksi hyödyntää kumppaneita. Mutta varmasti jonkunlainen ydin säilyy jatkossakin, ja pidämme tiimin merkityksellisen kokoisena.

Jesse Parkkinen
115:05 - 115:06

Hyvä, kiitos.

Jonna Kannosto
115:14 - 115:16

Täällä olisi vielä paikan päällä yksi kysymys.

Martin Kidron
115:21 - 115:45

Martin Kidron, Ilmarinen: Minkälaiset takaisinmaksuajat asiakkailla on näistä investoinneista, jos he laittavat sähkövaraston pystyyn? Ja miten tämä tulee elämään tulevaisuudessa ja minkälaisia oletuksia niiden takaisinmaksuaikojen takana on? Sähkömarkkinan kehittymisen suhteen.

Kari Tuomala
115:47 - 116:44

Voin avata tätä ja sitten siirrän tämän hankalan kysymyksen Markukselle vastattavaksi. Mutta mutta. Sanotaan näin, että ehkä tuota. Ehkä sitä voi kysyä meidän asiakkailtamme. Me emme tiedä itse aivan tarkasti, mutta toki meillä on oma markkina-analyytikkotiimimme ja me teemme itse projektikehitystä, joten meillä on varsin hyvä käsitys siitä, mitä nämä investoinnit tuottavat, ja kun katsotaan, kuinka paljon investointeja tulee ja miten sähkövarastojen määrä kasvaa, voimme tehdä johtopäätöksen, että investointien tuotot tyydyttävät sijoittajia, koska laajentuminen on niin voimakasta. Mutta sitten näistä mekanismeista ehkä. Ehkä voisin jättää Markukselle muutaman kommentin. Ja jos yleisöstä joku haluaa vielä lisätä jotain, niin sekin on mahdollista.

Markus Ovaskainen
116:45 - 118:08

Jes, kiitos, sanoisin. Suomessa puhutaan 5–7 vuodesta nykyisellään riippuen investoinnin tyypistä ja hankkeesta. Ulkomailla se vaihtelee paljon, eli Puolassa tällä hetkellä missä me toimimme, on tosi nopeat takaisinmaksuajat, parhaimmillaan huomattavasti tuosta alaspäin samoin Baltiassa. Se, miten ne mekanismit kehittyvät, riippuu siitä, minkälaisessa vaiheessa se markkina on. Ja tämä sähkövarastomarkkina vähän niin kuin aaltoilee eri maissa juuri tämän saman kehän kautta, mistä me puhuimme, että tuotanto, kulutusjoustot, uudet syntyvät markkinapaikat. Euroopassa voi usein ajatella, että sähkövarastomarkkinoiden veturi on UK, missä markkina on saturoitunut. Saturoitunut jo moneen kertaan, eli siellä ensin reservimarkkinat tuottivat kauheasti rahaa, sitten ne eivät enää tuottaneetkaan. Kaikki olivat sitä mieltä, etteivät he voi sijoittaa. Akkujen hinnat ovat laskeneet. Kapasiteettimarkkinat ovat tuoneet uusia tulovirtoja. Niihin on sijoitettu. Nyt siellä on taas vähän hiljaisempaa, ja seuraavaksi uskon jälleen, että teemme paluun tukkumarkkinoille. Eli johtuen niistä rakenteellisista teknisistä syistä, että näitä tarvitaan, niitä markkinapaikkoja ja tuottopotentiaalia tulee ilmestymään, mutta se tapahtuu. Sanon ehkä syklisesti, ettei ole mikään määrämittainen sykli, mutta aaltoillen.

Martin Kidron
118:11 - 118:11

Kiitos.

Antti (Comsys)
118:15 - 118:17

Janne Kola, Evli Rahastoyhtiö.

Markus Ovaskainen
118:18 - 118:26

Eri segmenttien kannattavuus. Niin mitä? Mitä pystyt niistä sanomaan? Voisitteko kuvailla, miten sitä rakennetaan?

Kari Tuomala
118:27 - 120:19

Me ei olla. Tähän asti emme ole avanneet eri segmenttien kannattavuuksia, enkä avaa niitä tässäkään ennen kuin päätämme muuttaa raportointikäytäntöämme. Mutta, mutta. Sanotaan näin, että historiasta voi tai voisi ajatella niin, että. Että mitä suurempi on meidän oman teknologian osuus, niin suhteellinen kannattavuus on ainakin helpompi saavuttaa. Sitten tähän liittyen. Tähän liittyy myös se, puhutaanko ainoastaan myyntikatteesta vai siitä organisaatiosta, joka tuottaa sen kokonaisuuden. Se on meillä vaihdellut vuosien varrella. Niin tässä vuosien mittaan. Meillä on ollut vuosia, jolloin yhtiötä on kantanut meidän Power Quality -toimintamme. Sitten on ollut hetkiä, jolloin veto yhtiön kokonaiskannattavuudesta on ollut sähkövarastopuolella. Ja tämä oikeastaan tukee sitä. Sitä strategista päätöstä, minkä yhtiö teki kuukausi sitten, että tämä on oikea rakenne meillä mennä tämä seuraava strategiakausi loppuun, eli säilytämme tämän sähkön laadun liiketoiminnan merkityksellisenä. Sähkö. Säilytämme sähkönlaatuliiketoiminnan merkityksellisenä. Me kasvatamme aina palveluliiketoimintaa. Sen se on. Se on skaalautuvaa, kun luodaan kaikki nämä palvelut 24/7 ja muut. Ja investoidaan etäsysteemeihin ja muihin, niin se skaalautuu myös tuottomielessä. Kun tulee lisää volyymiä sähkövarastoissa, niin siellä tehdään sisäisesti työtä kannattavuuden osalta, ja se on meidän kasvumme pääajuri. Draiveri. Draiveri. Kuitenkin kun katsotaan kokonaisuutta, vaikka emme voi sanoa lukuja, niin toivottavasti tämä avasi kokonaistilannetta.

Markus Ovaskainen
120:20 - 120:21

Kiitos.

Jonna Kannosto
120:28 - 120:57

Kiitos. Näyttää siltä, että paikan päällä ei nouse lisää kysymyksiä. Meillä on linjoilla kuitenkin tullut myös useita kysymyksiä. Poimitaan sieltä chatista muutama ja voidaan ottaa näihin tiiviit vastaukset. Merus Powerilla on teknologiareferenssejä ja kasvavat markkinat. Mikä on mielestänne tällä hetkellä suurin pullonkaula kansainvälisen kasvun nopeuttamisessa?

Kari Tuomala
121:01 - 121:43

No, sanotaan, että kansainvälisen kasvun nopeuttamisessa suurin haaste on markkinoille pääsy. On se se. Se ei tapahdu hetkessä. Olemme rakentaneet Puolaa kaksi vuotta ja saaneet tuloksia. Nyt ollaan liikkeellä. Rakennamme useita markkinoita. Kaikilta markkinoilta ei ole vielä tullut tuloksia. Kyllä me lähdemme siitä. Siitä kansainvälistymisen resursointi on yksi ja siihen panostaminen on erityisen tärkeää. Nämä yhteistyökonseptit ovat keskeisiä. Tuota palvelu- tai sanotaan yhteistyökonseptit, mitä kehitetään, niin niiden avaaminen on myynnin avaamisen ydin. Ehkä se tällä hetkellä nähdään, että koneisto kyllä tuottaa tarvittavat tuotteet.

Jonna Kannosto
121:44 - 122:08

Joo, sitten jatketaan tavallaan sitä keskustelua datacentereistä täällä. Yleisöstä tuli jo siitä kysymys ja myöskin chatissa on niitä tullut. Eli kysytään sitä, että onko datacentereiden välillä eroja niiden tarpeissa? Onko kaikilla datakeskuksilla samanlaiset tarpeet liittyen meidän tuotteisiimme?

Kari Tuomala
122:11 - 122:23

Nyt minä voisin ohjata tämän kysymyksen. Se on sen verran haastava. En tunne näiden datakeskusten eroja, niin löytyykö meidän tiimistämme joku, joka haluaa ottaa tästä pallon, Jyri tai Markus?

Kari Tuomala
122:24 - 123:51

No, voin vastata ehkä oman tietämykseni mukaan. Eli. Eli toki datakeskuksissa on eroja, siellä on erilaisia teknologioita ja erityyppisiä datakeskuksia, mutta toki siellä on paljon samaa datakeskuksen sisällä. Ehkä mahdollisuudet ovat nimenomaan jäähdytyslaitteissa tai integroituna näihin laitteisiin, mitä siellä käytetään. Ja ne ovat etupäässä siellä aktiivisten aaltosuodattimien puolella. Niitä varmasti tarvitaan aika universaalisti datakeskuksissa, mutta sitten kun mennään niiden seinien ulkopuolelle eli datakeskuksen ja verkon väliin, niin siellä varmasti tulee erilaisia tarpeita ja etenkin tässä kotimaan markkinalla ja kotimaan sähköverkossa. Nämä uudet Fingridin verkkoon liityntävaatimukset koskevat kulutuslaitoksia, eli muun muassa suuria datakeskuksia. Ne ovat uusinta uutta, ja siellä ei varmastikaan ole vielä vakiintuneita tapoja täyttää näitä vaatimuksia ja ratkaista siellä olevia haasteita. Näemme, että siellä varmasti tulee erilaisia tarpeita ja ratkaisumalleja siihen, miten näitä tullaan täyttämään.

Markus Ovaskainen
123:52 - 124:27

Ehkä pystyn lisäämään tuohon lyhyesti. Eli tässä voi erottaa ehkä tällaiset perinteisemmät jo olemassa olevat datakeskukset, joita pankeilla ja muilla on ollut käytössä. Niillä on yleensä suhteellisen jatkuva tehonkulutus ja se on kriittinen prosessi, joka on samanlaisena päällä jatkuvasti. Nämä uudet investoinnit ovat enenevissä määrin näitä tekoälydatakeskuksia, joiden kuormatyyppi on hyvin erilainen, eli teho vaihtelee todella hurjasti liityntäpisteessä. Ja sen tehonmuutosnopeuden hallinta onkin jälleen yksi sellainen asia, mikä mahdollistaa meille markkinan.

Jonna Kannosto
124:28 - 124:50

Poimin täältä vielä yhden kysymyksen, joka liittyisi sähkövarastoihin ja niiden akustojen kokoon suhteessa tehoihin ja minkä kokoisia akkuja markkina tällä hetkellä investoi suhteessa tehoon? Ovatko akut jo neljän tunnin kestoa?

Kari Tuomala
124:51 - 125:30

Voin avata tästä ja jos aika sallii, mennään syvemmälle. Niin, tyypillinen keskiarvo on ehkä juuri noiden välissä, eli mitä investoinnit tällä hetkellä ovat. Toteutuksessa on varmasti suurimmalta osin kahden tunnin järjestelmiä ja nyt nämä kyselyt tulevaisuuteen. Siellä näkyy entistä enemmän pidemmän akunkeston järjestelmiä, että ehkä se on siinä kahden ja kolmen tunnin välillä, jos ruvetaan hakemaan jotain keskiarvoa. Mutta mutta. En tiedä, miten tässä on markkinatilanne tarkemmin. Onko meillä parempaa markkinatietoa tästä?

Markus Ovaskainen
125:31 - 125:33

Markus, luulen, että tämä on ihan hyvä vastaus.

Kari Tuomala
125:33 - 125:34

Kiitos.

Jonna Kannosto
125:38 - 126:14

Jos teillä jäi vielä kysyttävää. Mikäli teille heräsi kysymyksiä, voitte esittää niitä kalvolla näkyvään sähköpostiosoitteeseen. Suurkiitos kaikille puhujille sekä tietysti teille kaikille läsnäolijoille täällä paikan päällä ja myöskin siellä linjoilla. Toivon, että aamupäivä antoi hyvän kokonaiskuvan siitä, missä Merus Power on tänään, millaiseen markkinaan olemme menossa ja mitä tulevilta vuosilta voimme odottaa. Oikein hyvää päivänjatkoa teille kaikille!

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…