Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Lämpimästi tervetuloa tänne NoHo Partnersin tulosinfoon koskien vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen tulosta, joka julkaistiin tänään aamulla. Minun nimeni on Sanna Sundvall, vastaan meillä sijoittajasuhteista ja olen täällä kanssanne. Tänään täällä ovat tuttuun tapaan toimitusjohtaja Jarno Suominen, talousjohtaja Jarno Vilponen ja lisäksi studiossa on paikalla myös varapuheenjohtaja Marja Koivula. Esitysten jälkeen teidän on mahdollista esittää kysymyksiä joko sieltä webcastin chat-toiminnon kautta tai sitten puhelimitse ja täällä studiossa paikan päällä olijoille. Muistuttaisin odottamaan mikrofonia ennen kuin kysytte. Mutta nyt, eiköhän päästetä ensimmäinen Jarnoista lauteille. Ole hyvä! Kiitos!
Tervetuloa myös minun puolestani kuulemaan NoHo Partners. Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen tulosinfoa. Ensimmäinen neljännes alkoi suunnitelmien mukaisesti ja tulos oli sen mukainen. Liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia, ja saavutettiin 7,4 prosentin liikevoittomarginaali. Tätä voidaan pitää hyvänä suorituksena toimialalle perinteisesti heikoimmalla neljänneksellä. Osakekohtainen tulos kasvoi odotetusti, ja näin ollen se tukee koko vuodelle annettua ohjeistusta. BetterBurgerSociety ei enää raportoi tulevaisuudessa osana konsernia, mutta jatkamme aktiivisena omistajana yhtiössä ja sen kehittämisessä. Lisäksi pääsimme pitkästä aikaa toteuttamaan Tanskan markkinassa hyvin mielenkiintoisen Halifax-ravintolaketjun hankinnan. Uskomme edelleen, että kuluttajien ostovoima kehittyy, ja Suomessa varauskantamme tulevissa kvartaaleissa tukee tätä näkemystä. Liikevaihto kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja toimialalle tärkeät tunnusluvut kuten myyntikateprosentti, henkilöstökulut prosentteina ja puluprosentti säilyivät toimialan huippulukemissa. Liikevoittoprosenttia pystyttiin hieman kasvattamaan Suomen liiketoiminnan vetämänä. Rahoituskulut laskivat ja näin ollen tulos viimeisellä rivillä kasvoi noin kaksi miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisellä kvartaalilla. Ohessa kuvaamme neljännesvuosittain absoluuttista kannattavuutta liikevoittotasolla. Kannattavuus on kehittynyt koko koronan jälkeisen ajan niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti. Q2-kuvassa vuodelta 2022 näkyy koronan jälkeistä patoutunutta kysyntää sekä jääkiekon MM-kisat. Jääkiekon MM-kisat olivat Q2:lla myös vuonna 2023. Nyt saavutettu 7,3 miljoonan euron liikevoitto 7,4 prosentin marginaalilla jatkaa hyvin tätä linjaa. Uudistimme vuodelle 2025 ravintoloiden jakoa ryhmäkohtaisen liikevaihtoraportoinnin osalta. Myös vertailutiedot kaikissa luvuissa on muutettu vastaamaan nykyistä jaottelua. Uuteen jakoon tuotiin tapahtumaravintolat ruoka- ravintoloiden ja viihderavintoloiden rinnalle kuvaamaan Suomen liiketoimintaamme. Tämä jako palvelee tulevaisuudessa paremmin sijoittajia ja tukee strategiaamme kansainvälisessä toiminnassa. Norja ja Tanska. Liikevaihto, joka sisältää ravintolatoiminnan ulkopuolista liikevaihtoa sijoitustoiminnasta, kuten Triple Trading. Pakkausmateriaaliyhtiö, jonka hankimme viime vuonna BetterBurgerSocietysta. Suomen ja Sveitsin toiminnot on nyt kuvattu erikseen. Minkälainen osuus konsernin liiketoiminnasta on nyt muuttunut aktiiviseksi sijoitustoiminnaksi? PVS-transaktion myötä tätä osiota emme tulevaisuudessa enää esitä kvartaaleittain, koska yhtiötä ei enää raportoida osana konsernia. Kuluttajien ostovoiman odotetaan kehittyvän kuluvan vuoden aikana. Nordean korttidatan nimellinen ja reaalinen kehitys ovat hieman erkaantuneet toisistaan, mutta kun katsotaan pidempää historiaa, uskomme niiden lähentyvän inflaation hidastumisen myötä kuluvan vuoden aikana. Tämä tapahtuu reaalisen kehityksen kasvun myötä, kun inflaatio on jo rauhoittunut. Ravintolamarkkinoiden pitkän aikavälin näkymät eivät ole muuttuneet. Ala tulee kasvamaan ravintolakulttuurin kehittymisen myötä tulevina vuosina niin kuin se on tehnyt jo lähes 20 vuoden ajan. Suomen hallituksen puoliväliriihessä tehdyt päätökset tukevat ravintolamarkkinan kasvua. Lähivuosien aikana ostovoiman kehittymisen ja alalle suotuisan ruuan arvonlisäveron laskun myötä. Huhtikuun alussa tiedotimme muutoksesta BetterBurgerSocietyn osalta. Muutos johtaa äänivallan pieneen laimenemiseen, mutta emme irtaannu yhtiöstä. Olemme edelleen yhtiön suurin omistaja ja jatkamme aktiivisessa roolissa yhtiön ohjaamisessa ja kehittämisessä. Operatiivinen yhteistyö jatkuu entisellään, tuottaen synergioita niin NoHo Partnersille kuin BetterBurgerSocietylle. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii raaka-ainehankinnat ja vuokrasopimusneuvottelut, joissa on merkittäviä synergioita saavutettavissa. Nyt tapahtunut järjestely tukee strategiaamme ja antaa ensimmäisiä konkreettisia merkkejä siitä, mitä sijoitustoiminta strategiassamme tarkoittaa ja miten sijoitustoiminnalla luomme omistaja-arvoa jatkossakin BetterBurgerSocietyn tuottamalla hyvää tulosta. Mutta suoraan lukuihin tulee vain omistusosuutemme mukainen osa tämän yhtiön tuloksesta. Tämä osuus kirjataan NoHo Partnersilla rahoitustuottoihin. Yhtiön kasvu ja kehitys jatkuu ja tällekin vuodelle on luvassa useita uusia avauksia niin Suomessa kuin Sveitsissä. Mistä tämä transaktio lähtee? Teimme 7 miljoonan euron sijoituksen keväällä 2020, jolloin hankimme hieman yli 70 prosentin omistusosuuden. Friends and Burger -yhtiöistä tämä tapahtui juuri koronapandemian alkumetreillä. Oli haastavaa toteuttaa kauppa silloin. Tällä sijoituksella olemme pystyneet luomaan arvoa osakkeenomistajille 38 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Tulokseen kirjaamme kertaluonteisesti noin 23 miljoonan euron tuloksen, joka tuottaa noin euron osakekohtaisen tuloksen omistajille. Tähän asti toteutettu on kuitenkin vasta ensimmäinen vaihe tässä sijoitustarinassa. Jatkamme BetterBurgerSocietyn arvon kasvattamista aktiivisena omistajana ja sijoituksen lopullinen arvo muodostuu vasta exit-vaiheessa. Tämän ajankohtaa emme vielä lähde ennustamaan. Ensin yhtiötä kasvatetaan, kehitetään ja toivottavasti pääsemme toimimaan myös uusilla markkinoilla. Suomen ja Sveitsin lisäksi talousjohtaja Vilponen palaa vielä omassa esityksessään tarkemmin tämän transaktion tulos- ja tasevaikutuksiin. Suomen liiketoiminnassa on ollut vahvaa kehitystä niin liikevaihdossa kuin erityisesti liikevoitossa. Liikevaihto kasvoi hieman yli 2%. Operatiivista käyttökatteen tasoa pystymme parantamaan 0,6 % ja liikevoittomarginaalia 0,7 %, kun otetaan huomioon, että tämä on saatu aikaan toimialalle perinteisesti heikossa kvartaalissa ja yleinen markkina ei juurikaan ole tukenut toimialan kehitystä. Pidän tätä erittäin hyvänä suorituksena ja osoituksena meidän operatiivisen toiminnan tehokkuudesta. Tässä vielä uudelleen. Uuden liikevaihtojaon mukaan jaoteltu liikevaihtorakenne, jossa ruokaravintolat ovat lähes puolet Suomen liiketoiminnasta. Viihde neljännes ja Tapahtumat-ryhmä ovat kaikkein kausiluonteisimpia. Näistä eri osa-alueista on merkittävää muutosta eri kvartaalien välillä. Yksiköiden määrässä kokonaisuutena on pientä kasvua edelliseen vuoteen. Kansainvälinen liiketoiminta kehittyi ensimmäisellä neljänneksellä odotusten mukaisesti. Kokonaisuutena liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Tässä on tietenkin iso vaikutus Tanskassa tehdyllä Triple Trading -hankinnalla. Viime vuonna ei ollut vielä tämän kohdan vertailutiedoissa mukana. Operatiivista käyttökatetta ja liikevoiton absoluuttista tasoa emme kuitenkaan pystyneet parantamaan kvartaalilla. Näin ollen suhteellinen kannattavuus laski hieman edellisestä vuodesta. Emme voi olla tyytyväisiä tähän suhteellisen kannattavuuden tasoon ja sen korjaamisen toimenpiteet ovatkin jo käynnissä. Norjan liikevaihto laski yli 10 prosenttia. Norjan toiminnassa näkyi iso osuus viihde- ja yöravintoloista, joissa markkina on tällä hetkellä kaikkein haasteellisin. Tanskan liikevaihto kasvoi voimakkaasti, ja tässä isona tekijänä on Triple Trading -hankinta. Sveitsi kasvoi viitisen prosenttia. Siellä on odotettavissa kasvua kuluvan vuoden aikana voimakkaammin, kun uusia yksiköitä päästään avaamaan tämän vuoden aikana. Sitten uusimpaan hankintaan. Pitkästä aikaa päästiin toteuttamaan kasvua Tanskassa. Hankimme 65 prosentin omistuksen Halifax-ravintolaketjusta. Halifax Ravintolat on konseptiltaan hyvin samankaltainen toiminto kuin Tanskassa olevan Cocks & Cows. Halifax ei ole pikaruokakonsepti ja näin ollen se ei olisi edes sopinut BetterBurgerSocietyn portfolioon. Konsepti on pöytiintarjoilumallilla toimiva, ja myös juomatuote näyttelee merkittävää roolia tässä liikeideassa. Ravintoloita on tällä hetkellä 11 kappaletta, ja näin ollen se on osoittanut skaalautumiskykynsä jo Tanskan markkinassa. Hankinta sisältää merkittävän määrän synergioita hallinnon, yhdistämisen, hankintojen ja vuokrasopimusten osalta. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 14 miljoonaa, ja näin ollen se on merkittävä lisä meidän Tanskan liiketoimintaan. Markkina-asemamme Tanskassa kasvaa, ja tämä varmasti tuottaa synergiaa hankinnoissa ja vuokrasopimuksissa myös olemassa olevaan portfolioon Tanskassa. Nyt annan puheenvuoron talousjohtaja Vilposelle seuraavaksi. Ole hyvä!
Tervetuloa minunkin puolestani! Jes! Eli katsauskaudella tietysti, kun meidän liiketoiminta kehittyi suotuisasti ja tehtiin erittäin hyvää kannattavuutta, niin meidän nettovelkasuhde jatkoi tuolla erinomaisella tasolla kohti sitä meidän kahden tavoitetason tasoa strategiakauden päättymiseen mennessä. Ja tietysti nyt kun tase on vahvistunut ja vahvistuu entisestään tuon BPS-järjestelyn myötä, niin se mahdollistaa meidän yritysostovetoisen strategian toteuttamisen ja kiihdyttämisen jatkossa. Ja nyt kun me viime syksynä uudelleenjärjestelimme konsernirahoituksemme sen mukaisella lainanhoito-ohjelmalla ja nykyisellä kannattavuuskehityksellä, olemme oikein hyvässä vauhdissa kohti kahden tavoitteen saavuttamista. Hyvä huomioida Q1:llä, että käytännössä meidän nettovelka hieman kasvoi pääosin BBS:n myötä. Missä osittain, investoitiin nyt etupainoisesti uusiin avauksiin, mitkä aukeavat tämän tilikauden aikana ja sitä kautta tulee kasvua sinne puolelle. Ja sitten ehkä tulevaisuuden kannalta on hyvä myös huomioida se, että BPS:n oma nettovelkasuhde on konsernin nettovelkasuhdetta matalampi, vähän yli yhden. Eli eli käytännössä nyt, kun BPS irtoaa luvuista, niin se hieman tota meidän nettovelkasuhdetta kasvattaa. Sitten katsauskauden jälkeen, nyt Q2 aikana, lähdemme uudelleenjärjestelemään meidän Tanskan paikallista rahoitusta, kuten vuosi sitten CMD:ssä mainitsimme, tavoitteena on järjestää rahoitusrakenteemme siten, että meillä on konsernirahoitus. Ja sitten meillä on meidän toimintamaissa paikalliset rahoitukset, jotka tukevat niitä paikallisia kasvutavoitteita ja paikallisia kehityksiä. Pitää huomioida, että konsernilukujen kannalta sinänsä tämä järjestely, missä järjesteltiin noin kymmenen miljoonan kokonaisuus, ei merkittävästi konsernitasolla lukuja heilauta. Mutta tietysti Tanskan kannalta se on merkityksellinen, kun se mahdollistaa meidän sijoitustoiminnan aktiivisen kasvun siellä Tanskassa. Tietysti, kun Tanska ei enää jatkossa taistele emoyhtiön ja Suomen kanssa samoista investointipanostuksista ja samasta lainarahoituksesta, vaan se on omavarainen rahoituksensa kanssa. Ja Q2:lle tietysti. Tuosta järjestelystä kirjautuu pieni, muutaman sadan tonnin kertaluontoinen rahoituskulu. No sitten BPS:n osalta, niin... Hän oli meillä ensimmäisen neljänneksen aikana vielä täysin meidän luvuissa mukana, niin tuloksessa kuin taseessa. Tässä esitettynä VPS:n vaikutus segmenteittäin meidän lukuihin, josta tietysti hahmottuu vähän pohjaa sinne jatkoon. PPS:n liiketoiminnan osalta on hyvä huomioida ja ymmärtää se, että PPS:n liiketoiminta on vähemmän kausiluonteista kuin meidän muun konsernin liiketoiminta, jolloin luonnollisesti esimerkiksi Q1:llä BPS tekee suhteellisesti parempaa kannattavuutta kuin muu konserni. Ja sitten taas tietysti kääntäen esimerkiksi pikkujoulukaudessa, missä meidän emoyhtiö tai konserni on vahvimmillaan, niin siellä taas BPS:n painoarvo on pienempi. Mutta tuossa näkyy. Vaikutuksia meidän segmenttilukuihin eli molemmissa segmenteissä, BPS on parantanut meidän suhteellista kannattavuutta Sveitsin osalta. Ehkä hyvä tosiaan huomioida se, että uusista tulevista avauksista on jo jonkin verran kuluja sisässä, mikä vaikutti myös meidän kv-segmentin kokonaiskannattavuuteen hieman. Hieman laskevasti. No sitten vielä kertaalleen käydään läpi vaikutukset konsernin lukuihin. Eli vielä selkeytyksenä se. Eli Q1:llä luvut ovat täysin normaalisti mukana konsernissa. Huhtikuun alussa tiedotettiin, että meidän äänivalta tippuu alle 50 %:n ja siinä yhteydessä meidän BBS irtoaa meidän konsernin luvuista ja siirtyy merkittäväksi osakkuusyhtiöksi. Ollaan ja jatketaan edelleen suurimpana omistajana PBS:ssä ja aktiivisesti sen toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. Tästä ensimmäinen neljättä eteenpäin, meidän omistusosuuden mukainen tulososuus PBS:n tuloksesta kirjataan meidän rahoitustuottoihin ja sitä kautta se vaikuttaa jatkossa konsernin osakekohtaiseen tulokseen. Ja tuossa ehkä hyvä huomioida meidän tuloslaskelmasta, että tietysti kuten äsken tuossa kuvattiin, niin PBS:n suhteellinen kannattavuus konsernin luvuissa Q1:llä esimerkiksi on ollut muuta konsernia vahvempaa, mikä tietysti on kasvattanut erityisesti Q1:llä meidän vähemmistön osuutta tuloksesta. Q1:n osalta. PPS:n osalta jatkossa, niin tietysti luvut yhdistellään meidän lukuihin. Ja tulososuus yhdistetään meidän lukuihin, mutta tarkemmin BBS:n lukuja analysoidaan jatkossa aina tilinpäätöstiedotteen yhteydessä, eli siellä käsitellään laajemmin lukujen vaikutusta. No sitten me ollaan hahmoteltu alustavia tasevaikutuksia siitä, mitkä nyt kirjaantuvat huhtikuulle. Ehkä tärkeää siinä on ymmärtää, että kokonaistase tulee pienentyä noin 50 miljoonaa. Niin ja se tulee sisältämään meidän PPS:n omistuksen käyvän arvon kirjauksen, mikä on noin 45 miljoonaa kirjattu ylös. Eli käytännössä BPS:n arvostus on tehty. Tämän hetken päivän arvo on määritelty, ja sitähän ei jatkossa tarkastella muuta kuin siinä yhteydessä, kun omistus mahdollisesti muuttuu. Eli käytännössä tähän arvoon omistus on nyt taseella ja tietysti tulevaisuudessa. Jos omistus muuttuu tai joskus vaikka exit tapahtuu, niin sitten tietysti arvoa korjataan. Siinä yhteydessä. Sitten tasevaikutuksista vielä merkittävimmistä, kokonaisoma pääoma kasvaa noin 11 miljoonaa. Mistä emoyhtiön omistusosuus on itse asiassa noin 23 miljoonaa. Mistä meille kirjaantuu noin euron suuruinen osakekohtainen tulosvaikutus? Kuten todettua, meidän omistusosuuden käypä arvo tällä hetkellä on noin 45 miljoonaa. Tämän järjestelyn myötä meidän omavaraisuusaste nousee tuonne noin 34 prosenttiin. Eli jos peilataan tätä Q1 lopun tasetilannetta, meidän korolliset nettovelat tulevat laskemaan noin 13 miljoonalla. Myös meidän taseesta. Eli kokonaisuutena meidän tase kevenee merkittävästi ja sitä kautta entisestään mahdollistaa meidän kasvua ja tuo lisää liikkumatilaa. No sitten yhtiökokous päätti meidän osingonjakopolitiikan mukaisesti 46 sentin osingosta, joka maksetaan kolmessa erässä. Nyt, nyt itse asiassa ensi viikolla maksu suoritetaan Q3:lla. Ja Q nelosella. Tämä osingon pilkkominen kolmeen osaan tukee erittäin hyvin meidän kassavirtaprofiilia ja muuten liiketoimintaa. Osingonjakopolitiikkamme mukaisesti tavoitteemme on jakaa kasvavaa osinkoa vuosittain. Tilikauden ohjeistus pysyy ennallaan eli ohjeistetaan Suomen liiketoiminnan osalta, että kannattavuus pysyy nykyisellä hyvällä tasolla ja konsernin osakekohtainen tulos kasvaa. Ja sitten kertauksena vielä meidän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet eli siinähän tuon PPS-järjestelyn yhteydessä tiedotettiin Suomen liiketoiminnan osalta ohjeistuksesta ja tavoitteiden muutosta sen verran, että liiketoiminta muuttui 400:sta miljoonasta 350 miljoonaan. Eli käytännössä poistuneen PPS:n osuus korjattiin. Sitä siitä liikevaihtotavoitteesta, mutta muuten meidän pitkän aikavälin tavoitteet ovat pysyneet ennallaan eli Suomessa noin 350 miljoonan euron liikevaihto ja hyvä kannattavuus liiketoimintamarginaalin ylläpitäminen. Kansainvälisessä liiketoiminnassa jatketaan kannattavaa kasvua ja omistaja-arvon luomista näillä toimenpiteillä, ja keskitytään muun muassa. Tuohon meidän sijoitustoimintaan sitten osingon osalta. Niin meidän tavoitteena tosiaan oli se kasvavan osingon maksaminen jatkossa ja nettovelan osalta meidän tavoitteena on laskea sen suhde noin kahteen. Ja sitten vielä kertauksena meidän Q1 pääviestit eli meidän liikevaihto kasvoi ja saavutettiin Q1:lle haastavassa markkinaympäristössä vuoden hiljaisemmalla kvartaalilla erinomainen 7,4 prosentin liikevoittomarginaali, mitä voidaan pitää erinomaisena suorituksena tässä toimintaympäristössä. Meidän osakekohtainen tulos kasvoi ja se tukee tätä meidän koko vuodelle annettua ohjeistusta. No sitten kansainvälisessä sijoitustoiminnassa otettiin selkeitä harppauksia. Nyt kohti tätä meidän strategian mukaista sijoitustoimintaa. Ensiksi tiedotettiin BetterBurgerSocietyn irtautumisesta NoHo Partners -konsernista. Irtautuminen NoHo Partners -konsernista ja siirtyminen sijoitustoimintaan merkittäväksi osakkuusyhtiöksi, jonka kehittämistä jatketaan aktiivisesti myös jatkossa. Ja sitten tiedotettiin toukokuun alussa vielä uudesta kehityksestä. Että hankittiin Tanskasta Halifax-ravintolaketju, mikä mahdollistaa meidän Tanskan kasvun. Ja tietysti tulevaisuudesta. Tästä. Tästä vuodesta nähdään, että kuluttajien ostovoiman elpyminen ja seuraavien neljännesten hyvä varaustilanne Suomessa lähettävät meidät erittäin hyvistä asetelmista kohti kiireistä kesäsesonkia. Kiitos!
Sitten olisi aika kysymyksille. Otetaan ensin kysymyksiä täältä studiosta. Sieltä olisi ensimmäinen.
Hei Sanna Perälä! Nordealta! Voisitteko vielä tähän alkuun kuvailla hieman tätä Suomen markkinaa, kun vuoden 1. neljänneksellä ja ehkä tässä huhtikuun sekä toukokuun alussa? Millainen kuluttaja on ollut alkuvuonna?
Kuluttaja on ollut alkuvuonna ihan kohtuullisen hyvin liikkeellä. Tammikuu alkoi jopa vähän yllätyksellisen hyvin. Helmikuu asettui suoraan meidän odotuksiimme. Maaliskuu jäi hieman meidän omista odotuksista, mutta kokonaisuutena kvartaali meni ihan hyvin. Tämä tuleva kvartaali on lähtenyt ihan mukavasti käyntiin. Totta kai odotellaan vähän terassikelejä, että alkaisi aurinko paistaa niin ihmiset viihtyisivät terasseilla.
Kiitos siitä aasinsiltana, voitteko vielä käydä läpi, oliko teillä jotain uusia avauksia tähän kesäkauteen nyt Suomessa?
Me avattiin Q1:llä Tampereelle. Brasserie Dö. Sitten avattiin Jyväskylässä Glööria ja Helsinkiin tulee nyt avausta tämän kuun aikana vielä. Ja kyllä meillä on koko ajan erilaisia hankkeita käynnissä.
Hyvä kiitos! Sitten vielä Suomen markkinasta. Te olette aiemmin puhuneet näistä yökerhoista ja siitä, että niissä on jonkun verran korjausvelkaa ja että tällä saralla tehdään aktiivisesti toimia, niin onko tähän tilanteeseen jotain päivitystä? Onko yökerho nyt sitten remontoitu ja päivitetty?
Ei ole vielä kolmea isompaa projektia. Siinä sektorissa on tällä hetkellä käynnissä projekteja suunnittelupöydällä, ja ne toteutuvat vielä tämän vuoden aikana.
Hyvä, kiitos! No sitten vähän tuosta kansainvälisestä liiketoiminnasta siellä. Kannattavuus tosiaan jäi viime vuodesta. Mikäli ymmärsin oikein, niin pääosin johtuen Norjan tilanteesta ja siellä olevista yökerhoista. Miten pitkäaikaisina te pidätte näitä haasteita? Tai toisin sanoen, miten nopeasti voidaan odottaa noiden korjaustoimien purevan.
Talousympäristön kehittymisen myötä? Totta kai uskotaan, että yökerhotoiminnot ovat ihan yhtä hyviä bisneksiä kuin ne ovat olleet aiemminkin. Yleisestihän kulttuuri on kehittynyt siihen suuntaan, että yökerhoissa käydään ehkä vähän harvemmin kuin aiemmin. Mutta kun talousympäristö paranee, niin me uskomme siihen, että keskiostos kehittyy siellä. Edelleen pidetään sitä erittäin hyvänä bisneksenä ja tullaan panostamaan siihen.
Hyvä kiitos! No sitten voisin vähän kysyä tuosta Halifaxin yrityskaupasta. Pystyttekö te yhtään valottamaan sen bisneksen kannattavuustasoa? Onko se samalla tasolla, merkittävästi huonompi tai parempi kuin teidän kansainvälisen liiketoiminnan nykyinen taso? Tai vaikkapa Tanskan nykytaso?
Halifax on aika pitkään toiminut yhtiö, muistaakseni vuodesta 2007, ja itsekin olen sitä ensimmäisen kerran katsonut jo 2017 ennen kuin me mentiin Tanskaan. Halifax on ollut silloin jo meidän pöydällä ensimmäisen kerran. Sinällään se on aika tuttu operaatio. Mitä sen kannattavuuteen tulee, niin mehän emme ole kannattavuuslukuja suoraan kertoneet, mutta näemme siinä operaatiossa erittäin hyvän operatiivisen kannattavuuden. Siellä on tiettyjä haasteita, mutta kuten tuossa aiemmin esityksessä mainitsin, niin meillä on merkittävät hallinnon synergiat. Esimerkiksi siellä meillä on olemassa oleva organisaatio, johon me pystytään integroimaan tämä operaatio ja siellä on ehkä aiemmin historiassa tehty pieniä virheitä, mutta me ollaan ne valmiiksi jo ratkaistu ennen transaktiota.
Okei, hyvä kiitos. Mulla ei ollut enempää tässä vaiheessa.
Onkos studiosta vielä?
Sieltä saa. Olli Vilén, Inderes. Jatkaisin vielä tuosta Halifaxista. Ottaen huomioon sen historian Tanskassa, teillä on ollut lievästi sanottuna jonkin verran haasteita siellä pitkällä aikavälillä. Niin, mikä saa teidät? Mikä antaa teille sen? Uskon siihen, että te nyt lähdette tuollaista hieman turnaround-keissiltä kuulostavaa yrityskauppaa siellä toteuttamaan. Tuo on kuitenkin totta. Kuitenkin olemme juuri päässeet Tanskassa näistä aikaisemmista haasteista eroon.
No, en ehkä kutsuisi sitä Tyynenmeren keissiksi. Se on ollut sinällään käyttökatetasolla kannattava operaatio jo aiemmin. Ja minä uskon, että meillä on vahvoja synergioita suoraan sovitussa mallissa, kun transaktio on tehty, ja näemme ne suoraan valmiiksi mietittyinä, jolloin ymmärrämme, mitkä vaikutukset ovat. Minä en koe sitä sillä lailla, että vaikka kyseisen operaation liikevaihto vähän laskisi, niin me pystymme siitä huolimatta operoimaan sitä kannattavasti.
Miten se tuohon Tanskaan liittyy? Vielä tänäänkin useampaan otteeseen mainitsen, että tässä kaupassa on strateginen kulma. Molemmat mainitsitte siitä raportissa. Printtasitte sen, joten voisitteko avata lisää ajattelua sen taustalla, miksi tämä on niin strateginen kauppa, kun ulkopuoliselle se näyttää aika tyypilliseltä NoHon transaktiolta? Mitä te olette pari vuosikymmentä tuossa tehneet, niin mitä tässä ei ymmärretä?
No, strateginen kulma tulee muun muassa siitä, että se on hyvin lähellä meidän Cocks & Cows -konseptia. Ja nyt jos ajatellaan Halifaxia ja Cocks & Cowsia yhdessä, niin niitä on lähes 20 yksikköä Tanskassa. Pienellä skaalauksella siitä voi muodostua hyvinkin sellainen kokonaisuus, mikä saattaa kiinnostaa moniakin tahoja.
Ja lisäksi he ovat tietysti kilpailleet keskenään samassa markkinassa, niin me pystymme myös optimoimaan sitä.
Tossa meinattiin jatkaa molemmilla ketjuilla siellä. Kyllä sitten tuo rahoitustilanne vielä teillä on. Teillä on historiassa vähän elänyt tuo nettovelka käyttökate. Aikanaan se oli korkeampi, nyt se on hieman matalampi. Nythän tuo korko Outlook on muuttunut aika rajustikin tässä viimeisen vuoden aikana. Niin ja teidän kannalta toki parempaan suuntaan. Niin miten? Onko tuo kahden puolen nettovelka käyttökate edelleen relevantti taso ottaen huomioon tämän nykyisen parantuneen korkoympäristön?
No kyllähän meidän tavoitteena on painaa se sinne lähemmäs kahta kuin kolmea, mutta tietysti emme missään kohtaa ole tarkoitus olla velaton yhtiö. Eli. Eli jossain kohtaa saavutetaan se taso, että siellä on myös mahdollista sitä tilapäisesti kasvattaa. Esimerkiksi yritysostoa ja nythän me ollaan erittäin hyvässä vauhdissa sitä kohti. Eli eli kyllä se meidän tavoitetaso pitkällä aikavälillä on se 2. Ja nyt tietysti kun korot ovat tulleet alas, niin se on siellä kahden ja kahden puolen välissä, mutta tietysti lähempänä kahta kuin kolmea.
Hyvä, kiitos!
Okei, kiitos. Henri Elo SalkunRakentaja. Mä olisin noista rahoitus. Muutama kysymys rahoituskuluista kysynyt, että nyt teille muuttuu tietenkin se konsernin rakenne. Jos mä käsitän oikein, niin tämä BPS raportoidaan osuus osakkuusyhtiön tuloksesta rahoituserissä. Teillä on ollut nyt korkotaso laskenut ja teidän nettovelat about ennallaan. Mä en nyt tiedä paremmin kuin te, että tarkoitetaanko konsernia, jossa BBS on mukana vai ei. Esimerkiksi nyt kun Q1:llä ja muistaakseni myös Q4:llä, niin pystytkö avaamaan vähän näitä rahoituskuluja jatkossa.
Eli niin kuin tuossa tilinpäätöstiedotteen yhteydessä taidettiinkin puhua, niin me nähdään, että meidän korkokulut ja rahoituskulut tulevat kokonaisuutena laskemaan sen 4-5 miljoonaa tällä tilikaudella, mistä tietysti siellä oli häntä siitä Easyn käyvän arvon alaskirjauksista 1,2 miljoonaa, mutta samanaikaisesti sitten tietysti kahta muuta kautta. Toinen on se, että meidän uuden rahoitussopimuksen myötä korkokulut hieman laskivat. Ja sitten tietysti meillä on vaihtuvakorkoinen. Pääosa meidän lainoista on vaihtuvakorkoisia, pääosin sidottu kolmen kuukauden euriboriin, niin käytännössä kvartaaleittain. Nyt useampi kvartaali ollaan oltu sitten laskemassa laskevassa trendissä niiden osalta.
Eli ilmeisesti nyt puhutaan siitä ilman BBS:ää, eikö niin? No jos korkokuluista puhutaan.
No joo, toki näin. Ja tietysti nyt vielä Q1:n lopussa BPS:n luvut ovat kyydissä, eli siitähän. Siitähän sitten poistuu myös jonkin verran korkokulua myös jatkossa. Eli Q1:llä on vielä BPS kyydissä. Myös rahoituskuluissa on tapahtunut muutoksia.
Joo, eli tavallaan niin. Kun te olette aiemmin monesti kertonut niistä kassavaikutteisista korkokuluista, niin se taso ilmeisesti nykyisestä, noin 2,5 per kvartaali, tulee näillä näkymin laskemaan.
Se tulee laskemaan, se laskee korkojen laskun myötä ja sitten tietysti BPS:n myötä poistuu maltillisesti velkaa, niin velkapääoma laskee.
Okei, no sitten tuosta Suomen liiketoiminnasta ja viihderavintoloista. Siinä liikevaihto kuitenkin hieman kasvoi, ja te olette valittaneet, että yökerhopuoli ei varsinkaan vedä oikein. Niin mikä se tilanne on siellä Suomen liiketoiminnassa? Erityisesti tuo viihderavintolat ja yökerhot. Siellähän on muutaman yksikön kappalemäärän kasvu, johon liittyy H5-transaktioon, kuunnellen Ella 24. Eli puhutaan ostetusta kasvusta sinällään. Puhutaanko me nyt viihde- ja yökerhotoiminnasta? Joo, kyllä, joo. Okei, no sitten tuo Tanska vielä, niin se on. Se Tanskan liikevaihto kasvoi 4,8 miljoonaa Q1:llä, ja sitten tietenkin, selittääkö se Triple Trading. Niin paljon sitä, että siellä muu liiketoiminta laski ja sitten se on tuonut jopa liikevaihtoa enemmän kuin aiemmin. Ennen se toi neljännellä kvartaalilla noin kuutisen miljoonaa. Jos muistan oikein, pystyttekö kommentoimaan sitä?
No, yhden osalta se oli noin viisi miljoonaa. Mitä Triple Trading toi, eli. Eli sinänsä kasvu Tanskassa tulee pitkälti Triple Tradingin vaikutuksesta.
Okei, no niin, tässä olennaisimmat, kiitos.
Jussi Koskinen.
Suomen liiketoiminnoista. Niin miltä markkina näyttää siitä näkökulmasta, että onko toimijoita ja ravintoloita tullut enemmän lisää vai poistunut markkinasta.
No kyllähän nyt uusia avauksia on ollut. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on ollut useita, ja toimijoita tulee koko ajan alalle lisää. Mutta totta kai toimijoita on myös poistunut. Se on alalle ehkä ominainen piirre, että sitä liikennettä on koko ajan, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. En nyt osaa suoraan ottaa kantaa, että onko markkina sinällään niin kuin kasvanut tai kapasiteetti merkittävästi kasvanut. Varmaan aika samoissa ollaan. Totta kai konkurssiuutisia ja kaikkea on ollut matkan varrella, mutta koronan jälkeisessä ajassa.
No toinen kysymys kansainvälisestä liiketoiminnasta verrattuna Suomeen. Onko siinä muita selittäviä tekijöitä? Onko kannattavuudessa eroa kuin skaalaedussa?
Skaalaedut ovat ehkä tärkein tekijä. Totta kai on sitten erilaisia portfolioita, minkä tyyppisiä ravintoloita meillä on Suomessa, minkä tyyppisiä ravintoloita Norjassa, minkä tyyppisiä ravintoloita Tanskassa. Näissä portfolioissa on pieniä eroavaisuuksia, ja sitä kautta saattaa tulla jonkinnäköinen kannattavuusero, riippuen hieman kvartaalista.
Kiitos!
Sanna Perälä Nordea. Mä oisin voinu yhden kysymyksen kysyä vielä tuosta Halifaxista ja sit tuosta Cocks & Cowsista. Te mainitsitte, että nämä ovat yhteensä lähes 20 ravintolaa Tanskassa. Ensimmäinen kysymys: Missä päin Tanskaa nämä sijaitsevat pääosin? Etenkin tämä Halifax. Kun tämä on uusi, niin onko tämä vähän isommissa kaupungeissa? Ja sitten jatkokysymys. Minkä potentiaalin te näette näille ketjuille erikseen tai yhdessä? Montako yksikköä Tanskaan mahtuu ja voiko tätä laajentaa? Ehkä kansainvälisestikin? Tai näitä.
Kyllä ne keskittyvät Kööpenhaminan alueelle, ja potentiaalin suhteen voi nähdä, että siinä on mahdollisuuksia kasvattaa kappalemäärää. Me emme oikein usko siihen, että konseptit voisivat matkustaa merkittävästi maiden rajojen yli. Ihan samalla tavalla kuin PPS:ssäkään eivät konseptit lähde matkustamaan eri maihin. Kyllä me ollaan vähän samaa mieltä tällä puolella, että kyllä se sitten keskittyy sinne Tanskaan, mutta kyllä siellä kasvupotentiaalia on. Strategisia päätöksiä siitä, kuinka paljon halutaan kasvattaa ja muita ei ole vielä tehty. Katsotaan, kun päästään liikkeelle Halifax. Sen kanssa yhteistyössä.
Jes, kiitos paljon!
Tuohon vielä jatkona. Teillä on Coxan kausi ollut kuitenkin jo 7 vuotta mukana, tavallaan. Miksi sitä olisi nyt kiinnostavampaa kasvattaa sitä ketjua kuin vaikka puoli vuotta sitten tai edellisten 7 vuoden aikana? Tavallaan. Miksi tämä Halifax-järjestely kasvattaa sitä selkeästi.
Kun sun kokonaisvolyymi kasvaa kyseisessä markkinaosassa samankaltaisissa tuotteissa, niin se luo kannattavuus- ja arvosynergioita. Sitä kautta on helpompi tehdä niitä. Sinun on turvallisempaa lähteä tekemään sitä skaalausta enemmän, kun sinulla on enemmän pohjaa, että kyllä se sinällään luo mahdollisuuksia. Kyllä sinne.
Rajat kiinni.
Ja jos ei studiosta ole enempää kysymyksiä, niin puhelinlinjoilta ilmeisesti on. Annetaan sinne operaattorille puheenvuoro.
Mikäli haluat esittää kysymyksen. Näppäile puhelimeesi ruutu 5 liittyäksesi jonoon. Mikäli haluat perua kysymyksesi, näppäile puhelimeesi ruutu 6. Seuraava kysyjä on Piia Rosqvist, Heinola, Carnegie Investment Bank. Olkaa hyvä!
Kiitos! Kiitos esityksestä Piia Carnegielta. Tässä minulla on yksi kysymys, joka liittyy teidän ohjeistukseen. Te ohjeistatte, että ryhmän tai konsernin EPS kasvaa tänä vuonna, niin voitteko. Vai haluatteko tarkentaa tätä kasvuambitioita tässä vaiheessa? Ja mä mietin lähinnä tätä operatiivista EPSiä. Siis ilman tätä kertaluonteista vaikutusta, joka liittyy euron kertaluonteiseen vaikutukseen BetterBurgerSocietyyn.
No jos lähdetään nyt ihan Q1:stä liikkeelle, niin viime vuonna meidän Q1:n EPSI oli miinus 3 senttiä ja nyt me tehtiin plus 4 senttiä. Meillä on hyvä startti jo sinne pohjalle ja me uskomme, että pystymme tuottamaan tulevilla kvartaaleilla myös hyvää EPS-kannattavuutta.
Kiitos, mutta ette halua tarkentaa, puhutaanko kymmenestä, kolmestakymmenestä vai neljästäkymmenestä prosentista.
Emme halua tarkentaa sitä summaa.
Selvä, kiitos.
Ilmeisesti puhelinlinjoilta ei ollut muita kysymyksiä. Chatista sen sijaan on muutama vielä tullut. Jatketaan tällä jo aloitetulla Halifax-teemalla. Täällä kysytään, että miten Halifaxin ravintolakanta ja liikevaihto ovat kehittyneet edellisten vuosien aikana. Voisiko tätä avata vielä hieman tarkemmin?
Halifaxin liikevaihto, taso ja ravintolakanta on pysynyt koronan jälkeen hyvin samalla tasolla, eikä viimeisinä vuosina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ennen koronaa Halifax kasvoi vuodesta 2007 siihen asti. Ihan hyvin.
Selvää. Sitten täällä kysytään, että millä aikajänteellä Triple Tradingistä on oletettavissa kannattavuusparannusta sen tuotteita käyttäviin ravintoloihin. Vai oliko konsernissa aikomus korvata muita pakkauksia heidän tuotteillaan?
No, tarkoitus on tietenkin skaalata Triple Tradingin myymiä tuotteita meidän muissa operaatioissa, ja niiden odotetaan tuottavan synergioita. Toki pitää muistaa, että mittakaavaedut vaikuttavat näihin ravintoloiden kannattavuuksiin. Me emme käytä kertakäyttöpakkauksia kovin paljon, joten siellä puhutaan vain joistain sadoista tuhansista konsernitasolla, mitä synergiaa muodostuu.
Ja kuten me taidettiin viime vuoden puolella luvata, niin ne synergiat alkavat tämän vuoden puolella tulemaan lävitse ja nyt Triple Trading toimittaa niin Suomeen kuin Norjaan. Meidän konsernissa tai tietysti Tanskan lisäksi.
Juuri näin. Ja näettekö tänä vuonna kasvua tapahtumaliiketoiminnan alueella erityisesti? Onko siellä jotain uutta luvassa tai kiinnostavaa?
No mehän vanhan sataman transaktio tässä Q1:llä toteutettiin, mikä tuli suoraan sinne tapahtuma-ravintolasektoriin ja ei nyt tulevista transaktioista sitten lähdetä etukäteen sanomaan sen enempää.
No entäs sitten? Jos hypätään vielä hetkeksi tuonne kansainväliselle puolelle, niin Norjan toiminnoista kysytään, että näettekö millä aikataululla saatte Norjan toiminnot vetämään nykyistä paremmin?
Niillä operaatioilla ja suunnitelmalla, mitä meillä tällä hetkellä on, niin kyllä me odotamme parannusta kuluvan vuoden aikana.
Sitten vielä pari kysymystä ketjuista, ehkä tästä fast food -kategoriasta. Esimerkiksi HGIn osalta, onko tulossa laajennusta? Siihen liittyen pääomamarkkinapäivässä puhuttiin useammista avauksista. Mahdollisesti strategiakauden aikana.
HGIlle haetaan uusia liikepaikkoja koko ajan ja ollaan valmiina skaalaamaan, kun sellaisia löytyy.
Vastaavasti skaalautumiseen liittyvä kysymys. Sitten vielä tähän minigolf-liiketoimintaan tai tähän camping-ketjuun, onko siihen liittyen jotain laajennussuunnitelmia lähitulevaisuudessa?
Ei Suomeen kohdistuvia tällä hetkellä.
Selvä. Siinä oli itse asiassa kaikki kysymykset nyt chatin kautta tällä kertaa. Eikä puhelinlinjallakaan enempää ole, että jos studiossa ei enää ole enempää, niin haluaisin lämpimästi kiittää. Ahaa, täällä onkin sitten vielä yksi kysymys, saadaanko mikrofonia täältä vielä tänne?
Joo, mä olisin vielä tuosta Suomen bisneksestä, kun se on teillä kivijalka ja mitä tekisitte sen vanhan sataman ravintolaliiketoiminnan kanssa? Sitten on Nokia Areena ja sitten tämä ilmeisesti on teidän kilpailija, kun aktivoituu tämä Helsinki Areena tai entinen Hartwall Areena. Ja niin, haluaisin puhua hieman Suomen liiketoiminnasta. Olisin kysynyt HK:n kasvunäkymistä ja muista, mutta voiko tätä vähän avata? Esimerkiksi Vanhan sataman ja Nokia Areenan kilpailutilanteen osalta, niin. Enemmän. Enemmän ehkä näen niin, että tarjonta lisää kysyntää tietyllä tavalla. Minä en näe Helsinkihallia ja sen avaamista suoranaisena pelkästään uhkana Nokia Arenalle, että kyllä siinä on myös mahdollisuuksia, sillä kolikossa on aina kaksi puolta. Ja nyt meillä on ollut paljon tilanteita, joissa maailmanluokan artisteja on jäänyt tulematta Suomeen kokonaan, koska he eivät pääse pääkaupunkiseudulle tekemään konserttia. Pitää muistaa, että näillä konserteilla, esimerkiksi Helsinkihallissa, on vaikutusta myös meidän muuhun bisnekseen Helsingissä, kun ihmiset lähtevät viettämään iltojaan sinne ja niin edelleen. Ei, se ei ole lainkaan nollasummapeliä. En koe sitä sellaisena, ainakaan itse. Entäs se Vanhan sataman käynnistyminen? Miltä se on vaikuttanut? Liikuttanut. Se on lähtenyt ihan hyvin käyntiin ja se on ollut olemassa oleva toiminto, joka on pyörinyt koko ajan. Me nostimme valmiin toiminnon siinä, ja se toimii kyllä edelleen. Sitten oli vielä messukeskus. Voiko siitä pari sanaa sanoa? Messukeskuksessa on todella hyvä kongressivuosi tänä vuonna tulossa. Siellä on kongressi. Kysyntä on erittäin kovaa ja tapahtumia tulee paljon, joten nähdään ihan positiivisia merkkejä myös siinä.
Selvä, siinä taisi olla kaikki kysymykset tällä erää, mutta jos joku asia jäi vielä askarruttamaan, niin irt. Noho.fi voi laittaa viestiä, niin vastaillaan sitten sitä kautta. Ja nyt haluaisin meidän kaikkien puolesta kiittää lämpimästi kaikkia teitä siellä webcastin välityksellä meitä seuranneita sekä täällä studiossa tänään paikan päällä olleita ja toivottaa oikein mukavaa päivänjatkoa ja toivottavasti myös hiljalleen lämpenevää kevättä! Kiitos.
Kiitos, kiitos!



















