Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää huomenta ja lämpimästi tervetuloa Noho Partnersin tulosinfoon! Tänään meillä on aiheena vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaus, joka julkaistiin tänään aamulla. Mun nimi on Sanna Sandvall. Mä vastaan meillä sijoittajasuhteista, ja kanssani ovat paikalla. Tänään täällä ovat jo tuttuun tapaan toimitusjohtaja Jarno Suominen sekä talousjohtaja Jarno Vilponen. Lisäksi studiossa on paikalla yhtiön varatoimitusjohtaja Marja Koivula. Esitysten jälkeen teidän on mahdollista esittää kysymyksiä joko puhelimitse tai webcastin chat-toiminnon kautta, ja täällä studiossa paikan päällä olijoita muistuttaisin nostamaan kättä ylös, niin tuodaan mikrofonia. Mutta nyt pidemmittä puheitta päästetään Jarno ääneen. Ole hyvä.
Kiitos Sanna. Hyvää huomenta myös mun puolesta. Ja tervetuloa kuulemaan Noho Partnersin vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen tulosinfoa. Ensimmäinen neljännes alkoi Suomessa hyvin odotusten mukaisesti ja kansainvälisessä toiminnassa oli hieman kaksijakoisuutta. Vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla liikevaihto kasvoi yli 5 %. Liikevoittomarginaali jäi hieman vuoden takaisesta, mutta on edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla. Toimialan pienimmällä neljänneksellä Suomen liikevaihto kasvoi ja kannattavuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Tanskassa poikkeuksellisen kylmä alkuvuosi vaikutti kuluttajien liikkuvuuteen, joka näkyy myös koko markkinassa hetkellisenä poikkeamana. Norjassa kannattavuustoimenpiteet etenevät ja vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli positiivinen kaikilla markkinoilla, missä toimimme. Vuoden toinen neljännes on alkanut edellisvuotta paremmin. Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden aikana tehtyjen yrityskauppojen myötä 5,8 %. Myyntikate oli yli 76 %, joka on erittäin hyvä taso. Henkilöstökuluissa emme onnistuneet ohjaamaan sille tasolle, missä olisimme halunneet olla. Suhteelliset henkilöstökulut kasvoivat hieman edellisestä vuodesta, johon ei voi olla tyytyväinen. Liikevoittomarginaali jäi edellisestä vuodesta. Suomen liiketoiminta suoriutui edellisen vuoden tasolla, mutta kansainvälisessä toiminnassa kannattavuus jäi vertailukaudesta. Jatkuvien toimintojen tulos on viime vuoden tasossa. Vuoden ensimmäinen neljännes on toimialan heikoin. Koko vuoden näkymämme ei ole muuttunut ensimmäisen neljänneksen performanssin perusteella. Kuten aiemmin mainitsin, toinen neljännes on alkanut selkeästi edellistä vuotta paremmin. Ensimmäinen kvartaali on toimialan pienin ja samalla kannattavuudessa mitattuna matalin. Nyt saavutettu 4,9 miljoonan euron liikevoitto 6 %:n liikevoittomarginaalilla on kuitenkin ihan hyvä lähtökohta koko vuotta ajatellen. Absoluuttisesti liikevoitto on hyvin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Liiketoimintaalueittain katsottuna liikevaihdon muodostumisessa ei ole yllätyksiä. Kasvu tulee ruokaravintoloista ja Tanskan toiminnoista. Molemmissa on taustalla yritysjärjestelyjä, jotka kasvua ovat luoneet. Viihderavintolat ja tapahtumaravintolat ovat edelleen edellisen vuoden kaltaisia. Norjassa, jossa on suurimmat markkinahaasteet, jotka alkoivat edellisenä kesänä, on hieman laskua vertailukauteen. Nordean korttidata kertoo hyvin samaa Suomesta kuin meidän liikevaihtomme kehitys. Aika tasaista on edelleen, eikä isompia kasvuja ole vielä nähty ravintolakulutuksessa Suomen markkinassa. Toivottavasti kuluvan vuoden aikana näemme myös kuluttajien ostokäyttäytymisessä positiivista kehitystä, jota on jo hetki odoteltu. Niiden varaan emme kuitenkaan toimintaamme tai ennusteitamme rakenna. Varsinkin nykyisessä aika hankalasti ennustettavassa ympäristössä emme voi ottaa kantaa kuluttajan ostovoiman tulevaan kehitykseen. On liian paljon epävarmuuksia markkinassa. Ravintolamarkkinan pitkän aikavälin näkymä ei kuitenkaan ole muuttunut. Toimiala tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Ravintolakulttuuri kehittyy Suomessa ja eurooppalaistuu. Suomen liikevaihto kasvoi vertailujaksoon verrattuna ja liikevoitto pysyi samalla tasolla. Myynti kasvoi lähes prosenttiyksiköllä, mikä on hyvä saavutus. Henkilöstökulu nousi 0,5 prosenttiyksikköä, joka taas vastaavasti oli pieni pettymys. Liikevoitto pysyi edellisvuoden tasolla 4,2 miljoonassa eurossa 7 %:n liikevaihtomarginaalilla, joka on alalle todella hyvä taso ensimmäiseen neljännekseen. Yleinen markkina ei ole juurikaan tukenut kasvua tai kannattavuutta, joten voidaan pitää tätä hyvänä suorituksena ja osoituksena meidän kyvystä hyvin kannattavaan toimintaan Suomen markkinassa. Liikevaihdon jakautuminen on hyvin aiempien jaksojen kaltainen. Ruokaravintoloiden liikevaihto kasvoi vertailukaudesta yli 6 % ja Jungle Juice Bar raportoidaan osana ruokaravintoloiden liikevaihtoa, jolla on selkeä rooli tässä kasvussa. Ruokaravintoloiden kasvua tukee myös meidän huippuravintoloiden vahva performanssi. Ensimmäisellä kvartaalilla erityisesti Savoy ja Palace ovat performoineet erittäin hyvin. Ensimmäisen kvartaalin aikana viihderavintoloissa oli pientä laskua vertailukauteen. Startti kuitenkin toiseen kvartaaliin on ollut erityisen vahva verrattuna edelliseen vuoteen. Tapahtumaravintoloissa liikevaihdossa on hieman kasvua edelliseen vuoteen. Kuten aiemmin mainitsin, Tanskassa oli haastava startti vuoteen. Poikkeuksellisen viileä sää vaikutti kuluttajakäyttäytymiseen Tanskan markkinassa tammi helmikuussa. Siellä oli kylmin alkutalvi 20 vuoteen. Oheinen data on Nordean korttidata Tanskan ravintolamarkkinasta. Ja tämä myös hyvin kuvaa alkuvuoden rajuakin pudotusta markkinassa. Mutta samalla kertoo, että siitä palauduttiin nopeasti. Sään normalisoituessa palattiin kasvavaan kysyntään. Norjan kuluttajakysyntä on edelleen aika varovaista ja markkina on hieman laskenut. Meillä ei toistaiseksi ole vastaavaa dataa Norjan markkinasta saatavilla. Siksi ei ole siitä esitystä. Kansainvälinen liikevaihto kasvoi yli 10 % vertailukauteen. Kasvu tulee Tanskan toiminnasta Halifax-yritysjärjestelyn myötä. Norjan kehitys oli liikevaihdossa hieman negatiivinen. Myyntikate säilyi erittäin hyvällä tasolla. Henkilöstökuluissa emme onnistuneet kansainvälisessä toiminnassakaan joustamaan kysynnän vaihdellessa. Liikevoitto laski 0,7 miljoonaan euroon ja oli 3,5 prosenttia. Tanskassa kylmä sää vaikutti tammi-helmikuun kannattavuuteen. Norjassa kannattavuus on selvästi vertailukautta alempana, mutta kuitenkin saavutimme positiivisen liikevoiton, joka vahvistaa, että tehdyt toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Tanskan liikevaihto kasvoi lähes 30 % vertailukauteen ja oli jo yli 60 % meidän kv-segmentin liikevaihdosta. Kasvua Tanskassa tulee Halifax yritysjärjestelyn avulla, joka ei vertailukaudella ollut vielä mukana. Myös markkinassa on vetoa kuitenkin pienestä alkuvuoden notkahduksesta huolimatta Norjassa liikevaihto laski noin 9 %. Nyt kuitenkin liikevaihto on jo kannattavaa ja sitä kehitetään. Olemme aiemmin kertomassamme aikataulussa Norjan tuloskäänteen kanssa ja vuoden toisen kvartaalin loppuun mennessä saamme kannattavuusohjelmat toteutettua. Toimenpiteiden avulla odotamme H2 aikana parempaa tuloksellisuutta myös Norjan liiketoiminnasta. Olemme alkaneet kehittämään franchising-toimintaa osana meidän skaalautuvia brändejä. Tämä toimintatapa on hyvä tapa päästä sellaisiin kohteisiin, joihin ei välttämättä ole muuten mahdollisuuksia mennä operoimaan. Kuten vaikka nyt ensimmäinen avattu Meny-vähittäiskauppaketjun sisällä oleva myyntipiste Tanskassa Halifax Burger -konseptilla tai Holiday Club Vierumäki, jonne avataan Fat Lizard -ravintola ensi kesänä. Lisäksi Pizzeria Luca -ravintola avautui alkuvuonna Kööpenhaminan Kastrupin lentokentälle. Ravintolaa operoi SSP, joka toimii kansainvälisesti useilla ravintoloilla, erityisesti lentokenttätoimijana. Siipiravintola Huukilla meillä on jo aiemminkin ollut useampia kohteita, joita operoi franchisingyrittäjä. Franchisingliiketoiminta on toimialalla aika yleinen monissa skaalautuvissa ketjuissa. Meillä tätä toimintaa ei ollut aiemmin juurikaan tehty, vaikka aiemminkin kysyntää meidän brändeille on ollut. Nyt olemme lähteneet edistämään näitä avauksia ja haluamme kokemusta enemmän myös tästä liiketoiminnasta franchising-antajana. Tätä ei kuitenkaan tehdä lähellekään kaikilla brändeillä. Kyse on valikoiduista piloteista ja uusista avauksista, ei kuitenkaan mistään laajamittaisesta franchising strategiasta. Nyt annan puheenvuoron talousjohtaja Vilposelle. Ole hyvä.
Tervetuloa minunkin puolestani linjoille. Käydäänpä alkuun lyhyt kertaus taseestamme. Viime tilikauden aikana PPS irtoamisen myötä muodostui nykymuotoonsa. Siinä yhteydessä tietysti taseen loppusumma pienentyi ja oma pääoma kasvoi ja muutenkin tase parantui pikkuhiljaa. Luonnollisesti Q1:n aikana verrattaessa vuodenvaihteeseen taseessa nyt ei ole juurikaan tapahtunut olennaisia muutoksia. Kuitenkin hyvä. Hyvä huomioida, että meidän konsernin oikaistu omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste ilman IFRS-vaikutusta ovat molemmat parantuneet viime vuodesta. Tänä vuonna tietysti meidän fokus kohdistuu tuohon taseen vahvistamiseen, kuten aikaisemmin ollaan ohjeistettu ja strategiakaudelle meidän tavoitteena on laskea tuo meidän nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen. Kuten kuvaaja osoittaa, niin me ollaan nyt tässä useamman vuoden ajan menty jo tuossa noin kolmen tasolla, mikä ei tietenkään vastaa sitä meidän tahtotilaa tai tavoitetasoa. No, nyt meidän päivitetyn osinkopolitiikan myötä ja viime vuonna toteutettujen kasvuinvestointien tukemana, josta vaikutukset tietysti tulevat vasta tämän tilikauden aikana täysimääräisesti, niin me uskomme, että tuo meidän nettovelan suhde lähtee tästä tasaisesti laskemaan kohti meidän tavoitetasoa. Luonnollisesti Q1:n osalta, kun se on meidän vuoden hiljaisin kvartaali. Ihan kausiluonteisesti vuodesta toiseen, niin siinä nyt ei tietenkään vielä olennaista muutosta tapahdu. Nettovelan osalta kuitenkin on hyvä huomioida, että meidän PPS sijoituksella on merkittävä arvo meidän taseessa. Tällä hetkellä tasearvo on 46,7 miljoonaa euroa. Sitä ei tosiaan huomioida lainkaan tuossa meidän nettovelan laskennassa. Käytännössä jos tuo meidän omistus realisoitaisiin tuohon tasearvoon, niin se johtaisi siihen, että meidän kokonaisnettovelan määrä olisi noin 70 miljoonaa euroa. Ja samalla me itseasiassa oltaisiin jo siinä meidän operatiivisen käyttökatteen ja nettovelan Tavoitetasossa ja itse asiassa mentäisiin jo alle alle sen eli eli1,8 tämän hetken luvuilla. Äsken puhuin tuosta PPSn tasearvosta, niin lyhyesti mainitaan PPSn kehityksestä. Siellähän kasvu on jatkunut erinomaisesti, kun Q1:n aikana strategiset painopistealueet ovat ennallaan. Eli tavoitteena on toimintamarkkinoilla avata 5 yksikköä per maa jokaisen tilikauden aikana. Käytännössä siinä tahdissa mennään erinomaisesti. Eli Suomeen on avattu jo 3 ravintolaa tämän vuoden aikana ja Sveitsissä seuraava yksikkö aukeaa lähiviikkojen aikana. Ja strategian mukaisesti käydään neuvotteluita mahdollisesta kolmannesta markkinasta aktiivisesti. Ehkä sellainen huomionarvoinen seikka vielä mainittakoon, että tänä vuonna tullaan avaamaan ensimmäinen standalone drive-in -yksikkö French Hamburgerille. Mikä on? Mikä on tärkeä päänavaus myös siinä jatkon kasvun kannalta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti ja uuden osinkopolitiikan mukaisesti päätettiin. Päätettiin 23 sentin osingosta, joka tosiaan on 50 % meidän viime vuoden vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta ja jo viime vuosien malliin osinko maksetaan kolmessa erässä. Käytännössä Q2:n, Q3:n ja Q4:n aikana, mikä tukee meidän kassavirtaprofiilia. Tilikauden ohjeistus pysyy luonnollisesti ennallaan eli tilikauden 26 osalta konsernin kannattavuus pysyy nykyisellä hyvällä tasolla ja vakaana. Osakekohtainen tulos kasvaa. Sitten vielä loppuun kertauksena Q1. Pääviestit eli kausiluonteisesti heikoimmalla neljänneksellä saavutettiin 6 %:n liikevoittomarginaali ja samanaikaisesti meidän liikevaihto kasvoi. Liikevaihto kasvoi, mikä on kohtuullinen suoritus tässä kuitenkin epävarmassa markkinatilanteessa, missä kuluttajien ostovoima on edelleen puristuksessa, Suomen liiketoiminnan kannattavuus säilyi 7 prosentin tasolla, käytännössä viime vuoden tasolla, ja liikevaihto kasvoi erityisesti tuon yritysoston vetämänä. Tanskan liiketoiminta koki kylmän alkuvuoden. Mutta käytännössä maaliskuussa tilanne jo normalisoitui, kun sää lähti parantumaan. Norjan liiketoiminnan osalta työ liiketoiminnan elvyttämiseksi jatkuu ja liikevoitto olikin positiivinen. Kausiluonteisesti vuoden heikoimmalla neljänneksellä. Meidän toinen kvartaali on käynnistynyt viime vuotta merkittävästi paremmin ja meidän seuraavien kuukausien varaustilanne kehittyi positiivisesti. Kiitos.
Sitten on aika kysymyksille. Otetaan ensin kysymykset täältä studiosta paikan päältä.
Aloitetaan tuosta Norjasta. Aloitetaan tosta Norjasta. Teillä olitte nyt voitolla, mutta teillä oli kuitenkin EBIT-tasolla, mikä ainakin meille oli ihan positiivinen yllätys. Mutta kuitenkin teidän osaltanne. Te olitte sanamuodoissa vielä aika varovaisia sen suhteen, kuinka kestävä tämä Q1:n parannus nyt on.
Kyllä minä sanoisin, että se on kestävä. Rakennemuutoksia on tehty syksyn aikana ja nyt ensimmäisiä merkkejä siitä, että ne ovat oikean suuntaisia, tulee näkyviin sitä kautta. Me uskotaan kyllä, että Q2:lla kehitys jatkuu ja kuten me ollaan aiemmin sanottu, niin tavoitteena on se, että H2 aikana tämän vuoden puolella ollaan tilanteessa, jossa Norja on saatu normalisoitua tuloskunnon osalta.
Se orgaaninen kasvu on edelleen miinuksella. Siellä se tiedetään, että se on pakko kääntää jossain vaiheessa, muuten ne säästöt säästöt ei riitä. Niin mitä? Mikä teillä on? Näkymä siihen? Siihen. Siellä on ollut ne teidän oman portfolion haasteet, mutta sitten se markkinakin on ollut vaikea.
Niin, markkinassa on haasteita. Markkina on ollut laskeva tässä hetken aikaa, mutta kyllä sielläkin ihan kuluttajalla ei ole tosiasiallista pulaa ostovoimasta. Kyse on ehkä tämmöisestä säästämismentaliteetista myös siellä, vähän niin kuin Suomessakin. Kyllä siellä kuluttajalla ostovoimaa löytyy. Mitä me näemme, on se, että en ole ollenkaan huolissani siitä, että Norjassa liikevaihto on vähän laskenut, koska ensin pitää laittaa se olemassa oleva liikevaihto sellaiseen asentoon, jotta se on kannattavaa ja siivota niin sanotusti huono liikevaihto pois kyydistä, jonka jälkeen voidaan katsoa uudestaan sitä, että minkä näköinen kasvunäkymä saadaan aikaan Norjan markkinassa pidemmällä aikavälillä.
Onko se teidän? Ottaen huomioon, että puhutte, että Q2:lla pitäisi tehdä normaalia kannattavuutta jos oikein tulkitsin ja nyt ollaan kuitenkin ylivaiheilla jo, niin käytännössä tämähän tarkoittaa ettei. Omat toimenpiteethän ovat pitkälti jo tehty siellä, että nyt se on enemmänkin, että niiden loppuunsaattaminen ja sitten toivotte markkinasta ehkä vähän vetoapua.
Käytännössä juuri näin. Työt mitä kannattavuuden parantamiseksi on päätetty tehdä? Suurin osa niistä on toteutettu. Edelleen on vielä pientä tekemistä sen suhteen, ettei työ sieltä lopu, vaan sitä pitää jatkaa ja olla tarkkana koko ajan. Päivittäin erittäin tiukasti hereillä, että miten toimintaa ohjataan.
Sitten tuli huhtikuu tai Q2:n startti. Te sanoitte siitä aika positiivisesti, että on lähtenyt paremmin käyntiin. Niin mikä sitä siellä ajaa konkreettisesti? Miksi se on parempi? Onko tämä siis nyt, kun BKT-data on tullut, niin näette? Onko se se, että Suomi alkaisi oikeasti elpymään vai?
No toivotaan, että sillä on. Sillä on vaikutuksensa asiaan ja se on sitä kautta kestävää. Ei ollenkaan voida kiistää myöskään sitä asiaa, että meillä on ollut ehkä hieman paremmat sääolosuhteet vaikka Suomessa kuin viime vuoden huhtikuussa. Silläkin on oma vaikutuksensa, mutta toivotaan, että siellä on myös kestävämpiä tekijöitä. BKT:n kasvulla ja positiivisella talouskehityksellä on vaikutusta kuluttajamentaliteettiin ja sitä kautta tämä on kestävää. Kestävää kasvua. Ja jos tämä tästä lähtisi liikkeelle, mutta en nyt ennusta. Toivotaan, ei ennusteta.
Miten vielä? Jos katsotte sitä huhtikuun kehitystä, niin onko se? Tuleeko se just sieltä? Terassikaupasta se delta viime vuoteen, vai onko se laaja-alaisempaa? Kyllä, joka avaa Suomea.
Kyllä se on laaja-alaisempaa, ja myös ruokaravintoloissa näkyy positiivista kehitystä.
Ja te ette tunnista siellä mitään yksittäistä asiaa, mikä olisi, vaan että se laaja-alaisuus on oikea termi.
Ei toistaiseksi ainakaan pystytä mitään yksittäistä määrittelemään.
Sitten noista euriborit ovat menneet ylöspäin. Niin kuin tiedetään, missä vaiheessa? Missä vaiheessa teillä rullaa lainat? Muistatteko?
Eli meillä on muuttuva korkosuoja käytännössä kolmea ja kuutta kuukautta pääosin, eli kyllä ne sieltä sieltä päivittyy sitten.
Just näin. Sitten vielä viimeinen sana Mikille eteenpäin tuosta BBS:n taseesta. Tasearvosta lähinnä se, että teillä on. Tämä on vähän hassu tilanne. Tavallaan ootte siellä ylälaidassa. Sitä teidän velkaantumistavoitettanne, mutta jos BBS:stä nyt huomenna exitoitaisi, niin teillä olisi vaikka kuinka tilaa siellä. Teidän tase olisi oikeinkin hyvän näköinen ja olette kuitenkin aikaisemmin sanonut, että osasyy miksi te haluatte ajaa sitä velkaantuneisuutta alas on se, että myös pankit insentivoivat siihen tai rahoittajat insentivoivat siihen, niin sillä hetkellä jos BB:ssä häviäisi sieltä, niin pankithan eivät insentivoisi teitä laskemaan missään nimessä, vaan päinvastoin ne tyrkyttäisivät sitä teille lisää lisää lainaa, Niin pitääkö tämä tulkita siten, että pankit eivät täysimääräisesti usko siihen BB:sään? Tai jotenkin vaikea hyväksyä se täydellä vakuusarvollaan, kun se on kuitenkin listaamaton omaisuuserä. Vai miten tätä pitäisi ajatella?
Pitää muistaa kuitenkin, että meillä on pitkäaikainen rahoitussopimus, joka on jo tehty ennen BBS-siirtoa, ja se on siinä kohtaa määritelty tähän muotoonsa. Eli se meillä on iso elementti taseessa. Millä me? Millä me toki neuvotellaan meidän rahoitusta ja mikä on siellä olemassa. Mutta se on juuri näin. Eli insentivoi tiettyyn rajaan asti, mutta sitten kääntäen, jos se tuosta kokonaan lähtisi, niin sitten on. On paljon myös velkakapasiteettia lisää.
Jussi Koskinen toi Nohon kannattavuuden ytimessä ovat kilpailuedut, skaalat ostoissa. Työvuorosuunnittelu, markkina-asema. Kuten tuossa esityksessäkin mainitsin, myyntikatteessa me ollaan pystytty kummallakin markkinalla sekä kv-segmentissä että Suomen markkinassa hallitsemaan erittäin hyvin sen kehitystä.
Kuten tuossa esityksessäkin mainitsin, myyntikatteessa me olemme pystyneet kummallakin markkinalla sekä kv-segmentissä että Suomen markkinassa hallitsemaan erittäin hyvin sen kehitystä. Henkilöstökuluissa meillä oli pientä lipsumista ensimmäisen kvartaalin osalta. Uskon, että se tilanne on jo saatu hallintaan kummassakin segmentissä. Ja nyt sitten mitä tulee siihen, että minkänäköinen tulevaisuus, niin öljyn hinnan muutokset ja kaikki tottakai vaikuttavat meidän raaka-ainehintoihin ja niin edelleen. Meillä on aina ollut aika hyvä kyky hallita inflaatiokehitystä ja sitä kautta suojella meidän myyntikatetta. Meillä on neuvotteluvoimaa myöskin hankinnoissa.
Sitten toinen kysymys tästä kannattavuudesta, joka on vähän heikompi, niin onko se seuraus tästä matalammasta käyttöasteesta vai hintakilpailusta?
Kyllä, se on enemmän matalammasta käyttöasteesta.
Kiitos.
Sanna Perälä, Nordea. Voisin vielä vähän jatkaa tuosta Norjasta tai oikeastaan ehkä tarkentaa noihin aikaisempiin kysymyksiin, että siellähän operatiivista vastuuta siirrettiin Suomeen osittain aiemmin. Haluatteko vähän avata, että mitä konkreettisia toimia siellä on nyt tehty sen jälkeen ja ovatko ne toimineet kuten toivoitte? Ja sitten vielä tarkentaisin ehkä, että miten Q2:n täytyy erota Q1:stä, että onko se se markkina, mistä nyt sitten enää Q2:n aikana toivotte vähän tukea?
No mitä jos lähdetään niistä toimenpiteistä mitä siellä on tehty? Muutamia kannattamattomia ravintoloita on lopetettu Norjassa. Lisäksi me ollaan tehty henkilöstörakenteisiin muutoksia. Olemme tiivistäneet ja ohjanneet ravintoloiden aukioloa tarkemmin. Kuten sanoin tuossa, niin ei kerätä liikevaihtoa, joka ei ole kannattavaa, vaan siivotaan kannattamaton toiminta pois. Pyritään aktiivisesti neuvottelemaan vuokrasopimuksia parempaan asentoon. Meidän kannaltamme nämä ovat tämän tyyppisiä toimia, ja ehkä sellainen korjaus siihen, että vastuuta on siirretty enemmän Suomeen. Ei ehkä niinkään. Vastuuta on edelleen Norjassa, mutta Suomesta annetaan enemmän tukea. Se on ehkä parempi muoto sille asialle. Oliko siinä vielä sitten niin?
Sitten ajattelin, että miten kuvaisitte Q2:n? Täytyy nyt sitten erota vielä Q1:stä, että päästään sitten H1:n aikana kannattavaksi.
Varsinaisesti me kyllä nähdään, että me saadaan sitä kannattavuutta ilman isompaa markkinavetoakin sieltä paranemaan. Nämä toimenpiteet ovat pitkäaikaisia ja ne ovat kestäviä ja näin ollen vaikka markkinavetoa ei tulisi, mitä nyt Norjankin markkinoilla huhtikuu jo osoittaa, että kauppa on käynyt edellistä vuotta paremmin, niin ilmankin sitä uskotaan, että saavutetaan ne tavoitteet, mitä on asetettu.
Okei, kiitos. Mä ehkä vähän tuosta aasinsiltana sitten kysyisin tosta teidän ohjeistusherkkyydestä, että vaatiiko teidän ohjeistukseen pääseminen tänä vuonna sitä, että Norjan tulos paranee, ja jos se ei paranisi, niin pääsisittekö silti ohjeistukseen? Kysytään ehkä näin päin. Toki nyt on aikaista.
No kyllä me uskomme. Kyllä me uskomme pääsevämme meidän ohjeistukseen. Ja pitää muistaa se, että kuitenkin Norjan osuus tästä kokonaisuudesta on hyvin maltillinen. Jos puhutaan meidän osakekohtaisesta tuloksesta, niin se, että onko se sitten 3 % vai 6 %, niin se absoluuttisissa euroissa on kuitenkin hyvin pieni. Eli se ei ole siitä Norjasta kiinni. Meidän tulosohjeistus.
Kiitos. Mikä tuki Suomessa tulosta? Mutta onko teillä mitään orgaanisia highlighteja mitkä olisi mennyt hyvin? Tai sitten vastaavasti onko joku mennyt vähän huonommin kuin ykkösen aikana?
Kuten tuossa mainitsinkin, varsinkin korkeamman hintapisteen ravintoloissa, kuten Savo ja Palace, on ollut erittäin hyvä performanssi alkuvuonna. Eikä se rajoitu pelkästään niihin. Meillä on hyviä klassikkoravintoloita, mitkä performoivat tällä hetkellä erittäin hyvin. Toiminta on stabiilia, hyvin kannattavaa. Nämä markkinahaasteet näkyvät ja ovat näkyneet isosti jo aiemmin siellä viihderavintoloissa. Ehkä tällaisissa kauppakeskusten perheravintoloissa, tämän tyyppisissä segmenteissä. Kyllä se. Niin kuin laadukkaasta tuotteesta. Kuluttaja on edelleen valmis maksamaan ja nauttimaan siitä parhaalla mahdollisella tavalla.
Sitten ehkä tuosta hyvänä aasinsiltana noihin viihderavintoloihin ja yökerhoihin. Mikä tilanne teillä on sen korjausvelan kanssa? Muistatteko siitä, kun siitä on puhuttu nyt varmaan viimeisen vuoden?
Mehän teimme viime syksynä muutamia korjausinvestointeja viihderavintoloiden puolella. Meillä on vielä muutamia odottamassa. Suunnitelmat ovat valmiina, että nyt sitten katsotaan mikä on oikea ajoitus liikkua niiden kanssa. Mutta ei puhuta mistään massiivisesta. ehkä kolmisen yökerhoa, jotka siellä odottavat. Nyt toimenpiteitä.
Kiitos. Sitten vielä viimeinen kysymys. Sivuttiin kyllä tuota henkilöstökulujen kasvua, mutta vielä ehkä vähän haluaisin tarkentaa sitä, että mistä te luulette, että se suhteellinen henkilöstökulujen kasvu johtuu? Oliko se ehkä tuo Tanskan markkinan yllättävä heikkous vai.
Kyllä se, kuten toimintaa pitää suunnitella etukäteen, vaikkakin tällä toimialalla aika lyhyellä näkemyksellä, niin ennustaminen siihen, että tulee kylmin jakso 20 vuoteen, on haastavaa, ja sitä kautta reagointikyky ei ole niin nopea. Ei ole ihan niin nopeaa, että me pystyttäisiin täysin reagoimaan Suomen markkinassa. Me näimme näin, että tammikuu oli. Meillä startti oli erittäin hyvä. Onnistuttiin hyvin. Helmikuussa tuli hieman heikompi suoritus, johon reagointi ei ollut sillä tasolla, mitä olisi pitänyt olla. Siitä johtuen Suomessa tuli tämä pieni notkahdus helmikuussa. Maaliskuussa tilanne oli jo ihan kunnossa.
Kiitos, tuo oli erittäin hyvät vastaukset. Mulla ei ollut muuta tässä vaiheessa.
Sauli Vilén, Inderes. Vielä voisin jatkaa parilla kysymyksellä. Te sanoitte, että Sunglasses Barista ne puolen miljoonan synergiat tulevat tänä vuonna. Onko se se mitä te alunperin kuvittelittekin saavanne siinä aikataulussa?
Kyllä.
Eli se on EBIT-positiivinen tänä vuonna sitten. Siinä tapauksessa.
Kyllä.
Mistäs se tulosparannus sinne lähemmäs konsernintasoja? Mistä te kuitenkin puhuitte, että sen pitäisi sinne haminoille mennä, niin mistäs se sitten 2027 kaivetaan?
Kyllä se tulee toimipisteiden kehittämisen kautta ja karsitaan joukosta huonommin performoivia. Keskitytään parempiin liikepaikkoihin, mitä meillä on nyt tullutkin. Juuri avattiin Tikkurilan Dixiin ja Tampereen rautatieasemalle. Tämän tyyppisiä, joissa liikkuu suuria massoja. Haetaan parempia liikepaikkoja ja sitä kautta parempaa kannattavuutta. Totta kai toiminnan ohjaukseen, mikä liittyy henkilöstöhallintaan, mikä liittyy ostotoimintaan niin osana Noho Partnersia. Jungle Juice Barilla on paremmat ostoehdot kuin aiemmin ja niin edelleen. Sieltä ne synergiat muodostuvat ja sitä kautta se kannattavuus saadaan niille tasoille mihin me halutaan.
Tarkennuksena vielä siihen puolen miljoonan synergioihin, niin oletan, että siihen ei enää liikepaikkojen vaihtamiset ja huonojen yksiköiden karsimiset kuulu, vaan se synergia liittyy näihin ihan puhtaasti.
Ensisijaisesti operatiiviseen toimintaan ja ostamiseen. Mutta totta kai osana toimintaa, niin meillä on ehkä erilainen kyky myös neuvotella niitä vuokrasopimuksia, sillä Jungle Juice Barille kuin Jungle Juice Barilla oli aikanaan itsenäisenä.
Mutta eikö tavallaan kun vetää yhteen nuo kaikki toimenpiteet mitä luettelit, niin noiden nettovaikutushan pitäisi kaiken järjen mukaan olla reippaasti yli sen puoli miljoonaa, mutta ne ei välttämättä osu kaikki tähän vuoteen.
Juuri näin.
No niin hyvä. Halifaxissa sama homma. Tiedetään että kannattavuus ei kaksinen ollut. Koostitte, ja siitä piti syntyä synergioita. Ja kun integroitte Tanskan operaation, missä vaiheessa se menee?
Nyt me ollaan hiukan oltu myöhässä sen suhteen, mitä me ollaan saatu siellä aikaan, ja integraatio ei mennyt ihan niin nopeasti, eikä operatiivista ohjausta saatu ihan niin tehokkaasti toteutettua. Mutta nyt edellisen kvartaalin viimeiset kuukaudet näyttivät jo, että alamme olla niillä tasoilla, mihin olemme tavoitteet asettaneet, ja odotamme kyllä, että Q2:lla tämä karkeasti vuoden kestänyt prosessi saadaan päätökseen, niin olemme siinä asennossa kuin pitää.
Niin ja ehkä vielä tuohon tarkennuksena, että kyllähän me kannattavuuskäänne saatiin jo tehtyä. Mutta niihin omiin tavoitteisiin, tavoitetasoihin, niin ne ollaan nyt saavuttamassa vasta nyt.
Sitten tuosta Tanskasta vielä se, että avaatte ja viette suomalaisen brändin. Viettekö Lucan sinne lentokentälle? Niin ollut lähinnä siis vaan siitä, että teillähän ei hirveän hyviä kokemuksia ole siitä, että viedään täältä ravintolabrändejä noihin muihin maihin, niin onko teillä joku jotain ajattelussa muuttunut? Tiedän, että Te Campingin Norjasta tulee tänne ja se on mennyt ilmeisen hyvin, mutta siellä, koska silloin sillä oli 10 vuotta historiaa. Silloin, kun kauan sitten menitte Tanskaan. Silloinhan teillä oli ajatus kuitenkin enemmän tätä cross border brändivientiä, mikä ei sitten oikein lähtenyt. Niin ihan vaan mielenkiinnosta, onko tämä ajatusmalli jotenkin muuttunut? Vastaan vaan yksittäistapaus.
Pizzeria Lucahan on toiminut itse asiassa monta vuotta Kööpenhaminassa. En nyt muista tarkkaan, minä vuonna ollaan avattu. Hieman mukaillen tästä Suomessa toimivasta Pizzeria Lucasta on muokattu konsepti. Samalla nimellä Kööpenhaminassa. Niitä on kaksi kappaletta siellä, ja se on itse asiassa sen konseptin mukainen Pizzeria Luca, joka nyt avattiin Kööpenhaminan lentokentälle. Se on paikallisesti menestynyt siellä niin, että se on paikallisesti vakiintunut. Se kiinnostus siihen konseptiin, jota kautta SSPn kanssa ollaan neuvoteltu ja päästy lopputulokseen, jossa Luca on nyt sitten avattu tuonne Kööpenhaminan lentokentälle ja performoi oikein hyvin.
No niin, jos oikein muistan, teillä ei tainnut olla Tanskassa ihan parhaat kokemukset lentokentistä.
Ens alkuun meillä oli. Meillä oli kaksi ravintolaa lentokentällä ja toinen niistä jouduttiin lopettamaan kannattamattomana. Toinen pidettiin ja itse asiassa saatiin erittäin kannattavaksi. Ikävä kyllä siitä vuokrasopimus loppui viime vuoden lopulla.
Sitten viimeinen kysymys vielä toi teidän investointihalukkuus. Te. Mun mielestä viestinnässänne korostatte paljon sitä, että velan haluatte painaa sinne tavoitetasolle ja että se tulee kaikessa esiin. Kuinka paljon koette, että teillä on kyvykkyyttä tehdä yritysostoja? Mitään isoja ette tietenkään pysty tekemään. Ette halua tehdä, mutta miten noita pienempiä täydentäviä? Katsotaan vaikka mitä te ette ole sen 12 kuukauden aikana tehneet, niin onko? Onko? Onko ne edelleen ruokalistalla niin sanotusti? Vai onko se fokus nyt oikeasti siinä, että haluatte painaa sen velan sinne kakkoseen?
Kyllä me halutaan se velka painaa niihin tavoitetasoihin, mutta kyllä me samaan aikaan katsotaan aktiivisesti markkinaa, sillä nämä eivät ole ihan täysin toisiaan poissulkevia, ja siksi neuvotteluja käydään sekä markkinaa katsotaan aktiivisesti myös Suomessa yritysostojen osalta. Ja kyllä se sitten isompiinkin on varmasti kyvykkyyttä, jos sellaisia sopivasti paikalle tulee.
Kiitos.
Puhelinlinjoilta ei tällä hetkellä ole kysymyksiä, joten otetaan kysymykset täältä chatin kautta. Aika hyvin täältä studiosta tyhjennettiin jo tämä kysymyspajatso, mutta täällä pyydetään vielä tarkentamaan tätä Norjan tilannetta. Erityisesti ehkä sitä, että minkälaista kannattavuutta H2:lla siellä Norjassa sitten tavoitellaan?
Mehän ei olla sanottu suoraan näiden maiden kannattavuutta aiemminkaan ulos, että kyllä me haetaan koko kv-segmentistä sitä hyvää kannattavuutta. Ja Norjan pitää olla tukemassa sitä omalta osaltaan.
Sitten useampi kysymys on tullut myös liittyen näihin henkilöstökulutehokkuuteen ja ehkä vähän sen heikentymiseenkin, että mitä ajureita tämän taustalla erityisesti on ollut ja minkälaista kehitystä nyt sitten odotetaan loppuvuodelle. Ja pyydetään myös avaamaan Suomen liiketoiminnan vahvistuneen myyntikatteen taustoja.
Jos lähdetään siitä henkilöstökulusta, kuten jo mainitsin, siinä on muutamia tällaisia markkinatekijöitä ja reagointitekijöitä, eli se liittyy operatiiviseen toimintaan, operatiiviseen ohjaamiseen, jossa meillä tapahtui pientä herpaantumista, mikä nyt on korjattu. Ja en usko, että se tänä vuonna tulee enää toistumaan niiltä osin. Niiltä osin voidaan olla ihan rauhallisin mielin. Myyntikatteen osalta totta kai portfolion eläminen vaikuttaa omalta osaltaan, mutta kyllä samaan aikaan tärkeänä tekijänä on meidän neuvottelut tavarantoimittajien kanssa ja oikeastaan jatkuva sopimusneuvottelu ja sopiminen. Uusiminen ja pitkäaikaiset ostosopimukset, joiden sisällä pystytään kehittämään myöskin meidän marginaalia.
Entäs sitten? Tästä jo kysyttiinkin näistä Jungle Juice Barin synergioihin liittyen, mutta onko mahdollista Halifax Burgercin osalta avata minkälaisia synergioita sieltä mahdollisesti tavoitellaan ja puhutaanko ehkä samanlaisesta mittakaavasta kuin Jungle Juice Barin osalta?
Varmasti puhutaan samanlaisesta mittakaavasta kaiken kaikkiaan, mutta ehkä rakenteellisesti hieman erilainen. Meillä ei ole. Ostopuolella ihan samanlaista synergiaa Tanskan markkinassa, mitä meillä on Suomen markkinassa ostosopimusten osalta, mutta enemmän se menee siihen toiminnan ohjaukseen ja operatiiviseen osaamiseen. Sitä mitä pyritään siellä Halifaxissa kehittämään ja mistä nyt on jo todistusaineistoa, että siinä päästään oikealle tasolle ja sitä kautta kannattavuus saadaan sinne meidän tavoitetasoihimme.
Ja liittyykö tämä ostosynergioiden kokoluokka nimenomaan nyt sitten siihen, minkä kokoinen toimija Noho on kyseisellä markkinalla?
Kyllä se ensisijaisesti liittyy siihen, että Suomessa me ollaan todella iso ostaja toimialalla. Ollaan me Tanskassakin iso, mutta ei ihan samassa mittakaavassa kuitenkaan kuin Suomessa.
Juuri näin. Sitten täällä on vielä yksi kysymys liittyen itse asiassa pohjoisen matkailuun, vaikka ehkä kuumimmasta talvisesongista ollaan siirtymässä jo eteenpäin. Mutta onko minkäänlaisia suunnitelmia liiketoiminnan vahvistamiseen tuolla hiihtokeskuksissa tuleville kausille?
Kyllä me aktiivisesti katsotaan koko ajan, että mitä siellä on sopivasti tarjolla. Mahdollisesti liikepaikkoja tai yritysostomahdollisuuksia.
Onko joku tietty kohde erityisen kiinnostava?
En lähde nyt erittelemään sitä tässä.
Tällä hetkellä ei ole täältä chatista enää muita kysymyksiä ja myöskään puhelinlinjoilta ei ole. Mä katson vielä täällä studiossa paikan päällä olijoita. Onko kysymyksiä, mutta ei ole, joten vaikuttaa siltä, että tällä kertaa ollaan tältä osin valmiina, ja haluan lämpimästi kiittää kaikkia teitä siellä meillä linjoilla tänään meitä seuranneita ja myös täällä studiossa kaikkia paikan päällä olleita ja toivottaa meidän kaikkien puolesta oikein mukavaa päivänjatkoa sekä toivottavasti aurinkoista alkanutta kevättä!
Kiitos kiitos.
Kiitos.



















