Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää tiistaiaamua täältä Helsingistä ja tervetuloa Pihlajalinnan vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosinfoon! Minun nimeni on Tuula Lehto, ja toimin Pihlajalinnassa viestintä-, markkinointi- ja vastuullisuusjohtajana. Kanssani täällä studiolla ovat tänään tuttuun tapaan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen ja talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala. Poikkeuksellisesti tässä aluksi käymme kvartaalin pääkohtien jälkeen uudistuneen segmenttirakenteemme, jonka Tarja käy läpi. Muutoin Tuomas esittää kvartaalin highlightit. Tuttuun tapaan koko esityksen aikana te, jotka olette siellä linjoilla, voitte lisätä sinne chattiin kysymyksiä, niin käydään ne sitten lopuksi läpi ja otamme myös täältä studiolta kysymyksiä. Mutta pidemmittä puheitta, lämpimästi tervetuloa! Ja Tuomas, ole hyvä!
Kiitos oikein paljon Tuula. Ja oikein hyvää huomenta myös omasta puolestani. Ilo nähdä teitä kaikkia sekä siellä linjoilla että myös täällä paikan päällä studiossa, ja käydään tosiaan, niin kuin Tuula sanoi, lyhyesti vuoden alkua läpi Pihlajalinnan kulmasta. Aloitetaan yhteenvedolla. Sen jälkeen Tarja käy läpi meidän uudistunutta segmenttiraportointia, sen yksityiskohtia ja jatketaan sitten totuttuun tapaan meidän tuloksen käsittelyä pitkälti samojen askelmerkkien mukaan kuin aikaisemmin. Ensimmäinen neljännes Pihlajalinnalle oli loppujenlopuksi onnistunut erittäin hankalassa ja nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa. Meillä liikevaihto käyttäytyi odotetulla tavalla. Meillä liikevaihdon laskun keskeisenä ajurina olivat päättyneet ulkoistussopimukset, ja tosiaan aika hankalassa ja heitteessä markkinatilanteessa onnistuttiin tuloksen puolustamisessa tavalla, joka teki neljänneksestä kaiken kaikkiaan onnistuneen, mutta katsotaan lyhyesti näitä keskeisiä nostoja. Liikevaihtotaso todellakin vähän yli 140 miljoonaa. Ja kuten jo aikaisemmin mainitsin, sen suurimpana yksittäisenä ajurina olivat vuodenvaihteeseen päättyneet ulkoistussopimukset. Seuraavassa terveyspalveluiden liikevaihto. Käytännössä voidaan sanoa viime vuoden tasolla, kun katsotaan tätä segmenttiraportointia. On kuitenkin hyvä huomata, että vertailukelpoisilla luvuilla se näyttää hieman yli 4 %:n laskua eli heijastaa myös pitkälti markkinassa tapahtunutta muutosta. Tulen myöhemmin kommentoimaan liikevaihtoa meidän keskeisten asiakasryhmien kautta, ja se kuva tuo siihen erittäin mielenkiintoista lisätietoa. Kolmas laatikko ylhäältä vasemmalta kuvaa nimenomaan ulkoistuspalvelun liikevaihtoa, jossa on merkittävä lasku vertailukauteen nähden. Ja tässä tällaisenaan ei mitään yllättävää, jos mennään seuraavaksi alarivin puolelle. Meidän oikaistu EBITA-tulostaso oli neljänneksellä 14 miljoonaa euroa. Vertailukaudella luku oli toki vahvempi, mutta siellä oli näiden päättyneiden sopimusten vaikutus luonnollisesti mukana, ja kokonaisuudessaan Pihlajalinnan tulos on oikaistu. EBITA-taso säilyy 9,9 %:n tasolla, eli samalla kun vertailukausi oli liiketoimintamiksiltään ja markkinatilanteeltaan hyvin erilainen, niin olen tyytyväinen tähän saavutettuun tasoon. Ja lämmin kiitos sekä meidän omalle joukkueelle että yhteistyökumppaneille hienosta työstä! Alkuvuoden aikana EPS oli 35 senttiä, ja tämä kattaa tuloksemme keskeisimmät nostot alkuvuoden aikana, monessa kohtaa usein keskusteluun noussut teema on ollut työterveyden markkina. Tässä yksittäisenä nostona meillä työterveyden henkilöasiakkaiden kannan kehitys vertailukauteen nähden, josta käy ilmi, että olemme pari tuhatta asiakasta ylempänä kuin olimme vertailukaudella. Viime vuosi oli tämän markkinan osalta tapahtumarikas. Voidaan avata sitä myöhemmin vielä tarkemmin, mutta velkakannan kehitys tältä osin suotuisa, ja kokonaisuudessaan vielä nettovelasta sellainen nosto eli kerroin nyt 2,7 heijastaa ennen kaikkea neljänneksen aikana lunastetun hybridilainan vaikutusta laskelmaan. Olemme systemaattisesti osoittaneet taloudellisen asemamme vahvistuvan, ja vaikka tässä nyt kerroin ottaa askeleen ylöspäin, siihen on looginen syy. Ja on ilo todeta vielä kerran, että tämän tehdyn hybridijärjestelyn kaltaisia elementtejä emme luonnollisestikaan tällaisessa taloustilanteessa tarvitse, mutta näillä nostoilla siirrän itse asiassa puheenvuoron Tarja sulle. Voit käydä läpi lyhyesti meidän segmenttiraportointeja, sitä mitä luvut pitää sisällään. Tarja, Ole hyvä.
Hyvää huomenta vain minunkin puolestani. Olen Tarja Rantala, Pihlajalinnan talous- ja rahoitusjohtaja. Selvennän teille seuraavassa hieman Pihlajalinnan tarkennettua segmenttiraportointia. Mistään kovin suuresta muutoksesta ei tässä raportointirakenteen tarkennuksessa kuitenkaan kyse ole. Pihlajalinnan raportoitavat segmentit ovat jatkossa terveyspalvelut ja ulkoistuspalvelut. Aikaisempien yksityisten terveyspalveluiden ja julkisten palveluiden asemesta. Näiden kahden segmentin lisäksi esitämme taloudellisia tietoja, yhteiset toiminnot ja muu erä. Se kyseinen erä käsittää meidän emoyhtiötoiminnan kulut ja Forever liikuntakeskuspalvelut. Terveyspalveluiden segmentti koostuu Pihlajalinnan valtakunnallisesta toimipiste- ja sairaalaverkostosta sekä kattavista etäpalveluista. Terveyspalveluita johdetaan maantieteellisesti neljän alueen ja keskitettyjen palveluiden kautta. Aikaisemmasta poiketen tässä uudessa toimintamallissa vastuulääkäripalvelut ja terveyskeskus ulkoistukset ovat osa terveyspalveluiden organisaatiota. Nämä liiketoiminnot segmenttien välisinä siirtoina joudumme valitettavasti edelliseltä vuodelta oikaisemaan vertailukelpoisiksi, kun lasketaan terveyspalveluiden segmentin liikevaihdon muutosta. Terveyspalvelut-segmentti palvelee kaikkia Pihlajalinnan asiakasryhmiä. Ulkoistuspalvelut-segmentti kattaa laajat sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistukset, asumispalvelut sekä työvoima- ja henkilöstörekrytointipalvelut. Ulkoistuspalveluita tuotetaan lähinnä hyvinvointialueille ja niitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Tästä voidaankin jatkaa tarkastelemaan seuraavaksi Pihlajalinnan liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä tällä kvartaalilla. Raportointisegmenteittäinkin, ole hyvä Tuomas.
Kiitos paljon Tarja. Ja tässä kohtaa varmaan voidaan todeta, että palaat sitten takaisin kun päästään käymään läpi. Tarkkoja kysymyksiä ja vastauksia myöhemmin. Hyvä. Kuten Tarja sanoi, aloitetaan katsomalla tuttuun tapaan liikevaihdon kehitystä. Meillä terveyspalveluiden kysyntä heikkeni meidän vahvasta vertailukaudesta, mutta on hyvä todeta, että liikevaihdon lasku tuli odotetusti sieltä ulkoistuspalveluista ja siellä nimenomaan viimeistään viime vuodenvaihteessa päättyneiden sopimusten myötä. Näytän kohta liikevaihdosta vielä tarkemman asiakassegmenttikohtaisen kuvan, joka liittyy terveyspalveluihin. Ja kuten sanoin, tässä on se kuva. Tuo mielenkiintoista detaljiikkaa myös sitten koko keskusteluun meidän neljänneksen toiminnasta ja pärjäämisestä. Jos kommentoin markkinaa lyhyesti, kokonaisuudessaan terveysmarkkinan kokonaiskysyntä heikkeni neljänneksen aikana. Jos katsoo kaikkea sitä tietoa mitä neljänneksen aikana on tullut, niin tämä ei varmasti tule yllätyksenä tässä vaiheessa kenellekään. Siellä kaksi merkittävää ajuria, joista toinen on vertailukauteen nähden merkittävästi alhaisempi sairastavuus. Samaan listaan voidaan lisätä myös tapaturmataajuus eli tyypillisesti neljänneksen aikana liukkaasta säästä johtuvien loukkaantumisten ja muiden vastaavien tapausten alhaisempi taso. Ja sitten vielä kaiken päällä talouden yleinen epävarmuus. Nämä ajurit johtivat siihen, että koko terveysmarkkinan kokonaiskysyntä oli selkeästi matalammalla tasolla vertailukauteen verrattuna, joka silloin oli osittain dynamiikaltaan ihan erilainen. Vastaavalla tavalla jos katsotaan julkista sektoria, myös siellä kysynnän voidaan todeta jatkuneen matalana. Meillä oli siellä yksittäisiä kilpailutuksia, joihin osallistuttiin ja niissä itse asiassa menestyttiin, mutta kokonaisuudessaan voidaan todeta, että julkisen sektorin ostajat jatkoivat hyvin matalan hankintatason linjaa myös tämän ensimmäisen neljänneksen aikana. Koko talouden kannalta yritysten talouden tilanne vaikuttaa. Se näkyy myös meillä siinä, että kannassa liiketoiminnan päättymisiä on selkeästi historiaan verrattuna enemmän. Kun tarkastellaan työterveyssopimuksia. Siellä henkilöstönvähenemä eli käytännössä työpaikkojen määrän vähenemä näkyy meillä selkeänä ajurina kysynnän takana. Ja usein kysytty kysymys, kuinka tämä näkyy sitten yritysten valintoina, miten panostetaan ostoihin. Meillä on luonnollisesti myös merkkejä siitä, että pyritään ostamaan harkitummin ja toisaalta suosimaan sellaisia hankintoja, joissa on selkeä vaikuttavuus sen sijaan, että hankitaan puhtaasti suoritteita. Kanavasiirtymässä. Neljänneksen aikana meillä näkyi selkeästi etäpalveluiden kysynnän vahvistuminen. Itse asiassa tämä on yksi niitä meidän liiketoimintamixiin vaikuttavia ajureita. Selkeästi suositaan matalamman kynnyksen palveluita, sitä, että hoitoketjut alkavat etäpalveluista. Nämä ovat usein paitsi tehokkaampia toimittaa, niin myös tehokkaampia sen koko hoitoketjun kannalta. Ja viimeisimpänä vielä ulkoistuspalvelun liikevaihto, tosi asia siellä näiden päättyneiden sopimusten vaikutus on merkittävä. Tässä jo pari kertaa lupaamani kalvo asiakasryhmistä. Nämä ensimmäiset palkit kuvaavat terveyspalveluiden sisällä meidän kolmen eri asiakassegmentin liikevaihdon kehitystä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen kuva. Kun tarkastellaan yritysasiakkaita, niin lasku vertailukauteen oli vähän alle 2 miljoonaa euroa. Kun katsotaan euroissa, siellä sitten totta kai tukee myös tämä meidän työterveyskannan kasvu ja tämän liiketoiminnan onnistunut läpivienti neljänneksen aikana. Usein tähän palkkiin liittyvä ja kiinnostava kysymys on meillä vakuutusyhtiöasiakkaiden liikevaihto. Se laski markkinaan nähden. Voisin todeta vain 2,5 prosenttia vertailukauteen verrattuna. Tämä huolimatta siitä, että me olimme ympäristössä, missä oli selkeästi alhaisempi sairastavuus. Kuten todettua, myös alhaisempi tapaturmataajuus. Ja huolimatta siitä, että me myös teimme aktiivisesti sitä meidän strategian mukaista työtä eli tehokasta hoidon tarpeen arviota ja sitä kautta autoimme myös meidän kumppaneita hillitsemään omaa liikennettään ja sitä kautta omia sairauskulujaan. Tältä osin, kuten totesin, hankalassa markkinatilanteessa pidän tätä liikevaihdon tasoa ja vain kahden ja puolen prosentin laskua erittäin vahvana ja hyvänä onnistumisena joukkueeltamme. Yksityisasiakkaissa vastaava pieni lasku siitä. Osa tuosta laskusta on myös liikennettä sinne vakuutusyhtiöasiakkaiden puolelle, johtuen siitä, että me pidämme tiukasti huolta siitä, että yksityisasiakkaiden tunnistaminen on korkealla tasolla. Jälleen kerran tämä on sen kumppanistrategian mukaista. Kun sitoudumme yhteistyöhön, sitoudumme siihen, että yksityisasiakkaat tunnistetaan vahvasti myös täällä. Viimeisimpänä julkinen sektori, joka näyttää myös pientä laskua tuolla sisällä. Mielenkiintoinen dynamiikka meillä. Meille perinteiset vastuulääkäripalvelut laskevat tuolla julkisen sektorin asiakaskannan sisällä, ja samaan aikaan olemme onnistuneet myymään siellä uusia palveluita, tyypillisesti tehokkaita jononpurkuun liittyviä ratkaisuja, niin että myös julkinen sektori näyttää tältä osin vain matalaa laskua. Ja jälleen kerran kiinnitän huomion ulkoistuspalveluihin, joista aiheutuu liiketoimintamme täysin odotettu lasku päättyneiden sopimusten myötä. Eli kokonaisuudessaan, jos vedän yhteen: onnistunut asiakaskannan hallinta työterveyden puolella, hyvä yhteistyö vakuutusyhtiökumppaneiden kanssa ja vielä onnistunut myynti tuolla julkisella sektorilla silloin kun se on ollut mahdollista ja missä me ollaan voitu tarjota hyviä kokonaiskustannusvaikuttavia ratkaisuja, niin tässä on meidän liikevaihdon kehittymisen ydin. Tällä kaikella tietysti on vaikutus meidän liiketoimintamiksiin. Tuolla yritysasiakkaiden sairastavuuden kautta tulevien hoitoketjujen matala diagnostiikka. Tasot. Sillä on vaikutus kannattavuustasoihin. Vastaavasti vakuutusyhtiö tai muiden yksityisasiakkaiden tapaturmien siirtyminen leikkaukseen julkiselle puolelle. Eli ollaan toteutettu julkisen puolen operaatioita. Niissä on kannattavuuseroja ja käytännössä nämä ovat niitä tekijöitä, jotka sitten siinä tuloksen osalta vaikuttavat neljänneksen dynamiikkaan. Seuraava kuva näyttää nimenomaan äsken käymäni asian eli kannattavuuden kehityksen. Kun verrataan vertailukauteen, niin meillä käytännössä tuloksen kehitys on ollut tasaista sekä terveys- että ulkoistuspalveluiden osalta. Ja uudemman kerran tuolla näkyy sitten se päättyneiden sopimusten vaikutus kokonaisuudessaan. Nyt sitten kun katsotaan eteenpäin, niin meillähän tietysti on myös liiketoimintamixissä pysyvä muutos näiden päättyneiden sopimusten kautta. Ja kun katsotaan vuotta 2026 kokonaisuutena ja tästä eteenpäin, niin näihin lukuihin, näihin dynamiikkoihin päästään sitten tutustumaan tulevien neljännesten myötä. Kun katsoo kokonaisuutta, on ymmärrettävää, että me ollaan jo pitkään, myös alkuvuoden aikana aktiivisesti hallittu meidän henkilöstöresurssien määrää sekä muuta kustannuskantaa. Ollaan sopeutettu aktiivisesti tilannetta vastaamaan sekä meidän uutta toimintamallia että markkinatilannetta, ja neljänneksen lopussa kerrottiin myös mittavista muutosneuvotteluista terveyspalveluiden tuotanto-organisaatiossa ja siellä neuvottelut edelleen kesken ja odotetaan niiden päättyvän. Totta kai nyt sitten tässä Q2:n startin myötä. Viimeinen kuva taloudellisista luvuista. Investoinnit. Ollaan oltu jo hyvä tovi tilanteessa, missä voidaan hallitusti investoida meidän kasvuun ja kilpailukykyyn. Meillä tällä hetkellä investoinnit painottuvat digitaaliseen kehitykseen. Investoinnit kohdistuvat myös lääkäriasemaverkostoomme. Meidän talouden asema on vahva. Kuten aikaisemmin totesin, meidän Q1:n nettovelan muutos. Siellä kertoimet kumpuavat siitä hybridilainan takaisinmaksusta. Kun katsoo sitä työtä, mitä olemme tehneet digitaalisen kehityksen parissa nyt jo reilun kahden vuoden ajan. On ilo huomata sillä työllä olevan selkeä vaikutus meidän kilpailukykyyn. On ilo kuulla asiakkaidemme ja kumppaneidemme palaute näistä kyvykkyyksistä, ja uskon, että näillä on myös oma tärkeä roolinsa ensimmäisen vuosineljänneksen raportoitujen tulosten takana. Nostan seuraavaksi kaksi neljänneksen aikana keskusteltua yksityiskohtaa, jotka ovat meille ja meidän strategian kannalta todella, todella tärkeitä asioita. Aloitan vaikuttavuusperusteisista palveluista. Näistä on matkan varrella keskusteltu usein, mutta myös neljänneksen aikana kerrottiin tähän liittyen mielenkiintoisia uutisia. Kerrottiin meidän Kevyt askel -palvelusta, jossa me olemme asiakasorganisaation, itse asiassa useiden asiakasorganisaatioiden kanssa, tehneet työtä yksilöllisen elintapaohjauksen ja käytännössä ylipainoon liittyvien haasteiden kanssa. Ne tulokset, joita julkistettiin yhdessä Stora Enson kanssa tähän liittyen, ovat huikeita. 6 kk:n työn jälkeen saatiin kohderyhmän sairauspoissaolopäivissä merkittävä lasku, jolla on tietysti sellaisenaan merkittävä taloudellinen vaikutus. Tällä on tietysti yksilöiden kannalta todella hyvä ja tärkeä vaikutus, mutta ennen kaikkea sitten kun puhutaan työn tuottavuudesta, puhutaan siitä, mikä on työvoiman saatavuus, kuinka kauan jaksetaan töitä tehdä, niin tällä työllä on merkittävästi suurempi arvo kuin mitä vain ne suoritteet, joita näiden tuottaminen meiltä vaatii. Tämän tyyppiseen työhön me ollaan panostettu pitkään, panostetaan vastakin, ja on mielenkiintoista käydä keskusteluita meidän kumppaneiden, heidän johdon kanssa siitä liiketoiminnallisesta vaikutuksesta ja arvosta, mihin näillä palveluilla me yhdessä päästään. Sydänkaista-työ jatkuu siellä. Meidän pilotit laajentuvat parhaillaan. Siellä panostetaan käytännössä sydän- ja aivoinfarktien uusiutumisen ennaltaehkäisyyn eli sekundaaripreventioon. Siellä ensimmäisen pilottivaiheen tulokset häkellyttävän korkeita, sairauspoissaolopäivien lasku 99 % ja meidän henkilöiden uskomattoman korkea sitoutuminen hoitoon ja tyytyväisyys siitä, että heistä pidetään aidosti huolta. Nämä ovat huikeita tuloksia, ja kun miettii tässä erittäin vakavassa riskiryhmässä esimerkiksi tähän aiheeseen liittyvän työeläkeriskin arvoa yrityksille, niin jälleen kerran huomataan, että puhutaan aivan eri kokoluokan arvosta kuin vaan mitä näiden suoritteiden tuottaminen tai suoritteiden myynnin myyminen sellaisenaan mahdollistaa. Olemme todella sitoutuneita strategiassamme ja toiminnassamme kumppaneidemme kokonaiskustannusvaikuttavuuteen ja näemme tämän olevan keino voittaa tällä markkinalla, ja kaikki tiedämme, mikä tilanne meillä sote-sektorilla kokonaisuudessaan on, ja terveyspalveluiden osalta meillä kaikilla toimijoilla on vastuu toimia oikein niin, että käytettävissä olevista resursseista saadaan irti merkittävin mahdollinen vaikuttavuus. Toinen aihe tulee Pohjois-Pirkanmaan suunnalta. Meillä Pohjois-Pirkanmaan ulkoistetut sote-palvelut ovat nyt otettu yli ensimmäisestä neljänneksestä alkaen, mutta niistä on meillä jo nosto ensimmäiseen neljännekseen liittyen. Meillä tiimi on tehnyt hurjasti työtä tähän pitkästä aikaa. Ensimmäisen ison ulkoistusopimuksen haltuunoton kanssa. Mehän puhutaan tässä sopimuskaudesta, joka kestää aina tuonne heinäkuun 31. päivään saakka. Kokonaisarvo reilusti yli 200 miljoonaa. Toimintamallina varmasti jotain, minkä tulisi olla osa koko meidän sote-sektorin ratkaisua Suomessa. Tätä työtä on siis tehty nyt tinkimättömästi jo aina sieltä, tästä meidän kilpailun voitosta lähtien ja kiihtyvästi tietysti ensimmäisen neljänneksen myötä. Toiminta nyt tosiaan alkanut. Ensimmäinen neljännes. Kerrottiin heti alussa, että aloitettiin muutosneuvottelut, koska operaatioita lähdettiin käytännössä sopeuttamaan vastaamaan uutta sopimuskokonaisuutta. Sopimuskokonaisuuden mukaiseen kokoluokkaan. Tässä ei siis mitään yllättävää tässäkään, vaan toimitaan juuri niin kuin on sovittu. Toimitamme sitä, mitä asiakas on meiltä halunnut ostaa. Ja jos miettii koko vuotta, niin tässä on hyvä todeta, että tämän toiminnan saattaminen sopimuksen mukaiseen malliin tulee viemään aikaa. Tulee viemään aikaa läpi tämän vuoden 2026. Tässä sopimuksessa on myös onnistumiseen liittyviä kannustinmalleja, joita ei vuoden 2026 osalta tulla. Sitten vielä tietysti näkemään, niin näiltä osin tämän sopimuksen kannattavuus nousee asteittain, ja tämä tulee lyhyen aikaa painamaan tämän segmentin tulosta, niin käytännössä lähdetään liikkeelle ja lähdetään kehittämään tästä yhtä hienosti toimivaa, yhtä vaikuttavaa ja myös taloudellisesti vaikuttavaa sopimusta, kuin mihin meidän vanhojen sopimusten kanssa ollaan päästy ja päästiin viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana. Vedetään yhteen vielä meidän keskipitkän aikavälin tavoitteet, eli nämä ovat ne tavoitteet, jotka noin vuosi sitten julkistettiin meidän strategian osana. Jatketaan työtä, meidän liikevaihdon osalta tiedetään, että alkuvuosi ja ensimmäinen neljännes on ollut tältä osin tietysti markkinan osalta hankala. Korostan kuitenkin sitä, että meidän ympäristössä se liikevaihdon lasku tulee ennen kaikkea niistä päättyneistä ulkoistussopimuksista ja se on vaikutus, jonka toki osasimme ennakoida ja joista ollaan käytännössä monen, ellei peräti kaikkien teidän kanssa puhuttu jo aikaisemmin. Oikaistu EBITA. Oikaistu EBITA-marginaali laski vertailukauteen nähden, mutta kokonaisuutena pysyttiin samalla tasolla kuin vuosi sitten, ja meidän onnistuneet toimenpiteet tuloksen puolustamisessa korostavat sitä tärkeyttä, että meidän täytyy käyttää niitä. Niitä työkaluja mitä meillä omissa käsissä on, niin tämän balanssin ylläpitämiseksi myös silloin, kun markkina ei meille sitä tukea anna. Nettovelan kehitys näkyy kolmannessa kuvassa. Se jo keskusteltiin. Ja sitten oikealla puolella meidän sekä asiakkaiden että omien ammattilaisten tyytyväisyys. Haluan todeta oman henkilökunnan osalta selkeän laskun meidän eNPS:ssä. Kuten sanottu, se on kehitys, joka halutaan kääntää mahdollisimman pikaisesti. On varmasti kuitenkin ymmärrettävää, että kun mietitään muutoksia meillä talossa viime syksynä ja nyt parhaillaan, niin niillä on vaikutus tuohon mittariin. Mutta kuten sanottu, tätä en kuitenkaan hyväksy, vaan tehdään tinkimättömästi työtä siihen, että myös meidän ammattilaiset antavat palautteen, joka kääntää tuon kehityksen toiseen suuntaan. Ja Pihlajalinna on se yhtiö tällä toimialalla, jossa parhaat huippuammattilaiset haluavat tehdä töitä. Kokonaisuutena meidän näkymät vuodelle 2026 muuttumattomat. Toki vuoden alku oli joiltain osin sellainen, mitä emme odottaneet, mutta teemme aktiivisesti työtä sekä liikevaihdon että tuloksenteon kyvyn ympärillä. Ja yhteenvetona koko neljänneksestä matala kokonaiskysyntä koko markkinassa laski meidän liikevaihtoa odotetusti, erityisesti nämä päättyneet ulkoistukset. Hyvillä toimenpiteillä pystyttiin tukemaan meidän kannattavuutta niin, että oikaistu EBITA-marginaali pysyi viime vertailukauden 9,9 %:n tasolla. Ja kun katsotaan yritys- ja työterveysmarkkinaa, niin siellä vaikuttavuusperusteisilla palveluilla saavutetaan aitoja tuloksia kumppaneille. Ja toki sama vaikuttavuus koskee myös muita maksavia tahoja, kuten vaikka vakuutusyhtiöt. Itse uskon, että meillä on hurjasti tällä toimialalla vielä arvoa tehtävänä, mitä ei ole vielä tehty eikä ulosmitattu. Ja siihen työhön Pihlajalinna on äärimmäisen sitoutunut myös jatkossa. Mutta lämmin kiitos tässä vaiheessa. Nyt on aika pyytää Tuula ja Tarja takaisin tänne joukkoon ja antaa mahdollisuus kysymyksille tässä kohtaa sekä linjoilta, chatista että studiosta.
Kiitos Tuomas. Ja aloitetaanko studiolta? Sami Sarkamies Danske. Ole hyvä.
Kiitos. Muutama kysymys. Aloitan tuosta ulkoistusliiketoiminnan kannattavuudesta. Se oli erittäin vahva Q1:llä. Ilmeisesti yritit vähän varoitella siitä, että samanlaisia marginaalitasoja ei kannata odottaa tulevilta kvartaaleilta. Ja onko niin, että pitkässä juoksussa terveydenhuollon palvelut on kannattavampi segmentti kuin ulkoistusliiketoiminta? Kuulit viestin oikein? Kyllä, meillä nyt ensimmäinen neljännes on viimeinen. Mistä me saadaan näitä vanhoihin päättyneisiin sopimuksiin liittyviä hyötyjä? Ja nehän ovat olleet jo pitkään meillä kannattavuustasoa nostavana tekijänä, juuri siellä taustalla, joista olemme matkan varrella keskustelleet jo pitkään. Niin kuin totesin nyt Pohjois-Pirkanmaan ylioton myötä, niin jos me teimme sitä työtä, mikä meillä oli aikoinaan, kun me käännettiin niitä vanhoja sopimuksia hyviksi operaatioiksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi, niin ilman muuta se sama työ meillä on edessä nyt myös siellä Pohjois-Pirkanmaalla. Ja sitä alleviivaa kaksi asiaa. Toinen on se sopimukseen liittyvä startti. Elikkä se, mitä meille annettiin yli, oli jotain ihan muuta kuin mitä olimme ostaneet. Eli nyt se sopeutustyö on vasta alkanut. Ja toisekseen, kun tähän starttiin ei myöskään liity niitä mahdollisia onnistumiseen liittyviä kannustinpalkkioita ja -malleja, niin nämä vaikuttavat vuoteen 2026 eli tältä osin en itse usko, että vaikka nyt ensimmäiseltä neljännekseltä näytetty kannattavuustaso olisi kestävä pitkään aikaan. Ehkä nyt lähdetään rakentamaan sitä hyvää ja vakaata tasoa. Itse uskon siihen, että molemmista segmenteistä tulee hyvä tasainen kontribuutio, kun mennään kohti meidän strategian tavoitetta. Mutta tietysti tässä tulee aika, aikajänne ja myös kehitysvaihekysymys kahden segmentin välillä. Okei, jos olisin vain kysynyt tästä flunssakaudesta tällä hetkellä, kun Q1 jäi aika paljon vertailukaudesta. Mutta mikä on tämä Q2:n näkymä tällä hetkellä? Jos me katsotaan. Ja nyt käytän itse termiä ylähengitystieinfektiot, koska se kattaa sitten kaikki mahdolliset tähän liittyvät. Mitä kutsuit flunssakauteen? Kyllä meillä sekä Q4 että Q1 oli ajoituksellisesti vähän erilaisia, osittain matalampia. Siihen ilmiöön liittyy myös se, että miten ihmiset käyttäytyy, miten hoitoa haetaan tällaisessa tilanteessa. Otetaan vaikka pistemäinen esimerkki työterveyden puolelta, jossa monet yhtiöt ovat ihan perustellusti meidänkin suosituksestamme siirtyneet käytäntöihin, joissa omailmoituksella voi olla hetken aikaa sairauslomalla, ettei tarvitse käydä lääkärillä. Lääkärissä. Näillä kaikilla asioilla on vaikutusta. Ne teistä, jotka seuraavat, ehkä jos katsotaan julkisia Nordean luottokorttidatoja terveyspalveluihin liittyen tai sitten tiettyjen toimijoiden julkaisemia diagnoosimääriä, näyttävät pieniä piikkejä sekä Q1:n lopussa että tällä hetkellä, mutta isossa kuvassa ei mielestäni ole vielä mitään muutosta. Eli en voi sanoa, että oltaisiin tällä hetkellä minkään kauden huipulla tai muuta; selvästi tässä on tällaista. Jos katsoo oikein pitkää historiadataa, niin on vaikea tällä hetkellä vetää yhtään johtopäätöstä siitä, mikä tilanne on. Ja odotetaan tietysti syksyllä, että olisi ikään kuin normaali tilanne ja näitä eri syistä johtuvia ylähengitystieinfektioita tultaisiin tietysti näkemään myös sitten syyskauden puolella. Sitten jatkaen tuosta omailmoituskäytännöstä, minkä äsken mainitsit, niin voitko vähän avata, että missä vaiheessa yritykset ovat alkaneet ottaa tällaista toimintamallia käyttöön? Mikä se penetraatio on? Ehkä tällä hetkellä? Jos miettii teidän 280 000 työterveysasiakasta ja kuinka iso vaikutus tavallaan sillä on ollut näihin volyymeihin. Varmaan teemana se lähti keskustelussa nousemaan laajemmin ehkä noin vuosi sitten. Jos katsoo esimerkiksi sitä, milloin Pihlajalinna lähti mukaan keskusteluun ja otti kannan siitä, että uskomme omailmoituskäytännön – kuten me sitä termiä käytämme – olevan hyvä vaihtoehto. Niin se on tosiaan noin vuoden, vähän reilun vuoden ikäinen ilmiö. Se on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se ei ole hirveän mustavalkoinen. Eli vaikka tällainen mahdollisuus jonkin yrityksen työntekijöillä on käytettävissä, niin me näemme yllättävän usein, että työntekijät vielä jostain syystä – oli se sitten varmuuden vuoksi, tietämättömyys tai jokin muu syy – kuitenkin hakeutuvat sinne työterveyshoitoon tai lääkärille. Ehkä halutaan varmuuden vuoksi sairauspoissaolotodistus jonkun vanhan kulttuuriperimän tai jonkin muun tämänkaltaisen syyn takia. Ei siinä mun mielestä voi vielä sanoa, että se olisi merkittävä ajuri ikään kuin liikenteen vähentymisen kannalta. Me käytännössä suosittelemme tätä käytäntöä kaikille asiakkaillemme. Kyllä se on semmoinen uuden normin uusien hoitokäytäntöjen mukainen tapa toimia kyllä, että. Ja liittyy myös siihen kokonaiskustannusvaikuttavuuteen. Itse en usko, että sellainen strategia, joka perustuu ikään kuin vaivihkaiseen liikenteen nostamiseen ja siitä seuraavan konversion maksimoimiseen, voi pitkällä tähtäimellä olla oikea. Päinvastoin, olemme nähneet viimeisen vuoden aikana markkinalla ilmiöitä, että kun tällaista on nähty tai tällainen on noussut keskusteluun, niin sillä on ollut nopeasti seuraus, jonka johdosta asiakkaat ovat äänestäneet tämäntyyppistä toimintaa vastaan. Pystytkö yhtään haarukoimaan, että jos tämmöinen toimintamalli olisi täysin käytössä kaikilla asiakkailla, niin minkälainen vaikutus sillä voisi olla työterveysvisiitteihin? En pysty antamaan, ja voin antaa vain referenssin vaikka omasta yhtiöstäni. Toki me olemme Pihlajalinnassa myös Pihlajalinnan työterveyden asiakkaita ja sanoisin näin, että myös meillä sitä käytetään vielä liian vähän. Sitten oli tuosta yksityisestä puolesta, niin oliko niin, että yksi syy volyymien laskuun oli se, että olette paremmin tunnistaneet nämä asiakkaat kuin vaikka vuosi sitten, ja se vaikutti liikevaihdon laskuun. Eli meillähän meidän asema markkinalla on semmoinen, että yksityisasiakkaista eli omalla lompakollaan asioivista iso osa heistäkin on käytännössä ollut vakuutusyhtiön asiakkaita. Ja jos miettii semmoista vanhaa mallia vuosien takaa, niin on silloin saattanut käydä niin, että olen asiakkaana tullut käymään vaikka tuolla Munkkiniemen suunnalla Dextrassa, maksanut sen itse. En ole kertonutkaan vakuutusyhtiöistäni yhtään mitään ja päätynyt sitä kautta maksamaan ikään kuin yksityisasiakkaan hinnaston mukaisesti. Meillä on tänä päivänä erittäin hyvät prosessit ja praktiikat sille sekä kontrollit myös sille, että jos tällainen asiakas kävelee sisään, niin me onnistutaan mahdollisimman usein tunnistamaan se, että siellä on vakuutusyhtiö takana ja sitä kautta sitten hyödynnetään myös vakuutusyhtiön hinnastoja. Ja tapahtuu kaksi asiaa. Hintataso pikkaisen laskee ja sitten se siirtyy tuossa meidän asiakassegmentissä toisen palkin puolelle. Tämä on se ilmiö, mistä tuossa puhuttiin, että jos asiakkaan tunnistaa, niin teitä rankaistaan sitten jollain tavalla. Tämmöisiä sanktioita ei ole. Uskallan väittää, että me ollaan omassa vertailuryhmässämme se, joka tunnistaa parhaiten. Ja jos mietitään sitä meidän strategiaa ja sitä kokonaiskustannusvaikuttavuutta, niin mä uskon, että isossa kuvassa pitkällä aikajänteellä kyllä halutaan ostaa siltä toimijalta, joka toimii niiden sääntöjen mukaan, jotka on yhdessä sovittu. Ja ei se ole sen kummoisempi asia, niin mä pidän kiinni siitä, että mä haluan olla se. Haluan pitää huolen siitä, että Pihlajalinna on se toimija, joka toimii tässäkin sovitulla tavalla parhaiten. Sitten oli vielä viimeinen kysymys. Tämä muu segmentti tai se yleinen segmentti, niin siellä olevat liiketoiminnot. Niin, ovatko ne kaupan? Kaupan. Ei. Tämä logiikka on luotu niin, että meidän segmenttien ikään kuin sisäinen liiketoimintamalli ja se toiminnan tuottaminen on identtinen. Ja tästä syystä, jos miettii sitä muuta segmenttiä, niin ne on sellaisia liiketoimintoja, joissa tällä hetkellä se toimintamalli on erilainen. Toki me pyritään kehittämään meidän liiketoimintoja parhaalla mahdollisella tavalla ja joskus se saattaa johtaa tilanteeseen, missä me ei olla se oikea kehittäjäosapuoli. Mutta jos tällaisia suunnitelmia olisi, niin niistä olisi totta kai kerrottu etukäteen. Okei, kiitoksia. Kiitos Sami.
Kiitos Sami, Joni.
Kiitos Joni Sandell, Nordea. Ehkä tuosta työterveyden kysyntätilanteesta vielä tällä hetkellä. Mikä se teidän näkemys on, että ollaanko niin sanotusti jo pohjilla. Näkyykö valoa tunnelin päässä vai pitäisikö tässä odottaa vielä, että tämä heikko työmarkkinatilanne jatkaa sen tietyllä tapaa markkinan painamista.
Nyt kun kysyt sen juuri noin, niin sehän on käytännössä minun arvio siitä, että mikä on Suomen talouden ja yritysmaailman tilanne. Se on aika iso veikkaus. Jos te katsotte lukuja, niin mehän ei millään lailla voida todeta meidän lukujen perusteella, että oltaisiin jollain tavalla pohjilla. Meillä on kanta kasvanut ja me näytämme markkinoille kuitenkin ihan asiallisia lukuja siellä. Mä emmin ehkä sen takia, että mä mietin, että mitä kaikkea tämä kysymys tässä pohjilla olemisessa nyt pitää sisällään ja mihin meitä vertaat. Sanoisin näin, että yleinen talouden epävarmuus. Sen datan perusteella, mikä meillä on asiakkaistamme, ei se näytä kyllä tällä hetkellä hiipuvan. Eli otetaanpa esimerkkinä meillä asiakaspoistuma yritysten lakkauttamisen – eli konkurssien tai lopettamisten – kautta tai sitten huollettavien määrän lasku. Sitä sen takia, että sopimuksen sisällä ihmisiä irtisanotaan eli työpaikkojen määrä laskee, niin siinä ei ole tällä hetkellä mitään jarrutusta näköpiirissä. Ja tätä kautta en uskalla ajatella, että juuri nyt olisi jonkinlainen käännekohta tässä mielessä. Uskon, että julkiseen keskusteluun perustuen ollaan kaikki samaa mieltä, että yleisessä taloustilanteessa ei juuri nyt ole näkyvissä mitään erityisen positiivista, mutta sehän voi jo toivottavasti muuttua koska tahansa. Ja mun mielestä meidän yhtiöiden tehtävä on myös toimia sellaisella tavalla, että se muuttuisi mahdollisimman nopeasti. Mutta tältä osin sanoisin, että vaikea nähdä, että siinä olisi tapahtumassa juuri nyt jotain muutosta. Mitä tulee sitten vaikka meidän huollettavien määrään, niin sehän on itse asiassa luku. Mehän emme raportoi sitä jatkuvasti johtuen siitä, että se on luku, joka myös elää jatkuvasti. Haluttiin tuoda se tällä kertaa näkyviin ihan siitä syystä, että se on aiheuttanut tosi paljon keskustelua ensimmäisen neljänneksen, ehkä jopa viime vuoden lopun aikana. Siinähän meillä tapahtuu kannassa jatkuvasti muutoksia. Tiedän jo nyt meillä vaikka kesällä päättyvästä suurehkosta sopimuksesta, joka tulee laskemaan sitä huollettavien määrää lukumäärällisesti. Toisaalta meidän kannalta kiinteästi hinnoiteltu sopimus, joka ei ole ollut helpoimpien ja kannattavimpien joukossa. Tämän tyyppistä värinää tullaan varmasti näkemään ja markkinassa tällä hetkellä tuntuu olevan aika päättäväinen kilpailu. Hyökkäys käynnissä siinä, että asiakkaista kilpaillaan tavalla, mitä ei mielestäni ainakaan oman mukanaoloni aikana nähty aikaisemmin. Eli kun katsotaan meidän kannankehitystä, niin meillä se luku voi vielä laskea. Mutta kuten sanottu, siihenkin on monia syitä ja osa niistä syistä voi liittyä muun muassa vaikka siihen meidän kiinteähintaiseen sopimuskantaan, josta ollaan puhuttu viime vuoden toisesta neljänneksestä lähtien.
Sitten toinen kysymys. Tämä menee varmaan Tarjalle ulkoistuspalveluiden puolella. Minkälainen vaikutus näillä varausten puruilla oli? Kannattavuutta?
Niitä täytyy aina tarkentaa. Kvartaali kvartaalilta, ja nyt tosiaan vanhat sopimukset, lähestulkoon kaikki ovat päättyneet. Niin on ollut merkitystä. Ei sitä sen isommin avata minkä verran. Mutta kuten todettu, niin nyt on ikään kuin uusi aika alkamassa. Uusilla sopimuksilla kannattavuustaso ei tietenkään ole vastaavaa kuin noin 10 vuotta sitten. Prosesseja kehitetään, niin tästä se lähtee.
Sitten ehkä viimeinen vielä palaisin ehkä tuohon konversioiden tilanteeseen. Tietyllä tapaa ymmärrän tämän omien ilmoitusten vaikutuksen tuohon, mutta kysytään näin päin, että odotatteko te, että tässä olisi tietyllä tapaa, jossa yhtiöt ovat tarkempia, niin me nähtäisiin rakenteellista muutosta konversioasteessa. Mitä? Mitä teille tulee, jos mietitään, että meillä on tämä? Tekin puhutte paljon siitä, etävastaanottojen kasvusta yms. ja oman ilmoituksen kasvusta, niin tämä kuulostaa äkkiseltään siltä, että konversioaste voi laskea.
Kyllä, meidän on syytä huomioida tämä. Jos miettii strategisesti eteenpäin katsoen, niin itse uskon siihen, että etäpalveluiden rooli koko markkinassa tulee kasvamaan. Ja kun me katsotaan faktoja tänä päivänä, me tiedetään, että niistä seuraa lyhyempiä hoitopolkuja. Ja koska asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä tähän, on selvää, että tämä on oikea toimintatapa. Samaan aikaan kyllä me myös huomaamme sen, että kun teemme etätyön oikein ja tehokkaasti, niin sieltä ne potilaat ja asiakkaat, jotka tarvitsevat hoitopolkuja, löytävät kyllä reittinsä. Eli asiakastyytyväisyys tältä osin on itse asiassa erittäin korkea molemmissa. Eli se ei aiheuta huolta tässä. Itse olen tyytyväinen siihen, että Pihlajalinnan liiketoimintamalli ja meidän liiketoiminta tänään eivät ylikorostetusti perustu tämän tyyppisen konversion maksimoimiseen, mihin viittaat, ja sitä kautta puhutaan sitten aktiivisista, tosiaan erilaisista omahoitopäätöksistä. Kun autetaan henkilöasiakkaita oikeaan hoitoon ja näin poispäin, niin tämän tyyppisestä kannibalisaatiosta. Tiedän, että Pihlajalinnan kohdalla voin olla ehkä vähiten huolissani siitä noin toimialan kokonaiskuvassa, mutta pidän tätä siirtymää markkinassa kyllä hyvin todennäköisenä eteenpäin mentäessä.
Ja ehkä vielä viimeinen terveyspalveluiden kannattavuuskehityksestä. Tästä on puhuttu ainakin viimeisen vuoden ajan aika aktiivisesti, niin summaatko vielä, mitkä ovat tärkeimmät ajurit nyt tänä vuonna sen kannattavuusparannuksen jatkumisen taustalla? Nyt kun tiedetään, että ulkoistuspuolella tilanne normalisoituu tai kannattavuus laskee ehkä hieman, niin varmaan fokus kääntyy tuohon. Summaa vain ne tärkeimmät ajurit.
Fokus ei käänny. Fokushan on ollut siellä jo pitkään ja me olemme tehneet todella tinkimättömästi työtä. Silloin tietysti puhuttiin yksityisterveyspalveluista, mutta samasta operaatiosta puhutaan edelleen. Olemme tehneet tinkimättömästi työtä tuloskuntomme eteen, ja sen työn tulokset näkyvät myös ensimmäisessä neljänneksessä. Jos miettii ensimmäisen neljänneksen dynamiikkaa, uskon, että kaikki toimijat lähtivät neljännekseen odottaen jollain tavalla normaalia, siis Q1:n mukaista neljännestä. Ja kun katsoo miten se loppujen lopuksi päätyi sekä yleisen sairastavuuden, tapaturmataajuuden ja muiden kannalta, niin kokonaisuudessaan sanoisin näin, että se hyvä tehty työ näkyy tuloksissa nyt tässä ensimmäisessä neljänneksessä ja ihan vastaavalla tavalla kun nyt pidetään vielä huoli siitä, että tietyiltä osin meidän resurssi vastaa vielä paremmin sitä kysynnän tasoa ja sitä toimintamallia. Ja me jatkamme niitä arjen käytäntöjä, missä meidän ammattilaiset pystyvät hyvillä prosesseilla, hyvillä apuvälineillä myös teknologian osittain turvin keskittymään siinä työssä siihen merkitykselliseen potilastyöhön. Niin tässä. Vaikka tämä kuulostaa aika simppeliltä, niin operatiivisesti meillä on tietysti paljon hyvää tekemistä ja täällä on myös tosi hyvä ja merkittävä vaikutus siihen, mikä se tulospotentiaali tämäntyyppisessä toiminnassa myös jatkossa on.
Kiitos Matti, ole hyvä. Kiitos Matti. Kari, markkinat auki. Muutama tarkentava kysymys vielä. Voisin ensimmäisenä aloittaa näistä teidän hiljaisen kauden alussa ilmoittamista muutosneuvotteluista. Mikä tuossa on? Karkeasti ottaen, jos avaatte sitä taustaa, onko se ihan puhtaasti kysyntä vai onko se jotain yleistä uudelleenorganisoitumista? Ja sitten vielä myös, että mikä tuossa tavallaan se säästöpotentiaali voisi sitten olla?
Mehän itse asiassa kerroimme kaksista muutosneuvotteluista.
Viittaan niihin ensimmäisiin.
Ei ole. Totean vain ehkä varmuuden vuoksi, että kokonaiskuva säilyy. Toiset tosiaan tulivat sieltä Pohjois-Pirkanmaalta. Ja sanoisin kokonaisuudessaan niissä, että kysymys on vain siinä, että sopeudutaan siihen sopimuksen mukaiseen toimintamalliin ja sopimuksen vaatimuksiin. Arvasin kyllä, että kysyit ennen kaikkea tähän toiseen liittyen. Mehän viime syksynä mentiin uudelleen. Rakennettiin meidän toimintamalli sillä ajatuksella. Mehän siinä vaiheessa siirryttiin kahdesta liiketoimintayksiköstä tai kahdesta liiketoiminnasta yhteen Pihlajalinnaan, yhteen operaatioon, ja viime syksyn muutosten yhteydessä poistettiin tiettyjä päällekkäisyyksiä. Jos kahdesta yksiköstä tulee yksi, niin siellä oli tiettyjä tämän tyyppisiä päällekkäisyyksiä. Nyt kun sitä liiketoimintamallia ja sen toimintamallin mukaista toimintaa on tehty, niin huomataan, että meillä on. Meillä on tiimejä tai organisaatioita, joissa sitten kuitenkin sitä tekemistä on vähemmän kuin mitä on syntynyt resursseja. Tämä on yksi tällainen syy toimenpiteille. Toinen kokonaisuus on se, että uuden toimintamallin myötä ollaan pystytty täysimääräisesti hyödyntämään meidän uusia toimintamalleja arjessa. Olemme huomanneet, että arki on yksinkertaistunut tavalla, joka on johtanut siihen, että resursointia saattoi olla liikaa. Ja toki meillä on alueita, missä me katsotaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa tästä. Näistä kolmesta asiasta se kokonaisuus muodostuu. Meidän arvio muutosneuvottelujen alussa oli maksimissaan 270 roolia, ja nyt neuvottelut ovat kesken, joten en lähde spekuloimaan mikä se on. Tietysti tehdään aktiivisesti työtä siinä, että emmehän me halua luopua yhdestäkään terveydenhuollon ammattilaisesta, ellei se syy ole erittäin merkittävä ja pakottava. Mikä se potentiaali tähän liittyen on? Nämä roolit ovat tyypillisesti meillä tuolla operatiivisen organisaation kentällä. Me ei puhuta tämmöisistä pääkonttorirooleista tai edes hallinnollisista rooleista, vaan ne ovat usein tuolla ja sitä kautta tiedetään, että näissä ryhmissä palkkatasot ovat ikään kuin isossa kuvassa aika kohtuullisia. Eli yhteen yksittäiseen rooliin liittyvä. Jos mietit säästöpotentiaalin kautta ihan analyytikon kulmasta, niin puhutaan enemmän semmoisista kohtuupalkkaisista rooleista eikä korkeasti palkatuista rooleista.
Eli niin kuin hoitaja tai vastaanotto, tai tämän tyyppisiä rooleja enemmän.
Jos yleistää, niin tämän tyyppisiä. Mutta toki siellä on sitten, koska puhutaan koko siitä terveyspalveluiden organisaatiosta, reilusti yli kahdesta tuhannesta henkilöstä siinä organisaatiossa, niin sitten niitä yksittäisiä rooleja ja titteleitä on paljon. Mutta näitä tyyppejä, kuten mainitsit esimerkinomaisesti.
Voisin jatkaa tätä samalla teemalla vielä sen verran. Tämä menee enemmän Tarjan tontille. Tämä kysymys: Tuliko teillä vielä jotain jäämiä? Ja tähän Q1:een niistä viime syksyn neuvotteluista? Eli tarkoitan jotain pakettia tai muuta vastaavaa, mikä sitten ei vielä näkynyt täysimääräisenä. Sitten nyt Q1-luvuissa.
Kyllä, kun Q1:llä jo aika lailla täysimääräisesti näkyivät viime syksyn muutosneuvottelut. Hyödyt. Mehän kirjattiin ne kerralla kuluksi ja oikaisueräksi silloin Q4, niin kyllä sen vaikutus näkyy jo niiden muutosneuvotteluiden osalta.
Sitten vielä kun menit Tuomas lipsauttamaan sen, että se olisi nyt kesäkuussa se yksi sopimus erääntymässä, niin osaatko avata tai haluatko avata sitä kokoluokkaa, kun se on iso?
Kuten sanottu, niin en mennyt lipsauttamaan. Se on ihan uskon, että koska kyseessä on kilpailutus, joka markkinalla on ollut, niin ei se ollut lipsautus. Se on ehkä pikemminkin kuvaa sitä, miten tässä markkinassa se sopimuskanta elää koko ajan ja sopimuksen kokoluokasta riippuen, niin siihen on erilainen näkyvyys eteenpäin mentäessä. Ehkä syy miksi mainitsin tämän on se, että tämä on ehkä erilainen. Siinä mielessä tämä on kokoluokaltaan merkittävä, mutta muuttuu keskellä vuotta. Useinhan me nähdään itse asiassa isojen sopimusten muuttuvan jostain syystä. Joku ehkä osaa historiasta sen kertoa. Miksi niin vuodenvaihteessa. Jos te katsotte nyt markkinaa ja mitä markkinasta on puhuttu, niin toden totta vuodenvaihteessa on ollut aika paljon muutoksia. Selvästi tämä vain muistuttaa. Ja tämä yksittäinen sopimus muistuttaa, että vuoden sisälläkin saattaa tapahtua paljon fluktuaatiota, ja sitten taas pienet sopimukset elävät ihan päivätasolla. Niitä voidaan vaihtaa todella lyhyilläkin muutoksilla. Niin tästä syystä meille se eksakti huollettavien määrä on tärkeä. Se on tietysti meille tosi tärkeää operatiivisesti, mutta meille on tärkeämpää, jos miettii meidän tuloksenteon kannalta se, että me pystymme huolehtimaan meidän huollettavista tehokkailla ja hyvillä hoitomalleilla ja siihen me keskitymme. Tässä kohtaa kyseessä ei ollut virhe, mutta en suostu paljastamaan. En paljasta yhtiötä, sopimusta enkä tarkkaa kokoluokkaa sitten kuitenkaan.
Hyvä. Vielä viimeinen kysymys sitten. Tämä on enemmän tällainen teknisluonteinen, mutta mainitsitte vielä tuossa lopussa lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet, niin muistuttaisitteko vielä, mitä keskipitkällä aikavälillä tarkoitettiin? Tarkoittiko se vuotta 2027 vai ei?
Kyllä se tähtäsi, tähtäsi. Vaikka tämmöistä aikaa ei sen yhteydessä koskaan asetettu, niin kyllä se jos kysyt, niin tähtää sinne 2028 loppuun ja EBITA-tasoihin pikemmin kuin 2027:ään.
Joo kiitos. Mulle ei tällä kertaa enempää.
Kiitos.
Kiitos Matti.
Linjoilla on melko hiljaista, mutta otetaan Inderesin Roni Peuraheimolta vielä tarkentava kysymys kannattavuusprofiilin eroista. Etävastaanottojen ja fyysisten vastaanottojen välillä. Kun tästä siirtymästä nyt puhutaan, niin miten luonnehtisit tätä?
Sanoisin näin, että olemme ensinnäkin kesken siirtymää tällä hetkellä. Ja kun katsoo koko sitä kirjoa, mitä semmoinen termi kuin etävastaanotot sisältää, niin sen sisällä on hurjan monta erilaista toimintatapaa. On tosi pitkälle automatisoitu tai työkaluilla tuettu chattilääkäritoiminta, yleislääkäritoiminta yhdessä ääripäässä ja toisessa ääripäässä voidaan ottaa vaikka meidän etätapaturmalinja, joka on keino saada huippuortopedin tuki minne tahansa, kun se tarve vaatii. Tästä syystä näiden vertailu ei ole ihan yksiselitteinen. Mä ehkä sanoisin näin, Roni, kysymykseesi, että uskon, että kun me puhutaan niistä suoraviivaisista palveluista, niin se on varmaan sellainen maailma, joka. Teknologiayritysten kielellä se kommoditisoituu vahvasti. Se on semmoinen, joka perustuu. Se on alustojen maailma. Se on. Se on isojen volyymien maailma. Ja me ollaan laitettu viime aikoina itse todella paljon paukkuja siihen, että mitä tapahtuu siellä erikoislääketieteen puolella, mitkä on niitä vaativampia tapauksia. Kuitenkin niin, että emme voi viedä niitä fasiliteetteja ihan joka niemen notkoon ja saarelmaan. Niin, mutta transitio on käynnissä. Ja kuten totesin, niin selkeästi me nähdään ero. Mutta on varmaan liian aikaista kommentoida pistemäisesti sitä, mikä se faktinen ero nyt sitten juuri nyt on tai mitä sen odotetaan jatkossa olevan.
Juuri näin.
Ja voidaan kyllä korostaa meidän lastenlääkäripalvelua, josta todella vastaa lastenlääkäri.
Kyllä, tämä on erikoislääkäri.
Toinen erikoislääkärivetoinen etäpalvelu, jossa nimenomaan saa lastenlääkärin tueksi ja onkin lastenlääkäri.
Iiris Carnegielta, voidaan jatkaa hiukan mielestäni tähän samaan teemaan. Voitteko kuvailla millä tasolla ovat käyttöasteet tällä hetkellä yksityisellä puolella? Eli nyt sitten fyysinen ja ehkä se etäkäyttöaste?
Itse näen sillä lailla, että sellainen terve käyttöaste meidän kaltaisessa operaatiossa pyörii jossain siellä 80:n huitteilla, jos näin voisi sanoa. Ja tässäkin markkinatilanteessa me olemme tilanteessa, kun tässä on kuitenkin isoja paikallisia eroja ja isoja ammattiryhmäkohtaisia tai erikoisalakohtaisia eroja, niin meidän käyttöasteet vaihtelevat reilusti tämän luvun ympärillä niin, että meillä on myös alueita jotka piikkaavat siellä lähellä sataa tai käytännössä ottaen sadassa. Eli tämä markkina on niin monimuotoinen, kuten sanottu, sekä alueellisesti että erikoisalakohtaisesti, että vaihtelua on paljon myös kysynnässä.
Kiitos Iirikseltä! Toinen liittyen näihin hoitojonojen purkuun liittyviin kilpailutuksiin, joissa menestyimme, kerroimme siitä ja hän tiedustelee millaista liikevaihtovaikutusta näistä sopimuksista voisi ajatella olevan ja milloin? Ja ehkä liittyen tähän kilpailutusmekaniikkaan ylipäätään, että onko kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ja niihin liittyvät uhkasakot jollakin tavalla hyvinvointialueella lisänneet ulkoistusaktiviteettia?
Sanoisin näin. Tässä viitataan tosiaan prosesseihin, joita esimerkinomaisesti Pohde tai Helsingin alueella on nähty. On suoritettu liikevaihtoarvioita. Niissä on aina hyvä pitää mielessä se, että ne usein kilpailutetaan jonkun kokoisena kokonaisuutena. Tämä liittyy ihan julkisen hankinnan tämmöisiin yksityiskohtiin ja sitten niitä lähdetään toteuttamaan. Ja ostajalla on tietysti aina mahdollisuus halutessaan lopettaa ostot, ja siksi en mielellään spekuloisi näillä sopimuskokoluokilla, koska se ei ole sellainen. Ne ei ole semmoisia missä ostetaan jotain ja toimitetaan automaattisesti kokonaisuus. Nämä ovat kuitenkin julkisia sopimuksia, joten jos niistä on kiinnostunut, niin ne on tietysti löydettävissä, koska nämä on olleet myös julkisia kilpailutuksia ja näin poispäin. Mitä tulee, jatkokysymys koski osin näitä.
Millä tavalla näkyy kenties nämä uhkasakot, mitä on näille hyvinvointialueille langetettu?
Nyt joissain näissä tapauksissa puhutaan asiakkaasta, jolla uhkasakko on ollut olemassa. Samaan aikaan uskon, että kyllä hyvinvointialueet tekevät hyvin vastuullista työtä, on sakkoja tai ei. Tarkoittaen sitä, että jos jonoja on ja he näkevät, että on tehokas kokonaiskustannusvaikutteinen tapa niitä jonoja purkaa, niin ei minulla ainakaan ole syytä olettaa, etteikö siellä olisi halukkuutta toimia. Jos tällainen mahdollisuus nähdään ja tätä kautta, itse odotan, että tämäntyyppisiä kampanjoita tai tekemisiä tullaan matkan varrella näkemään kasvavasti, koska se jonotilanne ja se kansalaisten ja kuntalaisten, miten ne kutsutaankaan, yksilöiden ja asiakkaiden. Heidän tilanne on se, joka on todella kriittinen, ja moni heistä on näiden asioiden takia pois työelämästä, jolla on sitten vaikutus koko yhteiskunnan tasolle. Ehkä tärkeä teema, johon varmasti tartutaan.
Vielä Iirikseltä kysymys näihin työterveyssopimuksiin, joista puhutaan, että niitä on siellä erisuuntaisesti liikkumassa. Niin nyt näistä mainituista, niin uskotteko, että uusilla sopimuksilla näitä pystytään kompensoimaan? Ja mikä vaikutus on tälle vuodelle? Pysyykö neutraalina?
No tietysti me tehdään joka ikinen päivä töitä. Emme jätä kamppailematta. Me ei jätetä voittamatta huvikseen. Mä itse asiassa mielellään jätän kommentoimatta kysymystä, koska en halua vastauksellani signaloida yhtään mitään, joten todetaan vain, että totta kai jos kilpailutuksia tulee, niin miksi me jättäisimme osallistumatta? Tehdään työtä meidän markkinaosuuden eteen tuolla ja ennen kaikkea tehdään sitä työtä perustuen meidän omiin vahvuuksiin.
Ehkä hiukan tuohon vielä lisäten. Toinen osa kysymyksistä liittyy kiinteähintaisiin sopimuksiin, joita on kommentoitu. Eli niin kannattavina tai paljon seurattavina sopimuksina, niin olemmeko pystyneet näitä uudelleen neuvottelemaan? Minkälainen prosessi niiden ympärillä on?
Niin kuin on puhuttu jo viime vuoden toisesta neljänneksestä lähtien, niin uudelleenneuvottelu on toki ollut yksi työkalu siinä joukossa, mutta kyllä meille se kaikkein vaikuttavin työkalu on ollut se, että me olemme rakentaneet toimintamalleja, joissa me voimme näitä tämänkintyyppisiä sopimuksia operoida meille kannattavalla ja kiinnostavalla tavalla. Ja näillä kyvykkyyksillä on sitten tietysti positiivinen vaikutus kaikkiin meidän operaatioihimme. Kun olemme oppineet keinoja, joilla hallitsemme resurssien käyttöä, hoidontarpeen arviointia ja oikeaa kohdentamista ja näin poispäin, niin nämähän sitten tukevat meitä kaikessa liiketoiminnassa. Ja haluan korostaa, että ihan alusta asti ollaan puhuttu, että työkalupakissa asioiden korjaaminen on ollut aina paljon tärkeämpää meille kuin se, että me lakkautettaisiin niitä sopimuksia tai käytäisiin vain yksipuolisesti uudelleen neuvottelemassa niitä.
Kiitos. Mikäli studiosta ei nouse lisää kysymyksiä, linjat ovat hiljenneet. Tässä kohtaa kiitämme aktiivisesta keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä, ja me tapaammekin sitten seuraavan kerran toivottavasti heinäkuun helteillä eli siellä 23.7. Meillä on sitten H ykkösen tulosjulkistus ja tämä vastaava tilaisuus. Kiitos Tuomas, Tarja ja yleisölle me näemme heinäkuussa.
Kiitos paljon.



















