Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää heinäkuista torstaiaamua täältä Helsingistä ja tervetuloa Pihlajalinnan H1/2026-tulosesitykseen! Minun nimeni on Tuula Lehto ja toimin Pihlajalinnassa viestintä-, markkinointi- ja vastuullisuusjohtajana. Kanssani täällä studiolla ovat tuttuun tapaan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen ja talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala. Käymme ensin esityksen läpi Tuomaksen johdolla, jonka jälkeen teillä on tuttuun tapaan mahdollista esittää kysymyksiä. Ja teillä linjoilla. Lähettäkää kysymyksiä chattiin jo esityksen aikana, niin ne näkyvät siellä ajallaan. Mutta lämpimästi tervetuloa! Ja pidemmittä puheitta, Tuomas, ole hyvä.
Oikein paljon kiitoksia Tuula ja oikein hyvää huomenta myös omasta puolestani teille kaikille! Käymme läpi Pihlajalinnan toista neljännestä samoin kuin aikaisemmin ja käymme tuloksen, liikevaihdon ja markkinan osalta keskeisimpiä asioita läpi. Toinen neljännes Pihlajalinnalle oli monin tavoin hyvin työteliäs. Kun lukuja katsoo, niin tietysti laskevaan liikevaihtotasoon ja laskevaan tulostasoon ei sellaisenaan voi olla millään tavoin tyytyväinen, mutta kun ottaa huomioon, että samaan aikaan tässä toimintaympäristössä terveyspalveluiden kannattavuus vahvistui ja laskua ei oppinut käytännössä tuloksen osalta kokonaan ja liikevaihdonkin osalta pitkälti ulkoistussopimusten odotetut muutokset ovat itse asiassa toisen neljänneksen sisällä. Tulokset osoittavat selvästi tehdyn työn vaikutuksen. Ja sitä vaikutusta tietysti ajetaan tinkimättömästi joka päivä eteenpäin. Käydään tänään läpi vähän tarkemmin meidän tekemistä ihan segmenttitasolla niin, että neljänneksestä ja toiminnasta piirtyy hyvä ja tarkka kuva. Yhteenvetona liikevaihto laski noin 136 miljoonaan euroon. Siinä on tietysti merkittävä lasku vertailukauteen verrattuna ja tärkeimpänä ajurina siellä takana ovat ennustetusti päättyneet ulkoistussopimukset. Tätä kautta myös oikaistu EBITDA jäi alle 10 miljoonan euron tason, mutta siinä tosiaan se vaikutus tulee sieltä ulkoistussopimusten kautta. Toinen neljännes kuvaa monella tapaa sitä transformaatiota ja muutosta, jonka keskellä Pihlajalinna on pitkään ollut, ja sitä kautta sitä voidaan kutsua osittain jopa vedenjakajaksi tässä meidän tarinassamme, kun eteenpäin mennään. Oikaistu EBITDA-%. Näin ollen oikaistu EBITA-marginaali jäi alle 7 prosentin tason, kun sieltä poistui sitä varsin kannattavaa ulkoistusliiketoimintaa vertailukauteen verrattuna. Mutta asia, jota itse seuraan ja jota olemme tietysti yhdessäkin seuranneet monen teistä kanssa tinkimättömästi läpi kuluneiden neljännesten, on terveyspalveluiden suoriutuminen. Siellä liikevaihto laski, mutta samaan aikaan terveyspalveluiden oikaistu EBITA parani sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tässä toimintaympäristössä. Pidän itse tätä tulosta hyvänä ja se kuvaa sitä työtä, mitä on tehty yhtiössä jo pitkään ja jota tietysti monet toimenpiteet toisen neljänneksen aikana vahvistivat näiden meidän yksittäisten nostojen joukossa. Työterveyden markkina on aiheuttanut paljon keskustelua läpi koko kevään. Meillä työterveyden henkilöasiakkaiden lukumäärä nousi vertailukauteen verrattuna, ja se on tällä hetkellä 284 000. Siinä on vuoden sisäistä vaihtelua jatkuvasti, mutta itse odotan loppuvuoden ajan meidän olevan kaiken aikaa vertailukautta korkeammalla tasolla kunkin tarkastelupisteen osalta. Osakekohtainen tulos (EPS) jäi neljännekseltä matalaksi ja kuvaa myös niiden muutosten määrää osaltaan, joita neljänneksen aikana käytiin läpi. Kuten sanoin, ennen kaikkea tässä neljänneksessä jos koskaan on tärkeää katsoa lukujen sisään tarkemmin ja käymme seuraavaksi läpi liikevaihtoa ja tuloksen muodostumista hieman tarkemmalla tasolla. Liikevaihdosta. Tässä näkyy hyvin kuva siitä merkittävästä noin 20 prosentin liikevaihdon muutoksesta. Siellä tosiaan ulkoistuspalvelut. Ulkoistuspalveluiden merkitys on vaikuttava, mutta täysin odotettu. Jos katsoo terveysmarkkinaa laajemmin, voidaan todeta, että kokonaiskysyntä neljänneksen aikana jatkui kevään myötä heikkona ja siihen vaikuttaa sekä yleinen sairastavuus että varmasti taloustilanne monilta osin, ennen kaikkea tuolla työterveyden maailman puolella. Lisäksi, jos mietitään tekemisen mixiä, niin selkeästi Terveyspalveluissa siirtymä etäasiointiin jatkui. Tällä on tietysti vaikutus. Jos miettii meidän toimialan perinteisiä toimintamalleja, niin tämä on ihan merkittävä tekijä sellaisenaan. Kun katsotaan vastaavaa kuvaa eli liikevaihtoa asiakasryhmittäin. On mielenkiintoista huomata, miten työterveydessä henkilöstö- ja asiakasmäärät ovat kasvaneet. Meillä liikevaihto laski vain alle 2 % tässä segmentissä. Samalla Kela II eli sairaanhoitoon liittyvän työn liikevaihdon lasku hidastui edellisestä vuosineljänneksestä. Ja tämä kuva kertoo hyvin siitä, että tässäkin markkinatilanteessa olemme pystyneet voittamaan asiakkuuksia, kasvattamaan asiakaskantaa ja operoimaan sellaisella tavalla, että liikevaihdon lasku on jäänyt maltilliseksi. Jos miettii markkinasta saatuja tietoja ja kokonaiskuvaa, liikevaihdon lasku pysyi kohtuullisen maltillisella tasolla. Vastaavasti jos katsotaan vakuutusyhtiöasiakkuuksia, siellä liikevaihdon lasku myös tasaantui 1,6 prosenttiin vertailukaudesta ja siellä merkittävä kasvu vakuutusasiakkaiden etäpalveluiden osalta kuvaa Pihlajalinnan strategian mukaista toimintaa ja etenemistä myös siellä. Totta kai alla olevat makroelementit sairastavuuden ja talouden osalta vaikuttavat siihen kokonaiskysyntään, mutta kuten sanottu, näitä yksityiskohtia tarkastellessa tässä näkyy se työ, mitä yhtiössä on tehty jo pitkään ja myös toisen neljänneksen aikana. Julkisen sektorin hankintamäärät säilyivät edelleen matalina. Selkeästi hyvinvointialueilla tehty työ näkyy toiminnassamme. Heillä budjettipaineet näkyvät siinä, miten ulkoisia kumppaneita käytetään palveluhankinnoissa. Meillä on kuitenkin operaatioita tukevia leikkaustoiminnan jononpurkuja, jotka tukevat tätä asiakkuutta. Käytännössä julkisen sektorin lasku tulee meillä vastuulääkäripalveluiden laskusta. Siellä meillä on selkeä markkinamuutos, kun katsoo vuotta 2026. Markkinatilanne on muuttunut. Markkina on kehittynyt sellaiseen suuntaan, että se on hyvin hintavetoinen, emmekä ole kokeneet, että siellä haluttaisiin aktiivisesti tehdä kauppoja joka ikinen kerta. Muuten hintaympäristö on aiheuttanut paljon kysymyksiä, ja tästä syystä on hyvä katsoa kuvaa myös sitten tuloksen kautta. Oikaistu EBITA kehittyi valitettavasti negatiivisesti, mutta kuten nähdään, niin meillä muutos tulee ulkoistuspalveluiden tuloksen laskun kautta koko terveyspalveluiden operaatiossa. Se työ, mitä on tehty jo pitkään meidän operaatioiden jäntevöittämisen kannalta, kantaa hedelmää. Ja kun tähän lisätään kysyntäympäristön mukaisen henkilöstökulujen johtamisen mittavat toimenpiteet, joita tältä osin on tehty, niin jo toisella neljänneksellä pystyttiin toimintaympäristöstä huolimatta näyttämään kasvava tulos. Kuten on totuttu, niin absoluuttisesti ja koska liikevaihto laski, niin toki sitten myös suhteellisesti. Terveyspalveluiden lukujen sisällä on hyvä myös huomata, että matala kysyntä ja etäasiointiin siirtymä ovat edenneet. Tällä on tietysti ollut vaikutus myös diagnostiikan laskuun. Nämä ovat olleet tyypillisiä vipuja, joilla terveyspalveluiden kaltaisessa operaatiossa tulosta on tehty. Tästä dynamiikasta johtuen pidän terveyspalveluiden onnistumista rohkaisevana. Ja nyt kun katsoo tätä työtä ja tulevia neljänneksiä tästä eteenpäin, uskon, että kaikki tehty työ tekee meistä vahvemman, ja toisen neljänneksen tulokset tältä osin tukevat myös uskoa tulevaan. Ulkoistuspalveluiden osalta nähdään vertailukehitystä edelliskauteen nähden, ja siellä ollaan lähdetty tekemään uusia ulkoistussopimuksia, joista puhumme tarkemmin vielä myöhemmin. Pohjois-Pirkanmaan kokonaisuuden haltuunotto oli meillä toisen neljänneksen isoja teemoja, ja kerromme siitä vielä hetken kuluttua tarkemmin. Katsotaan lyhyesti tasetta, investointeja ja kokonaisuutta. Rahavirta. Meillä liiketoiminnan osalta investoinnit ovat säilyneet vakaina. Meillä korollisen nettovelan kehitys kääntyi pitkän laskevan ja positiivisen kehityksen jälkeen lievään nousuun. Siinä takana on kaksi selkeää ajuria. Toinen on meidän hybridilainan lunastus ja toinen sitten osinkomaksut tässä keväällä, ja näin ollen meidän tunnuslukumme kääntyivät hetkellisesti ylöspäin, ja nyt jatkamme työtä vakaan kehityksen jatkamiseksi. Tässä kohtaa on hyvä todeta, että yhtiön taloudellinen asema on sellainen, että se mahdollistaa investoinnit sekä kilpailukykyyn että kasvuun hyvin. Pohjois-Pirkanmaa. Me kutsumme sitä jo luontevasti POPiksi tuolla Pihlajalinnan sisällä. Ensimmäinen neljännes. Haltuunotto aloitettiin. Otettiin uusi sopimus, joka viime syksynä voitettiin, mittava sellainen, haltuun ja lähdettiin välittömästi viemään operaatiota sellaiseen suuntaan kuin mitä siellä kumppanin kanssa yhdessä sovittiin. Meidän omasta operaatiosta Kolmostien terveyden palvelut liitettiin tähän kokonaisuuteen. Ensimmäisestä toukokuuta alkaen tehdään kovaa työtä sen eteen, että kokonaisuudesta syntyy tehokas, yhtenäinen ja ennen kaikkea vaikuttava operaatio. Sen mukainen, mitä olemme paikallisen hyvinvointialueen kanssa yhdessä sopineet. Niin kuin julkisuudesta tiedätte. Startti on johtanut tietysti mittaviin toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja muutosneuvotteluihin. Se työ aloitettiin välittömästi. Jälleen kerran sopimuksen puitteissa sopeutamme ja viemme operaation sen näköiseksi ja oloiseksi kuin mitä asiakas meiltä on halunnut. Kyseessähän on viisivuotinen sopimus, jonka startti on nyt käsillä. Ja niin kuin aikaisemmin on todettu, tämän vuoden 2026 teema on selkeästi tämän operaation muokkaaminen tehokkaaksi. Ja sitä työtä nyt tehdään. Se, mikä on ilahduttavaa tältä osin, on se, että olemme päässeet myös aloittamaan palvelulupausten, uusien ominaisuuksien ja uuden arvon luomisen. Toiminnan laadun kehittäminen ja luominen. Hyvää kehitystyötä siellä hyvinvointialueen kanssa. Uskon, että päästään rakentamaan tästä yhteistyöstä erinomainen benchmark myös muille hyvinvointialueille. Uskon, että päästään rakentamaan tästä yhteistyöstä erinomainen benchmark myös muille hyvinvointialueille. Siitä, että mitä hyvä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä voi parhaimmillaan olla. Kun katsotaan markkinaa kokonaisuudessaan. Markkinakehityksessä jos miettii sitä kysyntää siellä alla, niin se on ollut tosiaan poikkeuksellisen matala, mutta muuten ilmiö, että markkinakehityksessä on monilta osin sen mukaisia, mihin me itse omassa strategiassamme uskomme. Kokonaiskustannusvaikuttavuuden merkitys. Kun katsotaan markkinaa kokonaisuudessaan. Markkinakehityksessä, jos miettii sitä kysyntää siellä alla, niin se on ollut tosiaan poikkeuksellisen matala, mutta muuten ilmiöt markkinakehityksessä ovat monilta osin sen mukaisia, mihin me itse omassa strategiassamme uskomme. Kokonaiskustannusvaikuttavuuden merkitys kasvaa entisestään. Se, että maksajat eivät ole valmiita maksamaan mistä tahansa. Edellytetään läpinäkyvyyttä, edellytetään tehokkuutta. Edellytetään uusien teknologioiden käyttöä ja uusien toimintamallien kehitystä. Tämä kehitys on sen näköinen maailma, mihin me olemme meidän strategiassamme varustautuneet. Se, että toimintaan kuuluvat oikeat hoitopäätökset, hoidontarpeen arviointi, oikeiden ammattilaisten käyttö ja joskus myös omahoidon tai omailmoitusten käyttö ja niiden käyttöön rohkaisu, on kaikki sitä ympäristöä, joka on meidän strategiamme mukaista. Se ei tietenkään aina lyhyellä aikavälillä edesauta liikevaihdon kertymistä, mutta kokonaisuutena uskon, että Pihlajalinnan strategia on hyvin linjassa sen ympäristön kanssa, mihin me kehitymme sen tyyppisen markkinan ja toimintaympäristön kanssa, mistä nyt on kevään aikana nähty myös merkkejä. Tästä syystä teemme tinkimättömästi yhteistyötä kumppaneidemme kanssa, ei ainoastaan näiden mallien toteuttamiseksi tänään, vaan myös niiden kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi jatkossa. Siinä pelissä meillä ei lähtökohtaisesti ole hävittävää. Kun me luomme aitoa asiakasarvoa kumppaneillemme, uskon, että he haluavat käyttää kaikissa markkinatilanteissa palveluitamme myös jatkossa ja yhä kasvavissa määrin. Tekoäly. Jos otetaan vielä teema, joka on hyvästä syystä itse asiassa keskiössä tämän päivän keskusteluissa, se kuuluu meidän toimialan työkaluihin jo tänään. Puhutaan sitten hoidontarpeen arvioinnista, jossa Pihlajalinna oli viime vuonna ensimmäinen toimija niin sanotuilla lääkinnällisten laitteiden (medical devices) kyvykkäillä ratkaisuilla markkinassa kuvantamisen tehostamisen, diagnostiikkatyön sekä lääkärivastaanottotyötä helpottavien ratkaisujen osalta. Nämä kaikki ovat käytössä meillä jo tänään ja ovat osittain auttamassa kokonaiskustannusvaikuttavuuden ja tehokkuuden synnyttämisessä. Toinen kokonaiskustannusvaikuttavuuden kulma tulee vaikuttavuudesta. Esimerkit, joista on kerrottu jo aikaisemmin, mutta työ, jota olemme jatkaneet neljänneksen aikana meillä Sydänkaista- ja Kevyt askel -ohjelmien ympärillä, osoittaa, että hyvällä, hyvin johdetulla ja hyvin kohdistetulla datapohjaisella työllä voidaan merkittävästi luoda sekä terveydellistä hyötyä että taloudellista hyötyä. Palataan lyhyesti vielä meidän keskipitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiimme. Aloitetaan liikevaihdosta. Tämän hetken ympäristö ei tietenkään täysin tue kasvua, niin kuin nähdään ensimmäisen vuosipuoliskon startista. Samaan aikaan hankala markkinatilanne haastaa kaikkia toimijoita. Se voi avata mahdollisuuksia kasvuun myös epäorgaanisesti. Meille epäorgaaninen kasvu on myös yksi strateginen vaihtoehto. Samalla kun meidän oman työn fokus on siinä orgaanisessa kasvussa, niin erilaiset järjestelyt ovat aina meillä osa työkalupakkia, mikäli sellaisia mahdollisuuksia aukeaa. Ja tämän hetken markkinatilanne voi totta kai avata niitä mahdollisuuksia, johtuen siitä, että markkina näyttäytyy varmasti monille toimijoille haastavana. Oikaistun EBITA:n kehityksessä näkyy työ, jota on tehty jo pitkään, 8,4 %:n taso kahden neljänneksen jälkeen. Ottaen huomioon, että sesonkiluonteisesti toinen neljännes on tyypillisesti meillä se haastavin tällä toimialalla, se osoittaa sen työn vaikuttavuuden, mitä on tehty, ja osittain auttaa meitä myös kilpailukyvyn kanssa, kun katsotaan kasvua ja pärjäämistä markkinalla joka ikinen päivä. Nettovelan kehitystä lyhyesti. Äsken kommentoin. Hybridilainan lunastamisen jälkeen jatketaan työtä kohti meidän keskipitkän aikavälin tavoitetasoja. On kuitenkin hyvä huomata, että tämä taso on sellainen, että se mahdollistaa meille järjestelyt ja investoinnit sekä kasvuun että kilpailukykyyn monin eri tavoin. Ja jos jotain, niin asiakastyytyväisyytemme säilyminen näin korkealla tasolla kaikesta vauhdikkaasta työstä ja monista muutoksista huolimatta on asia, joka minua ilahduttaa. Kuten sanottu, toisenkin neljänneksen aikana olemme joutuneet käymään läpi mittavia muutoksia. Ne ovat tietysti erittäin hankalia ja haastavia tilanteita henkilökunnalle. Mutta se, että loppuasiakkaalle, joka palvelua käyttää, tämä on näyttäytynyt erittäin hyvänä. Se on upea asia ja siitä lämmin kiitos omalle joukkueellemme. Eilen kerrottiin muutoksista vuoden 2026 näkymiimme. Käytännössä tarkennettiin ymmärrystämme ulkoistussopimusten ja asumispalveluiden divestointien vaikutuksesta. Laskimme ennen kaikkea arvioidun liikevaihdon haarukan nyt 550–570 miljoonan euron väliin. Aikaisemmin se oli vastaavasti hieman korkeampi. Tämä lasku heijastaa tietysti ensimmäisen vuosipuoliskon toteutuneita tuloksia. Heijastaa tämän hetken markkinaympäristöä. Heijastaa myös sitä, että me haluamme rakentaa kestävää liiketoimintaa. En itse usko maailmaa. En usko maailmaan, jossa tässä tilanteessa kannattaisi ostaa liikevaihtoa. Eli rakennetaan meidän liiketoimintaa eteenpäin systemaattisesti ja kestävällä tavalla. oikaistu. Liikevoiton osalta arvioimme tason olevan 9–10 % liikevaihdosta. Ihan kuten se oli aikaisemminkin ohjeistuksen mukaisesti. Ja kuten aiemmin puhuimme terveyspalveluiden oikaistun EBITA:n kehityksestä, teemme kovaa työtä ennen kaikkea niiden asioiden kanssa, jotka ovat meillä omissa käsissä. Ja se työ kantaa meille hedelmää. Yhteenvetona toisesta neljänneksestä markkina jatkui kysynnän kannalta matalana. Meillä ulkoistussopimusten muutosten vaikutus oli merkittävä sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen, mutta muuten tässä muutoksessa ei ollut sinänsä yllätystä ja se oli hyvin ennakoidun kaltainen. Meillä terveyspalveluiden määrätietoiset toimenpiteet, joita on tehty jo pitkään, vahvistivat kannattavuuttamme. Vertailukausi oli vahvemmalla tasolla sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, mikä on tässä ympäristössä hyvä suoritus, ja se palveluvalikoima ja kokonaisuus, joka lähtee kokonaiskustannusvaikuttavuudesta. Datapohjaisuus on meillä tulevan kehityksen ajuri, ja onnistumisemme markkinoilla osoittavat, että tarjontamme on erittäin kiinnostava myös kumppaneidemme ja asiakkaidemme kannalta. Tässä lyhykäisyydessään toinen neljännes. Lienee aika siirtyä kysymysten ja vastausten pariin. Tarja, liitytkö mukaan tässä kohtaa tänne lavalle? Kiitos oikein paljon.
Kiitos, Tuomas, kattavasta läpikäynnistä. Tuttuun tapaan ruvetaan käymään kysymyksiä läpi, otetaanko studiosta ensin? Oliko meillä mikrofoni? Roni, ole hyvä.
Jes. Roni Pehkonen Inderesiltä. Voisin aloittaa noista ulkoistusten kannattavuudesta. Kuinka paljon tämä Q2:n murroskohta, erityisesti tuohon Pohjois-Pirkanmaan liittyen, selitti tuota Q2:n heikkoutta? Nythän siellä tehtiin niitä muutosneuvotteluita heti, niin tapahtuuko siinä jonkinlainen hyppy heti Q3 alkaen. Vai onko tämä nyt se uusi normaalitaso niin sanotusti?
Kyllähän tietysti. Tietysti kun muutoksia tehdään silloin neljänneksen aikana, niin se täysi vaikutus ei millään osu siihen samalle neljännekselle. Eli tämän työn vaikutus tullaan näkemään tulevina neljänneksinä. Ulkoistuspalveluissahan on neljännesten välillä aina tiettyä eroa. Kolmatta neljännestä, esimerkinomaisesti osittain neljättä, tukevat lomakaudet ja muut. Eli näissä tulee aina olemaan neljännesten välistä heittelyä. Mutta kuten sanottu, se työ, joka aloitettiin ensimmäinen huhtikuuta, ei tietenkään näy vielä kokonaisuudessaan tämän toisen neljänneksen luvuissa.
Jes. Sitten voisin kysyä tuosta kannattavuusohjeistuksesta, että se on tosiaan ennallaan. Vaikka liikevaihtokehitys oli nyt odotettua heikompi, voisitko avata tarkemmin niitä tekijöitä, jotka tukevat sitä, että kannattavuuden osalta näkymä on ennallaan. Voisi kuvitella, että volyymit kuitenkin heijastuvat myös suhteelliseen kannattavuuteen. Ja haluatteko ohjeistaa yhtään pehmeämmin keskipisteen alalaitaa kohti vai ylälaitaa kohti?
Ei, meillä ei ole tapana ottaa kantaa näihin, eli miten. Range-sisällä painottaen näin poispäin. Vastaus kysymykseen on kyllä. Lähtee siitä. Totta kai liikevaihto aina vaikuttaa tulokseen. Se on ilmiselvää. Kun puhutaan terveyspalveluiden maailmasta. Niin, totta kai siinä on aina linkki. Liikevaihdon ja tuloksentekokyvyn välillä on kuitenkin paljon, missä edelleen me voimme jäntevöittää meidän operaatioitamme. Toisella neljänneksellä nähty resurssitasojen tarkastelu ja siihen reagointi on hyvä esimerkki siitä, että tässä meidän matkalla, kun muutamme ja muokkaamme operaatioitamme, vielä mittaviakin toimenpiteitä on ollut tähän mennessä tekemättä, joista resurssimuutokset ja käydyt muutosneuvottelut ovat hyvä esimerkki. Eli kyllä, kyse on tuloksen tekemisen puolustamisesta. Koska kysymys on enemmän siitä, että me rakennamme kestävää organisaatiota, joka toimii kaikissa markkinaympäristöissä, meillä on siellä vielä paljon tekemistä ja mahdollisuuksia hyödyntämättä. Tämä vaatii tinkimätöntä työtä, ja sitä työtä on tehty itse asiassa kohta kolmen vuoden ajan.
Jes! Sitten voisin kysyä tuohon epäorgaanisen kasvun mielekkyyteen, sillä se oli nyt mainittu erikseen. Voisitko avata tarkemmin ajatuksia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että epäorgaaninen kasvu tuntuu nyt aiempaa mielenkiintoisemmalta? Kuitenkin ilmeisesti pääfokus on edelleen orgaanisessa kasvussa.
Kuten meidän ohjeistuksessamme sanotaan, meidän fokuksemme on siinä, mikä on omissa käsissä. Ennen kaikkea se liittyy nimenomaan orgaaniseen puoleen. Jos mietitään pidempää kehitystä, niin joitakin vuosia sitten olimme tilanteessa, missä yhtiön taloudellinen asema oli sellainen, etteivät epäorgaaniset ratkaisut tuntuneet mielekkäiltä juuri siinä hetkessä. Tietysti taloudellinen asema on merkittävästi parantunut niistä ajoista. Myös tämä markkinatilanne, kuten aiemmin kommentoin, on sellainen, että se saattaa avata mahdollisuuksia epäorgaanisille liikkeille, ja silloin me harkitsemme niitä yhtenä vaihtoehtona. Meillähän kasvun mahdollisuuksiin edelleen kuuluu alueellinen laajentuminen. Meidän palvelutarjontamme laajentaminen. Eli jos tekee harjoituksen ja mäppää Pihlajalinnan toimipisteet läpi Suomenniemen, niin huomaa, että siellä on merkittäviäkin alueita, jotka ovat vielä kattamatta. Ja vaikka toki uskomme, että etäpalveluiden merkitys jatkossa on todella merkittävä, niin ei se silti tarkoita, että voisimme jättää merkittäviä väestöosuuksia kattamatta. Ja jos sen karttaharjoituksen tekee, niin huomaa, että tosiaan sekä väestön kuin myös yritysten lukumäärän ja työntekijöiden osalta meillä on vielä runsaasti mahdollisuuksia kasvaa.
Näettekö kuitenkin, että taloudelliset tavoitteet ovat edelleen realistisia orgaanisesti? Vai vaatiiko se yrityskauppoja, että se toteutuisi?
Kuten me näemme, niin nyt ensimmäisellä vuosipuoliskolla näemme tämän markkinaympäristön vaikutuksen tähän kasvuun ja sitä voidaan tarkastella paikallisesti. En itse kuitenkaan usko, että tämän tyyppinen markkinaympäristö jatkuu ikuisesti. Tämä ei ole minulle uusi normaali, vaan uskon, että moni asia, joka on ollut analyyttisesti katsoen poikkeuksellisen matalalla tasolla, tulee normalisoitumaan ja sitä kautta orgaaniselle kasvulle tulee tarjoutumaan mahdollisuuksia. Niin kuin sanottu, me emme tällä hetkellä kata täydellisesti meidän verkostolla ja palveluilla sitä osaa, missä suomalaiset yritykset ja suomalaiset työntekijät kaikin puolin ovat. Siellä on paljon mahdollisuuksia orgaaniselle kasvulle. Ja sitten, kuten sanottu, sitä työtä voi tarvittaessa kiihdyttää tai laajentaa myös muin työkaluin. Mutta meille se on sanotaan enemmän sellainen. Halutaan olla pragmaattisia siinä, koska ei ole syytä lähteä käyttämään työkalua väärin perustein.
Jes! Työterveyshuollettavien määrään liittyen, kun aiemmin mainittiin, että kesällä yksi isompi asiakas on päättämässä sopimusta, niin näkyykö se nyt tässä Q2:n alun luvuissa jo vai näkyykö se Q3:sta alkaen?
Se muutos tapahtuu Q2:n ja Q3:n välillä, ja tästä syystä, kuten me tiedämme, että vuoden sisällä kun sopimustyyppejä on erilaisia ja erikokoiset sopimukset myös käyttäytyvät eri tavalla, niin me tiedämme, että kannassa on ihan jatkuva värinä. Se ei ole mitenkään tasainen luku. On kuitenkin tärkeää, että itse uskon, kun katsomme tästä loppuvuoteen, että olemme kaikissa tarkastelupisteissä vahvoilla. Itse uskon, että meidän kanta tulee olemaan vertailukautta vahvemmalla tasolla tarkasteluhetkestä riippumatta.
Kun tarkastellaan vielä yksi kysymys, voisitteko noista vastuulääkäripalveluista mainita, että ette halua kauppoja joka kerta tehdä ja täällä liikevaihto laskenut, niin miksi? Miksi näin? Miksi ette halua?
Siellä on kyllä tosi merkittävä markkinamuutos, että me aikoinaan taidettiin olla se yhtiö, jonka kanssa päädyttiin ensin tekemään yhteistyötä, ja sen myötä he päätyivät osaksi Pihlajalinnaa. Pihlajalinna on tehnyt uraauurtavaa työtä vastuulääkäripalveluiden saralla. Vastuulääkäripalvelun koko palvelukonseptia on kehitetty määrätietoisesti. Meillä on ollut siellä yhden tyyppinen palvelutarjooma, ja nyt avaamme markkinaa. Tänä päivänä tuntuu siltä, että ikään kuin laadun ja vaatimusten rima, ja sitä kautta myös palvelun hintataso, ovat muuttuneet merkittävästi. Ja tästä syystä se on minusta ihan pragmaattinen valinta, että missä haluaa ja millä ehdoilla haluaa olla mukana. Että tässä on aika iso markkinamuutos tosiaan, kun verrataan muutaman vuoden takaiseen aikaan.
Jes, kiitos, ei mulla tähän hätään muuta.
Kiitos.
Oli se se jolta.
Se oli tyylikkäästi käytetty. Yksi kysymys, täytyy antaa creditit ironialle tästä erikseen.
Hyvä Matti, ole hyvä.
Matti, OP Markets.
Tosiaan voisin kysyä vielä noista.
Ulkoistuspalveluiden kannattavuudesta.
Kannattavuuden.
Heikkenemisestä ja tästä. Raportilla on mainittu ulkoistussopimusten muutokset. Sopimusten muutokset laskivat kannattavuutta yli 5 miljoonaa euroa. Tämä on Tarjalle kysymys: jos kuvitellaan, että Pohjois-Pirkanmaa ei olisi alkanut, niin paljon tuo luku silloin olisi ollut. Haluaisin nähdä, onko Pihlajalinna valmis kuvittelemaan. Mutta jännityksellä odotan.
Kyllä.
Kyllä. Vertailukausi oli tosi vahva, ja tosiaan päättyneet sopimukset olivat poikkeuksellisen kannattavia loppuvaiheessaan. Sillä on ollut merkittävä vaikutus. Ja totta kai Pohjois-Pirkanmaan aloitus ei missään nimessä ole sitten se meidän tavoitteemme. Lopullinen kannattavuustavoite on edelleen tavoitteen mukainen.
No, miten? Tavallaan nyt kun teillä oli nämä isot uudelleenjärjestelyt toiminnan aloittamiseksi, ja käsitykseni mukaan loputkin alkoivat vappuna siellä pyörimään, niin varmaan liikevaihtoakaan ei vielä tullut täysimääräisesti. Sitten vielä tähän Kela II:een, vai oliko se? Oliko tämä tavallaan teille jo myyntiä, mikä sieltä on tulossa, eli oliko se jo sisässä?
Pohjois-Pirkanmaan sopimuksesta. Ei vielä täyttä liikevaihtoa, mutta toisaalta Kolmostien terveyden liikevaihtoa vielä vanhalla sopimuksella oli huhtikuulla, niin siinä mielessä se oli vielä ikään kuin inansa parempi kvartaali kuin mitä sitten on jatkossa tulossa.
Hyvä. Sitten voisin vielä nostaa tuosta terveyspalveluiden selkeästi parantuneesta kannattavuudesta kysyä sen verran, että onko siellä jotain yksittäistä tekijää? Onko esimerkiksi nämä henkilöstövähennykset, mitä teillä on ollut siinä taustalla, yksi iso ajuri? Vai onko taustalla jotain muuta? Mitä kaikkea on tapahtunut? Siinä olisi semmoisia keskeisiä tekijöitä, että tällaisessa markkinatilanteessa, missä kuitenkin kaiken järjen mukaan kiinteiden kulujen pitäisi skaalautua väärään suuntaan, niin olemme menneet eri suuntaan.
Jos vastaan tähän lyhyesti, niin kyllä varmasti. Jos me katsomme neljännestä ja yritämme isoloida yhden yksittäisen draiverin. Tottakai näillä erittäin merkittävillä resurssimuutoksilla ja muutosneuvotteluilla on iso vaikutus, mutta meillä sen työn taustalla ei ole mikään lukulähtöinen lähestymistapa. Jotkut kutsuvat sitä välillä juustohöyläksi tai sen tyyppiseksi ratkaisuksi. Kyseessä ei ole mikään "leikataan ja mennään" -tyyppinen ratkaisu. Nämä muutokset mahdollistavat sen, että olemme kehittäneet meidän toimintatapojamme ja toimintamallejamme jo usean vuoden ajan. Me olemme muuttaneet meidän toimintamallejamme ja rakennetta viime vuodenvaihteessa, mikä osaltaan auttaa tai mahdollistaa tiettyjen muutosten tekemisen. Ja nyt sitten, kun osittain myös sattumalta tämä kaikki ajallisesti kohtaa toisella neljänneksellä, niin ne muutokset heijastavat tietysti paitsi tarvetta sopeutua markkinatilanteeseen, myös sen työn lopputulemaa, mitä on matkan varrella tehty.
Hyvä. Sanoisin vielä sen verran, tarkentavana muistutuksena, että kysyn tämän kysymyksen itse itselleni. Ja varmaan jos joku muukin kysyy. Nyt kun puhutte keskipitkän aikavälin tavoitteista, niin onko se vuosi 2028 vai mikä se teillä tässä on?
No kun tämä silloin aikoinaan, kun tämä tavoite asetettiin ikään kuin keskellä vuotta, niin tämä jätettiin erikseen spesifioimatta. Puhutaan vuoden 2028 ikään kuin lopun LTM-tasoista. Siellä meidän täytyy tavoitteissamme pitää mielessä, ettemme viittaa mihinkään yksittäiseen tilikauteen tai raportointikauteen.
Hyvä, kiitos. Minulla ei ole enempää kysyttävää.
Kiitos. Siirrytään linjoille. Täällä on runsahkosti kysymyksiä ja pureudutaan ensiksi vielä takaisin työterveyteen, josta täällä jo kertaalleen puhuttiin. Anssi Raussi SEB:ltä kysyi, että työterveysasiakkaiden lukumäärä nousi vuoden alusta, mutta liikevaihto laski. Onko kyse käytettyjen palveluiden mixistä vai volyymista, erityisesti milloin trendi voisi kääntyä?
Joo, se on tosiaan näin. Meillä asiakaskanta nousi 4 000:lla vertailukauteen verrattuna. Liikevaihto laski alle 2 %. Siinä. Siinä meillä on selkeä suurin draiveri. Takana on itse asiassa se Kela II -työ, johon viitattiinkin. Ja Kela II -työ. Teille, jotka ette automaattisesti muista, niin se on. Liittyy siis työterveyden sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin. Ikään kuin joku voisi sanoa, että niihin lisäelementteihin, mitkä lähtevät siitä, että hoidetaan työntekijän sairastumista tai vastaavaa. Siinä takana totta kai näkyy myös tämä yleinen sairastavuus kokonaisuutena, ja se selittää sitä laskua valtaosin. Emme ole nähneet palvelumixissä merkittävää muutosta. Emme ole nähneet asiakkaiden ostohalukkuudessa meidän kannassamme mitään normaalista poikkeavaa muutosta. Yritysasiakkaat ovat tietysti aina taitavia ja hyviä ostajia. Emme ole nähneet hintatasoissa isossa kuvassa mitään merkittäviä muutoksia tai sellaisia, jotka eroaisivat aiemmasta. Se, että se menee siihen sairastavuuteen, ja voimme olettaa sen sitten kehittyvän tämän yleisen markkinan kehityksen mukaisesti. Tältä osin.
Kiitos. Täsmennetään vielä Anssin kysymystä työterveysasiakkaiden palveluista. Kuinka usein ostettuja palveluita kokonaisuudessaan tarkastellaan asiakasyrityksissä? Ovatko ne erillään sopimuksista?
Siinä on varmaan monia käytäntöjä, että on sopimuksia, joita kilpailutetaan säännöllisesti joidenkin vuosien välein. On asiakkuuksia, jotka havahtuvat kysymykseen silloin tällöin. Kokonaisuudessaan sanoisin, että työterveyden markkina on viimeisen vuoden aikana ollut aika kovan muutoksen kohteena. Syystä tai toisesta olemme nähneet poikkeuksellisen määrän kilpailutuksia ja uskon, että seuraavan vuoden aikana moni yritys tulee hyödyntämään mahdollisuuden kilpailuttaa työterveyttä. On ollut ilo huomata, että toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, isojenkin yhtiöiden kohdalla Pihlajalinna on tänä päivänä vaihtoehto. Eli me olemme käymässä niitä keskusteluita. Vielä jokunen vuosi sitten saattoi olla niin, että meiltä ei kysytty tarjousta, mutta tänä päivänä me olemme siellä pöydässä keskustelemassa muiden joukossa. Ja mikä on tietysti ilahduttavaa, niin kun mietin keskusteluja, joita itse käyn meidän asiakasyritysten johdon kanssa, niin siellä nimenomaan ne korostuvat. Kustannusvaikuttavuus, työn tuottavuus ja erilaiset terveyteen liittyvien riskien hallintaan liittyvät kysymykset ovat korkealla. Ja kuten sanottu, se on ollut iso askel meille, että olemme tänä päivänä siellä vaihtoehtojen joukossa. Mutta uskon, että me tulemme näkemään vielä tätä kilpailuttamista ja markkinan elämistä. Kuten sanottu, meille se on tervetullut uutinen.
Kiitos. Mennään hetkeksi vielä ulkoistussopimuksiin ja Pohjois-Pirkanmaahan. Luonnollisesti käsittelin tätä kattavasti jo, mutta täsmennetään vielä. Tarjalle osoitan tämän kysymyksen. Iiristeema kysyy, mitkä ulkoistussopimukset vaikuttivat Q2:n julkisen puolen segmentin EBITA-laskuun?
Toistetaan kysymys. Erityisesti päättyneet isot sopimukset vaikuttivat siihen.
Ja päättyneet sopimukset olivat.
Kuusiolinna. Jämsä.
Kuusiolinna. Jämsä.
Jokilaakso. Tietysti Jokilaakson sairaalan toiminnan päättyminen on tosi iso kannattavuusvaikutus.
Juuri näin. Kiitos, miten kuvailisitte Pohjois-Pirkanmaan sopimuksen kannattavuutta tulevina vuosina? Tästä on jo keskusteltu, mutta Tuomas, kiteytätkö vielä, millä tavalla sen odotetaan kehittyvän?
No, me olemme siinä päässeet vauhtiin. Kuten todettua, olemme päässeet vasta liikkeelle. Olemme lähteneet sopeuttamaan operaatiota sen näköiseksi, mitä siitä halutaan. Ja toki siinä sopimuksessa on onnistumiseen liittyviä elementtejä, joita ei ensimmäisen vuoden osalta tulla tietenkään vielä näkemään sellaisenaan. Elikkä. Eli kyllä siinä meillä on kova työ edessä. Emme tietenkään ole vielä sillä tasolla, millä haluamme sopimuksen olevan aikanaan, mutta teemme töitä sen eteen. Kun miettii sitä kokemusta, mikä meillä on viimeisen kahden vuoden aikana näiden meidän eri sopimusten ympärillä käydystä työstä ja sen tehokkuuden sekä asiakasarvon varmistamisesta, niin uskon, että tästä kokemuksesta tulee olemaan merkittävä hyöty myös tämän Pohjois-Pirkanmaan kokonaisuuden eteenpäin viemisessä.
Juuri näin. Iirikseltä vielä tarkentava kysymys. Puhuttiin epäorgaanisista kasvumahdollisuuksista jo, joten ehkä sellainen kysymys, että onko fokuksessa Suomi vai jotkut muut alueet.
Nyt, jos tämä epäorgaaninen palanen saa paljon huomiota, tämä on tietysti ymmärrettävää viimeaikaiset markkinauutiset huomioiden. Samaan aikaan muistan, että epäorgaaninen työkalu tulisi olla työkalupakissa aina. Ja niinhän se onkin aina, ei sen kummempaa. Olemme toki halunneet aina keskittyä siihen, mikä on meidän omissa käsissämme, ja kuten sanottu, tuloksemme matkan varrelta osoittavat, että sitä työtä on tehty hyvin määrätietoisesti. Mitä tulee tähän kysymykseen maista ja alueista, niin kyllä meidän strategiamme on olla vahva kotimainen toimija. Me uskomme. Meillä on Suomessa suuria, välittömiä ja helppoja mahdollisuuksia. Itse uskon niin, että välittömiä, helppoja rajat ylittäviä hyötyjä toiminnan laajentamisesta johonkin toiseen maahan ei ole helppo perustella. Meillä on tänä päivänä Pihlajalinnassa viisi aluetta. Jos niiden rinnalla olisi kuudes, joka olisikin rajan toisella puolella johonkin suuntaan tai miksei vähän pidemmälläkin, niin sellaisen hyötyjä on vaikea perustella, että olisi järkevää tehdä. Toki sitten jos puhutaan operaatioista, jotka ovat aidosti kansainvälisiä, niin se on sitten ihan kokonaan eri strategia. Mutta en Iiris kuullut sinun kysyvän sitä, ja näin ollen totesin, että me keskitymme kotimaahan.
Kyllä, kiitos. Mennään hetkeksi takaisin spesifeihin talouskysymyksiin. Anssi Rausi kysyy, että mitä eriä oikaisuissa oli. Muut erät olivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Tarja, jos käyt.
Pääosin yhtiön transformaatiokuluja, niin kuin tässä on todettu, liiketoiminnan rakenne on muuttunut valtavasti. Erityisesti Q2:n tuloksessa näkyy tämä vaikutus. Siihen on valmistauduttu pitkään, ja loppuosa tästä muutosohjelman neuvonantokustannuksista on nyt tässä.
Toisella vuosineljänneksellä, ja hän jatkaa myös kysymyksellä siitä, paljonko oikaisuja odotetaan H2/2026:lle.
Loppuosa oli tässä, eli niitä ei ole odotettavissa enää. Kiitos.
Sami Sarkamies Danskelta palaa itse asiassa hiukan jo käsiteltyihin teemoihin. Ensiksi Pohjois-Pirkanmaasta keskusteltiin jo kannattavuuden paranemisesta, mutta nähdään, että se ei tänä vuonna vielä kanna. Mutta kuinka pian? Uskomme, että Pohjois-Pirkanmaan kannattavuus paranee.
Kyllä näiden toimenpiteiden vaikutus nähdään sitä kautta piankin. Jos miettii vaikka näitä resurssimuutoksia, mitä siellä on tehty, niin niiden vaikutus on toisella vuosipuoliskolla nähtävissä. Jos puhutaan koko sen sopimuksen kaikista elementeistä palvelukehityksineen ja muine piirteineen, niin se on toki pitkän aikavälin työtä, mutta näiden välittömien sopeutustoimenpiteiden vaikutus tullaan näkemään tietysti jo toisen vuosipuoliskon aikana.
Toinen vielä tarkennus, mennään vähän takaisin työterveyteen. Sami kysyy, että ettehän aio hävitä markkinaosuuksia työterveyden puolella. Miten kommentoitte hintatasoa viimeaikaisissa sopimusuusinnoissa verrattuna aiempaan? Tästä hinnasta on käyty jonkin verran keskustelua.
Taisin tätä lyhyesti mainita, mutta toistan soveltuvin osin hintaympäristön tilanteen. Totta kai tällaisessa markkinassa kilpailu on tiukkaa. Sitä ei pidä millään tavalla vähätellä. Kieltää. Meille kaikesta huolimatta se työ, mitä me olemme työterveydessä tehneet. Ne kaupalliset mallit, joita me olemme työterveydessä käyttäneet ja ne toimintatavat, joita meillä on ollut, niistä johtuen en itse asiassa tällä hetkellä, normaalia tiukkaa hintakilpailua lukuun ottamatta, näe mitään isoa muutosta hintatasoissa tai sellaista merkittävää tekijää. Itse uskon, että hintakysymykset liittyvät paljon myös tällaiseen. Markkinaosuuden puolustamiseen ja tämän tyyppisiin asioihin liittyen. Ja kuten näemme, emme ole puolustuskannalla. Me olemme hyökänneet siinä onnistuneesti ja tätä kautta niin. Itse odotan seuraavaa vuotta ja sitä, että moni suomalainen yritys pohtisi sitä, että minkälaisia työterveyspalveluita. Ja mistä niitä haluaa hankkia.
Kiitos. Vih. Viimeinen kysymys linjoilta. Ellei studiolta tule lisää kysymyksiä, niin. Janne Saarinen: Onko markkinassa näkynyt piristymistä kvartaalin loppua kohden? Q3:n alkuun. Miten tämän vuoden kehitystä kuvailisit?
Ei siis. Meillä on itse asiassa tosi pitkälle vietyä analytiikkaa kysynnästä ja kaikesta. On jännä, miten yksittäinen kuuma päivä vaikuttaa kysyntään. Se on ihan. Se on huikean mielenkiintoinen maailma, kun siihen pureutuu hyödyntäen kaikkia mahdollisia työkaluja. Usein sanon jopa niitä, joita jenkkihallinto välillä yrittää estää käyttämästä. Liian aikaista ottaa kantaa. Olen sitä mieltä, että isossa kuvassa on liian aikaista ottaa kantaa piristymisiin tai muutoksiin. Meillähän toista vuosipuoliskoa värittävät sille puoliskolle ominaiset sesongit. Niiden sesonkien toteutumisesta ei tietenkään ole vielä evidenssiä eikä niitä indikaattoreita. Seuraamme useita asioita analyyttisesti. Seuraamme, mitä tapahtuu Australian influenssaskenessä ja niin edelleen. Mutta kuten sanottu, teemme sitä työtä tällä hetkellä oppiaksemme, emmekä niin, että siitä voisi vielä vetää johtopäätöksiä. Ja toisaalta, koska kolmannen neljänneksen sesonkiluontoisilla ilmiöillä ei ole mitään linkkiä ensimmäiseen puoliskoon. Se, mitä tapahtuu ensimmäisen vuosipuoliskon tapaturmataajuudessa, sillä ei ole korrelaatiota siihen, miltä näyttää syksyn ylähengitystiediagnostiikkatilanne. Diagnostiikkatilanne. Niin. Tästä syystä seurataan toista vuosipuoliskoa ja ollaan tietysti valmiita reagoimaan ja toimimaan missä tahansa markkina- ja toimintaympäristössä.
Kiitos. Kysymyslinjat ovat hiljenneet. Tässä kohtaa meidän on syytä kiittää sekä linjoilla olleita että täällä studiossa ja jatkaa heinäkuun viettoa. Te, ketkä olette ehkä lomalle hyppäämässä, meistä osa täältä on myös. Te ketkä olette palanneet, niin mahtavaa heinäkuun jatkoa! Me tapaamme sitten loppuvuodesta Q3-osavuosikatsauksen osalta. Kiitos Tuomas, kiitos Tarja ja hyvää kesän jatkoa!
Kiitos paljon ja mukavia kesäpäiviä!



















