Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää huomenta ja tervetuloa Pihlajalinnan Q4/2025 ja koko vuoden 2025 tulosjulkistukseen. Minun nimeni on Tuula Lehto, ja toimin Pihlajalinnassa viestintä-, markkinointi- ja vastuullisuusjohtajana. Kanssani täällä studiolla on tänään toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen ja poikkeuksellisesti talous- ja rahoitusjohtajamme Tarja Rantala ei kanssamme täällä tänään ole, sillä hän on todistamassa poikansa sotilasvalaa. Tuttuun tapaan käydään esitys ensin läpi ja sen jälkeen avaamme keskustelun. Ja te, jotka olette seuraamassa linjojen äärellä, niin laittakaa koko esityksen ajan niitä kysymyksiä sinne, niin käydään niitä sitten lopuksi läpi. Mutta pidemmittä puheitta, tervetuloa vielä lämpimästi ja ole hyvä! Tuomas.
Kiitos oikein paljon Tuula. Ja oikein hyvää huomenta myös omasta puolestani. Mukava päästä yhdessä käymään läpi meidän vuoden 25 loppua, neljännen neljänneksen ja sitten koko vuotta 2025. Vuosi 2025 oli Pihlajalinnalle erittäin tapahtumarikas ja niin myös neljäs neljännes. Se oli neljännes, jonka aikana me käytännössä uudistettiin meidän toimintamalli hyvin fundamentaalisella tavalla. Loppuun saatettiin monia julkisen palvelun puolen palveluita ja sopimuskokonaisuuksia ja siirrettiin ne sitten hyvinvointialueille, ja samaan aikaan jatkettiin meidän operatiivisen toiminnan kehittämistä kaikessa palvelutuotannossa ja meidän liiketoiminnassa joka ikinen päivä. Ja näin ollen tapahtumarikas neljäs neljännes ja neljänneksen tulokseen sekä koko vuoden 2025 tulokseen voi olla kyllä tiimin työhön ja siihen tulokseen tyytyväinen ja siitä työstä ylpeä. Kaiken tapahtuneen jälkeen niin hieno vuosi Pihlajalinnalle ja hieno askel eteenpäin meidän tekemisessä. Käydään seuraavaksi läpi tuttuun tapaan sekä neljättä neljännestä että koko vuotta 2025. Ja kuten Tuula sanoi, niin jatketaan sen jälkeen kysymyksillä. Aloitetaan lyhyesti neljännen neljänneksen kohokohdista. Meillä kannattavuuden kehittyminen jatkui haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Liikevaihto laski odotetusti. Siellä keskeisin ajuri jälleen tälläkin neljänneksellä. Julkisen puolen sopimuskokonaisuudet ja tämä kehitys on tietysti jatkunut jo pitkään, eikä tässä ole yllätyksiä sellaisenaan. On kuitenkin hyvä todeta, että markkina neljänneksen aikana oli meidän kannalta haastava. Siellä näkyi eri asiakasryhmissä ostokäyttäytyminen ja sitä kautta kysyntä, ja tämä korostaa ennen kaikkea sitä, että kannattavuuden parantuminen tästä huolimatta on erittäin solidia työtä. Neljänneksen oikaistu EBITA päätyi 18,2 miljoonaan, vertailukauden vähän yli 15 miljoonan tasosta, ja tätä kautta sitten oikaistu EBITA-marginaali koko talolle 12,1 % vertailukauden vähän yli 8 % tasosta. Tässä se vahva kehitys vertailukauteen näkyy hienosti. Mainitsin haastavan markkinatilanteen. Tästä huolimatta neljänneksen aikana vakuutusyhtiön myynti jatkoi kasvuaan. Kasvu 6,4 % ja vakuutusyhtiöiden ja muiden terveydenhuollon maksajien kokonaiskustannusvaikuttavuudesta huolehtiminen on meidän strategian ytimessä ja oli hienoa nähdä, että tässäkin markkinatilanteessa vakuutusyhtiökanavan myynti jatkoi kasvuaan halutulla tavalla. Taloudelliseen asemaan liittyen Nettovelka/oik. EBITDA painui 2,5:een. Tänään aikaisemmin aamulla kerrottiin meidän vuonna tai keväällä 2023 tehdyn hybridilainajärjestelyn takaisinmaksusta. Se maksetaan tämän vuoden keväällä takaisin ja tulee sitten tietysti tähän lukuun vaikuttamaan, mutta nyt raportoidussa 2,5 kertoimessa näkyy meidän 2,5 vuoden aikana tehty tinkimätön, määrätietoinen työ meidän kannattavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseksi. Neljänneksen EPS 24 senttiä alle vertailukauden tason. Tässä tapauksessa hyvä mainita muutama asia tämän takana. Tässä näkyvät meidän merkittävään toimintamallimuutokseemme liittyvät kustannukset. Tästä puhuttiin kolmannen neljänneksen jälkeen, ja meidän laskentakäytäntöjen mukaan ne tuolta oikaistusta EBITA:sta oikaistaan pois, mutta EPSissä luonnollisesti näkyy. Normaalien tarkasteluiden jälkeen tehtiin myös alaskirjaus meidän kiinteistöomistuksissa. Tästä syystä EPS jää vertailukauden alapuolelle. Jos näitä oikaisuja ei oteta huomioon. Niin EPS olisi siinä tapauksessa ollut kaksinkertainen ja ylittänyt tältä osin siis vertailukauden tason. Kaksi nostoa. Aloitetaan vielä tuolta terveyspalveluiden NPS:stä eli meidän asiakastyytyväisyydestä. Kaiken tämän keskellä tiimimme on jatkanut hienoa työtä asiakkaiden kanssa. Meillä asiakastyytyväisyyden indeksi säilyi vahvalla yli 80 tasolla. Korostaa sitä hienoa työtä, mitä meidän ammattilaiset tekevät jokaikinen päivä meidän asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Muutoksen kokoluokasta kertoo henkilöstön määrä. Tuossa on vertailuluku vertailukauteen ja tässä näkyy nimenomaan se suuri muutos, mitä julkisten palveluiden sopimuskokonaisuuksien ympärillä on käyty läpi. Tässä näkyy se, että henkilöstöä tältä osin riveistämme vuoden aikana on poistunut merkittävä määrä. Vastaavat nostot vuoden 2025 osalta. Kuten todettu, jo vahva kannattavuuden kehitys jatkui meillä. Liikevaihdon lasku tulee sieltä julkisten palveluiden puolelta myös, kun tarkastellaan koko vuotta. Koko vuoden liikevaihto päätyi 605,3 miljoonaan ja sen EBITA % oli silloin tasan 10 %. Ja nyt kun verrataan sitten vertailukautta eli vuotta 2024, niin nähdään yli 200 basis pointin parannus tässä ja se on solidia työtä tiimiltä. Ja lämmin kiitos siitä hienosta työstä koko Pihlajalinna-joukkueelle, meidän kumppaneille myös koko vuoden tasolla. Vakuutusyhtiön myynti näkyy meillä tässä kokonaisuudessa positiivisena nostona uudemman kerran. Meidän strategian mukaista kasvua ja yksi meidän painopistealueistamme, jolta orgaanista kasvua tehdään myös jatkossa. Nettovelan oikaistun EBITDAn suhde luonnollisesti sama tällä kuvalla, koko vuoden EPS oli 58 senttiä, ja näin ollen meidän osinkopolitiikan mukaisesti hallituksen esitys osingonjaosta on 53 senttiä verrattuna vertailukauden 38 senttiin. Strategia mainittu muutamaan kertaan ja kokonaiskustannusvaikuttavuus. Matkan varrella ollaan usein puhuttu esimerkeistä, mitä se työ parhaimmillaan voi olla. Kerrottiin joulukuussa meidän Sydänkaista-palvelusta, joka siis kohdistuu ennen kaikkea työterveyden asiakaskunnassa riskiryhmään, joilla on sydän- ja verisuonitautitaustaa. Kerrottiin meidän kumppani Stora Enson kanssa pilotin tuloksista. Me ollaan siellä hoidettu nyt pidempi pätkä heidän yhtä riskiryhmäänsä, ja tämän pilotin tulokset olivat hätkähdyttävät. Me vähensimme tuon pilotin riskiryhmässä sairauspoissaoloja 99%, joka on, kuten kaikki ymmärtävät, erittäin merkittävä vähennys ja paitsi tietysti inhimillisesti näiden henkilöiden kannalta äärimmäisen tärkeä asia, niin myös sitten yrityksen ja talouden ja arvonluonnin kannalta merkittävä vipu. On hieno nähdä, että meidän kaistojen vaikuttavuus näkyy meidän asiakkaille ja on mitattavissa, ja näin ollen nämä tulokset auttavat meitä sitäkin tarjontaa jatkossa skaalaamaan ja laajentamaan läpi meidän asiakaskuntien. Tuttuun tapaan muutama tarkempi leikkaus vielä äsken mainittuihin teemoihin. Aloitetaan liikevaihdon muutoksesta neljännen neljänneksen aikana. Kuten jo todettua, tässä kuvassa näkyy julkisten palveluiden rooli, eikä se poikkea odotetusta. Ei mitään yllättävää. Mennään aivan odotettujen muutosten mukaisesti. Jos katsotaan hieman tarkemmin neljänneksen aikana eri yksityisten palveluiden asiakaskuntia, niin ehkä keskeisimpänä nostaisin meillä julkiset asiakkaat hyvinvointialueet, joissa vertailukauteen verrattuna selvästi pyrittiin käyttämään vähemmän rahaa ostoihin, jononpurkuihin ja muihin vastaaviin operaatioihin. Kuten ollaan syksyn aikana kerrottu. Toki ollaan siellä aktiivisia silläkin puolella, mutta näin markkinamuutoksena ihan selkeä jatkumo vielä vuoden loppua kohti. Meillä muuten, jos katsoo koko talon portfoliota, yksityisten terveyspalveluiden merkitys meidän koko liiketoiminnassa kasvaa systemaattisesti ja oli nyt sitten liikevaihdosta jo yli 70 %, kun tarkastellaan neljättä neljännestä. Vastaava kuva. Jos katsotaan asiakasryhmittäin, tässä näkyy kaikissa asiakasryhmissä noin pieni tasainen muutos. Korostaisin tästä muutosta nimenomaan julkisen sektorin hankinnoissa sekä sitten siinä vakuutusyhtiön kasvussa, joka tuolla alla kuitenkin yritysasiakkaiden sisällä on ja tätä kautta on. On ilo huomata, kun katsoo kannattavuuden kehitystä tällaisessa markkinatilanteessa, niin oletan itse, että kun markkina muuttuu toiseen suuntaan, niin ollaan hyvässä asemassa. Sitten tätä meidän kyvykkyyttä toteuttaa ja toimittaa hyödynnämme myös siinä tilanteessa. Toistan vielä kertaalleen muutokset ulkoistussopimuksissa odotetusti siellä ajurina tuolla julkisella puolella. Vastaava kuva koko vuodesta 2025. Täällä näkyy yritysasiakkaiden kasvu, jota kuten kerroin, dominoi ennen kaikkea vakuutusyhtiösegmentti. Työterveyden muutoksista ollaan puhuttu paljon vuoden aikana. Työterveyden markkina on omasta kulmastani katsoen viime kevään jälkeen aikamoisessa muutoksessa. Paljon asiakasliikkumista. Meille työterveydessä keskeinen oma asia oli meidän kiinteähintaisten sopimusten tilanne, johon lähdettiin puuttumaan ja reagoimaan. Loppukeväästä meillä on edelleen kiinteähintaisia sopimuksia kannassa. Niiden kannattavuus on edelleen matala, mutta ne toimenpiteet mitä me ollaan otettu sekä näiden sopimusten, johtamisen ja meidän oman operaation johtamisen kannalta, niin vievät tilannetta oikeaan suuntaan. Ja näin ollen meillä ei lähtökohtainen ratkaisu koskaan ole se, että me näistä irtisanomalla sopimuksia pyrittäisiin eroon, vaan lähdetään siitä, että näistä sopimuksista ja asiakkuuksista pystytään tekemään hyvää, kannattavaa liiketoimintaa. Tämä on tällaisessa tilanteessa kestävä tapa monellakin tapaa toimia, ja ne operatiiviset muutokset, jotka tämän mahdollistavat, ovat sellaisia, jotka sitten auttavat meidän koko operaatiota ja tukevat jälleen kerran sitä meidän jatkuvan kannattavuuden parantamisen teemaa. Kokonaisuudessaan neljäs neljännes ja vuosi 2025 olivat oikaistun EBITAn kannalta kaikkien aikojen vahvimmat. Tätä meidän oikaistun EBITAn kehityksen kuvaa tuossa keskellä on ilo katsoa. Tiimi on tehnyt hienoa työtä, lukuisia lukuisia asioita, joihin ollaan yhdessä lähdetty puuttumaan, mutta tässä on rakennettu sitä vahvaa perustaa sille, että voidaan yhtiötä kehittää tulevina vuosina eteenpäin ja jatkaa sitä työtä, mikä on nyt yhdessä aloitettu. Jos katsotaan lyhyesti tuloksen taakse. Investointitasoissa näkyy investointien kasvu. Asteittain ollaan. Jos miettii investointeja, niin me investoidaan meidän kilpailukykyyn. Käytetään hyviä, tehokkaita malleja näin tehdä. Ja kun katsoo kokonaisuutta, niin on nähty läpi vuoden 2025 investointien kasvaneen hallitusti. Jos miettii rahavirtaa, niin siinä näkyy samassa kuvassa vastaava kehitys. Korollisen nettovelan kehitys näkyy oikealla puolella. Kommentoin sitä lyhyesti. Ja jos katsotaan hetken aikaa eteenpäin, niin se meidän hybridilainan takaisinmaksu tulee sitten tähän kuvaan vaikuttamaan. Pitkään keskusteltu teema on se, että millä ihmeellä näitä tuloksia tehdään. Jos puhutaan siitä meidän yksityisten terveyspalveluiden työstä, jota ollaan tinkimättömästi tehty jo pitkän aikaa, niin tämä lähtee meillä siitä arjen operaation selkeydestä. Arjen operaation onnistumisesta. Siitä, että meidän kaupalliset sopimukset ja meidän operatiivinen koneisto on hyvin linkissä toisiinsa tämän kokoisessa operaatiossa, missä tuhannet ammattilaiset tekevät työtä jokaikinen päivä meidän asiakkaiden ja potilaiden kanssa, me tehdään niitä hyviä oikeita päätöksiä arjessa jatkuvasti. Ja näihin asioihin kun me pystytään hyvin puuttumaan niitä hyvin ohjaamaan, niin nyt jo pitkään jatkunut hyvä tuloskehitys on mahdollista. Se, että me pystytään tätä arkea johtamaan ennustettavalla tavalla ja toimimaan Pihlajalinnassa yhdenmukaisella tavalla. Se helpottaa meidän asiakkaiden ja meidän oman operaation johtamista ja käytännössä tätä työtä jatketaan. Me ollaan rakennettu itse asiassa kuluneen 22,5 vuoden aikana hurja määrä sekä dataa, analytiikkaa, näkyvyyttä että työkaluja, prosesseja ja toimintatapoja, jotka tekevät meistä vahvemman joka ikinen päivä. Ja vaikka teemat eivät muutu, tämä työ jatkuu edelleen ja meillä on edelleen potentiaalia parantaa. Palaan vielä yhteen usein keskusteltuun teemaan, joka on ulkoistusliiketoiminnan liikevaihdon muutos. Tässä katsotaan ja peilataan jo arviota vuoteen 26. Tämä kuva ei ole muuttunut millään lailla, eli käytännössä ne jo aikaisemmin kommunikoidut ulkoistussopimuksen siirrot. Jos katsoo nettovaikutusta, niin meillä laskee liikevaihto näiltä osin vähän yli 70 miljoonaa euroa vuosien 2025–2026 välillä. Ja sitten tähän tulee julkisten palveluiden puolelta lisää vielä viime vuoden aikana tehtyjen asumispalveluiden divestointien vaikutus, jonka odotetaan laskevan vuoden 2026 liikevaihtoa noin 11 miljoonaa. Ja toivottavasti tämä kuva jälleen kerran selkeyttää sopimusmuutosten vaikutusta ja myös sitten kuvaa sitä suurta liikevaihdon muutosta, mikä meillä nyt sitten vuosien 2025 ja 2026 välillä. Tästä syystä tätä muutosta on nyt jo parin kolmen vuoden ajan aktiivisesti johdettu. Näitä poistuneita sopimuksia on yhdessä kumppaneiden kanssa johdettu hyvin tarkasti ja on päästy tilanteeseen, jossa on nyt sitten pystytty vuodenvaihteessa loputkin siirtämään meidän kumppaneiden haltuun. Ja kun katsoo sitä operatiivista osaamista, mitä tätä kautta on luotu, niin se operatiivinen osaaminen vahvistaa meitä läpi koko operaation jatkossa. On ollut hienoa työtä meidän julkisten palveluiden tiimiltä. Ja kuten sanottu, niin sitä hienoa työtä ja niitä oppeja voidaan nyt hyödyntää hyvin eteenpäin mentäessä. Kokonaisuudessaan jos palataan vielä vuoteen 2025 markkinan kannalta, niin terveysmarkkinalla oli haastava vuosi. Meillä näkyy taloustilanne siellä taustalla. Meillä näkyy yritysten tilanne. Kun katson meidän kantaa ja kuinka moni yrityksistä on kertonut vaikka meidän työterveyssopimusten sisällä laskeneista työntekijämääristä, niin selkeästi ollaan eletty haastavan talouden aikaa. Koko terveydenhuollon kentän haasteet ovat heijastuneet myös vuonna 2025. Jos katsotaan meidän yhtä tärkeistä asiakassegmenteistä ja kumppaniryhmistä eli vakuutusyhtiöistä, niin on aika pysäyttävä fakta, kun todetaan, että heillä korvausmenot tällä alueella on kasvanut yli 60 prosenttia, kun verrataan vuoteen 2020. Tämä korostaa sitä, että meidän valitsema strategia toimia kumppaneiden puolesta kokonaiskustannusvaikuttavuuden puolesta. Kyseiselle strategialle on kysyntää tässä ajanhetkessä, ja vaikuttavia kustannustehokkaita toimintamalleja tarvitaan, olivatpa ne sitten niitä jo mainittuja riskiryhmiin perustuvia malleja, joilla on sekä inhimillinen vaikutus että sitten varsin mitattava myös taloudellinen ja liiketaloudellinen vaikutus meidän kumppaneille. On ne sitten keinoja palvella erilaisia ryhmiä, joiden on ollut hankala saada mahdollisesti palveluita tässä markkinatilanteessa. Viime syksynä alkanut Kela 65 -kokeilu on hyvä esimerkki tämän tyyppisestä uudesta toimintamallista, joka auttaa tässä tilanteessa. Hyvinvointialueiden mahdollisuudet hyödyntää ulkoistuksia ja yksityisen puolen kumppaneita tilanteessaan. Esimerkki tässä syksyltä. Meillä Pohjois-Pirkanmaan palveluntuottajan valinta tai sitten erilaiset uudet toimintatavat yksityisen ja julkisen toimijoiden välillä. Nämä kaikki ovat esimerkkejä siitä, että uusia vaikuttavia, kustannustehokkaita toimintamalleja tässä tilanteessa tarvitaan ja me ollaan ilman muuta toimija, joka haluaa niitä aktiivisesti kehittää ja halutaan olla tältä osin osa ratkaisua. Kun vielä tarkastellaan lyhyesti meidän strategiaa, edetään liikevaihdossa kohti meidän 700 miljoonan euron tavoitetta. Toki ensi vuosi tuo näiden sopimusmuutosten mukanaan askeleen siinä taaksepäin, mutta se, miten me pystytään tekemään töitä meidän eri asiakassegmenttien kanssa, avaa meille mahdollisuuksia kasvuun. Itse odotan julkisen puolen vaiheittain aktivoituvan siinä, miten he erilaisia kumppaneita hyödyntävät omassa tilanteessaan. Toki se on yksi kehityssuunta, jonka tarkkaan ajoitukseen ei kukaan osaa antaa tarkkaa vastausta. Kannattavuuden kehityksessä. Kerroin lyhyesti jo siitä työstä, mitä on tehty. Se, miten pystytään ohjaamaan meidän operaatiota. Vuonna 2025 meillä oli erityinen painopiste asiakastyönohjauksessa sekä meidän omien resurssien optimoinnissa. Tässä edettiin hyvin vuonna 2025 ja potentiaalia tältä osin vielä siellä arjessa ja arjen tarkkuuden vahvistamisessa meillä on. Taloudellisen aseman suhteen hyvä tarkka investointien hallinta, kuitenkin niin, että kilpailukyvystä pidetään kiinni. Oli teema vuonna 2025 ja jatkuu edelleen ja viime vuoden aikana selkeytettiin liiketoimintaportfoliota. Meidän asumispalveluyksiköiden divestointien suhteen ja niitä viime vuoden aikana tehtiin. Hoiva ja asumispalvelut. Sinänsä oikein tärkeää ja arvokasta toimintaa tässä markkinatilanteessa. Meidän yksikkömme siellä olivat kokoluokaltaan sellaisia, että ei nähty sitä skaalaa, mitä siellä tehokkaasti toimiminen olisi vaatinut, ja näin tältä osin päädyttiin sitten oman portfoliomme selkeyttämiseen. Ja lopuksi kaiken meidän muutoksen keskellä, mikä sitten tietysti heijastuu myös ammattilaistemme palautteessa. Ammattilaisten tyytyväisyyden ja kyselyn osalta ollaan kuitenkin pystytty tekemään sitä erittäin tärkeää ja merkityksellistä asiakastyötä sellaisella tavalla, että asiakastyytyväisyys on säilynyt vahvana, mikä on hieno todistus siitä ammattitaidosta ja osaamisesta, joka Pihlajalinnalla on. Ja niin kuin sanottu, niin meidän muutoksessa on erilaisia vaiheita. Me jatketaan meidän strategian mukaisesti eteenpäin ja rakennetaan sen osaamisen ja ammattitaidon varaan, mitä meillä organisaatiossa on. Katsotaan. Käännetään katse vuoteen 2025. Tässä on meidän kerrottu ohjaus. Todetaan vielä tässä erikseen, että meidän liikevaihto laskee odotetusti meidän päättyneiden ulkoistussopimusten ja myös näiden tehtyjen divestointien johdosta, vastaten yli 80 miljoonaa euroa. Kun verrataan vuoteen 25, me keskitytään vuonna 26 orgaaniseen kasvuun ja kannattavuuden edelleen vahvistamiseen. Kuten mainitsin, sitä potentiaalia meillä edelleen on. Meidän vuoden alusta voimaan tullut uusi toimintamalli auttaa meitä. Meidän strategian mukaisessa kehityksessä se auttaa tämän kasvun ja kannattavuuden varmistamisessa. Samalla kun vastataan meidän liiketoiminnan muutokseen, me odotetaan meidän liikevaihdon olevan 570–600 miljoonaa tänä vuonna ja odotetaan oikaistun EBITAn olevan 9–10 prosenttia. Siinä vertailukohta vuodelta 2025: 10,0%. Toki tässä tilanteessa kysynnän kehittymisellä yleisellä taloudellisella tilalla on vaikutusta. Ja lähdetään vuoteen 26 siitä kulmasta, että teemme erinomaisesti sen, mikä meidän omissa käsissä on ja markkina sitten siinä ympärillä tietysti elää omaa kehitystään. Vielä lopuksi neljänneksen yhteenveto. Kannattavuus neljänneksellä, kuten koko vuonna 2025. Rahoitusasemamme oli kaikkien aikojen vahvin. Kaiken tehdyn työn jälkeen vahva oikaistun EBITA nettovelan suhde kehittynyt erinomaisen hyvälle tasolle. Koko vuoden EPS 1,58 euroa ja siitä hallituksen esitys osingoksi. Se mainittu 0,53 euroa. Markkina oli vuoden loppua kohti erityisesti haastava, ja kun katsoo meidän kumppaneiden tilannetta, niin heillä terveyteen liittyvät kustannukset ovat erittäin tärkeässä roolissa, ja tästä syystä ollaan sitouduttu heitä tässä työssä auttamaan. Kun katsotaan, mitä julkisen markkinan avautumiseen, ulkoistusmarkkinan aukeamiseen Pirkanmaan sopimuksen myötä syksyllä ja hoitojonojen purkuun liittyy. Kela 65 hankkeeseen ja näin poispäin. Nähdään signaaleja, että markkina etenee myös oikeaan suuntaan ja ollaan tämän neljännen neljänneksen jälkeen hyvässä asemassa meidän kumppaneiden tukemiseen heidän haasteiden kanssa. Tässä lyhykäisyydessään neljäs neljännes sekä 2025 kokonaisuudessaan. Tuula tulee mukaan tänne ja lienee aika kysymyksille ja vastauksille.
Kiitos Tuomas ja kiitos esityksestä. Luulen, että aloitetaan studiolta. Meillä on täällä Roni Inderesiltä, niin ole hyvä.
Aloitan kysyntänäkymästä. Toistelitte useaan kertaan, että kysyntä on yleisesti varsin heikolla tasolla. Niin jos voit vähän sitä miettiä vuotta 2025, että onko tässä tapahtunut vielä minkäänlaista muutosta. Esimerkiksi nyt hyvinvointialueiden osalta on uutisoitu kuitenkin parantuneesta taloustilanteesta. Näkyykö tämä vielä millään tapaa? Tai milloin te odotatte, että tilanne voisi parantua? Entä sitten työterveysmarkkina? Miltä se kysyntänäkymä näyttää?
Laaja kysymys tacklataan paloittain. Jos katsoo ihan yksityisen puolen kysyntää aluksi, niin eilen tai toissapäivänä tuli esimerkinomaisesti luottokorttidataa siitä, miten ihmiset käyttävät rahaa. Ja me nähdään siellä tammikuun osalta, että terveyspalveluiden käytetty raha on ollut erittäin matalalla tasolla. Toki tässä on kausivaihteluita, ja meillä on erilaisia sesonkeja, jotka voivat ajaa kysyntää. Niissä on aina omat vaihtelunsa, mutta kyllä se data osoittaa, että ihan samoin kuin kuluttajakysyntä ja kuluttajan rahankäyttö ylipäänsä, niin myös terveyspalveluissa, rahaa on käytetty vähemmän. Ja otan sen kyllä merkkinä tästä taloustilanteesta, joka tällä hetkellä tässä maassa on ja kuluttajille näyttäytyy. Erilaista varovaisuutta on ollut ilmassa kuluttajakysynnän tai kuluttajan rahankäytön osalta varmasti. Kuten sanottu, myös yritystaloudessa näkyy sama kehitys. Siinä varmaan kuva on ehkä vähän kaksinaisempi, mutta jos katsotaan ihan työllisyystilannetta, työpaikkojen määrän kehitystä ja näin poispäin, niin kuten aikaisemmin sanoin, niin kyllähän se haastava tilanne näkyy myös siellä. Olen itse sillä puolella ollut ilahtunut, että yhä useammin olen mukana keskusteluissa, missä puhutaan työterveyden vaikutuksesta. Ja täytyy muistaa, että työterveyden ei tulisi olla yrityksille pelkkä kulukysymys, vaan itse asiassa parhaimmillaan jopa investointi. Ja se Sydänkaista esimerkki siitä, missä pystytään riskiryhmältä poistamaan satoja poissaolopäiviä. Ja totta kai niiden poissaolopäivien ympärillä vielä merkittävä määrä tiettyjä sairaanhoitoa ja siihen liittyvää kustannusta, se on erinomainen esimerkki siitä, että työterveys voi parhaimmillaan olla erittäin tuottava investointi tai fiksu tapa käyttää rahaa. Ja tämä on sellainen teema, minkä toivoisin myös toistuvan, että yhä useammin puhuttaisiin siitä, että ei, mitä työterveys maksaa, vaan se, mitä työterveydellä voidaan saavuttaa. Ja nyt vuoden 2025 jälkeen oma odotukseni on se, että tämä kysymys esiintyy yhä useammin ja useammin ja toivottavasti tuo lisää väriä sitten työterveyden markkinaan, niin kuin me kerrottiin syksyllä työterveyden osalta. Totta kai se on kenttä, missä aina tapahtuu paljon muutoksia molempiin suuntiin. Mehän kerrottiin myös ihan merkittävistä asiakasvoitoista syksyn aikana, ja näin ollen aloitetaan vuosi 26 vahvemmalta tasolta. Jos miettii asiakaskuntaa ja liiketoimintaa kuin mihin vuosi 2025 päätettiin. Sitten se varsinainen minun kysymykseni alku, joka oli se hyvinvointialueiden tilanne. Kyllä ihan tuossa vastikään saatiin uutisia hyvinvointialueiden taloudesta. Sieltä tuli kaikkien yllätykseksi, varmaan myös hyvinvointialueiden omaksi yllätykseksi, ihan positiivisia uutisia talouteen liittyen. Ja tietysti hienoa nähdä, että kaikki ne toimenpiteet, joita siellä on tehty, niin sillä on ollut vaikutus. Jos miettii päätöksentekoa. Jatketaan vielä lyhyesti loppuvuodesta. Me näimme tiettyjä kilpailutuksia. Siellä oli jopa mielenkiintoisia uusia hankintamalleja. Oli käänteistä huutokauppaa tuolla pohjoisen suunnalla ja muuta. Ne ovat. Ne ovat mielestäni hyviä avauksia ihan siitä syystä, että huomataan, että monin eri tavoin voi etsiä tukea siihen palveluiden tuotantoon. Nyt päätöksenteon osalta muuten, me tiedetään, että vaikka niitä positiivisia uutisia on tullut, niin ei se hyvinvointialueiden tilanne varmastikaan vielä helppo ole. Mikä tarkoittaa sitä, että varmaan hyvinvointialueista riippuen niitä hankintapäätöksiä tehdään ja erilaisia malleja kokeillaan. Kuten sanottu, mekin olemme olleet niitä aktiivisesti jopa kehittämässä, joten ehkä uusiakin malleja tullaan näkemään. Ja itse odotan asteittaista avautumista, mutta en sen positiivisen talousyllätyksen jälkeenkään. En odota markkinan kääntyvän ympäri. Yli yön. Tästä hienosta uutisesta huolimatta.
Kiitos kattavasta vastauksesta. Kiinteähintaisista työterveyssopimuksista. Niin ne mainitsitte, että painaa vielä kannattavuutta. Jos siitä vielä pieni kertaus, että missä mennään ja minkälaista aikataulua näissä voisi odottaa, että sitten alkaisi tulemaan kannattavuutta parantavia näkymiä.
Kyllä itse asiassa se kannattavuus on lähtenyt parantumaan jo, sanoisin sieltä toisen ja kolmannen neljänneksen vaihteesta lähtien. Eli ne toimenpiteet mitä lähdettiin toisen neljänneksen aikana ottamaan ja tekemään, niillä on ollut välitön vaikutus ja sitä kautta tilanne on lähtenyt parantumaan. Minä näen sen ehkä niin, että meillä on aika merkittävä kanta tämän tyyppisiä sopimuksia. Ne sopimukset ovat tämäntyyppisessä markkinatilanteessa erittäin vastuullisia ja erittäin oikeanlaisia. Jos miettii kumppania asiakkaan kannalta, niin minä olen tyytyväinen siihen, miten meidän toimenpiteet vaikuttavat, ja luottavainen tätä kautta. Kun me sitä työtä jatketaan, niin se kanta sieltä jatkuvasti hyvällä tavalla asteittain paranee. Helpoin tapa tämän tyyppisten sopimusten hoitamiseen olisi ollut se, että ne olisi yksinkertaisesti irtisanottu, mutta en usko, että se olisi ollut oikein tässä tapauksessa meidän asiakkaita kohtaan. Mutta samaan aikaan se työ, mitä me olemme nyt tehneet niiden sopimusten ympärillä, vahvistaa meitä kaikessa operaatiossamme. Puhutaan siitä, miten me ohjataan potilasta älykkäästi, miten me varmistetaan oikea-aikainen oikea resurssi hoitamisessa ja niin poispäin. Ja nämähän ei sinänsä liity millään lailla pelkästään niihin tiettyihin sopimustyyppeihin. Kuten sanottu, niin se työ, mitä me teemme näiden sopimusten ympärillä, vahvistaa meitä kaikkialla. Ja tämän työn osalta olen erittäin luottavainen. Kun katsotaan vuotta 26.
Tuosta uudesta organisaatiomallista muutama sana, niin onko tehokkuushyödyt tulleet odotetusti läpi? Tässä vaiheessa ehkä vähän tuosta eNPS:stä, joka heikkeni, niin onko sen suhteen jotain tiettyjä konkreettisia suunnitelmia, miten sitä lähdetään parantamaan?
On tietysti. Ja toisaalta me voidaan todeta, että myös isossa muutostilanteessa on hyvin luontevaa, että eNPS reagoi alaspäin, mutta mä en millään tavalla ota sitä niin annettuna, etteikö sille asialle voisi tehdä mitään. Ja totta kai me jatketaan sitä johtamiseen ja meidän arkijohtamiseen liittyvää työtä joka ikinen päivä meidän ammattilaisten kanssa. Se mikä on ollut erittäin positiivista huomata, niin nyt kun me ollaan tätä uutta toimintamallia harjoiteltu sekä viime vuoden lopussa toimintamallin että nyt sitten ihan rakenteenkin osalta tammikuun alusta lähtien, niin voin sanoa itse asiassa, että en ole. En ole saanut yhtään kommenttia, joka lähtisi organisaatiosta siitä kulmasta, että tässä ei ole järkeä. Kyllä meillä joukkue ymmärtää todella hyvin sen muutoksen sisällön. Me nähdään jo nyt monia arjen suoraviivaistuksia, päätöksenteon suoraviivaistuksia, sitä miten me saadaan monimutkaisista ja monipuolisista päätöksentekotilanteista yksinkertaisempia ja selkeämpiä. Jo tämän lyhyen kokemuksen perusteella ja tuntuu siltä kyllä monella tapaa, että tämä muutos on ollut. Erittäin, erittäin oikeaan osuva ja hyvin myös ajoitettu, koska se menee käsi kädessä tuon meidän julkisten palveluiden muutosten kanssa. Mitä tulee hyötyihin. Toki tietysti tässähän oli myös kustannushyötyjä tässä muutoksessa, mutta on hyvä muistaa, että tämän muutoksen ehkä päällimmäinen ajuri oli ehdottomasti tämä toimintamallimuutos. Kustannushyödyt ovat toteutuneet niiltä osin kuin niitä odotettiin, eikä niihin liity epävarmuutta. Itse odotan kaikkia niitä hyötyjä, jotka syntyvät siitä, että olemme parempia liiketoiminnassamme, arjessamme ja sen johtamisessa. Mikä sitten liittyy siihen toimintamalliin?
Voisin kassavirrasta ainakin vielä kysyä. Niin on todettu, että yksityiset terveyspalvelut sitovat käyttöpääomaa selvästi enemmän. Mistä tämä johtuu ja onko tämä nyt kertaluontoinen käyttöpääomaefekti, kun tämä liiketoiminta transformaatio tapahtuu?
Joo, hyvä nosto, Roni, kiitos. Siellä käyttöpääoman puolella tosiaan selkeä muutos. Siinä sanoisin kaksi ajuria. Ensimmäinen on se, että vertailukaudella meillä oli merkittävästi enemmän näitä julkisen puolen palvelun tämmöisiä ulkoistussopimuksia, jotka siinä vaiheessa oli käyttöpääomamielessä saatu johdettua meille erittäin suotuisiksi. Eli tämä lähtee ihan siitä, kun meidän liiketoiminta on tätä kautta muuttunut ja samalla kun me ollaan nostettu yksityisten palveluiden määrää, niin yksityisten palveluiden luonteeseen liittyy, että siihen liiketoimintaan sitoutuu vaikka myyntisaamisten osalta eri tavalla pääomaa kuin mitä meillä aikaisemmin. Eli tässä nämä draiverit ovat. Elikkä tässä näkyy tämä meidän portfoliomuutos.
Jes! Kassavirtaan liittyen vielä ehkä investointitasoista, niin pikkuhiljaa noustessa vuoden edetessä viime vuonna, odotatteko, että investoinnit jatkavat vielä kasvua vuonna 2026?
Me katsotaan. Meillä on mahdollisuus jatkaa. Kun katsoo sitä kehitystä, niin se kehitys on kaikesta huolimatta absoluuttisesti ollut varsin maltillinen. Eli riippuu mahdollisuuksista mitä meille aukeaa. Tämä lähtee siitä, että me halutaan tukea meidän kasvua, halutaan pitää huolta meidän kilpailukyvystä ja tältä osin kehitys saa jatkua sillä linjalla mikä se tällä hetkellä on, jos mahdollisuudet sen asettavat. Näin sen asettaa. Kuten sanottu, niin edelleen kuitenkin absoluuttisesti ollaan hyvin kohtuullisella maltillisella tasolla.
Voisin vielä valinnanvapausmallista. Niin puhuitte tosiaan, että käynnit siellä kehittyivät omaa markkinaosuutta paremmin. Yleistä markkinaosuutta? Mikä siinä on teidän mielestä taustalla, että mikä teidän tarjoamassa on kilpailijoita parempaa?
Ehkä vielä tässä kohtaa tämä startti on niin tuore, että ehkä toteaisin, että olen tyytyväinen siihen. Me ollaan itse ottaneet. Me otimme sen startin itse erittäin tosissaan. Me koimme, että se on tärkeä kokeilu. Sitä on tärkeä tukea sellaisella tavalla, että siitä saadaan toivottavasti yhdessä rakennettua iso onnistuminen. Ja en osaa sanoa, miten kilpailijat ovat toimineet, enkä osaa sitä arvioida. Sen voin todeta, että me ollaan aidosti tämän tyyppisen toiminnan puolella. Meidän ammattilaiset ovat olleet huikean hienosti sitoutuneita tähän tekemiseen ja uskotaan, että tämän tyyppinen yhteistyö julkisen ja yksityisen toimijan välillä, niin täytyy olla osa sitä tulevaisuutta, jossa me tiedämme, että koko terveystoimialan haasteet ovat sellaisia. Me tarvitaan kaikki hyvät ratkaisut jatkossa, ja tästä syystä me olemme näissä itse todella sitoutuneita ja innolla mukana.
Jes! Annan tilaa muille kysymyksille tässä vaiheessa.
Kiitos Roni ja paljon! Itse asiassa tuli samankaltaisia kysymyksiä, joten täällä on muutama kysymys vain lisää linjoilta, ellei tässä nyt tipu lisää. Pysytään ehkä siinä liikevaihtokokonaisuudessa myynnissä, tosi spesifi kysymys mikä liittyy vakuutusyhtiökumppanuuksiin eli Pohjolan kanssa tehtyyn sopimukseen, niin mitä voit siitä kommentoida? Missä sen kanssa ollaan tällä hetkellä?
Ei, me ei lähtökohtaisesti kommentoida yhtään yhtään yksittäistä sopimusta tai yhtään yksittäistä kumppanuutta, että ne on kuitenkin liikesalaisuuksia. Jos kysyjä haluaa, niin voi aina palata niihin uutisiin, mitä kerrottiin aikoinaan tästä kumppanuudesta tai tämän kumppanuuden startatessa. Siinä on se tieto, mitä näistä lausutaan, että luonnollisesti ei kommentoida yksittäisiä asiakkuuksia tai asiakkaita millään lailla.
Juuri näin. Kannattavuuteen vielä. Anssi Raussi SEB:ltä kysyy, että mitä 2026:n kannattavuudesta? Miten 2026 kannattavuutta pitäisi ajatella yksityisen ja julkisen välillä? Eli näiden nykyisten segmenttien välillä? Että ovatko segmentit jotakuinkin samalla tasolla kuin julkinen normalisoituu?
Tämä on tietysti erinomainen kysymys. Nythän meillä tietysti tämän muutoksen myötä myös segmenttiraportointia tullaan tarkastelemaan. Palataan siihen tilinpäätöksen yhteydessä tarkemmin. Jos miettii meidän liiketoimintaa vuonna 2025, niin kuin ollaan puhuttu matkan varrella, niin se työ mitä tiimi on tehnyt läpi koko sen sopimuskannan, on ollut äärimmäisen vaikuttavaa monella tapaa. Ja näin ollen ne sopimukset, joita me nyt olemme vuodenvaihteessa viimeisenä aaltona antaneet pois, vievät merkittävän määrän tulosta mukanaan. Nyt meidän tulee tietysti uuden toimintamallin ja näiden syntyvien segmenttien kautta pohtia, miten koko kiinteiden kulujen massa jakautuu ja mikä osa tukee mitäkin liiketoimintaa, sillä tämä liittyy nyt tähän kysymykseen. Mutta Anssi, jos puhutaan puhtaasti vuodesta 25, niin poistuvat sopimukset vievät mukanaan merkittävästi myös tulosta. Sanoisin näin, että yksityisten terveyspalveluiden, tai tarkemmin sanottuna vuoden 2025 yksityisten terveyspalveluiden puolella, odotan itse sen positiivisen tuloskehityksen jatkuvan. Niin kuin aikaisemmin keskusteltu, niin julkisten palveluiden puolella ne tehdyt muutokset ovat olleet paljon suoraviivaisempia, toteutettavissa paljon suoraviivaisemmin ja tästä syystä se vaikutuskin on ollut viimeisen kahden vuoden aikana nopeampi. Mutta kuten sanottu, sitten taas se jatkuva kehitys siellä yksityisten terveyspalveluiden puolella on sellainen, johon itse luotan ja odotan sen jatkuvan ja meillä potentiaalia siihen vielä merkittävästi. Sille työlle on ja sitä työtä lähdetään nyt vuonna 2026 tekemään.
Iiris Carnegiilta tarkentaa itseään tätä aika lailla samaa asiaa ohjeistuksen näkökulmasta ja marginaaliohjeistuksesta. Onko jotain mitä haluat vielä lisätä tuohon äskeiseen, että mitkä nämä draiverit ovat? Että minkä takia marginaali laskee tai on linjassa viime vuoden kanssa?
No hyvin vähän lisättävää ehkä. Korostan vielä tuon äskeisen kommentin loppua, joka on se, että usein matkan varrella multa on kysytty, että onko jollain tavalla ne kannattavuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet nyt tehty ja onko ikään kuin niihin liittyvä potentiaali nyt jo nähty, niin siihen selkeä vastaus on, että näin ei ole. Puhutaan kompleksisesta operaatiosta. Niin kuin sanottu, meille tuhannet ammattilaiset tekevät työtä joka ikinen hetki tuolla meidän asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Sen tyyppisen operaation muuttaminen kestävällä tavalla vie aikaa ja näin ollaan todettu ihan jo pitkään, että tämän yksityisten palveluiden kehitys tulee olemaan enemmän asteittaista. Ja kuten sanottu, niin tämän positiivisen kehityksen jatkumista itse odotan ja siellä sitä potentiaalia otettavaksi merkittävästi on. Ja niin kuin sanottu, niin sitä työtä me tehdään joka ikinen päivä.
Kiitos. Linjat ovat hiljenneet, joten tässä kohtaa on aika kiittää yleisöä ja. Ja me näemme sitten siinä huhtikuun loppupuolella juuri ennen vappua. Seuraavan kerran sitten Q1:sen merkeissä. Kiitos kaikille ja mukavaa talven jatkoa!
Kiitos paljon!



















