Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

Säästöpankki: Markkinaluotain - Mitä sijoittajan kannattaa huomioida seuraavan puolen vuoden aikana?

Julkaissut Säästöpankki18.9.2025 klo 15.00
Säästöpankki
Sijoittajatilaisuudet

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Kalle Ainala
00:00 - 03:10

Hyvää iltaa ja tervetuloa seuraamaan Säästöpankkiryhmän markkinaluoton webinaaria! Minä olen Kalle Ainala ja työskentelen SP-Rahastoyhtiössä markkinastrategina ja salkunhoitajana. Tänään olemme täällä Turun Kakolassa, jossa meillä on paikalla myös yli satapäinen liveyleisö. Toimin tänään illan juontajana ja haluan toivottaa tervetulleeksi kaikki illan osallistujat sekä esitellä teille vieraamme. Tänä iltana meillä on paikalla täällä sijoittaja, tietokirjailija, yrittäjä ja kolumnisti Merja Mähkä. Tervetuloa! Tänä iltana meillä on paikalla myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. Terve! Korkosalkun hoidosta vastaava johtaja Mikko Rautiainen ja osakesalkun hoidosta vastaava johtaja Johan Hamström. Terve! Illan kulusta sen verran, että kuulemme alustuksia ensin eri puhujilta ja sen jälkeen tulemme pureutumaan. Ennakkoon saamiimme kysymyksiin ja muistuttaisin tässä vaiheessa, että koko tämän webinaarin ajan kotikatsomoissa voitte myöskin esittää meille kysymyksiä tämän webinaarin chatissa. Jos olisit lähtenyt autiolle saarelle tammikuussa, ollut vailla minkäänlaista kontaktia muuhun maailmaan, palannut vastikään sivistyksen pariin ja katsonut, miten taloudessa ja markkinoilla menee, niin voisit ehkä todeta, että itse asiassa aika hyvältä näyttää. Poissaollessani ei ole varmasti tapahtunut mitään erityistä tämän vuoden aikana. Muistan jo tammikuussa todenneeni, että suurin yllätys tänä vuonna olisi se, että mitään yllättävää ei tapahdu. Me osasimme odottaa Trumpilta melko räväkkää aloitusta toiselle presidenttikaudelle, mutta huhtikuun alussa tehdyt ilmoitukset tuontitullien suuruudesta yllättivät kyllä markkinat. Euroopassa panostukset puolustusteollisuuteen ovat nousseet valtavasti. Lähi-idässä oltiin vakavamman selkkauksen äärellä ja Ukrainassa sota jatkuu. Merkkejä sen päättymisestä ei ole yrityksistä huolimatta. Noin uutisvirran perusteella voisi ajatella, että sijoittajat olisivat muuttuneet varovaisemmiksi, kun useimpien kyselytutkimusten perusteella luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt. Reaalitalouden tilaa ja yritysten tuloskuntoa kuitenkin tarkastellessa voi todeta, että melko vahvalta näyttää. Keväällä ekonomistit ja analyytikot kilvan alensivat ennusteitaan korkeiden tullien vuoksi, mutta kun epävarmuuden verho on hälvennyt, ennusteet ovat taas muuttuneet valoisammiksi varsinkin ensi vuotta katsoen. Sijoittajan ympäristö on ehkä muuttunut aiempaa vaikeammin ennakoitavaksi, mutta kulunut vuosi on kuitenkin osoittanut kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden arvon. Sekä osake- että korkosijoitusten tuotot ovat olleet varsin hyviä kaikesta epävarmuudesta huolimatta. Miten taloudessa nyt sitten menee ja mitä asioita sijoittajan kannattaisi huomioida? Näihin aiheisiin pureudutaan tänään alustuksissa ja paneelikeskustelussa. Aloitetaan talouskatsauksella. Henna, miltä taloudessa näyttää?

Henna Mikkonen
03:10 - 09:18

Kiitos, kiitos! Otetaan pikaisesti, käydään vähän maailmantalouden tilaa läpi, mutta keskitytään ehkä Suomeen. Kalle itse asiassa kävikin jo aika hyvin läpi näitä maailmantalouden teemoja, ja ehkä omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että muistan kyllä hyvin sen huhtikuun Liberation Dayn, kun Trump ilmoitti näistä tulleista ja se oli aikamoinen shokki sijoitusmarkkinoille, mutta myös meille ekonomisteille, ja ruvettiin sitten kilvan ennusteitamme laskemaan ja miettimään, mitä nämä tullit tekevät maailman taloudelle. No mitä sen jälkeen on tapahtunut? Niin itse asiassa vähemmän kuin mitä pelättiin, eli taloudet ovat olleet resilienssejä näille tullimuutoksille. Tämä on ollut ehkä itselleni oppi viime vuosina, ei pelkästään nyt nämä tullit vaan myös. Ukrainan sota, energiakriisi, korona. Tapahtui isoja pahoja asioita, mutta taloudet ovat itse asiassa sopeutuvaisia. Tämä on ehkä yksi oppi, mikä ainakin itselleni on viime vuosina tarttunut. Tosiaankin, nyt kesän aikana, kun isot ennustelaitokset ovat tehneet maailmantalouden kasvuennusteitaan, on päästy jopa nostamaan niitä siitä, mitä tehtiin huhtikuussa. Tarkoittaako tämä, että niillä tulleilla ei ole mitään merkitystä? Ei tarkoita sitä. Mutta me ekonomistit tarkkailemme tällä hetkellä hyvin tarkasti erilaisia reaalitalouden tilastoja, joissa voi vähitellen olettaa, että nämä tullit alkavat näkyä. Mutta hyvä uutinen on se, että mitään romahdusta tai nopeaa shokkia ei ole tapahtunut, mitä pelättiin silloin huhtikuussa. Yksi asia, jota itse ainakin tarkalla silmällä seuraan, on Yhdysvaltain inflaatio. Tullit tulevat mitä todennäköisimmin nostamaan hintatasoa Yhdysvalloissa. Siitä on ehkä pieniä merkkejä jo näkyvissä. On jännä nähdä, kuinka nopeasti se tapahtuu ja miten keskuspankki reagoi. Miten USA:n kansa siihen tulee reagoimaan, koska jos muistetaan. Aikoinaan, kun Trump tuli valituksi, niin hänhän halusi poistaa inflaation Yhdysvaltojen kansalta ja Yhdysvaltojen kansalaiset inhoavat inflaatiota. Ja toinen ehkä vähän pidemmän aikavälin asia mitä itse seuraan, kyllä. Miten tämä heijastuu maailman kauppaan? Eli tässä kuvassakin näkyy pitkä historia siitä, miten maailmankauppa on kehittynyt. Tai pitkä ja pitkä, mutta tuolta 2000-luvulta lähtien. Miten maailmankauppa on kehittynyt? 2000-luvun alkuvuosina globalisaation eteneminen oli erittäin nopeaa. Suomihan oli yksi maista, joiden tutkimusten mukaan katsottiin olevan yksi maailman eniten globalisaatiosta hyötyneistä maista. Tuo oli meillekin hyvää aikaa. Talous kasvoi tosi nopeasti. Sitten tuli finanssikriisi. Se vaikutti osaltaan siihen, että maailmankaupan kasvu hidastui, mutta aika lailla sillä trendillä ollaan menty, vaikka totta kai korona aiheutti ison shokin. Nyt viimeisimmät tilastot itse asiassa puhuvat jopa sellaisen pienen kaupan kiihtymisen kannalta, mutta tällä hetkellä tilastoja sekoittaa se, että monet yritykset esimerkiksi ennen näitä tulleja reagoivat ostamalla etukäteen varastot täyteen, jotta voivat myydä niitä halvemmalla. Mutta tämä on ehkä ekonomistien iso kysymys tulevina vuosina, että mitä tapahtuu maailmankaupalle. Mitä tapahtuu tuottavuudelle? Maailman kauppahan on kuitenkin sellainen asia, mikä on hyödyttänyt monia maita, ja en usko, että globalisaatio on kuollut niin kuin jotkut uskovat. Mutta se ehkä löytää uudet uomansa ja muuttuu vähän erinäköiseksi. Entäpä Suomi? Miten Suomi on sitten pärjännyt? Tässä kuvassa näkyy, miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt. Sehän on siis tällainen laajan talouden aktiviteetin mittari. Mitä me ekonomistit tykkäämme seurata. Niin, miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt verrattuna vuoden takaiseen? Meillähän on se tilanne, että Suomen talous on itse asiassa elpynyt. Ollaan oltu plussalla tuossa vuoden päivät. Tämä on ehkä asia, joka ei välttämättä talousmediasta hirveästi välity. Kyllähän se mediakirjoittelu on koko ajan tosi negatiivissävytteistä, mutta talous on elpynyt. Mutta itse asiassa ikävä uutinen on se, että nyt viime aikoina tuo elpyminen vaikuttaa taas vähän hyytyneen. Tuoreet tilastot tältäkin kesältä puhuvat erittäin heiveröisen kasvun puolesta. Tullien vaikutus Suomeen on jäänyt toistaiseksi aika pieneksi, jos katsotaan meidän vientiä USA:han. Se on pysynyt ihan stabiilina. Itse asiassa yksi valopilkku Suomen taloudessa on teollisuuden tilaukset. Ne ovat olleet koko vuoden kasvussa. Se on ehkä sellainen mittari, jossa voisi olettaa, että nämä tullit alkavat näkyä. Eli en ole itse enää näistä tulleista niin huolissani. Mutta se, mikä on Suomen talouden elpymisen suurin tulppa, on tällä hetkellä kuluttajat eli ihmiset. Suomalaiset kotitaloudet ovat tällä hetkellä todella varovaisia. Ihmisillä tulot kasvavat, ostovoima kasvaa, ja korot ovat laskussa. Mistä velalliset kotitaloudet hyötyvät? Mutta vaikka tulot kasvavat, ihmiset eivät uskalla kuluttaa, vaan rahat pistetään säästöön. Ja toki olen Säästöpankissa töissä. Me tykätään puhua säästämisen puolesta, ja monelle perheelle se onkin hyvä asia, että niitä puskureita jälleen rakennellaan, kun niitä viime vuosina on jouduttu käyttämään. Mutta koko kansantalouden kannalta kyllä toivoisi jo tässä tilanteessa, että ne ihmiset, joilla raha-asiat on hyvin, uskaltasivat vähän kuluttaa ja pistää rahat kiertämään, siten talouteenkin tulisi vähän voidetta rattaisiin. Mutta ehkä yksi kuva vielä kuluttajien epävarmuudesta. Eli kuluttajaluottamus on Suomessa tosi matalalla tasolla, mutta kuulin, että meillä on paljon yrittäjiä yleisössä ja yritteliäs linjoilla. Meillä on Merja yrittäjä paikalla. Katselin vähän myös asiaa yrittäjien silmin ja tällä hetkellä on aika mielenkiintoista huomata se, että jos me katsotaan vaikka kuluttajaluottamuskyselyä ja sieltä otetaan yrittäjät erikseen, niin te olette itse asiassa tällä hetkellä paljon positiivisempia kuin me tavalliset kuluttajat, jos näin voisi sanoa. Eli yrittäjien luottamus omaan talouteensa tai kokonaisuutena Suomenkin talouteen on hieman paremmalla tasolla. Ja samaa tarinaa kertoo tuo kuva tuosta pk-yritysten suhdannebarometrista, joka julkaistiin viime viikolla. Se kertoo siitä, että yritysten luottamus tulevaan Suomessa on jo pikkuisen kasvussa. Toki taso on aika matala, mutta vaikuttaisi siltä, että ollaan pikkuhiljaa menossa vähän parempaan suuntaan. Eli kyllä mä itse uskon, että tänä vuonna mennään aika nollakasvulukemilla, mutta ensi vuonna on kyllä edellytykset jo vähän ripeämmälle kasvulle Suomessakin.

Kalle Ainala
09:21 - 09:45

Kiitos Henna! Pysähdytään nyt hetkeksi keskustelemaan Merjan kanssa yrittäjyydestä ja jälkipolville säästämisestä. Henna kävi tuossa vähän läpi kuluttajien ja yritysten talousnäkymiä, ja nähdään nyt. Yrittäjät ovat hieman luottavaisempia tulevaisuuden suhteen. Olette tosiaan itse yrittäjiä ja olette paljon tekemisissä yritysten kanssa. Koetko, että olet itse parempi sijoittaja ja sen vuoksi.

Henna Mikkonen
09:46 - 09:46

Ajattelen, että.

Merja Mähkä
09:47 - 10:20

Olen varmasti kyllä sekä parempi sijoittaja sen takia, että olen yrittäjä, mutta kyllä myös parempi yrittäjä sen takia, että olen sijoittaja. Ne ehdottomasti tukevat toisiaan. Mä olen saanut mun sijoituksista paljon ajatuksia siitä, miten arvostaa hyvässä yrityksessä kilpailuetua, brändiä, hyviä katteita ja fiksua johtoa. Yritän hakea samantyyppisiä yrityksiä myös omiin sijoituksiin.

Kalle Ainala
10:22 - 10:31

Mieti tosiaan sitä konkreettista sijoittamista. Niin se yrittäjätausta. Niin miten se näkyy siinä konkreettisessa sijoittamisessa? Onko kovempi riskinotto vai miten se näkyy siellä?

Merja Mähkä
10:33 - 12:00

Oikeastaan en. Aika reipaskin sellainen. Ennemminkin yrittäjyydessä minulla on tällainen yhden naisen yritys, joka pärjää ihan hyvin, mutta olen todella talouden kierrepalloista riippuvainen. Jos ajatellaan vaikka koronakriisiä, silloin minultahan meni kaikki työt alta, jonka takia kyllä mä jouduin niissä. Mulla on tavallaan yrityksen rahat ja mulla on mun omat rahat ja erityisesti siellä yrityksen rahoissa ja niissä yrityksen sijoituksissa. Mulla on siellä sellaisia elementtejä, jotka. Tai siis korkosijoituksia, jotka tuovat riskitasoa alas ja tuovat myös mielenrauhaa sekä helpotusta sellaisiin tilanteisiin, kun jotain tapahtuu. Että kyllä se oli keväällä, kun niitä tullipelkoja, mihin Henna tuossa viittasi, oli, niin oli ihan mukavaa omistaa korkosijoituksia siinä kohtaa. Ennemminkin se yrittäjyys tuo mun mielestä henkilökohtaisesti mulle tarvetta semmoiseen tasaisuuteen.

Kalle Ainala
12:00 - 12:33

Joo, meillä on linjoilla varmasti paljon ihmisiä, joista osa on sijoittamista tavallaan uran alkutaipaleella ja sitten on kokeneitakin sijoittajia. Varmasti kuulolla. Useinhan se sijoittaminen lähtee siitä liikkeelle, että aletaan omaa varallisuutta kerryttämään, mutta jos mietitään askel eteenpäin ja pohditaan sitten jälkipolville säästämistä ja mahdollisesti varallisuuden siirtämistä, niin mikä sinun mielestäsi? Minkälainen rooli sillä on nyky-yhteiskunnassa? Huomioidaanko säästäminen? Puhutaanko siitä jo nuoresta asti?

Merja Mähkä
12:34 - 14:33

Kun siitä puhutaan todella paljon? Ja eilenhän tuli uusia lukuja siitä, että 0-15-vuotiaiden sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin on kasvanut 62 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja vanhemmat ovat hyvin tietoisia siitä, että on mahdollista sijoittaa lapsille. Monet ovat huolissaan siitä, miten eläkkeiden käy ja minkälaisia eläkkeitä me tulemme saamaan. Varmasti jonkinlaisia, mutta mihin ne riittää ja. Musta tuntuu, että vanhemmat haluavat yhä enemmän sijoittaa lapsille. Ja onhan meillä jopa ihan tämmöisiä poliittisia aloitteita sen vauhdittamiseksi, että lapset sijoittaisivat enemmän. On ehdotettu lapsille osakesäästötiliä ja näin. Ja kyllä mä näen, että se on ihan hirveän tärkeää. Mä haluaisin, että se ei olisi musta. Olisi kiva, että asiat menisivät niin, että kaikki voisivat luottaa siihen, että eläkepäivillä äidillä on leppoisaa ja rauhallista. Pitkän työuran jälkeen voi ne rauhassa viettää, mutta valitettavasti. Niihin varautuminen kannattaa aloittaa alusta, ja sehän on kaikkein helpointa, jos aloittaa silloin. Silloin lapsena minulle on itselleni säästetty, kun olin pieni, ja se on ollut ylipäänsä koko elämässäni sellainen asia, että se on tehnyt kaiken ihan superpaljon helpommaksi. Että pystyin ostamaan asunnon nuorena ja pääsin tavallaan sellaiseen asuntohissiin, mistä nykypäivänä Helsingissä asuvat nuoret ei ole.

Kalle Ainala
14:34 - 14:58

Joo, mainitsit, että vanhemmat säästävät lapsille ja se on varmasti lisääntynyt huomattavasti tuossakin tilastossa, johon viittasin. Se siinä näkyy. Mutta. Olisiko jotain käytännön vinkkiä? Siellä on ehkä nuoria äitejä ja isiä linjoillakin kuulemassa, että missä vaiheessa on hyvä aloittaa. Vai onko se edelleen yhteiskunnassa tabu, ettei rahasta puhuta? Vai onko sillä ikärajaa olemassa vai kannattaako aloittaa mahdollisimman nuorena? Mitä ajattelet?

Merja Mähkä
14:58 - 16:00

Ei se minun mielestäni ole enää mikään tabu, mutta voi olla, että elän jossain semmoisessa kuplassa, sillä siitä minun mielestäni puhutaan tosi paljon. Hesari kirjoittaa siitä. Siihen, että voi. Rahastoäiti on ehtinyt toipua synnytyksestä niin toivottavasti, että voi rahastot lähteä pistämään rullaamaan ja kuukausisäästämään. Juuri laskin sellaista näiden eilisten tilastojen innostamana, että jos sijoittaa, muistaakseni 20 euroa kuussa lapselle 18 vuotta ja sitten odottaa 27 vuotta eikä tee mitään, niin lapsi on 45-vuotiaana Suomen rikkaimman pörssirikkaamman kymmenen prosentin joukossa. Se ei kauheasti tarvitse muuta kuin aikaa ja sen kaksikymppiä kuussa.

Kalle Ainala
16:01 - 16:11

Olin kysymässä, mitä vinkkejä lapselle säästämiseen, mutta siinähän se nyt jo tulikin, että miten miljonääriksi päästään. Mainitsit rahastot tuossa. Se on hyvä tapa aloittaa lapselle säästämisessä.

Merja Mähkä
16:12 - 16:40

Joo, mun omilla lapsilla on. Tai siis mun esikoisellani on osakkeita, koska ajattelin, että se on hyvä idea. Ja sitten tulin siihen tulokseen, että tämä ei ole hyvä idea. Että mä en koskaan tutkinut niitä esikoisen yhtiöitä tarpeeksi, ostin vaan kaikkea sellaista mitä mulla itselläni ei ole ja mistä ajattelin, että ne voisivat olla kivoja ja kiinnostavia, ja sitten ne ovat menneet tosi paljon huonommin kuin mun omat sijoitukset. Se on ihan kauheaa. Niin nuoremmalla on pelkästään rahastosijoituksia.

Kalle Ainala
16:40 - 16:52

Okei, mennään eteenpäin. Otetaan osakemarkkinakatsaus. Johan. Kertaatko vähän osakemarkkinoiden keskeisiä teemoja ja minkälaisia tekijöitä itse seuraat tällä hetkellä?

Johan Hamström
16:56 - 24:48

Joo, jos mietimme, mitä tässä viimeisen katsauksen tai edellisen luotaimen jälkeen on tapahtunut, niin osakemarkkinat ovat kyllä tuottaneet todella hyvin huolimatta siitä, mitä olemme nähneet, millaisia otsikoita olemme nähneet ja millaista epävarmuutta toimintaympäristössä on. Tämä Yhdysvaltain hallinnon poukkoileva politiikka on johtanut nykyiseen tilanteeseen. Niin nuo tuotot ovat kyllä tällä 6 kuukauden periodilla tosi vahvoja, ja ajurina ovat nämä yhdysvaltalaiset tekoälyyhtiöt, jotka ovat menneet hyvin voimakkaasti viimeisten kuukausien aikana. Jos mietitään Eurooppaa. Eurooppa oli alkuvuoden voittaja. Tässä viime aikoina on ollut vähän takkuisempaa, mutta Euroopan sisällä on kuitenkin erilaisia valopilkkuja. Teema ja teemana voidaan mainita esimerkiksi puolustus, teollisuus ja pankit, jotka ovat menneet todella vahvasti. Ja tähän linkittyy myös voimakkaasti tuo AI-teema. Mutta jos me mietitään vähän eteenpäin, meillä alkaa nyt muutaman viikon päästä tuloskausi, ja se tulee olemaan keskeisessä roolissa siihen, miten markkinat kehittyvät lyhyellä aikavälillä. Mitä siinä seurataan? Odotukset ovat ladattu todella, todella korkealle. Me tiedämme, että ne kasvavat, mutta pelkkä kasvu ei enää riitä tässä vaiheessa, vaan tarvitaan myös odotuksia parempaa kasvua. Ja jos me mietitään, mikä on ajanut näitä markkinoita tässä viimeisen muutaman vuoden aikana, niin se on kyllä tämä tekoälyteema ja nämä isot teknologiayhtiöt kilpailevat siitä, kuka tulee dominoimaan tätä markkinaa. Ja mikä näkyy tuosta keskimmäisestä kuvasta. Tällä hetkellä nuo isot teknologiayhtiöt investoivat noin 400 miljardia vuodessa tekoälyinfraan. Jos sitä vertaa vaikka Suomen bruttokansantuotteeseen eli BKT:hen, niin Suomen BKT on 300 miljardia ja se kertoo siitä mittaluokasta, mutta sijoittajan silmissä tai ainakin pessimistisen osakesalkun hoitajan silmissä tämä alkaa pikkuhiljaa näyttää tai saada hypemäisiä hypemäisiä piirteitä. Tämä homma, uskon siihen, että nämä tekoälysovellukset ajan mittaan tuovat tuottavuutta yrityksille ja parantavat niiden kykyä tehdä liiketoimintaa. Mutta markkinoilla odotukset ovat hyvinkin voimakkaasti siihen suuntaan, että tämä tulee tapahtumaan nopeasti ja nopealla aikataululla. Mutta jos me saamme tällaisia raportteja, kuten esimerkiksi Memen yliopiston tutkimus, jossa kysyttiin yrityksiltä, että miten suuri osa pilotointivaiheessa olevista tekoälysovelluksista sitten päätyy tuotantoon, niin se on hyvin, hyvin pieni osa tällä hetkellä. Firmat ovat varovaisia, firmat ovat varovaisia. Ne haluavat nähdä, että niistä saa bisneskeissin, joka on tuottava näistä investoinneista. Ennen kuin sitten ruvetaan toden teolla rullaamaan näitä ulos. Tämä tulee varmaan seuraamaan samanlaista kuviota kuin yleensä teknologiamurrokset, että ensin on se kova alkuinnostus. Kaikki ovat innoissaan, että nyt alkaa tapahtua ja meidän pitää olla tässä mukana. Me emme voi olla tästä poissa. Tulee isoja investointeja. Pörssiin listautuu yrityksiä todella kovalla valuaatiolla ja niin poispäin, mutta sitten jossain vaiheessa huomataan, että ehkä me mentiin odotuksissa liian nopeasti liian kauas tulevaisuuteen ja sitten tulee se checkpoint Charlie. Jossain vaiheessa homma hyytyy ja investointeja pistetään jäihin. Markkinoilla on paljon kapasiteettia. Sitten me nähdään näitä yritysruumiita ja hype poistuu. Mutta se kapasiteetti on kuitenkin luotu. Siellä on edelleen ja tulee edelleen olemaan firmoja, jotka tekevät näitä sovelluksia ja pikkuhiljaa ne tulevat yrityskäyttöön ja pikkuhiljaa me saamme sen tuottavuuden. Kun lähdetään uuteen nousuun, niin mielestäni olemme tällä hetkellä tässä hype-vaiheessa ja se voi tietenkin jatkua. Jatkuu vielä jonkun aikaa, mutta se on asia, mitä pitää ottaa huomioon, kun sijoittaa osakemarkkinoille. Missä me näemme sitten mielenkiintoisia paikkoja tällä hetkellä? Tähän tekoälyteemaan liittyy tietenkin se, että ohjelmistoyhtiöitä, jotka myyvät esimerkiksi softaa yrityksille, on hakattu voimakkaasti markkinoilla, koska uskotaan, että AI tulee syrjäyttämään niiden bisneksen. Toistaiseksi tällaisia. Toistaiseksi tällaista ei ole tapahtunut ja näen sen ehkä enemmänkin niin, että vaikka yritys SAP on vahva asema asiakkaiden kanssa, pystyy se itse hyödyntämään tekoälyä omassa bisneksessään. Sitten tuomaan niihin olemassaoleviin sovelluksiin lisäominaisuuksia. Ohjelmistoyhtiöt ovat sellaisia, joista me pidämme. Ollaan tässä kevään tai syksyn aikana osteltu niitä lisää. Sitten jos mietitään Eurooppaa, niin ei se ehkä olekaan niin synkkää. Kaikki ei ole niin synkkää kuin ehkä luullaan. Saksassa on tulossa isot infrainvestoinnit, elvytyspaketit ja puolustusteollisuuden menojen nostot, joten pikkuhiljaa nekin rupeavat tulemaan näkyviin. Nyt ollaan suunnitteluvaiheessa. Vielä ei olla nähty mitään. Yhtiöt kommentoivat, että ensi vuoden puolella nähdään näitä vaikutuksia, ja osakemarkkinoille tämä on tietenkin merkittävää. Tämä tarina oli iso silloin kun näistä ilmoitettiin keväällä, mutta sitten se on vähän hiipunut. Mutta nyt kun ruvetaan kohtapuolin näkemään sitä realiteettia, niin uskon, että tuohon teemaan palataan vielä tässä loppuvuonna, ensi vuoden alussa. Yksi markkina, mitä haluan vielä nostaa esille. Yhtenä hyvänä ideana ovat kyllä nämä kehittyvät markkinat. Kaikki tähdet ovat oikeassa asennossa. Valuaatio on hyvin alhaalla, ja ne ovat erittäin aliomistettuja markkinoita. Niistä ei ole välitetty viimeiseen kymmeneen vuoteen. Tuloskasvu on kovaa. Se on yksi parhaista tuloskasvuista niillä markkinoilla tällä hetkellä, ja ne ovat tuottomielessä olleet paras markkina. Niin se tietenkin houkuttelee muita sijoittajia, houkuttelee rahaa, virtaa sellaisiin markkinoihin missä volyymit ovat ohuet ja ei ole paljon omistusta, niin se ruokkii sitä entisestään. Nuo ovat kolme asiaa, jotka nostaisin esille, kun mietin tässä erottuvaa seuraavaa 6 kuukautta.

Kalle Ainala
24:49 - 24:58

Tartun tuohon kehittyvien markkinoiden osakkeisiin, siihen sijoittamiseen, mihin sinä itse tällä hetkellä sijoitat, kun sijoitat kehittyville osakemarkkinoille.

Johan Hamström
24:59 - 25:33

Laajasti eri markkinoille. Eli me teemme kehittyvien maiden rahastoon sellaisen, että valitsemme sinne paikallisia superosaajia, jotka ovat paikan päällä ja joilla on pitkä kokemus ja hyvä historiallinen tuotto-odotus erilaisista sykleistä.

Kalle Ainala
25:34 - 25:53

Niinhän se on. Se on muuten mennyt myös erinomaisen hyvin, että tämmöinen asia tässä mainittakoon. Otetaan katsaus korkomarkkinoille. Mikko, kertaatko vähän korkomarkkinoiden tapahtumia ja minkälaisia tekijöitä sinä siellä seuraat?

Johan Hamström
25:54 - 25:59

Kiitos! Ajattelin tosiaan kertoa.

Mikko Rautiainen
26:00 - 33:32

Mitä korkomarkkinoilla on tapahtunut viime aikoina? Missä tilassa ollaan nyt? Ja ehkä vähän siitä, mitä me ajatellaan tulevasta? Mutta jos katsotaan vaikka viittä edellistä vuotta, niin paljon asioita on ehtinyt tapahtua. Me lähdettiin liikkeelle. Me olimme ultrakevyen rahapolitiikan tilassa ja korot olivat nollassa. Euriborit olivat negatiivisia. Korkosijoittajan elämä oli aika kurjaa ja tylsää. No sitten tapahtui paljon asioita, kuten Henna tuossa luetteli. Pandemia tuli, joka aiheutti sen, että taloudet hetkeksi sulkeutuivat. Sitten rahapolitiikka muuttui vielä kevyemmäksi, vielä elvyttävämmäksi. Finanssipolitiikka oli erittäin elvyttävää. Talouteen muodostui erinäköisiä ongelmakohtia, kuten pullonkauloja. Sen jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, energiamarkkina kriisiytyi ja sitten me nähtiin aikamoinen inflaatiosyöksy. Ja tämä oli sellaista aikaa, että korkosijoittajan näkökulmasta tuo oli vielä kurjempaa aikaa, koska korkomarkkinoilla on tällainen käsite kuin korkoriski ja sillä kuvataan sitä, mitä korkosijoituksille tapahtuu silloin kun korot liikkuvat. Ja se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun korot nousevat yhden prosentin verran, kuinka paljon nykyisten korkosijoitusten arvo muuttuu? Silloin niiden arvo laskee. Eli tuossa vaiheessa, kun pitkät korot nousivat vuoden 2022 aikana noin kolme prosenttia, niin siellä toteutuneet tuotot olivat silloin sellaiset miinus 20 %. No, siitäkin selvittiin ja tietysti tulos oli se, että nykyisin me ollaan päästy nauttimaan vähän korkeammasta juoksevasta tuotosta korkomarkkinoilla. Ja niin kuin meillä on tapana sanoa, jokainen päivä on korkopäivä. Ja nythän me nähdään, että nämä valtionlainat ovat sellaista kahta puolta, kolme prosenttia vuositasolla. Ja se korko juoksee sitten päivätasolla. Tässä on yksi sellainen teema, joka on hyvin ajankohtainen tällä hetkellä. Ja se on tuo Ranska. Ranskan valtionlainan korko. Ja kuvassa näkyy noiden korkojen erotus Saksan ja Ranskan. Ja se on vuosien varrella hiljalleen leventynyt, mutta se ei ole mitenkään dramaattisen iso tällä hetkellä huomioiden. Millaista uutisointia Ranskan valtiontalouden ongelmat ja Ranskan politiikan umpisolmu on saanut mediassa. Mutta tämä on aika iso huoli siinä mielessä, että Ranska on euroalueen suurin velkamarkkina, suurempi kuin Saksa, suurempi kuin Italia, maailman neljänneksi suurin velkamarkkina. Eli tavallaan, jos se lähtisi enemmän kriisiytymään, niin sitten olisi kuolinpaikka. No, missä me ollaan nyt? Tässä on kiinnostava indeksi nimeltään misery indeksi, eli hurjuus indeksi suomeksi, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömyysaste ja inflaatio on laskettu yhteen. Ja heti varmaan pystytään päättelemään se, että mitä korkeampi tämä on, sitä kurjemmin meillä menee. Ja tietysti, mitä matalampi se on tiettyyn pisteeseen asti, niin sitä parempi. Mutta tietysti me emme halua, että inflaatio painuu liian alhaiseksi eikä työttömyysastekaan voi ihan nollaan mennä. Siinä tulee tietyt lainalaisuudet vastaan sitten. Mutta tämän perusteella rahapolitiikka on suht hyvin onnistunut. Suht hyvin onnistunut viime aikoina, eli inflaatio on painunut kahteen prosenttiin, mikä on tavoitetaso ja työttömyysaste on kuudessa prosentissa. Hyvä huomioida, että tuolloin Y-akseli alkaa kuudesta. Eli tilanne on aika hyvä tällä hetkellä. Näyttää aika hyvältä tällä hetkellä. No, vähän mua huolestuttaa tuossa kuvassa, kun on tällainen hieman negatiivinen korkosijoittaja. Päinvastoin. Euroalueen koko historian aikana inflaatiotaso on ollut selkeästi alle kahden prosentin tavoitteen. Keskimäärin se on muistaakseni 1,7 % pohjainflaatio koko historian ajalta. Ja jos tuo viime vuosien piikki otetaan pois, niin se on vielä huomattavasti alempi. Eli tästä päästään nykytilanteeseen ja rahapolitiikan nykytilanteeseen. Eli nythän meillä on ohjauskorko 2%, mihin Euribor-korotkin linkkautuvat hyvin kiinteästi. EKP nosti korot miinuksen puolesta prosentista melko nopealla tahdilla neljään prosenttiin, ja nyt sitä on vähitellen laskettu kahteen prosenttiin. Ja äskeinen kuva näytti, että tilanne on aika hyvä, että ollaan aika lailla tavoitteessa. No sitten peilasin sitä, että historia inflaation suhteen ei ole kovin vakuuttavaa, joten ehkä sitäkin kannattaisi vähän miettiä, että ollaanko me nyt rahapolitiikassa siinä tilassa, että se kannattaa jättää sinne. Viesti on tuntunut olevan keskuspankin suunnalta viime aikoina, ja viikko takaperin Ylen A-studiossa oli hyvä keskustelu, missä Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Ronkainen linjasi kutakuinkin seuraavasti: tyydytäänkö me näin matalaan talouskasvuun? Että tarvitsisiko Euroopan euroalueen rahapolitiikka vähän jotain laajempia strategisia tavoitteita? Se oli mielestäni erittäin hyvin sanottu, koska näkökulmastani inflaatiota pitäisi käsitellä eri tavalla. Hintavakauden mandaatti on loppujen lopuksi aika kapea. Fedillähän se on. Yhdysvaltain keskuspankilla se on hintavakauden lisäksi myös täystyöllisyys ja viikko sitten EKP julkaisi omat ennusteensa. Talouden odotetaan euroalueella kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana prosentin ja puolentoista prosentin välillä, ja inflaatio on alle tavoitteen. Joten esitän kysymyksen, että miksi rahapolitiikka on edelleen näin kireää, jos sen tavoite on alle saavutetun ja talouskasvu on matalaa. Miksi me tyydymme näin vähäiseen talouskasvuun? Ja meidän näkemyksemme on se, että rahapolitiikka tulee vielä kevenemään jonkin verran. Johtuen tästä talouskasvuympäristöstä, joka ei todellakaan puske inflaatiota korkeammalle, vaan todennäköisemmin alemmas. Tähän on hyvä päättää negatiivisen korkosijoittajan puheenvuoro.

Kalle Ainala
33:33 - 33:37

Jos korkoja lasketaan. Eikö me voida ajatella, että sehän on ihan hyvä asia? Sitten taas riskimarkkinoille.

Mikko Rautiainen
33:39 - 33:58

Se on varmasti tai todennäköisesti näin. Sehän on hyvä tietysti Suomen asuntovelallisille ja hyvä myös varmaan tulevalle talouskasvulle. Oma tuntuma on jotenkin, että tämä euroalue ei kestä näin korkeaa korkotasoa. Se on valitettavasti näin.

Kalle Ainala
33:58 - 35:43

Joo hyvä kiitos, kiitos alustuksista ja nyt siirrytään sitten keskusteluun ja lähdetään perkaamaan niitä kysymyksiä, joita olemme saaneet etukäteen ennen itse webinaaria ja joita on saatu myös tässä. Tässä webinaarin aikana pyritään vastaamaan näihin. Aloitetaan keskustelulla sijoittamisesta tässä epävarmassa ympäristössä. Eli jos nyt mietin näitä ennakkokysymyksiä, joita me ollaan saatu, niin kaksi oikeastaan pääteemaa on tämä sijoittaminen, epävarmuus ympäristössä ja korjausliikkeeltä suojautuminen. Sinänsä meidän kahden pessimistisen salkunhoitajan näkökulmasta. Puheenvuorot tai alustukset sopivat siihen teemaan, mutta selvästi se on hieman keskeneräinen. Ammattisijoittajan ajatuksissa tunnistetaan, että nyt ympäristö on epävarma ja myös sijoittajat ajattelevat näin. Tämä on hyvä aihe keskusteltavaksi. Koska meillä on käsillä kauppasota. Meillä on myös oikeita sotia. Osakkeiden arvostustasot varsinkin Yhdysvalloissa ovat nousseet ennätyksellisen korkealle. Monen valtion osalta julkistalouden kestävyyttä kyseenalaistetaan. Toisaalta kuitenkin talouskasvu on ollut melko vahvaa. Ennusteet ensi vuodelle ovat kuitenkin kohtalaisen hyvät. Yritysten tuloskasvu. No johan odottaa haukkana muutaman viikon kuluttua miltä näyttää. Tämä alkoi syksyllä, mutta varsinkin Yhdysvalloissa tuloskasvu on ollut todella vahvaa tietyillä sektoreilla, ja rahapolitiikka on siis elvyttävää. Mutta meillä on siis epävarmuutta eikä osaa sanoa, onko se positiivista vai negatiivista, mutta epävarmuutta on. Mutta aloitetaan. Aloitetaan Merja. Merja, kysymys sinulle: miten sinä tulkitset tätä markkinaympäristöä ja miten itse hajautat sijoituksiasi tässä vallitsevassa ympäristössä?

Merja Mähkä
35:44 - 37:38

Hajautan aina todella paljon. Minulla on salkkuni suurin sijoitus. Taitaa olla enää 8 % siitä salkun kokonaisuudesta, mikä on aika pieni osuus, ja sen jälkeen kaikki on vielä paljon pienempää. Olen hajauttanut tosi laajasti rahastoihin ja osakkeisiin. Rahastoissa mulla on noin puolet mun kaikista osakesijoituksista ja sitten mulla on myös korkosijoituksia. Koko salkusta on 10 %, ja sitten on vähän metsää ja. No, pari asuntoa se on. Ei se. Se on ihan ok. Mä olen sijoittanut aktiivisesti sellaisen 12–13 vuotta ja. Tuntuu siltä, että maailmassa tulee koko ajan sellaisia tapahtumia, joita ei ehkä voinut kuvitellakaan. Toisaalta se on vähän talouden luonnekin, että sieltä tulee aina uusia yllätyksiä. Tulee koronan tyyppistä kriisiä. Se ei olisi ehkä saanut olla meille yllätys, että Venäjä lähtee hyökkäilemään. Mutta on myös. Yllätyksiä voi tulla.

Kalle Ainala
37:39 - 37:51

Mainitsit, että sinulla on rahastoja merkittävänäkin osana tämänhetkisistä sijoituksista. Mitä etuja rahastosijoittamisessa on mielestäni suoriin osakesijoituksiin verrattuna.

Merja Mähkä
37:52 - 38:45

Ajansäästö on minulle merkittävää. Osakesijoittaminen on tosi kiva ja kiinnostava harrastus. Jos on aikaa, mielenkiintoa ja taitoa tutkia niitä yhtiöitä ja sitten toteaa, että mua ei oikeasti kauheasti kiinnosta lukea näiden yhtiöiden osavuosikatsauksia, niin sitten ei kannata sijoittaa osakkeisiin. Ei siinä käy hyvin, jos niihin ei perehdy. Sitten kannattaa sijoittaa rahastoihin. Mun omista sijoituksista parhaana vuonna on ollut rahastoja, että musta se on toiminut hyvin. Pidän osakesijoittamista omana harrastuksenani siinä rinnalla. Ja sitten tavallaan mun salkun ydin on nykyisin rahastojen ympärillä.

Kalle Ainala
38:46 - 39:00

Joo sä Henna kävit suomalaista kuluttajaa tuossa tuossa vähän läpi ja suomalaisten ei oikein kuulla tällä hetkellä, miten suomalaiset suhtautuvat säästämiseen ja sijoittamiseen.

Henna Mikkonen
39:02 - 40:38

No tällä hetkellä todellakin säästetään, eikä pistetä hirveästi kulutukseen niitä rahoja, mitä saadaan. Tänä aamuna saatiin tuoreet tilastot kotitalouksien säästämisasteesta, ja ne nousivat, jos unohdetaan korona-aika. Se oli sellaista aikaa, jolloin säästämisaste hyppäsi ennätyksellisen korkealle. Ei päästy kuluttamaan. Se oli vähän niin kuin oma juttunsa. Tyypillistä henkilölle. Kun on epävarmat ajat taloudessa, niin säästämisaste nousee. Se on sellainen varovaisuuden merkki. Tänä aamuna saatiin tuoreet tilastot ja jos unohdetaan se korona-aika, niin kotitalouksien säästämisaste on tällä hetkellä korkeammalla kuin koskaan tämän tilaston historian aikana, mikä on muistaakseni vuodesta 1998. Eli kyllä kotitaloudet säästävät, mutta motivaatio tällä hetkellä ei ole niinkään rohkea ja innostava, vaan enemmänkin ollaan. Ollaan epävarmoja tulevaisuudesta, työttömyys pelottaa ja sen takia laitetaan säästöön, mikä totta kai on ihan positiivinen asia monelle kotitaloudelle. Kuten sanoin, kansantalouden kannalta se voisi olla ihan positiivinen juttu, että siitä vähän alkaisi virrata myös kulutukseen. Mutta lyhyellä tähtäimellä tällä hetkellä säästetään. Ehkä motivaatiot ovat vähän negatiivisia, mutta jos miettii pitkän tähtäimen kuvaa, on vähän nämä samat tilastot, joihin viittasi jo Merja, joiden saimme tuossa pari päivää sitten, niin kyllähän tämä suomalaisten säästäminen ja sijoittaminen on lisääntynyt isossa kuvassa tosi ilahduttavasti. Eli tällä hetkellä suomalaisista sijoittaa olikohan 36,7 tai jotain prosenttia rahastoihin tai osakkeisiin, kun tämä luku vielä 10 vuotta sitten oli 25. Ja yleensähän tällaiset muutokset tapahtuvat tosi hitaasti, mutta tämä on ollut kyllä tosi iso ja positiivinen muutos, että kyllä suomalaiset ovat hiljalleen oppineet säästämään ja sijoittamaan.

Kalle Ainala
40:38 - 40:49

Joo, mites asunnot? Miltä nyt asuntojen hintakehitys näyttää ja mikä on sun arvio tulevaisuudesta?

Henna Mikkonen
40:50 - 42:52

No tämänkin voisi ehkä jo, jos saa vähän jaaritella, niin katsoa sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä, kun korot lähtivät nousemaan ja inflaatio kasvoi, se aiheutti suuren shokin asuntomarkkinoille. Ihmiset eivät uskaltaneet ostaa asuntoja, asuntojen hinnat lähtivät laskuun ja asuntojen hinnat ovat nyt edelleen noin 10 % koko maan tasolla. Noin 10 % laskeneet niistä huipuistaan, mutta juuri nyt markkinat ovat elpymässä. Siellä asuntomarkkinoilla nähdään sellaista pientä piristymistä. Asuntokauppa on itse asiassa ollut jo reilu puoli vuotta kasvussa. Ei nyt missään hirveällä innolla kauppoja käydä, mutta kuitenkin vilkkaammin kuin vuotta aikaisemmin. Eli kauppa on jo piristynyt, mutta asuntojen hinnat eivät ole vielä oikein lähteneet nousuun. Se on tullut vähän hitaammin. Se on aika tyypillistä, että ensin viriää kauppa ja sitten nousee hinnat, mutta tämä kytkös on ollut nyt vähän normaalia hitaampi. Itse odotan, että tänä vuonna asuntojen hinnat ovat vielä aika lailla siinä nollakasvussa tai nollatuotossa, mutta ensi vuonna uskallan olla positiivinen. Joku positiivinenkin tällainen odottaa, että ehkä pari kolme prosenttia voisi asuntojen hinnat keskimäärin nousta Suomessa. Mutta ehkä oleellisempi juttu, mitä tulee asuntoihin, on se, että ne ovat iso osa suomalaisten varallisuutta. Todellakin, noin kaksi kolmasosaa suomalaisten varallisuudesta on kiinni seinissä. Ja joskus vielä muistan, kun tulin alalle 20-25 vuotta sitten. Apua, miten nämä vuodet vierivät! Kohta 30 vuotta sitten. Silloin oli vielä sellainen ajatus, että asunto on hyvä ja varma eläketurva. Tätähän ajatusta on nyt haastettu jo pitkään. Meillä on Suomessa alueita, joissa asuntojen hinnat eivät ole nousseet, jopa laskeneet. Nyt lyhyellä tähtäimellä jopa kasvukeskuksissa hinnat laskevat. Hinnat laskivat. Nämä viime vuodet ovat osoittaneet, että ehkä se ei nyt olekaan se ihan takuuvarma ja pomminvarma eläkepaikkaraha kuitenkaan.

Kalle Ainala
42:53 - 43:06

Hannu täällä linjoilla kysyy, onko tapahtunut muutosta siinä, että ihmiset eivät enää osta asuntoja. Hän toteaa, että nyt korot ovat kuitenkin laskeneet. Inflaatio ei ole juurikaan laskenut. Minkä takia asuntoja ei osteta edes lasketuilla hinnoilla?

Henna Mikkonen
43:06 - 44:13

No kyllä niitä jonkun verran ostetaan. Sanoin jo, että kauppa on piristynyt. Ne hinnat eivät ole ehkä vielä nousseet, osittain sen takia, että tarjontaa on tällä hetkellä tosi paljon. Eli Suomessa rakennettiin muutama vuosi sitten todella paljon uusia asuntoja, jotka vielä odottavat ostajiaan. Eli luulen, että se on sellainen yksi tulppa, joka ensin pitää lähteä liikkeelle, ennen kuin hinnat lähtevät selvempään nousuun. Yksi teema, joka tähän ehkä vähän liittyy, on se, että viime vuosina on myös puhuttu paljon. Että onko niin, että nuoret tai ihmiset yleensäkään eivät enää halua omistaa asuntoa. Tästähän meillä ei ole mitään varmaa tietoa, mutta vähän kaivelin ja törmäsin tällaisiin mielenkiintoisiin tilastoihin. Esimerkiksi Nuorisobarometri on tällainen barometri, joka on tehty nuorille. Olikohan se 80-luvulta lähtien? Siellä kysytään myös, kuinka tärkeää sinulle on omistaa asunto? Ei siellä mitään suurta trendiä näy, että nuoret eivät enää haluaisi omistaa asuntoa. Jotenkin ajattelen, että nuoret edelleen haluavat omistaa asunnon. Tällä hetkellä sitä ei ehkä uskalleta tehdä. Voi olla, että kasvukeskuksissa hinnat ovat edelleen aika korkeat ja niin edespäin, mutta en usko, että olisi hirveän iso trendi, ettei enää haluttaisi omistaa asuntoa.

Kalle Ainala
44:15 - 44:49

Tämä tästä. Osakemarkkinoilla tuloskasvu on ollut vahvaa. Varsinkin Yhdysvalloissa osakekurssit ovat nousseet. Tässä mainittiin myös korkeista valuaatioista, erityisesti tietyissä tekoälyyhtiöissä, ja siellä markkina-arvot ovat kohonneet 10 suurimman yhtiön osalta. Yhtiö muodostaa jo 40 % USA:n osakeindeksistä. Uskotko sä Juhani, että täällä kurssinousu voi edelleenkin jatkua? Sä puhuit niistä mahdollisuuksista tuossa jo hetki sitten. Mutta mitkä näet lyhyellä aikavälillä keskeisiksi epävarmuustekijöiksi osakesijoittajan näkökulmasta.

Johan Hamström
44:50 - 46:06

Kurssinousu voi ehdottomasti jatkua. Se voi. Sitä kukaan ei tiedä. Mutta niin kauan kuin fiilis on hyvä, niin yleensä silloin myös kurssinousu jatkuu. Keskeiset epävarmuustekijät. No, sanoisin, että keskeisin epävarmuustekijä on se, miten näiden teknologiayhtiöiden kasvunäkymät muuttuvat. Nykyinen hinnoittelu perustuu siihen, että ne kasvavat todella voimakkaasti ja pienikin muutos tässä kasvuprosentissa voi sitten tehdä aikamoista tuhoa niissä kursseissa. Kun ruvetaan hinnoittelemaan uudestaan sitä kasvun kasvukäyrää, niin sanoisin, että se on lyhyellä aikavälillä keskeisin riski. Jos palataan siihen aikaisempaan kysymykseen, niin näen, että siinä on kolme asiaa, jotka ovat. Sä et tiedä mitä sä teet. Sä omistat sellaisia firmoja, jotka eivät pysty muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa ja sinä maksat niistä liian korkean hinnan. Ne ovat pitkällä aikavälillä keskeiset riskit. Lyhyellä aikavälillä markkinat heiluvat suuntaan ja toiseen. Mutta nuo ovat ne kolme asiaa, joihin pitää kiinnittää huomiota.

Kalle Ainala
46:07 - 46:27

Pysähdytään hetkeksi tähän. Maksoit liian korkean hinnan eli puhutaan osakkeiden arvostuksesta eli valuaatiosta. Kysyin Merjalta, miten sinä seuraat käytännössä, kun nyt tässä ammattisijoittaja puhuu osakkeiden arvostuksista ja onko se kallista vai halpaa? Ja ennen kuin näin, miten seuraat markkinoilla seuraavaksi niitä tekijöitä?

Merja Mähkä
46:28 - 46:35

Ilman muuta seuraan koko ajan aamusta iltaan Kauppalehteä ja CNBC:tä.

Kalle Ainala
46:35 - 46:36

Ja Seeking Alphan kautta.

Merja Mähkä
46:36 - 46:39

Minusta on tosi hauskaa seurata sitä. Anteeksi, en ymmärtänyt tuota.

Kalle Ainala
46:41 - 46:46

Hyvä näistä korjausliikkeistä suojautumisesta.

Merja Mähkä
46:46 - 46:47

Vielä, mutta ei ole pakko.

Kalle Ainala
46:49 - 46:49

Tämä on tämä.

Merja Mähkä
46:49 - 47:11

Harrastuspuoli tässä. Mutta voisin olla sijoittaja, vaikka en seuraisi. Ja se on mun mielestä tärkeää muistaa, että ihmisten ei tarvitse olla kiinnostuneita rahasta tai pörssistä, kunhan he ovat kiinnostuneita omasta itsestään, niin sitten sen sytytyslangan pitäisi syttyä, että todella voin sijoittaa. Sen voi tehdä myös tosi helposti.

Kalle Ainala
47:12 - 49:45

Joo, meillä oli useampi kysymys, minkälainen osakkeiden ja korkojen painotus tällä hetkellä kannattaa olla? Se tuli ennakkoon ja se tuli myöskin nyt täällä linjoja pitkin, että minkälainen allokaatio osakkeita, korkoja 50/50 vai mitä tämä on? Tämä on tärkeä teema. Olemme keskustelleet tästä aiheesta hieman aikaisemminkin ja uskon, että monet kuulijat haluavat mielellään kuulla siitä. Nyt tarkat prosentit, kuinka paljon laitetaan osakkeisiin ja kuinka paljon laitetaan korkoihin. Ilta oli valmis, mutta asiaan ei ole vielä päästy. Ei ole niin yksinkertaista, koska se riippuu nyt ihan siitä sijoittajan omasta riskinsietokyvystä ja/tai sijoitushorisontista. Eli ajatellaan käytännössä näin, että mitä pidempi sun sijoitushorisontti on ja mitä kovempi riskinottaja olet, sitä enemmän osakkeita voi olla vaikka 100 %. Jos sinulla on pitkä sijoitushorisontti, esimerkiksi viisi tai kymmenen vuotta, ja olet valmis ottamaan isoa riskiä, kaikki osakkeet eivät aiheuta ongelmia. Taas, jos olet riskinkarttaja, eli pelkäät menettäväsi pääomaa. Jos et pysty nukkumaan öitäsi hyvin, niin silloin osakepainon täytyy olla matala. Mikä sen pitäisi juuri tällä hetkellä olla? Se riippuu kysyjän omasta riskinsietokyvystä ja sijoitushorisontista. Korjausliikkeitä markkinoilla tapahtuu aina. Ne ovat hyvin tyypillisesti viiden ja kahdeksan prosentin korjausliikkeitä. Niitä tapahtuu usein per vuosi. Tänä vuonnakin nähtiin merkittävä korjausliike osakemarkkinoilla. Huhtikuun alussa, muutama päivä myöhemmin, koko liike oli korjattu. Näitä vastaavia liikkeitä on tapahtunut viime vuosina. Jos muistellaan Venäjän hyökkäyssotaa tai koronakriisiä, on koettu hyvin voimakkaita kymmenien prosenttien korjausliikkeitä. Eli jos siihen tilanteeseen tullaan liian suurella osakepainolla ja tuntee, että nyt täytyy lähteä osakepainoa keventämään, niin silloin osakkeita on ihan liikaa. Eli minkälainen osakepaino kannattaa olla? Se osakepaino pitää olla sellainen, että kussakin hetkessä pystyy nukkumaan yönsä ylitse eikä tarvitse lähteä hätiköimään sen osakepainon kanssa. Riskinsietokyvyn tunnistamisessa ja sen sijoitushorisontin määrittelemisessä auttavat pankin sijoitusneuvojat ja pankkiirit. Mutta kysyisin Merja sinulta, että miten sinä? Miten sinä painotat osake- ja korkosijoituksia?

Merja Mähkä
49:45 - 50:24

Minun sijoituksistani 10 % on korkosijoituksissa ja 90 % on osakesijoituksissa. Ja olen ajatellut sen niin, että se 10 % niissä korkosijoituksissa on tavallaan ne rahat, joita minä saattaisin tarvita tässä ja tässä. Seuraavan parin, kolmen tai neljän vuoden sisään. Ja myös sellainen varakassa, että jos jotain tosi isoa tapahtuu ja tarvitsen jostain reippaasti rahaa, niin saan niitä sieltä ja sitten se loppu voi olla osakkeissa.

Kalle Ainala
50:24 - 50:26

Olen kuitenkin pitkäjänteinen.

Merja Mähkä
50:26 - 51:21

Sijoittaja, joten kyllä minulla. Minä ajattelen, että minä käytän niitä rahoja sitten joskus eläkkeellä ja todennäköisesti jätän niitä myös lapsille, niin se on sellaista rahaa, jolla voi hyvin ottaa riskiä. Että semmoinen raha, mitä minä tiedän, että en nyt tarvitse kahteenkymmeneen vuoteen tai kymmeneen vuoteen, niin se on ihan joutilas olemaan siellä osakesijoituksissa, ja sen takia en pidä niin korkeaa korkopainoa kuin tässä iässä. Voisi jo ehkä ihmisellä olla, mutta en ajattele sitä. Tavallaan sitä koko salkun arvon heiluntaa, vaan sieltä sellainen tietty osa, joka on varattu elämiseen, ja sitten se loppuosa on sitä, millä voi sitten tehdä niitä kaukaisempia tulevaisuuden suunnitelmia.

Kalle Ainala
51:21 - 52:16

Tässähän se tuli. Tietysti tässä kysyttiin. Sama kysymys esitettiin moneen, moneen kertaan. Niin, tietysti on aina ikävää vastata kysymykseen kysymyksellä. Mutta jos menee peilin eteen ja katsoo sinne, ja kysyy itseltään, kumpaa pelkään enemmän, menetänkö varallisuutta vai tuottoja. Jos pelkäät menettäväsi voittoja, se tarkoittaa, että olet kova riskinottaja, ja jos pelkäät menettäväsi rahaa, olet riskiaversiivinen. Eli silloin painotat korkosijoituksia. Sieltä se sitten jostain löytyy. Mutta sitten oli Juhanille, kun yhdistelmärahastoissa voidaan tätä osake- ja korkopainoa aina muuttaa hieman allokaation näkemyksen mukaan suojautumiskeinona. Mutta miten meidän osakerahastoissa? Suojaudutaanko siellä kurssilaskulta jotenkin?

Johan Hamström
52:17 - 53:02

Vastaus on ei. Osakerahastot sijoittavat aina sataprosenttisesti osakkeisiin. Jos sijoittaa osakerahastoon, niin tietää, että saa sen niin sanotun osakemarkkinatuoton tai paremman, ja se on lähtökohta, mutta tietenkin osakerahaston sisällä. Mietitään, mietitään riskejä. Kuten sanoin, omistamme vain sellaista, mistä tiedämme, mitä se on. Me ymmärrämme sen bisneksen. Hyviä, laadukkaita yhtiöitä, jotka pystyvät kannattavasti kasvamaan ajan myötä kohtuullisella hinnalla, ja sitten hajautetaan tietenkin. Ei olla riippuvaisia yhdestä ajurista, kuten korkojen noususta tai öljyn hinnan laskusta ja niin poispäin. Salkku on hajautettu moniin eri yhtiöihin.

Kalle Ainala
53:03 - 53:10

Tuli kysymys tuolta, että miten maantieteellinen hajauttaminen kannattaa tehdä? Miten? Miten sinä siihen lähestyt?

Johan Hamström
53:11 - 53:49

No, se on haastavaa. Aasiassa on paljon teknologiayhtiöitä, Euroopassa ei niinkään. Niin, sen voi miettiä ehkä siltä kannalta, mutta ehkä jos enemmän. Ehkä sen toimialahajautuksen kautta sitten lähtisi sitä miettimään enemmän kuin sitä maantieteellistä hajautusta. Mutta esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla sillä on todella suuri merkitys. Siinä on niin iso maariski ja monessa länsimaassa alkaa myös olla maariskiä, kun mennään tästä eteenpäin.

Kalle Ainala
53:49 - 53:56

Joo, miten sä Merja suhtaudut sun osakesijoituksiin? Mietitkö sä maantieteellistä hajautusta ja jos kyllä, niin minkälainen hajautus sulla siellä on?

Merja Mähkä
53:57 - 54:32

Joo, mun osakesalkusta noin puolet on Yhdysvalloissa, mikä on aika perusallokaatio tai oppikirjamainen maantieteellinen hajautus. Yleensä sanotaan, että 10 % pitäisi olla kehittyvillä markkinoilla. Mulla on siellä vähemmän sijoituksia kuin oppikirjoissa, mutta ehkä mä inspiroiduin nyt sun painokkaasta puheenvuorosta. Hoidetaan tämä asia kohta kuntoon.

Kalle Ainala
54:34 - 55:04

Hyvä, kiitos Mikko tästä riskienhallinnasta. Puhuttiin tästä osakepainon säätelystä ja tietysti osakeriskiä voi hallita myymällä tai ostamalla niitä. Mutta miten eri korko-omaisuusluokat pärjäävät silloin, kun osakekurssit laskevat voimakkaasti, ja mietitään, että meillä on koko korkospektrumi? Mitä kaikkea on käytettävissä? Ja sitten lisäkysymyksenä, mitkä korkosijoitukset ovat mahdollisimman vähäriskisiä?

Mikko Rautiainen
55:06 - 56:09

Joo, eli mahdollisimman vähäriskisiä korkosijoituksia on. Valtionlainat, tyypillisesti euroalueen valtionlainat, ovat meitä lähimpänä tässä ja ne mielletään vähäriskisiksi, mutta eihän ne sitä todellisuudessa ole. Puhuin aiemmin siitä käsitteestä nimeltä korkoriski. Mitä pidempiä valtionlainoja on, sitä enemmän niiden arvot heiluvat, mutta niistä puuttuu ikään kuin se konkurssiriski, vaikka sekin nyt on euroalueen historian aikana jo nähty, että euromaa voi ikään kuin mennä nurin. Kreikan tapauksessa valtionlainat ovat hyvä, vähäriskinen omaisuuserä sinne. Varsinkin jos miettii omia sijoituksiaan salkkusalkkumielessä, niin se tuo salkun kokonaisriskitasoa mukavasti alas. Ja yleensä ne valtionlainojen korot laskevat silloin, kun osakemarkkinoilla rytisee.

Henna Mikkonen
56:11 - 56:14

Talletus toki sitä ei ehkä lasketa sijoitukseksi, mutta.

Mikko Rautiainen
56:14 - 56:44

Kyllä minä vähän haluaisin hypätä tässä kollegan tontille, kun kysymys kuuluu, että riskejä Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla on. Muistanko oikein? Joku tällainen kysymys tuli ja halusin nostaa esille tällaisen riskin. Siellähän korkomarkkina on riski. Me nähtiin se. Miten sä sanoit, että kiitos jenkkien korkomarkkinoille? En tiedä mitä olisi.

Merja Mähkä
56:44 - 56:45

Tappio sijoittajille.

Mikko Rautiainen
56:45 - 57:16

Niin mitä olisi tapahtunut Yhdysvaltojen taloudessa osakemarkkinoilla, jos ei siellä silloin tullimaksuista ilmoittamisen jälkeen korkomarkkinoilla olisi oireillut niin pahasti, että presidentti otti vähän taka-askeleita, ja se sitten käänsi osakemarkkinakehityksenkin. Mutta Yhdysvalloissa taloudenpito on sen verran leväperäistä tällä hetkellä, ja se tietysti herättää kysymyksiä tai puuttuu keskuspankin itsenäisyyteen, joten siellä on tällaisia seikkoja, joita kannattaa mahdollisesti seurata.

Kalle Ainala
57:17 - 57:58

Se toimi hyvänä aasinsiltana meidän seuraavaan aiheeseen, joka on siis kulta, ja puhuit. Puhutaan siitä hyödykkeestä. Ja puhuit tästä Yhdysvaltain valtionvelasta, ja se on. Se on jo korkealla. Mutta mitä? Minkä takia kullan hinta on noussut niin kovaa?

Henna Mikkonen
58:00 - 58:35

Siellä on luultavasti useita syitä taustalla. Yksi on tämä päivän sana eli epävarmuus. Kultaahan pidetään tyypillisesti turvasatamasijoituksena, ja silloin kun on epävarmat ajat, kulta usein hyötyy siitä. Nythän jos koskaan meillä on tätä epävarmuutta monessa muodossa, myös vähän uudessa muodossa. Esimerkiksi juuri tässä, että kuinka luotettava taho Tavataho on. USA:ssa mietitään, mitä käy dollarille ja niin edespäin. Aika paljon on käsitykseni mukaan myös kultaa ostettu keskuspankkien toimesta. En ole varma.

Kalle Ainala
58:35 - 58:37

Ja taitaa olla Trump se motiivi.

Henna Mikkonen
58:37 - 58:55

No, Trump on aika monen tekijän motiivina tällä hetkellä ja yksi, mitä ainakin perinteisesti muistan. Muistan, että aina puhutaan, että kulta on inflaatiosuoja, ja ehkä Yhdysvalloissa nimenomaan puhuttiin jo siitä, että siellä on jonkin verran pelkoa, että tullit nostavat inflaatiota. Niin niin, yksi reaktio siihen on, että ostetaan kultaa sen sijaan. Nämä nyt ainakin äkkiseltään tulevat mieleen.

Kalle Ainala
58:57 - 59:22

Joo, hyvä juttu. Meillä alkaa nyt aika käydä vähiin, mutta otetaan yksi ihan nopea kierros. Tiiviit vastaukset. Jos minulla olisi nyt 10 000 euroa ylimääräistä, niin sijoittaisin sen. Ja tehdään niin, että aloitetaan nyt Merjasta.

Merja Mähkä
59:22 - 59:46

Tällä kertaa mä ajattelen mun omaa salkunkokonaisuutta ja palaan siihen, minkä mä sanoin äsken, että kehittyville markkinoille, mutta täydennän itseäni myös, että jos mä en olisi jo sijoittanut paljon, niin kehittyvät markkinat ei olisi mun ykkösbetti. Mutta tässä tilanteessa lähtisin hakemaan kehittyviltä markkinoilta lisätuottoa.

Kalle Ainala
59:46 - 59:52

Eli kaikki osakkeet osakkeisiin. Vai niin? No joo. Mikko.

Mikko Rautiainen
59:54 - 60:03

Tässä kävi ilmi, että valuaatio on korkea tällä hetkellä. Laittaisin lyhyen koron sijoituksiin odottamaan hyvää hetkeä hypätä osakemarkkinoille.

Kalle Ainala
60:03 - 60:04

Hyvä, kiitos Juhana!

Johan Hamström
60:04 - 60:08

Olen pitkäjänteinen sijoittaja. Sijoittaisin meidän tiimin hoitamiin osakerahastoihin.

Henna Mikkonen
60:09 - 60:13

Hyvä, pari remonttikohdetta kotona, mutta niiden päälle sijoituksiin osakkeisiin.

Kalle Ainala
60:13 - 60:14

Osakkeisiin.

Henna Mikkonen
60:14 - 60:15

Osakerahastoihin.

Kalle Ainala
60:15 - 61:13

Samalla linjalla. Me ollaan kuitenkin aika nuoria vielä kaikki tässä vaiheessa. Horisontti on pitkä ja näin saimme myös paljon kysymyksiä, joihin emme ehtineet vastaamaan tänään, valitettavasti. Näistä aiheista kannattaa sitten oman pankkiirin kanssa lähteä keskustelemaan, erityisesti oman riskiprofiilin tunnistamisen osalta. Niin, emme voineet syventyä kaikkiin henkilökohtaisiin kysymyksiin. Mutta tosiaan Säästöpankin sijoitusneuvojat ja pankkiirit auttavat näissä asioissa. Olkaa rohkeasti yhteydessä! Kiitos kaikille meidän asiantuntijoillemme, erityisesti sinulle, Merja! Kiitos vierailusta ja kiitos teille yleisölle, olitte tänään mukana. Tämä markkina-alueen katsaus on siis Säästöpankkiryhmän puolivuosittainen, ja tätä siis tarkastellaan. Palataan sitten taas näissä samoissa merkeissä puolen vuoden kuluttua. Oikein mukavaa torstai-illan jatkoa kaikille ja hyvää alkanutta syksyä! Kiitos!

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…