Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

Solar Foodsin tiedotustilaisuus

Julkaissut Inderes21.8.2024 klo 7.00
Solar Foods
Sijoittajatilaisuudet

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Laura Sinisalo
00:15 - 01:15

Tervetuloa Solar Foodsin tiedotustilaisuuteen! Solar Foods on tänään jakanut innostavia uutisia listautumisestaan, ja siksi olemme täällä tänään. Minun nimeni on Laura Sinisalo ja kanssani täällä on tänään Henrik Husman Nasdaqista sekä Solar Foods Oyj:n toimitusjohtaja Pasi Vainikka. Ohjelmassa ensimmäisenä puheenvuoron saa Henrik Husman, jonka jälkeen Pasi Vainikka kertoo yhtiöstä ja listautumisesta. Teillä, hyvä yleisö, on mahdollisuus esittää kysymyksiä lähetyksen aikana chatissa ja tilaisuuden loppupuolella. Otamme kysymyksiä teiltä ajan puitteissa. Ja tietysti täällä vastaamassa on itse Pasi Vainikka. Mutta pidemmittä puheitta, toivotan teidät vielä tervetulleeksi tähän lähetykseen ja annan puheenvuoron Henrik Husmanille, Nasdaq Helsingistä. Ole hyvä, Henrik.

Henrik Husman
01:15 - 17:49

Kiitos, kiitos ja huomenta kaikille minunkin puolesta, ja tervetuloa! Tervetuloa tähän tilaisuuteen pörssin puolesta! Tämä on ilo ja kunnia saada osallistua tällaiseen tilaisuuteen, eli yhtiön ilmoitukseen siitä, että se aikoo listautua pörssiin. Erityisen mukavaa tämä on tänä päivänä syystä, että meillä on yli vuoden tauko siitä, kun viimeksi Nasdaq Helsinkiin aidosti uusi yhtiö listautui. Eli siinä mielessä, ei ole päästy tätä herkkua vähään aikaan nauttimaan. Ja minä ajattelin tähän alkuun käydä läpi vähän meidän listautumismarkkinaa Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Taidan mennä vähän myös tuonne muualle Eurooppaan ja vähän myös Yhdysvaltojen puolelle. Miten listautumisia viime aikoina on ollut? Ja alkuun kuva, josta minä tykkään, näyttää melkein kuin yleisö. Niin, tätä minä tykkään näyttää ihan varmuuden vuoksi. Vaikka tänään ymmärrän, että yleisössä taitaa olla paljon osakesäästämiseen perehtyneitä tahoja, haluan varmuuden vuoksi selittää pörssin roolia tässä yhteiskunnassa: se on hyvin simppeli, mutta hyvin vakaa rooli tässä muuttuvassa maailmassa. Niin, pörssin rooli ei sinänsä ole muuttunut mihinkään oikeastaan moneen sataan vuoteen. Eli pyritään kanavoimaan pääomia tahoilta, joilla niitä löytyy. Toimijoille, joilla on parempaa käyttöä pääomille, kuten tuottaville työpaikoille, luoville investoinneille, jotka luovat talouskasvua ja auttavat myös pääoman luovuttajia eli sijoittajia vaurastumaan. Eli, näinkin yksinkertainen on edelleen se meidän perustehtävä. Ja tänään ollaan nimenomaan tämän tehtävän äärellä. Tässä Solar Foodsin IPO-tilaisuudessa hieman sitä. Tyypillisiä syitä yhtiöille listautua. Kohta varmaan kuulemme sitten Solar Foodsin ajurit ja päämotiivit hakeutua pörssiin, mutta tässä on semmoinen top kymppi yhtiöille yhtiöiden syitä listautua. Eli se ykkönen yleensä on tämä pääoma ja pääoman saatavuus. Kerätään rahaa näihin kasvuun ja investointeihin, mutta se ei ole todellakaan kaikki. Eli listautumalla yhtiö saa myös maksuvälineen mahdollisille yritysjärjestelyille. Yhtiö saa kanavan hakea lisäpääomaa listautumisen jälkeen jatkoinvestointeihin ja kasvuhankkeisiin. Sitten saadaan myös laajempi omistajakunta. Sillä voi olla omaa arvoa, mukaan lukien hallitustyöskentelyn monipuolistuminen. Listayhtiöt pystyvät houkuttelemaan hallituksiin monipuolisempaa porukkaa. Ehkä tämä voi herättää keskustelua, mutta väitän, että myös osaavampaa porukkaa. Ja sama pätee sitten myös henkilöstöpuolella. Eli listayhtiöillä on käytössään keinoja, joita listaamattomilla yhtiöillä ei ole, kannustaakseen myös henkilöstöä. Eli nyt puhun osakepohjaisista kannusteista. Sitten tämä yleisempi, vaikeampi mitattava asia, mutta se on laatuleima. Listayhtiöt tämän läpinäkyvyyden ja avoimuuden ansiosta, joka listautuvalla yhtiöllä väistämättä tulee, parantavat yhtiön aikaa. Monet listautuneet yhtiöt ovat todenneet, että se auttaa myös päivittäisessä liiketoiminnassa. Kun yhtiö on listattu, sen taloustiedot ovat saatavilla, ja näin ollen mahdollinen kumppani maailmalta käsin arvioi lähtökohdat paremmin kuin jos soitettaisiin vain Suomesta. Ja me olemme muuten Nasdaqissa listattu yhtiö. Ja sitten toki tämä exit-vaihtoehto. Varsinkin pääomasijoittajan taustalla olevilla yrityksillä, tätä ei ole syytä unohtaa. Meillä viime vuosina on ollut jopa lähes puolet. Puolet listautuneista yhtiöistä on ollut tavalla tai toisella pääomasijoittajan taustaisia. Ja tämä exit-vaihtoehto on ihan relevantti syy monille yhtiöille listautua. Hyvä. Sitten vähän viime vuosien kehitystä. Tämä koskee Suomen, Ruotsin ja Tanskan pörssitoimintaa, joita Nasdaq operoi täällä Pohjoismaissa ja Euroopassa viimeiset parikymmentä vuotta. Listautumisaktiviteetti. Muutama havainto tässä on. Värikoodeilla eriytetään Suomen, Ruotsin ja Tanskan markkinat sekä First North -markkina. Tästä päälistasta ja pari havaintoa. Näin on ollut syklistä aktiviteettia. Se, että pari vuotta on ollut hiljaisempaa, osoittaa, että tämä on ominaisuus, ei vika. Eli tämä toiminta on suhdanneherkkää. Ja näin se on aina ollut. Ja näin se on tälläkin hetkellä. Toinen havainto on ehkä se, että jos näette nuo värikoodit kunnolla, niin tuo vaalein väri siinä keskellä kuvastaa Ruotsin First North -markkinan kehitystä. Eli on selvästi ollut aktiivisin listautumismarkkina jo yli 10 vuotta. Mutta sitten ehkä kolmas ja viimeinen havainto on se, että Suomi on tuossa niin kuin Tanskaa edellä listautumisten määrässä, ja siitä voidaan olla iloisia. Tanska on kuitenkin monella mittarilla Suomen kokoinen talous ja maa hyvä. Mennään eteenpäin. Eli tässä ovat viimeiset viisi vuotta, ja sitten tuolla oikeassa yläkulmassa näette tämän vuoden toistaiseksi tapahtuneen kehityksen. Eli tästä ehkä nostaisin lähinnä sen, että tuossa keskellä kuvaa näette nuo luvut siitä, miten yhtiöt ovat listautumisen jälkeen keränneet lisää pääomia. Eli näette, että ne on systemaattisesti mukaan lukien tuo huippuvuosi vuonna 2021, niin näette, että tämä itse asiassa on kerännyt enemmän pääomia IPOihin verrattuna siinä vaiheessa, kun yhtiö on jo listautunut pörssiin. Ja tämä usein unohtuu sinänsä, varsinkin mediassa, että tämäkin on aika tärkeä rooli. Missä pörssi pystyy osaltaan yhtiöitä auttamaan. Hyvä! Sitten vähän tästä meidän kasvumarkkinasta täällä Pohjoismaissa. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että Euroopan mittakaavassa First North -markkina, jonne Scholar Fordson on listautumassa, on itse asiassa ollut viimeisen noin kymmenen vuoden aikana selvästi aktiivisin kasvuyhtiöiden listautumismarkkina Euroopan mittakaavassa. Ja tähän jos miettii Pohjoismaiden talouksien kokoa, niin tämä on aika aikamoinen suoritus. Eli kyllähän Keski-Euroopan taloudet ovat kertaluokkaa isompia kuin Pohjoismaat yhteensä. Että siinä mielessä me ollaan. Me ollaan tosi iloisia siitä, että tänne on syntynyt tämmöinen ekosysteemi, joka mahdollistaa myös pienempien alkuvaiheen yritysten listautumisen pörssiin. Hyvä, sitten lisää vertailua tässä on. Tässä on valittu joitakin eurooppalaisia pörssejä, ja jos mietitte, miksi juuri nämä. Niin, syy on se, että nämä ovat yleensä pörssejä, joita yhtiöt Pohjoismaissa harkitsevat vaihtoehtona. Helsinkiin, Ruotsiin tai Kööpenhaminaan listautumiselle. Tässäkin ehkä pointtina on, että tämä kattaa viimeiset 10 vuotta. Seuraavaksi nähdään viimeisen viiden vuoden tilastot, niin näette, että tuo Lontoo on vetänyt hyvin. Nyt Lontoo viime vuosina on aika rajusti pudonnut. Osittain varmaan liittyen Brexitiin, osittain ehkä muihin tekijöihin. Mutta Tukholma on siellä sitten kakkosena tässä vertailussa. Ja näin Suomessa kun ollaan, haluan korostaa, että vaikkapa Saksan Frankfurtin pörssiin verrattuna, meillä ei ole täällä Suomessa mitään hävettävää, kun katsotaan näiden listalle listautuneiden yhtiöiden määrää tämän viimeisen 10 vuoden aikana. Ja sama pätee oikeastaan viimeiseen viiteen vuoteen. Eli tässä ollaan sattumalta Frankfurtin kanssa tasoissa listayhtiöiden määrässä. Tässä näette tuon Lontoon putoamisen, eli tällä periodilla Tukholma on jo hyvin lähellä Lontoon määrää uusissa listayhtiöissä. Hyvä. Sitten vielä palataan Suomeen. Katsotaan päämarkkinoille listautumisia viimeisten 15 vuoden ajalta. Tässä ehkä muutama kommentti tähän. Eli ensinnäkin nuo mustat palkit tuolla alhaalla kuvastavat yhtiöitä, jotka ovat pörssistä poistuneet. Ja näitä ovat lähes poikkeuksetta. Nämä poistumiset ovat tapahtuneet iloisissa merkeissä, eli toisin sanoen yhtiöstä on tehty sen verran houkutteleva ostotarjous, että yrityksen omistajat ovat päättäneet myydä yrityksen. Näette, että on ollut yllättävänkin tasaista, sellaista neljä-viisi per vuosi. Aika ajoin tämä keskustelu nousee Suomessa, että onko markkina kasvussa vai ovatko kaikki yhtiöt poistumassa pörssistä. Eli se, että yhtiö on listautunut pörssiin, tarkoittaa sitä, että se on joka päivä kaupankäynnin kohteena. Tämä välillä johtaa siihen, että ulkopuolinen taho arvioi yhtiön olevan tietyissä tilanteissa arvokkaampi. Pörssin ulkopuolella omistajat päättävät, tartutaanko tarjoukseen vai ei. Ja tällaista kehitystä en osaa suuremmin moittia. Näette sitten myös tulijat. Tulijat pörssiin eli nettomuutos päälistalla on ollut positiivinen. No nyt tällä horisontilla saldo on täsmälleen nolla, eli meillä on ollut yhtä monta tulijaa kuin lähtijää Päämarkkinalle. Ja onko tämä hyvä vai huono saavutus, niin globaalissa mittakaavassa tämä on? Itse asiassa me olemme poikkeus melkein eurooppalaisten ja myös maailman pörssien joukossa. Vaikkapa Yhdysvalloissa, tällä periodilla listayhtiöitä on kymmeniä prosentteja vähemmän kappalemäärällä mitattuna kuin mitä oli vuonna 2007. Eli tälläkin mittarilla Helsinki on itse asiassa pitänyt aika hyvin pintansa. Niin, jos katsotaan listayhtiöiden määrää Suomessa verrattuna muihin maihin. Hyvä. Sitten vielä First North, joka on tämän päivän teeman kannalta tärkeämpi markkina. Eli todellakin, muutamasta First North -yhtiöstä on päästy tilanteeseen, jossa meillä on nyt vajaa viisikymmentä First North -yhtiötä täällä Helsingissä, ja tästä ollaan toki erittäin iloisia. Kuten jo todettua tuli. Hyvää! Sitten vähän tilastotietoa siitä, minkälaisia nämä ovat, nämä meidän tämänhetkiset 47 Nasdaq First North Growth Market -yhtiötä. Ensimmäinen havainto on ehkä tuo tuolla alakulmassa, eli tuolla oikealla alakulmassa. Tyypillisesti kun yhtiö listautuu Nasdaq First North Growth Marketille, sen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa, kuten tässä yhtiössä. Eli jos joku vielä. Jos jonkun mielikuva on vielä, että pörssiyhtiöt ovat aina jättimäisen suuria ja vakiintuneita yrityksiä, niin näin todellakaan ei ole. Eli kuvastaa sitä, että täällä on saatu luotua malli, jossa myös pienemmät alkuvaiheen yhtiöt voivat menestyksellisesti listautua pörssiin. Toinen havainto on ehkä tuo, että kyseessä on ihan merkittävä summa. Varsinkin kun edelleen puhutaan kasvuyhtiöistä, niin tuo reilu tai vajaa puolitoista miljardia euroa on kerätty listautumisannissa näihin yhtiöihin kasvupääomaa. Se on ihan merkittävä, jos verrataan muita rahoituslähteitä kasvuyhtiöille Suomessa. Siinä katsannossa ehkä voisi mainita, varsinkin kun edellinen aidosti uusi yhtiö, joka on listautunut Helsingin pörssiin, oli itse asiassa osuuskunta, joka listautui viime vuoden kesäkuussa. Niin sekin tuolla mainitaan, että meillä on pörssissä myös yksi osuuskuntamuotoinen yhtiö. Tämä on muuten ihan poikkeuksellista. Euroopasta ei löydy toista pörssiä, johon osuuskunta voisi listautua. Eli tämmöinen jossain määrin kuriositeetti tähän kanssa. Hyvä. Sitten siirrytään Yhdysvaltoihin eli tässä on vähän tuota Yhdysvaltain listautumistilastoa viimeiseltä kolmelta vuodelta, enkä ehkä mene sen enempää tähän, mutta toteanpahan vain, että samankaltainen kehitys, jota nähtiin Euroopassa ja myös Pohjoismaissa, joissa huippuvuosi 2021 oli aika raju pudotus listautumisaktiviteetissa, tapahtuu myös Yhdysvalloissa. Sielläkin on jo jonkin aikaa odotettu, että tämä aktiivinen aktiviteettitaso paranisi edelleen. Odotusta jatketaan. Mutta edelleen, tuo mitä tapahtui pari viikkoa sitten maanantaina, oli massiivista kurssiheiluntaa, ja tämän tyyppiset kehitykset voivat toki vaikuttaa. Ja tietenkin nämä ikivihreät, eli korkokehitys ja talouden näkymät laajemminkin, ovat tärkeitä. Sitten vielä tämänkaltaista tietoa pörssiltä. Ehkä yleisin kysymys, mitä minulle esitetään, on, että miten on noiden listautumisten laita; kuinka monta niitä on lähivuosina tai lähiaikoina tulossa? Niin, tämä on tämä. Ei pelkästään Suomessa, vaan vähän laajemminkin. Tämä on se kysymys, jota meiltä esitetään, ja se liittyy osittain tähän aiheeseen. Meille on luotu tämä IPO-indeksi. IPO-pulssi, joka pyrkii hyödyntämään kuutta parametria, jotka näette tässä, ennustaa noin puolen vuoden ajan listautumisaktiivisuutta. Ja tämä on toistaiseksi ainoastaan Yhdysvaltain markkinoilta olemassa oleva indeksi. Me ollaan lanseeraamassa tätä nyt syyskuun aikana myös täällä Euroopassa, ainakin alkuun Ruotsin datalla. Koska siellä on enemmän havaintopisteitä, on se helpompi tehdä Ruotsiin. Ja meidän arvion mukaan, siis tilastokavereiden arvion mukaan. Tuossa näkyy nuo kuusi tärkeintä parametriä, jotka vaikuttavat yritysten listautumisaktiivisuuteen, eli muun muassa korkokehityksen muutokset viimeisen vuoden aikana. Sitten kurssiheilunnassa, eli volatiliteetissa, muutos tapahtui samalla periodilla. Sitten markkinan tuotto viimeisen vuoden aikana ja sen jälkeen tämä arvostuskysymys. Eli mikä on S&P 500:ssa tuo valuaatio? Valuaatio valuaatioiden suunta? Jos tarkkoja ollaan. Ja sitten on vielä tämä sijoittajasentimentti, jota mitataan. Sijoittajien luottamuksella, luottamuksella siihen, ovatko kurssit seuraavan vuoden aikana nousussa vai laskussa. Ja kuudentena on sitten meidän oma data siitä, miten yhtiöt keskustelevat kanssamme aikeistaan listautua, joten näistä kuudesta tekijästä muodostuu tämä indeksi. Tämä on testattu aika tarkasti ja on todettu, että se ennustaa aika hyvin ainakin. Olen ennakoinut historiallisesti tulevaa listautumisaktiivisuutta, ja nyt indeksi sekä Yhdysvalloissa että Ruotsin datalla täällä Euroopassa indikoi, että listautumiset olisivat aktivoitumassa. Jää nähtäväksi, miten se toteutuu. Hyvä, sitten viimeinen slaidi, joka johdattaa meidät tähän päivän pääaiheeseen, eli Solar Foodsin aikeeseen listautua. Eli ajatuksena on, että saadaan lisänäkyvyyttä yhtiöille, joiden liiketoiminta täyttää vaatimukset. Vastuullisen vihreän liiketoiminnan kriteerit. Niin, Solar Foods on nyt ensimmäinen yhtiö Pohjoismaissa, joka hankki tämän laatuleiman listaamattomana yhtiönä. Nyt sitten Solar Foods Oyj on myös ensimmäinen yhtiö, joka tällä laatuleimalla listautuu pohjoismaisiin pörsseihin. Eli tähän halusin päättää tämän lyhyen katsauksen pörssin kuulumisiin.

Laura Sinisalo
17:51 - 17:59

Kiitos, Henrik! Kiitos! Seuraavaksi pyytäisin Solar Foods Oyj:n toimitusjohtajaa, Pasi Vainikkaa. Ole hyvä, Pasi!

Pasi Vainikka
18:07 - 43:59

Kiitos, Laura! Tervetuloa myös minun puolesta tähän tiedotustilaisuuteen! Ja kiitos mielenkiinnosta tätä tilaisuutta kohtaan ja erityisesti kiitos mielenkiinnosta Solar Foodsin listautumista kohtaan. Minä olen Pasi Vainikka, Solar Foodsin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Myös tässä esityksessä käyn läpi yrityksen motiiveja listautua. Kerron myös, missä yritys menee tällä hetkellä, ja jos en suorastaan valota, niin hieman vähintään raotan verhoa sen edestä, että mitkä ovat yrityksen jatkosuunnitelmat ja mistä tässä listautumisessakin on pohjimmiltaan kysymys. Yhtiö kertoi siis kahdeksan aikaan tänä aamuna, että se hakee osakkeensa ottamista kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq First North -listalle. Yhtiö operoi tällä hetkellä maailman ainoaa vetymenetelmällä toimivaa fermentaatiolaitosta, jossa tuotetaan ihmiskunnalle täysin uutta ruokaa käyttämällä sähköä, vetyä ja hiilidioksidia pääraaka-aineina. Yhtiö ei ole ainoastaan kaupallistanut, vaan on jo täysin kaupallistanut uudenlaisen elintarvikkeen perustuen tähän tuotantoteknologia-alustaan. Tällä perusteella voi sanoa, että yhtiö on tällä hetkellä ja sen henkilöstö maailman paras siinä, mitä se tekee, ja näin on tarkoitus olla jatkossakin. Tämä tarkoittaa sitä, että me haluamme kiihdyttää etenemistä, nopeuttaa innovaatiomme skaalausta ja listautuminen tukee tätä erinomaisesti. Meillä on tavoitteena globaalin kasvun strategian toteuttaminen, jossa voi ajatella, että siinä on kolme tällaista keihäänkärkeä. Yksi on tietysti teollisen toiminnan skaalaus. Lopulta tämän teknologian vaikuttavuuden ratkaisee se, kuinka teknologiaa skaalataan ja kuinka tuotantokapasiteettia syntyy maailmalle, joko meidän tai kumppaneiden taseeseen. Toisaalta me myös kehitämme voimakkaasti uusia tuotteita ja teemme tutkimusta sekä kehitystoimintaa, johon myös tullaan investoimaan voimakkaasti. Siitä myöhemmin lisää. Ja kolmas on sitten se, johon oikeastaan Henrik tuossa vähän jo viittasikin, että myös tähän strategiseen toimintaan liittyy se, että voidaan operoida myös yritysostoin, kun elintarviketuotannosta tulee voimakkaammin teknologiaa. Silloin voi ajatella, että astumme elintarvikealana siihen maailmaan, jossa toimivat tyypillisesti internet-pohjaiset yritykset. Ohjelmistoala on jo pitkään ollut sellainen, jossa vallitsevat "winner takes all" -teemat, joiden myötä syntyy klustereita ja niiden keskelle voimakkaita toimijoita. Voi olla, että elintarviketeollisuudessa myös täytyy valmistautua tämän tyyppiseen ja meillä on siihen hyvä kyky, koska me edustamme kuitenkin syvempää teknologiaa elintarviketuotannossa jotakin täysin uudenlaista. Toinen teema on sitten uskottavuus, oli sitten kyse meidän asiakkaista, tulevaisuuden rahoittajista tai laajasta yleisöstä siitä, että me pystymme toimimaan globaalisti ja skaalautumaan. Meillä on myös, koska kyseessä on tekninen listaus, emme tee osakeantia nyt tässä yhteydessä. Meillä on yhtiönä tällä hetkellä hyvä kassatilanne, jotta voimme toimia näin. Tästä lähtien liikkeelle ottaen seuraavia askelia. Noin kolmannes ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä tulee siitä, mitä syödään, jos Pariisin ilmastosopimuksesta pidetään todella kiinni. Se tarkoittaa myös, että jos noin kolmannes päästöistä tulee elintarvikejärjestelmästä ja noin kaksi kolmannesta energiajärjestelmästä, tilanne on tällä hetkellä valtaisa. Jos Pariisin ilmastosopimuksesta pidetään kiinni, nämä järjestelmät vaihtavat keskenään paikkaa muutaman vuosikymmenen kuluessa. Tämä tarkoittaa sitä, että se, mitä meillä on lautasella, tulee olemaan voimakkain ympäristöteko, johon yksilö voi vaikuttaa. Tämän tyyppisiä pohjavirtauksia voi ajatella, että ne ovat keskustelunaiheita Suomessa ja EU:n 'farm to fork' -strategiassa, ja mitä uusi komissio tulee keksimään. Ja sitten myös globaaleissa COP-neuvotteluissa. Meidän teknologiamme pystyy tuottamaan vain murto-osalla eläinperäistä ravintoa verrattuna esimerkiksi lihan päästöihin. Ja tähän isoon ongelmaan me tarjoamme ratkaisun. Yhtiöstämme lyhyesti: Tällä hetkellä meillä on ensimmäinen kaupallistettu tuote. Kyseessä on uusi elintarvike, jonka myynti ja markkinoille tulo on aina luvanvaraista riippumatta siitä, mihin maahan mennään. Meillä on ensimmäinen tuote jo markkinoilla. Kaksi vuotta sitten saimme Singaporessa ensimmäisen uuden elintarvikkeen myyntiluvan, ja siellä tuotteitamme on ollut tarjolla jo jonkin aikaa. Tämä on kuitenkin vasta alkua verrattuna siihen, mitä meillä on tulossa jatkossa, ja olemme myös maininneet, että uusia tuotanto-organismeja ja tuotteita on jo kehitteillä ja tulossa, ja tähän on tarkoitus investoida. Pohjimmiltaan olemme siis elintarvikeyhtiö, joka tuottaa raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle. Meidän lisäarvomme liittyy siihen, että vetyfermentaatio on alustateknologia, josta kerron myöhemmin, miten se toimii, ja se tarjoaa mahdollisuuden irrottaa elintarviketuotanto maankäytöstä. Tämä on se iso lahja yhteiskunnalle ja maailmalle, jonka Solar Foodsin teknologia voi tarjota. Skaalautuessaan se tuo strategisia etuja elintarviketeollisuudelle, kuten ruokaturvallisuutta, laadun tasaisuutta ja hintatasaisuutta riippumatta ympäristöolosuhteista. Liiketoimintamallinamme meillä on oikeastaan kaksi päätoimintalinjaa. Ensimmäinen on, että voimme yhdessä kumppaneiden kanssa tai ODIN Joint Venturesin kautta investoida tuotantokapasiteettia maailmalle. Lopulta kapasiteettia täytyy tietenkin olla jonkin taseessa. Toinen asia, jota haluaisin korostaa, on se, että pidemmällä aikavälillä yhtiö voi kääntyä kohti enemmän biologiayhtiötä, ottaen huomioon sen vaiheen, kun tuotantokapasiteettia on jo rakennettu maailmalla. Tässä yhteydessä korostuu liiketoimintamallin merkitys. Liiketoimintamallissa korostetaan uusien tuotteiden ja organismien skaalausta kaupalliseen mittakaavaan. Yhtiöstämme vähän lukuina: meitä on noin 50 henkeä. Tällä hetkellä meillä on kattava IP-suoja. Tässä kuvassa näkyy numerot. Tuo patenttiasia ehkä vielä korostaisi sen lisäksi osittain osittain jo voimakkaampaa IP:tä, joka on siis elintarvikeluvat eli ne tuotteet, joihin meillä on menetelmäpatentti tuottaa. Niin täytyy myös uudelleen hakea elintarvikelupaa, joka tuo sitten vain omalle tuotteelle luvan, ja siihen on myös vaikeampi kilpailijoiden tulla mukaan. Uusi elintarvikelupitus on melko pitkä prosessi. Prosessi vaatii rahaa ja erityisesti osaamista, josta muutama sana myöskin vielä myöhemmin. Me ollaan tehty aika laajamittaiset investoinnit Vantaan Vehkalaan. Meillä on toiminnassa jo tällainen. Ehkä teollisuudenalan mittakaavan huomioiden voisi ajatella, että se on demonstraatiolaitos. Siis oikea ensimmäinen laitos isossa mittakaavassa, joka todentaa teknologian skaalautuvuuden. Koska seuraavassa vaiheessa tuotantokapasiteettiin liittyvissä investoinneissa ei enää saa olla teknologista riskiä, se taklataan. Nyt me ollaan käytetty tähän mennessä yhtiön noin kuuden vuoden aikana 65 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan yhtiöön tähän asti tullessa meillä on ollut myös aika iso tuki. Yhtiö on yksi EU:n vetytalouden kärkihankkeista ja itse asiassa yksi. Ehkä vähän valitettavasti, mutta yksi niistä harvoista merkittävistä vetytalouden hankkeista, jotka on myös toteutunut ja on toiminnassa. Tämä kertoo siitä, että meidän henkilöstöllä on poikkeuksellinen suorituskyky toimittaa myös teknologiaa. Ja tämä tietysti liittyy siihen, että se oli ensimmäinen laatuaan, jossa oli tietysti sitten oma alkukitkansa. Ensimmäinen laitos tuottaa Vantaan Vehkalasta noin 160 tonnia vuodessa. Meidän Solein yksi soluproteiinituotetta, ja tämä on riittävä siihen, että me voidaan tehdä merkittäviä markkinalanseerauksia sitten globaalilla markkinalla ennen kuin päästään sitten ison mittakaavan tehtaan vaiheeseen. On aika kasvaa meidän analyysi liittyen listautumiseen ja yhtiön kasvuun. Jos laitetaan hieman syrjään. Proteiinimarkkinan kasvu on se, kuinka skaalata merkittävästi jotakin teollista tuotantotoimintaa. Yhtiö kuitenkin alun perin on aikaisen vaiheen pääomasijoitusrahoitus pohjainen. Nyt ollaan tultu isojen investointihankkeiden läpi, jossa meillä on monipuolisemmin rahoitusta. Mikä on sitten se seuraava rahoitusvaihtoehto, se johtopäätös on se, että on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Toinen on se, että mukaan tulee merkittäviä strategisia sijoittajia, jotka sitten tyypillisesti toimitusjohtajan näkökulmasta myöskin tarjoavat jonkinlaisen yksinoikeussopimuksen samassa yhteydessä. Ja toinen vaihtoehto on sitten listautuminen, olisi se IPO tai tekninen listautuminen. Se on ehkä vain yksityiskohta siinä ympärillä. Meidän ajatus on edetä tätä listautumispolkua pitkin. Tämän kuvan teema on se, että kello käy yhtiön puolesta. Valitettavasti, koska ympäristöongelmat kasaantuvat jatkuvasti. Meitä ehkä on elintarvikejärjestelmän näkökulmasta pelastanut tältä tilannekuvalta hieman se, että nykyinen ruokajärjestelmä on aika läpinäkyvä. Globaali ruokajärjestelmä. Jos kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä tulee ruokalautaseltamme noin karkeasti sanoen, 80 prosenttia muista ympäristövaikutuksista kuin kasvihuonekaasupäästöt tulee elintarvikejärjestelmästä, kuten veden käyttö, luonnon monimuotoisuuden väheneminen tai vesien rehevöityminen. Kuluttajakäyttäytymisen muutos on myös todella mielenkiintoinen trendi. Siihen liittyy tietysti kasvipohjaisten tuotteiden kehittäminen. Nyt tuodaan täysin uusi kategoria elintarviketeollisuuteen Solar Foodsin kautta, mutta lisäksi kuluttaja on ehkä hieman vaativampi, erityisesti ajatellen nykyisiä nuoria. Myöhäisteinä he ovat eläneet hyvin erilaisessa maailmassa kuin esimerkiksi minä. Ja se tarkoittaa sitä, että kaikki mitä teet, olipa se liikkumista tai vaikkapa syömistä, on osa itseilmaisua. Me pystymme myös sisällöllisesti tarjoamaan täysin uuden tarinan ja sisällön ja vaikuttamaan siihen mitä syömme. Voimakas teko tulevaisuuden puolesta. Väestönkasvu on ilmeinen trendi. Tämä korostuu keskusteluissamme aasialaisten asiakkaiden kanssa. Ja tietysti paine toimittaa kelpo ravitsemusta perus ravitsemukseen köyhällä dieetillä on sellainen perustarve, joka korostuu erityisesti Aasian asiakkaiden kanssa. Keskusteluissa nousevat esiin ympäristösyyt ja geopolitiikka, joka on noussut kuvioihin erityisesti Euroopan näkökulmasta viime vuosina. Me pystymme tuomaan täysin uuden tason elintarviketurvallisuuteen ja rakentamaan vaikka keskelle aavikkoa aurinkopaneelien varaan elintarviketuotantoa, ja juuri tästä syystä yhtiömme nimi alunperin oli Solar Foods - Ilmaista ruokaa. Yhtiönä olemme tähän mennessä rakentaneet viisi strategista suorituskykyä. Jatkossa voi lisätä kuudennen, kenties työkalupakin, joka mahdollistaa yritysostot. Meidän SOLen ja uusien tuotteiden tarkoitus on, että meillä on biologinen tiimi, joka kehittää uusia tuotteita ajatellen solua kuin tehdasta, jota me hallitsemme suvereenisti. Toinen on kyky rakentaa bioprosessi tuottamaan tätä materiaalia. Erityinen järjestely perustuen vetyyn ja hiilidioksidiin, ja meillä on pääreaktorit, joita käytämme. Niin, itse suunniteltu. Tämä kaikki teknologia on mielenkiintoista, mutta lopulta asiakkaidemme ja kuluttajien näkökulmasta ratkaisee maku ja suutuntuma. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä täytyy olla kyky tehdä elintarviketutkimusta ja tuotekehitystä niin, että ymmärrämme, mihin raaka-aineemme toimivat ja minkälaisiin elintarvikkeisiin. Meillä on myös oma erittäin kyvykäs tiimi tähän. Neljäs on regulaatio. Jos tämä ei toimi, niin silloin muutkaan suunnitelmamme eivät toteudu. Kuten alussa viittasin, tuotteemme ovat todennäköisesti aina uuselintarvikkeita. Meillä on kyky laatia ja jättää uuselintarvikehakemuksia ja todennäköisesti myös saada ne hyväksytyiksi. Ja sitten viidentenä, skaalaus Vantaan Vehkalassa. Laitos osoittaa teknologian skaalautuvuuden, ja tämän kautta pääsemme liiketoimintaan ja kannattavuuteen myöhemmin. Yhtiö on esimerkki siitä, että kuinka uudet innovaatiot enenevässä määrin nousevat tieteiden rajapinnoista ennemmin kuin yhden tieteenalan sisältä. Yhtiö on esimerkki siitä, ja tätä on tietysti tarkoitus myös jatkaa. On ehkä helppo mainita tekoäly tässä yhteydessä, jonka voimaannuttaminen, esimerkiksi meidän toimintaamme, voi olla sellainen uusi toiminta-alue, joka vie myös poikkitieteelliselle kentälle. Tällä hetkellä olemme tuoneet yhden tuotteen markkinoille. Yhtiön terminologiassa se kulkee nimellä SSOF1, joka viittaa siihen, että muitakin numeroita ja siten muitakin tuotteita on tulossa. Se on yksi soluproteiini, mikä tarkoittaa, että tässä jauhemaisessa tuotteessa, jota tuotamme, on korkea proteiinipitoisuus. Ei kolesterolia, ravintokuituja, rasvoja ja kivennäisaineita tai vitamiineja. Voi sanoa karkeasti, ehkä, että se on ravitsemukseltaan lähellä kuivattua lihaa, pois lukien kolesterolin puute, sekä sisältäen ravintokuitua. Rasvat ovat pääasiassa kasvipohjaisia tyypiltään, ja tuotekategorioihin, joissa on jo demonstroitu Soleinin toimintaa, kuuluvat maitopohjaiset tuotteet. Siellä voi olla jäätelöä, tietysti erilaisia juomia, jogurtteja, rahkoja, ja sitten kohti tuorejuustoja ja levitteitä. Kananmunan korvaus otetaan laajasti käyttöön leipomoissa ja pastasovelluksissa, joissa on paljon etuja meidän tuotteessamme. Sitten tietysti lihankorvikkeet tuotteet. Tämä on se, joka on yleisin. Yleensä nousee ensimmäisenä esiin ja jossa myös Solein-pitoisuus lopputuotteessa voi ehkä olla kaikkein korkein, sitten vasemmalta alhaalta. Ateriakorvikkeet, proteiinijauheet, juomat ja ravintolisät. Välipalat ja niin edespäin. Erilaiset juomat, patukat. Tuohon me myös luemme mukaan tämän trendin, joka liittyy esimerkiksi erilaisten kahvipohjaisten juomien kehitykseen. Tekemiseen ja joka on myös yksi esimerkki tästä. Niin kuin lifestyle-tuotteissa, jossa Solein voi merkittävästi kukoistaa. Ja sitten on viimeisenä ravitsemuksen koostumuksen vahvistaminen. Aamiaismuro on tyypillinen esimerkki tästä, jossa Soleinia on hyvin vähän, mutta sinne tuodaan B12-vitamiinia, rautaa ja proteiineja, joita esimerkiksi tyypillisesti vegaanidieetti erityisesti kaipaa. Viittasin aikaisemmin noihin uusiin tuotteisiin. Tämä on sellainen strategian osa-alue, johon tullaan jatkossa investoimaan voimakkaasti. Meille tulee myös aivan ykkösketjun osaamista taloon lähiaikoina laatimaan strategiaa tämän ympärille. Tässä esitteessä kerrotaan myös, keitä siihen on tulossa ja mitä he tekevät. Solein ja tämä SOF1-organismi, johon tuotanto tällä hetkellä perustuu, on ensimmäinen tuote, joka meillä on ulkona. Mutta olemme kertoneet myös, että meillä on kaksi muuta tuotetta jo aika pitkällä tuotekehitystuubissa ja niistä sitten kerrotaan myöhemmin. Mutta tämä liittyy siihen, että me voidaan tuoda täysin uusia tuotteita luonnolliseen käyttöön hyödyntäen luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi yksisoluisten tuotteiden, kuten Soleinin, avulla. Niitä voidaan myös fraktioida, erottaa proteiineja, rasvoja ja kuituja, sekä etsiä näille omat markkinasegmentit. Ja sitten viimeisenä täsmäfermentaatio, joka on siis ehkä kömpelö suomennos. Mutta se tarkoittaa siis sitä, että solu ohjelmoidaan uudelleen ja mennään siinä sitten geenimuokkauksen puolelle. Solu ohjelmoidaan tuottamaan jotakin erityistä proteiinia, ja se sitten tavalla tai toisella erotetaan, oli se sitten solun ulkopuolista tai solun sisällä. Ja se on lopputuote. Ja tässä sitten voidaan myöskin, miksei edetä ihan elintarvikkeiden ulkopuolelle? Vielä muistutuksena tästä teknologiasta, johon olen ehkä liiankin usein viitannut jo tässä. Eli yhtiön prosessihan on teknisesti aika niin kuin tuollaisena pääkuvaajana. Aika yksinkertainen, tuolla keskellä on kaasu. Fermentointi se on voi ajatella tällaisena ikään kuin isona sooda striiminä, johon tuodaan kaasu ja hiili, vetyä ja hiilidioksidia pääraaka-aineena ja myöskin kasvualusta, joka on siis vesiliuos, jossa on mineraaleja. Tyypillisesti ne, jotka kasvit ottavat maaperästä juurien kautta ja näiden mineraalien pitoisuus sitten lopputuotteessa on noin 5%. Eli sinänsä ihan tyypillinen niin kuin muissakin elintarvikkeissa on. Mutta täällä kasvufermentori siis ainoastaan luodaan kasvun olosuhteet tälle organismille, joka sitten kasvaa ja jakaantuu ja sen jälkeen solut oikeastaan eri vaiheissaan erotetaan ja kuivataan. Etuja käyttäjän näkökulmasta. Solein on täysi arvoinen proteiini, joka tarkoittaa sitä, että siinä on kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot. Jos käytämme sähköä, joka on tehty ilman fossiilisia polttoaineita, meidän vedyn tuotantoa ja prosessissa, niin päästöt ovat vain murto-osa elinkaariarvioinnin perusteella siitä, mitä nykyisissä elintarvikkeissa on. Me olemme myös todentaneet, että maku ja suutuntuma toimivat erilaisissa elintarvikekategorioissa, joita tuossa äsken lyhyesti kävin läpi meidän B2B asiakkaiden näkökulmasta. Elintarviketuottajien näkökulmasta tämä teknologia mahdollistaa vakaan tuotannon ympäristön olosuhteista riippumatta lyhyen satokauden, joka on siis muutamia kymmeniä tunteja eikä kuukausia tai vuosia ja sitten myös paikallisesti tuotettu, jossa on monta eri näkökulmaa, läpinäkyvyys ja sitten tietysti elintarviketurvallisuus myös aikajänteinä. Me olemme yhtiönä tähän mennessä tuoneet markkinoille Soleinin Singaporessa ja myös kerrottu, että tämän vuodenaikaan me odotamme vielä elintarvikelupaa tai mahdollisuutta laskea markkinoille USAssa soleinin kanssa, joka sitten oikeastaan avaa meille ensimmäisen niin kuin ison markkinan ja isoimman markkinan. Me olemme tehneet tuotelanseerauksia tuolla Singaporessa eri kumppaneiden kanssa sillä välin. Ja sitten uusi elintarvikelupa EU:ssa. Me olemme arvioineet, että se todennäköisesti menee tuonne vuoden 2026 puolelle. Se on hyvin erityinen ja omalaatuinen menettely, mutta se me osaamme hyvin. Miten se toimii. Tässä on esimerkkejä tuotteista. Singapore. Ensimmäisen lanseerauksen jälkeen meille jäi siellä myyntiin tämmöinen suklaajäätelö, josta kuva vasemmalla. Viime talvena Fazer lanseerasi tämmöisen Snackbarin vegan-tuotteen Singaporessa. Ja ihan muutama viikko sitten AGI-Moto kertoi, että heiltä tuli ulos tällainen jäätelö. Keksi tuote. Singaporessa näille todennetaan Soleinin käytettävyyttä ja meidän asiakkaat hakevat kuluttajapalautetta näissä kategorioissa myöhempää isompia tuotantoeriä ja pysyvää tarjontaa varten. Tässä on hieman tuota paljon tekstiä sisältävä slaidi, mutta tuolta oikeastaan haluaisin oikealta keskeltä nostaa yhden asian, jossa tästä jotakin haluan. Siitä jää mieleen. Ja se on se, että yhtiönä me tähdätään siihen, että meillä on merkittävillä markkinoilla uuselintarvikeluvat alkuvuonna 2026. Äsken viittaamani testimarkkinoinnit on merkittäviä asioiden asiakkaiden kanssa. Tehty nyt myös sitten alkaen USA:sta merkittävillä markkinoilla tehtynä. Alkuvuoteen 2026 mennessä meillä on myös sitten pääoma ja tekninen suunnittelu tehty meidän varsinaiseen ensimmäiseen kaupalliseen Factory O2 laitokseen tuohon mennessä. Tämä on se aikajänne ja tästä saa myöskin käsityksen, miten tämä ala toimii. Eli tehdään koe-lanseerauksia, ja sitä kautta sitten haetaan tuotteet, joihin tulee pysyvä tarjonta markkinoille, ja myös meille se tarkoittaa ostosopimusta noihin laitoksiin. Tässä on oikeastaan kuvaus äsken mainitusta, eli me ollaan aluksi todennettu teknologiaa pilot-mittakaavassa. Nyt meillä on tässä Factory 0.01 -mittakaavassa Vantaalla mahdollisuus toimittaa niitä eriä maailmalle, jolloin voidaan tehdä merkittäviä koe-lanseerauksia. Ja sitten tämä ensimmäinen kaupallinen laitos ja siihen liittyvät ostosopimukset saadaan tämän prosessin tuotteena. Siinä on sitten mainittu vielä tuosta aikajänteestä, joka aikaisemmin käytiinkin läpi, mutta tietysti ajatus on, että sekä organismi että tuoteportfoliona ja tehdaslukumäärissä se, mitä tässä lukee, on vain jääkaapin hurinaa verrattuna siihen, mitä jatkossa ajatellaan. Eli tämä laajentuminen, biologia, portfolio ja tehdasfleet maailmalla olivat ne tehtaat meidän taseessa tai kumppaneiden taseessa, niin niin. Tämän polun voimaannuttaminen niin että me itse ollaan todennäköisesti todistusvelvollisia tekemään tuo. Faktori02 muodossa tai toisessa, ensimmäisenä itse, jonka jälkeen sitten se on ikään kuin asiakkaillekin helpompi ostaa lisenssioinnin kautta. Solar Foods sijoituskohteena. Vielä lopuksi meillä on todennettu teknologia ja tuote. Me ollaan yhtiönä haettu kolmea asiaa nyt kuusi vuotta. Ensimmäinen: Onko tämä uusi elintarvike ja uusi sato turvallinen? Onko teillä elintarvikelupaa? Missä ja milloin se käytiin läpi? Toinen on se, että miten tätä sitten syödään, miltä se maistuu? Mikä suutuntuma on? Niistä minulla oli tuossa esimerkkejä. Kolmas: Skaalautuuko tämä teknologia siihen? Nyt tämä Vantaan laitos on oikeastaan jo vastannut. Meillä on aika vahva kilpailusuoja liittyen tietysti IPhen investointitarpeeseen, tähän teknologiaan ja tuotantokapasiteettiin ja ja ja. Tämä on uuselintarvikeluvitus. Erityisesti patentoinnin lisäksi on sellainen, joka tekee merkittäviä kilpailuesteitä. Solein on siitä mielenkiintoinen, että kun me käytämme sähköä pääraaka-aineena ja lopulta voidaan sitten vaikka ottaa hiilidioksidi toisena pääraaka-aineena ilmasta, niin me ollaan aika vapaita tämän meidän alihankintaketjuin ja raaka-ainehankinnan suhteen. Ja tämä tuo meille strategisia etuja, jossa meidän kyky ja riippuvuussuhteet ympärillä on suht rajatut ja tätä kautta sitten pystytään Soleinia monistamaan loputtomasti. Toisin kuin esimerkiksi perinteisessä elintarviketeollisuudessa, se lähtee lopusta, alun perin sopimusviljelystä. Siihen meidän ei tarvitse mennä. Tuote on myös hinnaltaan kilpailukykyinen, josta myöhemmin kerrotaan esitteessä tarkemmin. Euroina ja tämän kautta me sitten nähdään myöskin, että tämä on kannattavaa liiketoimintaa teollisessa mittakaavassa. Per heti. Kiitos paljon!

Laura Sinisalo
44:06 - 45:07

Kiitos Pasi! Ennen kuin menemme kysymyksiin, niin haluamme tehdä pienen oikaisun. Vainikan esityksen alussa mainittiin, että olemme listautuneet. Näin ei ole. Olemme vasta aikeissa listautua. Eli yhtiö tulee tiedottamaan erikseen mahdollisesta listalleottohakemuksen jättämisestä erikseen. Hyvä! Siirrytään kysymyksiin. Ja ja. Kysymyksiä on tullut paljon, kiitos siitä! Olette tervetulleita edelleen laittamaan chattiin kysymyksiä, otamme ajan puitteissa mahdollisimman paljon, mutta aloitetaan ensimmäisenä. Ensimmäisenä kysymyksenä esitetään, etä mitä sellaista teette nyt, mitä kukaan muu ei vielä tee. Ja kuinka helppoa tätä on kopioida?

Pasi Vainikka
45:08 - 45:40

Meillä on täysin uusi tuote. Ikään kuin laji, tarkalleen ottaen kanta, on tuotu ikään kuin uusi peruna markkinoille, joka on täysin uusi sato ihmiskunnalle ja meillä on siihen myöskin skaalautuva teknologia ja näitä kahta ei ole muualla. Kilpailua tietysti tulee varmasti ja se tiivistyy, mutta nämä ovat tämän hetken erottautumiskyvyt ja se suoritus, jonka me tähän mennessä olemme tehneet.

Laura Sinisalo
45:42 - 46:06

Kiitos Pasi! Seuraava kysymys yhtiön antaman tiedon perusteella on: Soleiinin ympäristövaikutukset ovat pienet verrattuna lihaan ja muihin kasviproteiineihin. Mihin väite perustuu? Onko mahdollista, että ympäristövaikutusten arvio tulee muuttumaan, kun laskelmat alkavat perustua toteutuneisiin lukemiin eikä teoreettisiin lukemiin?

Pasi Vainikka
46:07 - 47:13

Joo tosiaan, tästä on ihan tieteellinen julkaisukin. Elinkaariarvioinnin perusteella mitkä olivat tällaisen proteiinintuotannon päästöt? Sitten kasvihuonekaasupäästöjä ja muita rehevöitymiseen liittyviä päästöjä, on lopulta se oikeastaan niin kuin päätyi yhteen asiaan, että noin 90 % ympäristövaikutuksista, joita Soleiinille vielä on, tulee siitä sähköstä mitä me käytämme ja sen alkuperä tulee ratkaisemaan. Jos me operoimme ja teemme tuotantoa pohjoismaisella sähkömarkkinalla vai onko tämä Keskilännessä, USA:ssa vai vain Australiassa? Tai missä se sähkön lähde on oleellinen. Tämän perusteella sitten tämä. Päästölaskelma elää ja todennäköisesti tarkkuuden puitteissa. Entisenä tutkijana totean, että aina on jokin plus-miinus ero, mutta me ei odoteta esimerkiksi 10, 20x muutosta tähän vaan sitten yksittäisiä prosentteja toki voi muuttua.

Laura Sinisalo
47:15 - 47:26

Kiitos. Miksi haluatte listautua tässä vaiheessa? Onko pörssi oikea paikka teidän kaltaiselle yhtiölle, jonka liiketoimintamallia ei ole vielä testattu?

Pasi Vainikka
47:28 - 48:54

Siis nyt hyökätään tätä vaihetta kohden. Viittasin tuossa omassa puheenvuorossani, johon näköjään mahtui yksi merkittävä puutteellisuus. Ehkä siellä oli muitakin. Toivottavasti ei. Nyt hyökätään kohti tulevaisuutta. Nyt on aika kiihdyttää ja skaalata. Me olemme todentaneet kolme asiaa, jotka totesin tuossa omassa puheenvuorossani. Siis perusteet, turvallisuus, elintarvike, käyttökelpoisuus ja teknologian skaalautuvuus, joka oli ikäänkuin se kolmas boksi, johon meillä meni 40 euroa tarkistaa, että toimiiko tämä. Nyt se on tehty. Ja nyt sitten ei jäädä käsien päälle istumaan. Tullaan rohkeasti täällä ensimmäisten joukossa listautumaan myöskin. Mutta mutta, jonkunhan sekin on oltava. Kiihdytetään ja pyritään hakemaan. Hakemaan. Viittasin tähän klustereiden väliseen kamppailuun. Se voi olla vielä. Nähtäväksi jää, mutta jos ajatellaan, että sellaisia elementtejä on kuten \u201dwinner takes it all\u201d tyyppistä ja nyt me olemme ajatelleet, että me olemme parhaita siinä mitä me teemme, niin kyllä tämä täytyy voimaannuttaa. Ja myöskin viittasin siihen. Strategiset kumppanuudet ja listautuminen. Miten tämä on oikeastaan pohdittavaksi kaikille linjoilla, että miten mitä tahansa vihreän siirtymän teknologiateollisuutta tai en puhu pilotoinnista enkä demosta, miten teollistetaan. Ja nythän tässä on kysymys pä"äsyst\""ä teollistavaan p\""\a00omaan ja teollistamisen vaiheesta yrityksiss\"".

Laura Sinisalo
48:56 - 49:08

Kiitos! Täällä on vielä yksi kysymys. Ainakin yksi kysymys: kuinka herkkä tuotantoprosessi on? Sisältyykö siihen paljon erilaisia riskejä, joissa voisi mennä vikaan?

Pasi Vainikka
49:11 - 50:43

Kaksikärkinen vastaus: Ensimmäinen tutkija tietysti. Ainahan voi mennä vikaan. Jos ei mikään voisi mennä vikaan, niin kaikkihan tätä voisi tehdä. Kyllähän meillä on erittäin paljon tuota niinkuin. Liikesalaisuuksia, johon ihan lähtien tällaisen prosessin käynnistämisestä liittyvät asiat. Se oli vielä toinen osa siinä kysymyksessä, mikä voi mennä vikaan. Ja niin joo. Toisaalta. me ollaan ajettu jo tätä tuotantoa lähes kuusi vuotta meidän pilot tuotannossa. Eli voisi ajatella niin, että vaikka nyt meillä on ensimmäinen tehdas täällä kuluttajille alkaen tulla markkinoille näkymään vasta nyt tuotteena, niin tämä on itseasiassa todella koeteltua tekniikkaa. Ja jos ajattelee ihan yksityiskohtia mitä me ollaan menty läpi, siis ajettu niin kuin jatkuvia fermentointeja kuukausitolkulla, jopa jopa vuoden yli yksittäisiä fermentoituja tai erittäin robustia teknologiaa. Siihen liittyy myös se, että jos teillä on sähkö pääraaka-aineena, niin mitäs sitten jos tulee sähkökatko, että ei ole muuta sähköä? Nämä kaikki on kokeiltu. Eli siinä mielessä tämä on yllättävän yllättävän koeteltua tekniikkaa nyt. Kysymys on vaan sitten, että kun suurennetaan mittakaavaa, niin eihän klassinen teollinen prosessi. Toimiiko tämä isossa pöntössä saman verran samalla lailla kuin pienessä? Ja toistaiseksi on aika mielenkiintoista todeta, että se näyttää toimivan aina isommassa paremmin.

Laura Sinisalo
50:46 - 51:03

Onko tuotteella hintakilpailukyky myös silloin, kun hiilidioksidi todella otetaan ilmasta eikä esimerkiksi tehtaan piipusta, jossa hiilidioksidipitoisuus ja siten sen talteenotto on paljon kustannustehokkaampaa?

Pasi Vainikka
51:04 - 52:07

Hiilidioksidin talteenotto ei ole teknologia, jota yhtiö kehittää, koska se on muiden yhtiöiden käsissä. Totta kai meillä on käsitys, että se on yhteensä 600 euroa teollisessa mittakaavassa. Mitä se voisi olla tällä hetkellä. Mutta jos lasketaan sen takaperin, niin voisi sanoa, että hiilidioksidikustannus ei ole merkittävä tälle prosessille. Ja väittäisin oikeastaan, että mikään hiilidioksidin hyötykäyttöprosessi, jossa siitä valmistetaan jotakin lopputuotetta, ei ole merkityksetön. Hiilidioksiditonnin hinta ei ole se merkitsevä tekijä, joka vaikka se vaihtelisi merkittävästi, ei ole ratkaisevaa. Sähkön hinta on noussut, ja sen takia jos joudumme myöhemmin valitsemaan, niin menemmekö hiilidioksidilähteen viereen? Tuota noin, niin, jossakin jollakin teollisuusalueella sanotaan Keski-Euroopassa. Vai menettekö edulliselle sähkölle Pohjois-Australiassa? Se on ilmiselvää, että mennään edulliseen sähköön. Sitten hiilidioksidi kyllä kelkota. Siihen meillä on vähän varaa, mutta kalliiseen sähköön ei.

Laura Sinisalo
52:09 - 52:41

Joo, sitten kerroitte tiedotteessa seuraavaa. Ison skaalan tuotannossa yhtiö arvioi, että Soleinin kustannus tulee olemaan kilpailukykyinen minkä tahansa muun proteiinin kanssa. Tarkoitetaanko kustannuksessa Soleiinin hintaa ruokateollisuuden asiakkaille vai tuotantokustannusta, esimerkiksi soijan käsittelyyn, hävikkiin, laatuvaihteluun, varastointiin ja rahtiin? Ja niin edelleen, sisältäen kustannuksia. Oletan Soleinin olevan etulyöntiasemassa näihin kuluihin kilpaileviin tuotteisiin verrattuna.

Pasi Vainikka
52:42 - 54:06

No kyllä se Goliath of News eli asiakkaan näkökulmasta, että mehän ollaan täällä pitkällä aikavälillä, josta oikeastaan aloitin, niin että varmaan globaalisti nykyiselle eläintuotannolle täytyy tehdä jotakin ympäristösyistä. Ja nyt sitten siirtyen ravitsemuksesta ruokatekstuurien tarkasteluun. Me tarjoamme käänteentekevää vaihtoehtoa. Mutta meidän asiakkaiden näkökulmasta he ajattelevat nyt kuitenkin niin, että heille mitkä ovat Soleinille vaihtoehdot, ja siellä tulee sitten herneitä, perunaa, soijaa ja niin edelleen. Ja kilpailu käy kuitenkin niin kuin käsittäytyessä ajattelussa, näin näitä muita vaihtoehtoisproteiineja vastaan. Niin, tuosta logiikasta se tulee. Ja siihen liittyen lisäisin vielä tuohon listaa sen, jonka kysyjä oli maininnut, eli tämän saatavuusaspektin. Jos haluat perustaa toimintasi kasvipohjaiseen proteiiniin, ja merkittävä yhtiö haluaisi viisinkertaistaa tuotteidensa volyymin, niin miten sitten käynnistetään raaka-aineen hankinta? En voi aloittaa tai vastata kysymyksiin. Voitko antaa minulle transkription, jota haluat minun tarkistavan ja korjaavan? Onko siellä vaikka soijaa, non-GMO soijaa tarjolla, niin tähän tulee myöskin. Se oikeastaan vähän nostaa sitä hintapistettä. Näitä me voimme tarjota lisäarvona.

Laura Sinisalo
54:08 - 54:11

No, milloin tätä on mahdollista saada Suomessa?

Pasi Vainikka
54:12 - 54:29

Me tuossa mainittiinkin jo materiaalissa, että se EU:n usein tarvitseman luvan arviot, milloin se voisi olla. Niin, on vuonna 2026. EU-lupa on yksi lupa, ja Suomi kuuluu siihen joukkoon.

Laura Sinisalo
54:33 - 54:41

Mikäli en ole vielä sijoittajana yrityksessä, onko siihen jo nyt mahdollista sijoittaa vai pitääkö odottaa listauksen jälkeiseen aikaan?

Pasi Vainikka
54:43 - 54:49

No nyt varmaan ajatus on se, että listautumista tehdään juuri sen takia, että siinä hetkessä syntyy sitten mahdollisuus sijoittaa.

Laura Sinisalo
54:53 - 55:19

Sitten täällä on kysymys, onko tämän hetken johtoryhmällä kokemusta listatun yrityksen vetämisestä sekä siihen liittyvien vaatimusten kanssa? Esimerkiksi tiedotus, sijoittajasuhteiden hallinta ynnä muuta sellaista. Kuinka paljon sähköä Soleinin tuotanto vie vaikkapa kiloa kohden? Mietin erityisesti vihreän energian hyödyntämistä ympäri maailmaa tämän tuotannon kanssa.

Pasi Vainikka
55:20 - 55:46

No, sen voisi ajatella näin, että tuotannon kustannuksista, jos sähkön hinta on siellä 40 euroa megawattitunnilta, niin sähkön osuus tuotantokustannuksista on noin puolet. Ja siitä voi myös sitten ajatella, mikä on energian osuus lopputuotteessa, kun sähkö lopulta konvertoidaan syötäviksi kaloreiksi. Konvertoidaan syötäviksi kaloreiksi?

Unknown 1
55:49 - 55:49

Kiitos!

Laura Sinisalo
55:51 - 56:00

Vieläkö otetaan yksi kysymys? Onko aikeissa listautua jossain vaiheessa New York Nasdaq?

Pasi Vainikka
56:02 - 56:05

Jos tällaista suunnitelmaa on, niin yhtiöstä varmasti kerrotaan siitä ja palataan aiheeseen.

Laura Sinisalo
56:06 - 56:18

Selvä, kiitos oikein paljon Pasi Vainikka. Kiitos, kiitos Henrik Husman. Ja kiitos teille seuraajat, yleisö kuulemiin ja oikein hyvää päivänjatkoa!

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…