Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Tervetuloa SRV:n vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukseen. Mä rohkenen olettaa, että itse katsaus ei kovin paljon yllätyksiä tuo tuon huhtikuun 23. päivä täsmennetyn ohjeistuksemme jälkeen. Että siten varmaan aika yllätyksettömiä uutisia. Sen verran voi aina yllättää, että minä itse asiassa katson aika positiivisesti alkaneeseen vuoteen montaakin kautta. Ehkä Suomen osalta nämä ennakkotiedot ensimmäisen kvartaalin BKT-kasvusta ovat aika lailla rohkaisevia, ja niistä ilmenee vielä se, että kasvu näyttää olevan erittäin kuluttajavetoista, mitä nuo kuluttajaluottamusluvut sinänsä eivät heti antaisi ymmärtää. Alkuvuosi oli muutenkin aika positiivinen, plusmerkkinen. Joka tapauksessa näimme sijoittajakiinnostuksessa niin toimitila- kuin asuntopuolella merkittävää virkoamista, joka ikävä kyllä nyt toistaiseksi näyttää uppoavan Hormusin salmeen, mutta joka tapauksessa se pohjavire alla on selvästi myönteisempi kuin aiemmin on nähty. Ja sitten tämän itse kriisin mittaa on toki vielä kaikkein vaikeinta arvioida. Kuluttajapuolella asuntokauppamäärät ovat ehkä kovin matalia. Edelleen kuitenkin taas kun katsoo hieman taaksepäin, niin viime vuoden kesästä tuonne kriisiuutisointiin asti kuluttajien kiinnostus asuntokaupoille selvästi kasvoi ja on varmasti niin, että alla olevat tulot ovat kehittyneet ja kehittymässä muun muassa veronkevennysten myötä siten, että yhdistettynä säästöihin, niin uskon, että kuluttajat pienen myönteisen uutisoinnin mitä tämä BKT kehitys voi tuoda, niin kuluttajaluottamus myös asuntokauppojen osalta saattaa kääntyä nopeaankin kasvuun. Toki tässä on paljon epävarmuuksia, mutta silti näen, että tämä on monessa mielessä SRV:lle kuitenkin käänne kasvuun tämä vuosi, ja sitä tuo meidän vahva tilauskertymämmekin jo tässä vaiheessa aika lailla ennakoi. Jos katsotaan markkinaa vähän tarkemmin, niin kuten totesinkin, tuo bruttokansantuotteen alkuvuosi oli erittäin myönteinen. Toki vielä ennakkotieto jos pitää paikkansa, niin ennusteet voisi jäädä jonkin verran jopa varovaisiksi. Erinomaisen myönteinen asia. Kuluttajaluottamuksen negatiivinen kehitys sen sijaan jyrkkeni melkein kaikilta mitattavilta osilta alkuvuonna. Mitä taas hieman tämä korttidataan perustuva kuluttajien kulutuskäyttäytyminen ehkä kuitenkin toisin osoittaa. Korkojen nousulla on kuitenkin vääjäämättä vaikutusta niin sijoittajien kuin kuluttajienkin kykyyn toimia rakennusmarkkinoilla tai asuntojen tai kiinteistöjen ostomarkkinoilla. Mutta jollain lailla näen kuitenkin tuolla alla positiivista virettä poissulkien tietyt riskit. Sitten tämä Iranin käynnissä oleva tilanne. Tämän pohjalta RT on ennustanut sekä tähän että ensi vuoteen rakentamisen kokonaismarkkinan kasvua, ja kuten totesin, siihen on edellytykset, ellei tämä kriisi tästä merkittävästi pitene ja syvene. Toimitilamarkkinan puolella ehkä merkittävin näkymä on se, että me edelleen näemme julkisen sektorin kysynnän kovin vahvana tuleville vuosille. Eli se perustekemisen osa-alue, missä olemme varmasti selvä markkinajohtaja Suomessa. Se kantaa vielä. Me ollaan ehkä vähän varovaisesti tässä jo vuoden verran kommunikoitu datakeskusmarkkinaa, mutta samalla me ollaan tehty merkittävä määrä töitä terävöittääksemme kilpailukykyämme tuossa kentässä. Se on meille herkullinen sikäli, että meillä kuitenkin on poikkeuksellisen vahva talotekninen osaaminen talossa, joka ehkä näkyy siinä sitten, että nämä meidän kaksi käynnissä olevaa datakeskushanketta, pienempi Kajaanissa oleva Lumi AI Factory ja sitten tämä tähän vuodenkin tulosohjeistukseen merkittävästi vaikuttanut Davanin datakeskus Lahdessa. Ne molemmat ovat kokonaistoimituksia, joissa meillä on siis ikään kuin sen rakennuksen rakentaminen ja sitten sen rakennuksen sisään tulevan talotekniikan rakentaminen vastuullamme ja me uskomme, että tämä on sellainen kokonaisuus, jossa meidän kilpailukyky on äärimmäisen vahva. Sen merkitys on niin iso, että kommunikoin sitä hieman vielä strategiaosiossa. Mutta kuten hieman himmeällä sinänsä tuossa alimmassa käyrässä näkyy, niin datakeskushankkeiden rakennus- tai rakentamislupia on haettu jo siinä määrin, että etenkin tuolla liikerakennusten määrällä tuo rupeaa heijastumaan kokonaiskysyntään. Tässä joitakin esimerkkejä käynnissä olevista toimitilahankkeista. Tai itse asiassa ensimmäinen. Jorvin sairaala. Juuri tässä tilaajalle luovutettu merkittävä iso sairaalakohde Espoossa, ja käynnissä on elinkaarihanke Kirkkonummella. Kruunuvuoren puurakenteinen oppimiskeskus, joka oli elinkaarihanke, jossa meillä on 20 vuoden vastuupalvelujakso, vastuu rakentamisen valmistuttua, ja Kruunuvuoren monitoimitalo tuossa sillan toisella puolella. Täältä Kalasatamasta katsoen Helsingin kaupungille projektinjohtona tehtävä kouluhanke ja Davanin datakeskus ovat totta kai erinomaisen merkittäviä, ja Davanin datakeskus on, sanoisin, sekä osaamisen kehittymisen näkökulmasta merkittävä että myös sillä lailla merkittävä poikkeus. Osin tuossa markkinassa, että tätä tehdään pitkälti suomalaisin sopimusmuodoin. Ja tämä on ehkä sellainen osa-alue, että kun me jatkuvasti useampaa datakeskushanketta tutkimme, tarjoamme ja niistä neuvottelemme, niin ehkä riskienhallinnan näkökulmasta yksi isoista kysymyksistä on ollut koko ajan se, että löytyy sellaiset sopimusmallit, joiden mukana me näemme, että noissa hankkeissa on sitten tiukoin aikatauluin perusteltua olla mukana Rovaniemen pääpoliisiasemassa. Ehkä taas yksi esimerkki, joka kun kommunikoimme lisäksi meidän voitettujen tai esisopimusvaiheessa olevien hankkeiden listaa, niin tämä nyt on yksi sellainen hanke, joka sieltä juuri sitten tilauskannan puolelle siirtyi. Samanaikaisesti se lista on siis täydentynyt vähintään samalla määrällä voitettuja hankkeita, jotka ovat kehitysvaiheessa, mutta tämä jatkaa Rovaniemen pääpoliisiaseman kaltaista asiakkuutta. Senaatti-kiinteistöjen asiakkuuttamme ja me edelleen pysymme siellä tärkeän asiakkaamme yhtenä isoimpana palveluntuottajana. Meijerin pääkonttori. Erinomaisen hieno hanke sikäli, että on tietysti upeaa olla mukana yhdessä suomalaisessa teollisuuden käänteessä. Eli vaikka pääkonttoria tehdään, niin Pohjolahan on Meyerin tarve ja tahto koko telakka-alueen toimitustehokkuutta ja toimituskykyä kasvattaa ja myös tuoda ulkomailla tehtävää lohkotuotantoa Suomeen. Ja tämä sitten on yksi osa tuota investointikokonaisuutta. Meille myös merkittävä sillä lailla, että uusia omakehitteisiä toimitilahankkeita maassa ei kovin montaa ole tässä mittakaavassa käynnistynyt ja siten myös tärkeä avaus tähän muuten hieman hankalan näköiseen markkinatilanteeseen. Asuntojen puolelta lyhyesti, tuossa moni asia tuli jo kommunikoitua. Me emme näe asuntojen kappalemääräisen rakentamisen tänä vuonna kääntyvän kasvuun, mutta ensimmäisiä positiivisia merkkejä sijoittajakysynnästä on ollut. Mekin olemme tehneet tässä alkuvuoden aikana jo muutaman tai parin kaupan, josta tuossa seuraavalla kalvolla yksi tulee esiinkin. Asuntomarkkinassa tietysti painottuu se, että transaktiovilkkaus on ollut aika vahva tässä alkuvuodesta. Siellä näkyy paljon eläkeyhtiöidenkin strategiamuutosta, mutta yhtä kaikki alleviivaa sitä, että ei tämäkään markkinaosio ole lopulta taantumassa, vaan päinvastoin. Ehkä nyt kääntymässä asteittain. Sijoittajakiinnostus on kääntymässä kasvuun. Ja kyllä me uskomme, että loppuvuoden aikana tuolla vielä uusiakin omakehitteisiä hankkeita käynnistyy. Asuntokauppojen määrä on poikkeuksellisen matala ja menee nyt myös vanhojen asuntojen puolelle. Tämä negatiivinen kehitys. Kuten tuossa sanoin, niin ehkä meidän suomalaisten mielenmaisema on tällä hetkellä tuon Ukrainan sodan seuraamuksena. Poikkeuksellisen vahvasti vaikuttavat erilaiset kansainväliset häiriöt. Ensin tuo inflaatio ja nyt sitten jos tämä Iranin sota. Mutta myös näen, että tuolla alla on oikeasti vahvistuvaa kyvykkyyttä asuntokaupoille ja olen sitä mieltä, että pienetkin luottamuksen paranemiset sitten voi johtaa tuolla nopeisiinkin liikkeisiin. Muutama asuntokohde tuossa. Toinen meidän käynnissä olevista omistusasuntokohteista, omaperusteisista kohteista Espoon Luhtavehka Niittykummussa etenee suunnitellusti, kärsii jossakin määrin kauppavauhdissa, mutta kohteen koko on edelleen siinä määrin pieni, että en siinä isoa huolta osaa nähdä. Espoon Asunnoille Ulappakatu 4, vähän toistasataa asuntoa. Espoossa kehittämämme korttelikokonaisuus, jossa ensimmäinen käynnissä oleva rakennus asuntosäätiölle valmistuu kohta ja toinen lähtee sitten Espoon asunnolle perään. Ja sitten me käymme siellä keskustelua niin omakehitteisten kuin omaperusteisten jatkosta. Ja sitten Espoon Piaffe. Viimeisin näistä meidän omakehitteisistä kaupoista, joita pari tähän alkuvuoteen on nyt siunaantunut. Ja AI Capitalin uuteen rahastoon meidän osaltamme ensimmäinen avaus, ja toivotaan, että niin tuo kuin muutkin tämän tyyppiset rahastoratkaisut menestyvät hyvin. Tässä pääsee omissa tavoitteissaan eteenpäin. Sitten lyhyesti tuo ensimmäinen kvartaali. Vielä ennen kuin Jarkko syventää numeroin, niin liikevaihdossa nähtiin merkittävä lasku. Siinä puolet suurin piirtein laskusta selittää infran poismyynti liiketuloksessa. Operatiivinen liikevoitto laski suurin piirtein tuossa suhteessa. Alla kuitenkin sellainen tilanne, että infran ensimmäinen kvartaali viime vuonna oli verrattain vahva, joten alla oleva liiketoiminta on pikkasen tuossa parantanut ja tämän parantamisen tahdin näemme. Näemme kyllä loppuvuodenkin jatkuvan. Tilauskanta nousi yli miljardi, eli kyllähän tämä kuitenkin tämän alkuvuoden merkittävin asia on ollut se, että me ollaan poikkeuksellisenkin hyvin markkinoilla onnistuttu uuden työn hankinnassa. Siellä on toki myös semmoisia hankkeita, joiden ehkä aloitukset siirtyvät jossakin määrin, mutta yhtä kaikki, lähes 400 miljoonan tilauskertymä ja kokonaistilauskanta yli miljardin, joka tuo sen pohjan, jolla tämä vuosi kääntyy kasvuun. Joka tapauksessa uskomme kyllä tuon vauhdin jatkuvan ja siten ennakoivan vahvempaa lähtöä myös ensi vuoteen. Markkinatilanne tarjoaa mahdollisuuksiakin. Ei tämä niin synkkä, kuten tuossa yritin aiemmin jo kuvata. Julkisen sektorin kysyntä on edelleen vahva ja tuo datakeskuskysyntä eittämättä se kaikkein isoin markkinaa vauhdittava osa-alue ja meille lukratiivinen. Muun muassa tämän datakeskus- tai taloteknisen osaamisen kautta kommentoidaan asuntosijoittajakysyntään. Mutta ehkä kaiken kaikkiaan, niin kuin aiemmin sanoin, niin sijoittajakysynnässä näkyy alkuvuonna selvää piristymistä ja rohkaistumista, joka nyt sitten Iranin kriisin myötä jarruttaa, mutta uskon, että se palaa tarvittaessa nopeastikin, kun tuo kriisi ratkeaa alta ja kuluttajatkin. Uskon, että alkuvuoden kankeuden jälkeen loppuvuotta kohti kysyntä lähtee uudelleen piristymään. Strategiani ei tälläkään kertaa mene tavattoman syvälle. Tämä datakeskus ja muutamat muut ehkä markkinamuutokset on tuonut tullessaan sen, että me käymme aika syvällistä strategiapohdintaa tässä. En näe, että tässä on mitään, mikä varsinaisesti poistuu. Me edelleen halutaan vahvistaa ja pitää. Markkinajohtajuutemme on yhteistoiminnallisessa urakoinnissa, elinkaarihankkeissa ja osin muussakin urakoinnissa. Oma kehittäminen. Omaperustaisen tuotannon kasvu on vääjäämättä tavoitteissa, ei poistu mihinkään, mutta nähdään kyllä, että datakeskustyyppiset markkinamuutokset voi sitten tuoda tuohon vähän painotuseroja eteenpäin. Ei kuitenkaan niin, että missään olosuhteissa noita pitkän aikavälin tavoitteita uhkaisi, vaan mieluummin päinvastoin. Tässä on sitten se kehitys niin asuntotuotannon tavoitteiden osalta kuin omakehitteisen ja omaperusteisen osuuden kannalta niin kuten aiemminkin merkittävässä laskussa. Eli aivan päinvastainen kehitys kuin mitä ollaan tavoiteltu. Näemme kuitenkin datakeskushankkeet. Tuohon tuo paikkausta tästä eteenpäin. Ja sitten ehkä viimeinen vielä on se, että vaikka tilanne tällä hetkellä on tuo. Ne merkit mitä alkuvuonna nähtiin, niin edelleen ylläpitää uskoa siihen, että tuokin markkina kääntyy ja meillä siihen on riittävät eväät, niin osaamisen kuin hankekehityskannanko pohjalta ponnistaa. Lyhyesti vielä sitten ESG-asiat, joissa ehkä tuo vahvistunut kulttuuri ja hyvä suorittaminen näkyy aika laajasti. Meidän asiakastyytyväisyys palasi tasolle 78, joka on kyllä huikea suoritus ja tulee läpi kaiken tekemisemme. Eli siitä on älyttömän ylpeä, mutta myös tyytyväinen ja iloinen siitä, miten meidän henkilöstöasioita ja asiakkuuksia ja tekemistä johdetaan ja hoidetaan. Näkyy myös jossakin määrin siinä, että asteittain meidän henkilöstön tyytyväisyytemme (eNPS) on vakiintunut ihan kohtuulliselle tasolle. Uskon, että kun markkina ja ennen kaikkea tämä oma käänteemme pikkasen tuo tuohon myönteistä tuulta, niin meillä on tuossakin positiivista kehitystä edessäpäin. Tapaturmataajuudessa nähtiin pieni nytkähdys ylöspäin alkuvuoden, ehkä vähän hankalan talven jälkeen. Samalla nähdään kuitenkin kulttuuripuolella, että tällainen ennakoiva mittari, eli kuinka paljon teemme turvallisuushavaintoja, on kääntynyt erittäinkin myönteiseen kasvuun elokuusta alkaen. Ja sitä kautta mä olen ihan vakuuttunut siitä, että tuo tapaturmataajuuskin loppuvuotta kohti laskee uudestaan. Meidän tuotanto on laajasti taksonomian mukaista, ja ehkä suurin tekijä, johon voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa, ovat oman toimintamme päästöt, jotka yllätykseksemmekin vielä edelleen jatkavat laskuaan. Me ollaan niin matalalla tasolla tuossa ikään kuin Scope 1:ssä ja 2:ssa, että en enää näe siellä kovin paljon tavoiteasetantaa. Ja tuolla kohtaa ehkä meidän tavoitteet jatkossa kääntyvät tuonne Scope kolmosen puolelle. Mutta ehkä tällaisella yleiskatsauksella. Jos Jarkko syventää numeroita, niin mennään sitten eteenpäin.
Hyvä kiitos. Eli näissä on hyvä muistaa numeroita, kun ruvetaan katsomaan, että meidän vuoden ensimmäinen neljännes on meille käytännössä aina kausiluontoisesti vuoden heikoin neljännes. Tänä vuonna olemme ennakoineet juuri näin. Liikevaihto ja tulos painottuu nyt erityisen voimakkaasti tuonne vuoden jälkipuoliskolle. Kun nämä tämän vuoden aikana voitetut ja vielä kehitysvaiheesta tilauskantaan siirtyvät hankkeet alkavat pikkuhiljaa tuloutua. Vuoteen lähdettäessä tilauskanta oli sen verran matalalla tasolla, että väistämättä volyymit jäävät vielä vähän ujoiksi. Konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä neljänneksellä noin 141 miljoonaa, vertailukaudella 161 eli siinä laskua noin 13 prosenttia. SRV Infran vaikutus tuohon vertailukauden lukuun oli noin 9 miljoonaa eli vertailukelpoisin luvuin meidän liikevaihdon lasku oli sitten noin 12 miljoonaa. Operatiivinen liikevoitto oli noin 300 000 euroa tappiolla, kun se vertailukaudella oli 1,1 miljoonaa euroa positiivinen. Toimitilarakentamisen liikevaihto laski noin 126 miljoonaan. Vertailukaudella se oli 150 miljoonaa euroa. Asuntorakentamisessa puolestaan nähtiin kasvua eli 15 miljoonan kertymä, kun vertailukaudella oltiin noin 12 miljoonaa. Kannattavuuden puolella keskeisin tulosta selittävä tekijä on toimitilarakentamisen vertailukate. Alhaisempi volyymi johtui ennen kaikkea allianssihankkeista. Toisaalta muu kehitys, kuten elinkaarihankkeessa tai muussa urakoinnin volyymeissa tai asuntourakoinnissa, oli itse asiassa positiivista sekä volyymeissa että katetasoissa. Eli käytännössä nyt yhden ison kategorian volyymin heikennys tässä nyt lähinnä tulosta painoi. Taseen puolella. Liiketoiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä noin 33 miljoonaa negatiivinen. Tässäkin kausiluontoisuutta, eli käytännössä Q1:n rahavirta meillä on melkein poikkeuksetta negatiivinen. Nyt tässä sen lisäksi sitten vaikutti se, että meillä on muutama omaperusteinen hanke käynnissä, jotka toki hieman syövät rahaa. Sitten tietysti sitä suurempi vaikutus tuli tuolla käynnissä olevan tuotannon urakkasaamisten ja ennakoiden nettotilanteesta. Tässä on vähän swingiä Q4:n ja Q1:n välillä, kun Q4:llä tuli vahvasti rahaa sisään. Q1:llä se sitten hiukan tasaantui ja Q2:lla luultavasti nähdään taas tilannetta toiseen suuntaan. Käytännössä rahavirassa kyse on ihan vain käyttöpääoman ja tuotannon rytmityksen ajoituksesta, että mitään sen kummempaa dramatiikkaa tai rakenteellista muutosta täällä ei ole taustalla. Rahoitusreservit olivat katsauskauden lopussa hyvällä 115 miljoonan euron tasolla, ja vertailukauteen nähden siinä oli tukevaa kasvua. Omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste olivat totuttuun tapaan hyvin vahvalla tasolla. Nyt sitten kakkoskvartaalin lopussa, niin kuin eilen tiedotettiin ja aikaisemmin on jo indikoitu, niin me tullaan lunastamaan nuo meidän vanhat hybridilainat pois eli 39,1 miljoonaa euroa sitten kesäkuun viimeisenä päivänä lunastellaan. Ja ne osaltaan sitten vaikuttaa toki taseen tunnuslukuihin jonkun verran kiristävästi, mutta kyllä me siitä huolimatta tullaan pysymään hyvällä tasolla sekä rahoitusreserveissä että velkaantumista kuvaavissa tunnusluvuissa. Kaikki rahoituksen toimet tämän lunastuksen toteuttamiseksi on sinänsä jo tehty aiemmin, eli mitään isompia lisätoimenpiteitä ei enää muita ole tässä edessäpäin. Tilauskertymä ja tilauskanta, jotka ovat keskeinen selitys tuon tuloksen loppuvuoden painotukselle. Tammi-maaliskuussahan meillä oli nyt tosi reipas uusien tilausten kertymä, lähes 400 miljoonaa, kun vertailukaudella se oli 141 miljoonaa. Uusista sopimuksista ehdottomasti merkittävin oli tuo Deaconin datakeskus Lahteen, mutta siellä tuli myös Rovaniemen pääpoliisiasema, Marjoniemen yhtenäiskoulu sekä asuntopuolelle kaksi hanketta eli Taalerille myyty kohde Espoon Niittykumpuun (Taalerille ja Kevalle siis). Ja sitten Y-Säätiölle rakennettava kohde tuonne Espoon Perkkaalle. Tilauskanta kauden lopussa oli miljardi 31 miljoonaa euroa. Vertailukaudella oli miljardi 42 miljoonaa euroa, eli aikalailla samoissa tasoissa. Mutta toki hyvä muistaa, että vertailukaudella meillä oli mukana SRV Infra, joka nykyisellään sitten luvuista puuttuu. Elinkaarihankkeiden palvelujaksojen tilauskanta oli 102 miljoonaa ja varsinaisen tilauskannan lisäksi meillä oli hankekehityskanta eli voitetut tai kehityssopimuksin sidotut, mutta ei vielä tilauskantaan kypsyneet hankkeet, jotka pysyttelivät edelleen tuolla 1,3 miljardin euron tasolla, eli käytännössä sen verran mitä hankkeita kirjattiin tilauskantaan, niin pystyttiin sitten uusia tässä myös hankkimaan. Tuo on erittäin vahva putki ja parantaa kyllä näkyvyyttä tuleville kausille ja osaltaan myös vastuussa siitä, minkä takia me tämän vuoden liikevaihdon ja tuloksen kertymän rakentumista ajatellaan. Ajatellaan, että se hyvin vahvasti tuonne loppuvuodelle painottuu. Rakenteellisesti. Toimitilarakentamisessa uudet sopimukset olivat valtaosin allianssi- ja projektijohtourakkoja. Ja selkeä valtaosa meidän tilauskannasta on edelleen tätä kategoriaa. Samalla tämän kategorian tilanne tuossa vuodenvaihteessa selittää sen, minkä takia liikevaihto ja tulos tässä alkuvuoden aikana oli sellainen kuin se oli, mutta 1,3 miljardin euron arvosta tilauskantaa on vielä kirjaamattomien hankkeiden putkessa. Itse asiassa valtaosin on allianssi- ja projektinjohtourakointia. Eli kyllä tämän kategorian näkyvyys lähitulevaisuuteen on erittäin vahva. Asuntorakentamisen tilauskanta absoluuttisesti vielä melko pienissä luvuissa, mutta kuitenkin jatkaa trendinomaista kasvua. Ja kyllä tässä se selkeä iso virstanpylväs on se, että me saatiin tilauskantaan ensimmäinen sijoittajakohde lähes kolmeen vuoteen. Eli tuolla 2022. Vuonna viimeksi sijoittajakohde saatiin. Tilauskanta on saatu. Asuntoaloitukset kokonaisuutena ehkä edelleen matalalla tasolla, mutta trendinä me ollaan kuitenkin tuolta 23 pohjista. Ihan positiivisissa merkeissä kehitytty. Nyt kun ykköskvartaalilla valmistui urakka-asuntoja sen verran, että vaikka 96 uutta asuntoa saatiin työn alle, niin rakenteilla olevien asuntojen määrä pikkuisen notkahti. Mutta kuten todettu, kaksi uutta kohdetta aloitettiin, toinen sijoittajakohteena ja toinen sitten urakkakohteena. Kvartaalin päättyessä meillä oli rakenteilla yhteensä 559 asuntoa, joista 93 on meidän omaperusteisia. Kahdessa kohteessa Espoon Niittykummussa. 47 sijoittajille myytyjä ja omakehitteisiä ja sitten 419 kilpailu- ja neuvottelu-urakoitavaa. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä meillä on edelleen matala, 89 kappaletta. Vertailukaudella oli 95 ja tästä valmiiden myymättömien asuntojen kannastakin valtaosa on vuokrattuna. Sikäli tämän position kanssa on ihan mukava elää haastavammassakin markkinatilanteessa. Sitten viimeisenä vaikka tuo rakenteilla olevien asuntojen määrä vielä toistaiseksi onkin matala, niin olemme tässä hankalassa markkinassa itse asiassa aika hyvin myös onnistuttu, sillä pudotus toki tuolta korkeimmilta tasoilta on meillä ja markkinalla ollut hyvinkin identtinen. Mutta vuodesta 2023 eteenpäin, kun katsotaan markkinaa. Asuntoaloitusten määrät ovat edelleen jonkin verran laskeneet siinä missä olemme menneet vastavirtaan, eli meidän markkinaosuus on kasvanut. Ja tämä on kyllä vahva osoitus siitä, että meidän tuotanto on kilpailukykyistä ja lupaa hyvää niihin aikoihin kun markkina alkaa voimakkaammin vetää. Kiitos.
Ja sitten kerrataan viime kuun uutisia eli näkymät tähän vuoteen. Liikevaihto. Liikevaihdon arvioidaan ylittävän 800 miljoonaa euroa ja operatiivisen liikevoiton ylittävän viime vuoden tason. Nämä luvut ehkä näkyvät tuossa alla. Ja kuten tuossa moneen kertaan todettu, niin me olemme valmiita kasvuun. Mä olen aiemminkin sanonut, että alkaa olla tilanne, jossa sisäpeli on kunnossa. Ulkopelissä on vielä hankaluuksia. Alkuvuoden ulkopeli näytti ihan hyvältä ja epävarmuus jonkun verran sotki, mutta yhtä kaikki, niin tilauskannan kehitys on isoin uutinen tähän kvartaaliin alkuvuoteen. Erittäin vahvalla tilauskannalla loppuvuotta kohti ja sitä myöten myös toki ensi vuotta kohti. Markkinatilanteen mahdollisuudet ovat selkeästi tuolla julkisen rakentamisen ja datakeskusten puolella, mutta en vieläkään voi uskoa, etteikö tähän vuoteen tulisi aloituksia myös omakehitteisellä puolella ja toivottavasti jo ensimmäisiä omaperusteisiakin noiden parin Espoon kohteen perään. Hankekehityskanta on vahva, eli kyky ponnistaa kasvuun tuollakin puolella strategian mukaisesti on olemassa, ja sen myötä näen loppuvuoden ihan valoisana. Mutta ehkä näillä sanoilla sitten päätetään virallinen esitysosuus ja otetaan mielellään vastaan kysymyksiä. Vastaan täältä. Mikrofoniin.
Kiitos esityksestä. Atte Jortikka Inderesiltä kysyisin ensiksi tuosta tilauskannan kehityksestä. Kuinka suuren osuuden siitä uskot tämän kirjautuvan nyt tilauskantaan vuoden lopun aikana?
Voin kommunikoida sen niin, että olemme kertoneet, että tämä Tampereen yliopistollisen sairaalan kehityshanke on suurin siellä olevista ja noin 600 miljoonan euron arvoinen. Meillä on asiakkaan kanssa yhteinen tavoite, että se loppuvuoden aikana joko yhtenä kokonaisuutena tai paloina tulee tilauskanta. Se on varmasti se kaikkein isoin yksittäinen. Sitten siellä on alkuvuodestakin julkaistu joitakin pienempiä kehitysvaiheellisia projekteja. Eli emme ole sitä koskaan sillä tavoin avanneet, mutta jos Tampereen yliopistollisen sairaalan hanke kehittyy odotetusti, niin silloin sen arvo on varmaan noin 600–700 miljoonan euron luokkaa. Joka tapauksessa se luku.
Selvä. Sitten toinen tuosta datakeskusrakentamisesta. Millainen kilpailu siellä tällä hetkellä on ja onko sieltä saatavilla järkeviä katteita huomioiden nuo riskit?
Mä sanoisin, jos riskien puolelta aloitan, niin kyllä ne merkittävimmät riskit. Jos silloin kaksi asiaa ovat sopimusmuodot ja -mallit, joita tietenkin me manageeraamme valitsemalla sellaiset asiakkaat. Sellaiset tapaukset, joissa sopimusmallit ovat meidän mielestämme mahdollisia. Ja sitten se toinen riski liittyy todella lyhyisiin läpimenoaikoihin, joita manageerataan sillä, että pidetään huoli siitä, että vaikka näissä onkin verrattain pitkät neuvottelujaksot, avainresurssit on varattu näihin hankkeisiin. Minä näen vielä toistaiseksi kilpailun siten, että Suomessa toimivia, kynnelle kykeneviä yrityksiä – olivatpa ne sitten puhtaasti suomalaisia tai suomalaisena pidettyjä, esimerkiksi ruotsalaisia yrityksiä – on loppujen lopuksi melko pieni määrä, merkittävästi pienempi lukumäärä kuin suurimmassa osassa muita hankemuotoja. Markkinoilla pyörii edelleen jonkin verran kansainvälisiä toimijoita, mutta minun mielestäni tässä on ollut jo yli vuoden ajan selkeä tendenssi siihen, että yhä useampi tilaajataho toivoo suomalaista toimitusketjua alkaen jo ikään kuin merkittävimmistä urakoitsijoista. Jakautuipa se kuinka, ja niitä on maan rakentaminen, talon rakentaminen ja talotekniikka erikseen. Jos sen summaa, kyllä mä näen siellä merkittävästi normaaliurakointia parempia katemahdollisuuksia. Jossakin määrin vähemmän kilpailua, mutta kyllä isoja riskejä projektinhallintaan ja aikataulunhallintaan liittyen, joita sitten taas pitää manageroita. Tai ehkä vähän tämä riskipuoli on. Se on ihan oikea keskustelu, ja me sitä paljon käymme. Ja niin käy, minusta tuntuu, koko Suomikin kaikissa asioissa. Tämä on kysymys minun mielestäni riskien välttelystä, vaan riskien hallinnasta tässäkin osa-alueessa. Ja sitten kun oikein hallittuja riskejä oikeanlaisessa tekemisessä, niin sitten kannattavuuden mahdollisuudetkin ovat parempia kuin ehkä siinä tavanomaisimmassa tekemisessä. Voisin ehkä palata siihen ajatteluun tuosta strategiasta, jossa me olemme. Toki ei olla datakeskuksia kovin paljon painotettu tähän asti, ja ollaan puhuttu omakehitteisistä ja omaperusteisista. Niin se ajattelu on kuitenkin koko ajan ollut se, että siinä portfoliossa on järkevä balanssi riskikkäämmän ja vähemmän riskisen tekemisen kanssa, ja sen takia yhteistoiminnallisen urakoinnin merkitys saa jatkossakin olla iso, vaikka rinnalle sitten tulisi kuinka paljon paremmin kannattavia ja riskikkäämpiä kasvun mahdollisuuksia. Kyllä tämä balanssi on se, jota me myös tässä koko ajan arvioimme.
Selvä, Kiitos. Jarkko Rantala EVLiltä. Kysyisin tuohon ohjeistukseen vielä vähän, jos katsoo kannattavuuspuolta, että teillä on viime vertailukohtana ollut tavallaan SRV Infra, joka on ollut aika kannattavaa. Tälle vuodelle on tulossa se merkittävä datakeskushanke ja volyymihyötyjä suhteellisen kannattavuuden osalta. Itse ehkä sanoitkin, että datakeskushankkeet voivat ainakin onnistuessaan olla ihan terveen katteen bisnestä, niin onko suhteellisen kannattavuuden osalta odotettavissa mitään pienempää loikkaa vielä tänä vuonna?
Luulen, että tämä on sarja niitä kysymyksiä, että kysyjäkin tietää, että kovin täsmällisesti tuohon ei vastausta saa. Eli kyllä meidän ohjeistus on juuri se, jonka tuohon annamme. Ehkä se ainoa sellainen ajattelun tausta on se, että me olemme pyrkineet kuitenkin olemaan jossain määrin varovaisia viime vuosina ohjeistuksissa, ja me näemme tuossa sinänsä merkittävän indikaation suunnasta. Mutta sitten on vääjäämättä niin, että datakeskushanke yksi tänä vuonna vääjäämättä värittää aika paljon sitä, miltä loppuvuoden luvut näyttää. Me ollaan menossa työmaalle näinä viikkoina varsinaisesti tekemisen puolelle ja sitten me ollaan varmaan tuossa syksyn mittaan tilanteessa, jossa me päästään konkreettisesti näkemään, että me ollaan onnistuttu kumppaniverkostomme kanssa sillä lailla kuin ollaan ajateltu, joka on varmaan se kohta, jossa me arvioidaan uudestaan.
Selvä, kiitos.
Juho Tilli EVLI:ltä myös. Vielä yksi kysymys tähän datakeskusmarkkinaan liittyen. Miten pitkänä te näette tämän koko investointisyklin, että kuinka moneksi vuodeksi tällaisia hankkeita näillä näkymin riittää tässä mittakaavassa kuin nyt? Nyt aloitetaan.
Ehkä kahta kautta sanoisin, että kummankohan aloittaisin sillä riskillä vai tällä todennäköisemmällä. On vaikea nähdä, että mikään pysäyttäisi tätä. Että mikään nyt nähtävissä oleva asia ei pysäyttäisi tätä kehitystä ainakaan vuosikymmeneen. Toisinpäin, niin Suomen kilpailukykyyn liittyy kovin paljon se, millaisena tämä Suomi investointiympäristönä näyttää. Kovin nopeat erilaiset muutokset sääntelyympäristöön. Niin, ei kyllä kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta. Ei tuossa, ei kiinteistöissä eikä missään muussa investointikohteessa kovin paljon lisää luottamusta. Se on ehkä sellainen riski, jota meidän pitäisi sitten poliittisella puolella hallita. Sitten toinen näkymä on se, että varmaan laajasti nämä on kuitenkin tekoälyliitännäisiä, eli miten tälle tekoälykehitykselle käy. Mutta edelleen mun ymmärtääkseni julkisten lukujen mukaan muutama isoin toimija investoi viime vuonna 200 miljardia euroa globaalisti datakeskuksiin ja ymmärtääkseni samat tahot ovat ilmaisseet tämän vuoden volyymiksi 650 miljardia. Tämä on siis datakeskusinvestointeja, ei tekoälyinvestointeja, jotka ovat mittakaavallisesti vielä suurempia. Eli kyllä mä edelleen lähden siitä, että ainakin vuosikymmenen ajan tämän tyyppinen kehitys jatkuu. Jos Suomi ei tätä ikään kuin omin toimin mokaa, niin meillä on erinomaisen monta merkittävää kilpailuetua moneen muuhun nähden alkaen puhtaasta sähköstä, sähkönjakelun luotettavuudesta, periaatteessa vakaasta toimintaympäristöstä. Ja sitten vielä tämä on niitä harvoja osa-alueita, missä ilmasto on puolellamme, niin siellä on monta hyvää perustetta sille, että tämä kehitys Suomessa jatkuu.
Kiitos.
Täällä on yksi kysymys tullut linjoilta. Aiemmin oli puhetta, että SRV:ltä puuttuu reilut pari sataa miljoonaa omaperusteista asuntoliikevaihtoa. Paljonko tuollaiseen sitoisi pääomaa ja kuinka pitkäksi aikaa? Jarkko voi varmaan vastata, mutta ollaan varmaan kyllä puhuttu sekä omakehitteisestä että omaperusteisesta.
Se on just näin. Eli ei ole missään vaiheessa puhuttu siitä, että meidän omaperusteisen liikevaihto pitäisi olla noin paljon, vaan käsittää nämä molemmat kategoriat ja näin ollen, se sijoittajan myytävä tuotantohan sitoo oleellisesti vähemmän pääomaa. Käytännössä lähinnä sen tonttikannan, että kyllä meidän nykyiset pääomaresurssit riittävät sen toteuttamiseen, mitä me olemme strategiassa tavoitelleet.
Hyvä. Korkeintaan voi täsmentää sen verran, että se riippuu paljon siitä, miten kuluttajat käyttäytyvät. Että osa siitä kuitenkin pääoman sitoutumisesta liittyy siihen myyntivauhtiin. Eli mikä määrä asunnoista on myyty, millaisin sopimuksin siinä ennen rakentamista ja rakentamisen aikana. Hyvä jos ei muita kysymyksiä. Ehkä päätetään tämä tähän. Kiitoksia keskustelusta ja oikein hyvää päivänjatkoa. Kiitos.



















