Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

SRV, Webcast, Q2'26

Julkaissut Inderes6.8.2026 klo 8.00
SRV Group

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Saku Sipola
00:00 - 14:50

Osavuosikatsaus. Jaamme Jarkon kanssa taas aineiston ja tarinan kuten ennenkin, käymme vähän yleisempiä asioita läpi ja markkinaa, ja Jarkko sitten täsmentää numeropuolta. Kysymyksiä voi esittää padin kautta ja yleisöstä paikan päällä. Otsikko kertoo aika paljon tästä vuodesta. Kuten me jo ensimmäisen kvartaalin lopussa ennakoimme, vuodesta tulee kovin kahtiajakoinen. Nyt selvästi Q2:n liikevaihto on kovassa kasvussa. Niin, että jos tuosta kasvu oli 18 prosenttia ilman infraa, niin käytännössä se kasvoi noin 26 prosenttia. Talonrakentamisen osuus ei heijastunut vielä täysimääräisesti tulokseen, eikä tilanne ollut päinvastainen. Sitten loppuvuoden tulosnäkymät ovat vahvistuneet merkittävästi, ja sen takia tulosohjeistustamme operatiivisen liikevoiton osalta tänään hieman tarkensimme. Tällaisella agendalla eteenpäin, aika tyypilliseen tapaan markkinatilanteesta. Ehkä se isoin asia tällä hetkellä on se, että Suomen talous tuntuu monin osin elpyvän ja talous vauhdittuvan merkittävästi odotuksia paremmin. Bruttokansantuotteen kasvu on näkynyt, mutta jos katsotaan vaihtotasetta, teollisuuden tuotantoa ja teollisuuden tilauskannan kehitystä laajemmin. Näyttää siltä, että talous menee oikeaan suuntaan. Epävarmuuksia toki geopolitiikan, inflaation ja korkojen osalta on edelleen paljon. Kuluttajaluottamus nousi kesäkuussa ison pykälän ensimmäisten myönteisten talousuutisten perusteella. Heinäkuussa se jäi sinänsä kesäkuun tasolle, mutta suunta on aika lailla vahva. Jaksan uskoa siihen, että jos teollisuuden veto ja bruttokansantuotteen kasvu heijastuu siihen, että luottamus työpaikkojen säilyvyyteen pikkuisenkin paranee, niin se heijastuu melko nopeastikin kuluttajaluottamukseen ja sieltä edelleen uskon sitten asuntokysyntään niin vuokra- kuin omistusasuntopuolellakin, mutta kuluttajaluottamus on ehkä vielä heikohko. Viimeaikaiset kriisit näkyvät jonkin verran koroissa, mikä tietenkin on omiaan jossakin määrin investointeja hidastamaan, mutta en osaa sanoa, että korot olisivat sillä tasolla, että estettä siitä tulisi. RT ennustaa tälle vuodelle lievää kasvua ja sen jatkuvan ensi vuonna. Merkittävin tekijä varmasti edelleen tuossa kohtaa on datakeskusten kysyntä, johon kohta palaamme, mutta toimitilapuoli laajasti ensin, niin edelleen. Toimitilamarkkina on ollut kovin voimakkaasti julkisen sektorin kysynnän tukemaa ja on edelleen fantastisen hienoa, että valtio ei ole merkittävästi lähtenyt markkinoihin puuttumaan. Mutta yhtä kaikki se, että niin kunnat, hyvinvointialueet kuin valtionkin eri toimijat ovat pitäytyneet investointiohjelmissaan tämän muuten hitaan rakentamisen ajan. Äärimmäisen tärkeitä. Ja nyt toimitilapuolella merkittävin muuttuja on datakeskusten kysynnän voimakas kehittyminen. Näitä hankkeita on paljon meilläkin, niin tarjouskannassa kuin neuvottelukannassa. Merkittävä määrä projekteja ja siten ensimmäisiä merkkejä siitä, että toimitilakysyntäkin on elpymässä niin sijoittaja- kuin käyttäjäpuoleltakin, vaikka se onkin toki vielä varovaista. Meillä on nyt ensimmäinen omakehitteinen toimitilahanke. Hanke juuri käynnistyi ja heijastuu yhtenä esimerkkinä tuohon jälkimmäisen vuosipuoliskon kasvuun ja tuloskehitykseen. Transaktiomarkkina on piristynyt. Transaktiovauhti näyttää nyt pohjavuosia huomattavastikin paremmalta. Ensimmäinen vuosipuolisko oli verrattain aktiivinen. Toki siellä painottuvat tietyt eläkeyhtiöiden asuntoportfolioiden kaupat vielä ehkä melko lailla paljonkin. Tässä on hieman kuvaavia tietoja datakeskuksista siten, että ne heijastuvat rakennuslupien määrään, mutta kehitys on ollut kovin nopeaa. Meidän omat arviomme lähtevät siitä, että vuosittainen kasvu on edelleen noin 50 prosentin luokkaa tästä muutama vuosi eteenpäin. Se on markkina myös, missä paitsi tilaajamme ja meidän väliset sopimukset ovat ehdoiltaan moninaisia, niin myös meidän tilaajien ja itse laskentakapasiteetin käyttäjien sopimukset ovat moninaisia, joissa kaikissa kuitenkin painottuvat merkittävästi suoritusvarmuus ja aikataulu, ja täten asiakkaatkin valitsevat huolellisesti kumppaneitaan. Kun näiden hankkeiden määrä on lisääntymässä ja koot kasvavat, näen itse, että jos tähän mennessä ei ole mukaan päässyt ja kannuksiaan ansainnut, on riskejä halliten erittäin vaikeaa tulla mukaan myöhemmin. Ja samoin edelleen tilaajatahotkin kovasti arvioivat sitten rakentajakumppaniensa riskienhallintakykyä. Markkina on edelleen kuitenkin kovin moninainen. Me olemme menneet markkinaan huolellisesti harkiten, niin että olemme lähteneet ehkä matalamman riskitason sopimusmuodoista ja uskomme sinänsä siihen, että kun kokemus kertyy ja onnistumiset kartuttavat luottamusta, niin tuossa markkinassa on sitten kyvykkyyttä korkeammankin kannattavuuden tekemiseen. Muutama esimerkki toimitilahankkeista. Tuossa ehkä peruskorjauspainotteisesti pari asiaa. Me olemme verrattain vähän peruskorjauksesta puhuneet, mutta olemme parin vuoden aikana merkittävästi kyvykkyyksiä tuossa kentässä lisänneet. Yliopiston Physicum-rakennuksen pienehkö peruskorjaus. Tuossa Kumpulassa on erittäin mielenkiintoinen Pasilan virastotalon laaja peruskorjaus. Se on kaikkinensa 120 000 neliömetrin kohde, josta 20 000 neliötä. Korjasimme 45:ssä eri pisteessä ja samanaikaisesti 3200 virkamiestä jatkoi töitään noissa tiloissa. Usean viraston tiloissa se on ollut mielenkiintoinen hanke. Kansallismuseon lisärakennus. Yksi arkkitehtoninen symboli lisää Helsingin keskustaan, kannattaa käydä, aukeaa ensi vuoden aikana. Torihotelli. Meille merkittävä tapa vapauttaa pääomia, jotka meillä on ollut kiinni murheellisessa hankkeessa vuosikausia. Marjoniemen yhteiskoulu. Koulurakentamista lisää tämä yhteistoimintana toteutettava projektinjohtourakka Kouvolassa. Ja sitten todella tuo ensimmäinen pitkästä aikaa omakehitteinen toimitilahanketoimistohanke. Meyerin pääkonttori. Tuolla Turussa hanke käynnistyi juuri toukokuussa ja se alkaa varsinaisesti kerryttää liikevaihtoa näistä hetkistä eteenpäin. No, nuo kaksi datakeskushankettamme ehkä vielä kerran korostaen siten, että Lumihankkeen koko on pienempi kuin nykyiset tyypilliset keskukset, ja se on tavoitebudjetillinen urakkamuodoltaan, eli siten turvaavin mahdollinen näkökulmastamme, ja DayOne-datakeskus on merkittävästi suurempi. Sitten tavoitekattohintainen projektinjohtourakka ja siten ehkä kannattavuudeltaankin jo jonkin verran parempi, mutta edelleen sopimusehdoiltaan suomalaisten sopimusmallien mukainen ja siten näemme sen erittäinkin hallittavana. Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelman loppuvaiheen voitimme jo noin vuosi sitten, ja nyt siellä on, ennen kaikkea kevätkauden ja ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, tehty merkittävä määrä kehitystyötä tuon hankkeen aloitusedellytysten varmistamiseksi yhteistyössä tilaajatahon kanssa, ja uskomme tuon tulevan sopimuksiksi syksyn aikana. Monitoimiareenoista on varmaan kesän aikana puhuttu suurin piirtein riittävästi, mutta meillä tuon lisäksi on parhaimmillaan monitoimiareenahanke käynnissä Hyvinkäällä, ja olemme kumppanina niin Helsinki Garden Areenassa, Turun ratapihan kehityshankkeessa kuin sitten yhteistyössä Trevianin kanssa kehittämässämme Oulun monitoimiareena-hankkeessa. Ja vielä on yksi pienempi hanke Porvoossakin kehitysvaiheessa, että kyllä meillä tätä areenarakentamisen osaamista ja kokemusta tietysti on ylivertaisesti tähän markkinaan. Yksi korjausrakentamishanke lisää. Hämeenlinnan lyseon peruskorjauksen kattohinnallinen projektijohtourakka käynnistyy tässä syksyn aikana, ja sitten jo parisen vuotta sitten voittamamme Kuopion pääpoliisiasema, joka oli parisen vuotta melkein tuossa tauolla. Nyt siellä on kehitysvaihe käynnissä ja odotamme senkin käynnistyvän syksyn mittaan. Asuntorakentamisen puolelta, kuten todettu, markkina on ollut Ukrainan sodan alusta alkaen kovinkin hiljainen ja negatiivissävytteinen. Alkuvuotta ehkä jossain määrin transaktiopuolella painottavat, niin kuin aikaisemmin jo sanoin, nämä eläkeyhtiöiden isommat transaktiot. Muutoin tässä kentässä sijoittajat kuin kuluttajat vielä laajasti puuttuvat. Yksi niistä syistä, miksi sijoittajat ovat puuttuneet, on ehkä kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta luottamus Suomen talouteen. Niin kauan kuin Suomi nähdään pienenä taantuvana taloutena, tämä ei välttämättä ole kaikkein suurin investointivarojen allokoinnin kohde. Nämä positiiviset merkit Suomen taloudesta voivat kantaa pitkälle. Ja uskon, että tuo merkittävästikin lisää kysyntää. Ja toinen asia on vuokra-asuntojen ylitarjonnan sulaminen. Tuossa on käyrät Etuovi.com-palvelusta, joka varmasti suurimmassa osassa Suomea on kovinkin kattava, pääkaupunkiseudulla ehkä ei. Ei kaikkein edustavin, mutta yhtä kaikki. Datapohja on pysynyt samana koko mittaushistorian ajan. Ja kyllä tämän syksyn tai kesän tarjonnan väheneminen on jyrkempää kuin aiemmin, ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka tilanne jatkuu. Mutta sanoisin kuitenkin niin, että Suomen talouden elpyminen, ylitarjonnan asteittainen sulaminen ja sen myötä vuokrien pieni inflatoituminen tuo tullessaan takaisin sijoittajakysynnän. Tämän jakson ja useamman vuoden ajan tämä on ollut korostetusti valtion tukemaa asuntotuotantoa. Tuossa sitten nopeasti kolmesta eri segmentistä: toukokuussa valmistunut Niittykummun Neuvokas, joka oli siis useamman vuoden jälkeen ensimmäinen omaperusteinen eli gryndihankkeemme, valmistui toukokuussa. Myyntiaste on noin puolet. Toivon kovastikin, että se olisi korkeampi loppuvuoden aikana. ICECAPITAL-sijoittajalle omakehitteinen hanke Vermonniitty. ICECAPITALille omakehitteinen hanke Vermonniitty. Ja sitten sinänsä kyllä oman hankekehityksemme tai kaavakehityksemme pohjalta neuvoteltu kokonaisurakka Espoon Asunnoille tuolla Mårtensbrossa, eli muutamasta eri kategoriasta, mutta edelleen asuntorakentamisen kasvulle meillä tilaa on kovin paljon. H1-luvuin liikevaihto 340 miljoonaa ylittää juuri viime vuoden vertailuluvun, mutta siellä oli samalla jossakin määrin infran osuutta mukana, joka tietysti nyt tämän vuoden luvuista puuttuu. Eli se infran myynnin monttu on enemmän kuin paikattu. Operatiivinen liikevoitto jää heikoksi. Näin olemme toki ennakoineetkin. Tässä on melko lailla kiinteisiin kustannuksiin liittyviä asioita, eli panostuksia datakeskushenkilöstöön, isojen hankkeiden kehitysvaiheisiin ja melko mittaviin tarjoushankkeisiin. Aivan odotetusti nämä hankkeet käynnistyvät tässä kesän ja syksyn aikana, ja sen myötä ne alkavat tuottaa tulosta vasten tätä ehkä hieman etukäteen tehtyä panostusta. On myös niin, että joissakin mainituissa hankkeissa olemme tulouttaneet melko varovasti, ja haluamme nähdä ja varmistua siitä, että hankkeet performoivat odotetulla tavalla. Ja sekin sinänsä tuo jonkunnäköistä tuloksenparantamispotentiaalia eteenpäin mentäessä. Tilauskanta säilyi hieman yli miljardissa, mutta on toki vertailukauteen nähden satakunta miljoonaa ylempänä. Meidän tilausvirta ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on hieman yli puolisen miljardia ja itse asiassa näemme merkittävissä määrin mahdollisuuksia ylittää tuo tilauskertymä H2:n aikana ja siten paitsi rakentaa vahvempaa loppuvuoden tulosta, niin rakentaa myös erittäin vahvaa starttia ensi vuoteen. Markkina on, kuten kuvasin, monin tavoin hankala ja haastava, mutta kyllä siellä mahdollisuuksia on kasvavissa määrin. Strategiaan en pysähdy pitkäksi aikaa. Me olemme pitkään todenneet, että omakehitteisen asuntorakentamisen kasvu on yksi niitä kulmakiviä, joilla pitkän tähtäimen taloudellisia tavoitteitamme kohden liikumme. Olemme ilmaisseet tavoitteemme prosentuaalisesti. Varmaan on niin, että tuolloin emme osanneet ennakoida tämän datakeskuspään nopeaa kasvua, joka tämän logiikan mukaan menee tuonne urakointiin, vaikka me kasvaisimme 200–300 miljoonaan, mikä edelleen tuolla asuntopuolella on tavoitteemme, niin voi olla että prosentuaalisesti se osuus jää hieman pienemmäksi, mutta tuottaa kuitenkin sen vivun tuonne tulokseen mitä haetaan. Kaikkinensa tämän loppuvuoden ja siten myös ensi vuoden alun myynti on hyvässä vauhdissa. Tämä meidän portfoliorakenteemme muuttuu keskikatteeltaan kannattavammaksi ja se on tässä lopulta se kaikkein suurin asia. Kuten moneen kertaan todettu, emme ole asuntorakentamisen kasvua saaneet lähellekään tavoitteitamme. Kuitenkin lievää kasvua siellä näemme ja myös todella sitä, että siellä on omakehitteisiä hankkeita tuossa portfoliossa mukana. Kaikkinensa omakehitteisten ja omaperustaisten osuus on vielä kovin pieni. Jonkin verran. Volyymillisesti kasvaa. Riippuu niin kovin paljon tuon urakoinnin rakenteen kehittymisestä, että kasvaako se suhteellisesti kuinka paljon. Pohjaa meillä sinänsä nopeisiinkin käynnistyksiin laajasti omakehitteisten hankkeiden puolella edelleen on. ESG-mittarit kehittyvät pääsääntöisesti erittäin positiivisesti. Tuo NPS-luku on edelleen huikean korkea, eli ammattiasiakkaiden NPS pysyy yli 70:n tasossa. Se mikä ilahduttaa erityisesti on työntekijöiden suositteluindeksi, joka parani merkittävästikin tässä viimeisen mittauksen myötä. Vieläpä tilanteessa, jolloin kuitenkin meilläkin on ollut tiettyjä kustannussäästöohjelmia päällä. Erittäin kannustavaa on myös se, että tapaturmataajuus on laskenut. Pieni kauneusvirhe, jota sitten paikkaamme loppuvuoden aikana. Ehkä tuolta ympäristöpuolelta toiminta on edelleen laajasti taksonomian mukaista ja ehkä vähän omaksikin yllätykseksemme oman toiminnan päästöt vieläkin hieman laskivat, vaikka jo itsekin uskoimme, ettei se ole mahdollista. Mutta ehkä tällaisella laajemmalla taustalla. Ja sitten Jarkko syventää numeroita.

Jarkko Rantala
14:50 - 24:07

No niin, kiitos. Eli liikevaihto on meillä tässä kvartaalissa kääntynyt tuntuvaan kasvuun suhteessa vertailuvuoteen. Ja noin 200 miljoonaa saatiin kasaan, siinä missä vuosi sitten oltiin tuolla 170 miljoonan paikkeilla. Kun huomioidaan vielä se, että viime vuoden luku sisälsi Infran liikevaihdon, niin kyllähän tämä kasvu tässä jäljelle jääneessä toiminnassa on ollut ihan merkittävää. Kasvua tuli nyt sekä toimitila- että asuntorakentamisesta. Toimitilarakentaminen muodosti toki edelleen selkeän valtaosan tästä liikevaihdosta, 172 miljoonaa euroa, vuosi sitten 156 miljoonaa euroa, mutta myös asuntorakentamisen kehityssuunta on ollut erittäin positiivinen. Itse asiassa vertailukauteen nähden liikevaihto yli tuplaantui noin 28 miljoonaan euroon. Vuosi sitten oltiin 13 miljoonan kantturoilla. Kumulatiivisesti nyt siis 340 miljoonaa euroa liikevaihtoa kasassa ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Siinä on 3 %:n kasvu viime vuoteen nähden. Toimitilarakentamisen kokonaismäärä on pysynyt aika lailla samoissa kuin viime vuonna. Asuntopuoli on lähes tuplaantunut viime vuoden tasoista. Operatiivinen liikevoitto kvartaalilla oli 400 000 euroa positiivinen, viime vuonna 800 000 euroa. Tietysti absoluuttisena lukuna yhtäältä pettymys, toisaalta ihan ennakoidun mukainen. Volyymikehitys itsessään vaikutti totta kai positiivisesti, mutta toisaalta tämän tuloutuvan projektikannan kateprosentit olivat tietyltä osin vielä projektien vaiheesta johtuen siinä määrin riskivarausten näkökulmasta konservatiivisia, että tuloutuva kate tuolta kannasta jäi vielä verrattain matalaksi. Lisäksi tosiaan nuo aikaisemmin mainitut kiinteät kulut olivat kvartaalin aikana jonkun verran korkeammalla, ennen kaikkea tarjous- ja kehitysvaiheen asioista johtuen. Ja toki sitten datakeskushankkeiden resursointiin vaikutti myös pienemmässä mittakaavassa Oulun torihotellin loppuunsaattamisen kustannukset. Pikkuisen tulosta rasitti tässä Q2:n aikana, mutta tietysti sen homman motivaatio ja hedelmät meidän näkökulmastamme olivat sitten ennen kaikkea tuolla taseen puolella. Eli pääomat saatiin vapautettua hankkeen valmistumisen myötä. Ensimmäisen kuuden kuukauden operatiivinen liikevoitto on aika lailla nollassa. Viime vuonna tulos oli 1,8–1,9 miljoonaa euroa. Kertymä on jäänyt vaatimattomaksi, mutta loppuvuotta kohden nyt jo alkaneiden ja ennen kaikkea loppuvuoden aikana alkaviksi ennakoitujen hankkeiden alkaessa tulouttaa liikevaihtoa ja katetta, meidän kokonaisvolyymimme on tuntuvassa kasvussa ja itse asiassa myös kokonaisvolyymin keskimääräisen katetason ennakoidaan hieman parantuvan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että meidän hankeportfolio muuttuu pikkuhiljaa hiukan korkeampien keskimääräisten katteiden suuntaan. Allianssihankkeiden volyymin hiukan laskiessa ja muiden hanketyyppien osuuden hiukan kasvaessa. Lisäksi tuo omakehitteisten hankkeiden liikevaihto on myös kasvamaan päin. Toki vielä absoluuttisesti aika matalissa luvuissa, mutta kuitenkin, joka osaltaan vaikuttaa keskimääräiseen katetasoon positiivisesti. Noin saatiin kuva vaihdettua taseen ja rahoituksen puolelle. Sitten jos tuloslaskelma nyt vielä vähän vaisuksi jäikin, niin täällä puolella meillä oli aika paljon positiivisia tapahtumia. Ensinnäkin tuossa ihan kvartaalin lopussa me lunastimme pois ja vanhan vaihtovelkakirjaehtoisen hybridilainan, nimellisarvoltaan noin 39 miljoonaa euroa, ja siitä huolimatta meidän rahoitusreservit vahvistuivat ihan tuntuvasti tuonne 147 miljoonaan euroon. Taustalla on kvartaalin erittäin vahva liiketoiminnan ja investointien rahavirta, 87 miljoonaa euroa. Siihen rahavirtaan vaikutti positiivisesti yhtäältä Oulun torihotellin valmistuminen. Pienemmässä mittakaavassa myös omaperusteisen Niittykummun hankkeen tuloutuminen vaikutti, mutta kaikkein suurin vaikutus tuli tuolta käynnissä olevan projektikannan saatujen ennakoiden kasvusta. Ennakoiden osalta on tilanne hyvä. On toki hyvä huomioida, että kun ennakoista on kyse, jossain vaiheessa projektien edetessä tilanne tasaantuu, eikä ihan vastaavaa positiivista kehitystä kannata ehkä tästä eteenpäin ennustaa. Mutta yhtä kaikki, tällä kvartaalilla oli erittäin hyvä positiivinen kassavirta. Kvartaalin päättyessä kassatilanne oli siis erinomaisen vahva. Tämä näkyi sitten tunnusluvuissa, eli IFRS16-oikaistu nettovelkaantumisaste painui ihan tuonne ennätysalhaalle, noin 52 prosenttiin. Eli nyt suhteutetaan korollisia nettovelkoja omaan pääomaan. Meidän tapauksessa korollinen nettovelka on negatiivinen luku, eli kassavarat ovat huomattavasti suuremmat kuin korolliset velat, minkä vuoksi tunnusluku painui näinkin matalalle. Tässä tietysti tulkinnassa matala tunnusluku on positiivinen asia. Toisaalta omavaraisuusasteeseen korkea rahavarojen määrä vaikutti yhä vähän negatiivisesti, mutta siitä huolimatta tunnusluvun taso oli 42 %. Senkin jälkeen, kun hybridilainat vähennetään omasta pääomasta, taso oli oikein hyvä. Lisäksi rahoituksessa on pienempi milestone, sillä sovimme kvartaalin aikana 40 miljoonan euron maksuvalmiusluoton yhden vuoden jatko-option käytöstä. Eli nyt meillä on erääntyminen sen osalta toukokuussa 2029. Eli mitään maturiteettiseinää ei ole tältä osin edessä. Tilauskanta säilyi kvartaalilla vahvana, aika lailla samoissa lukemissa kuin missä oltiin Q1:llä. Iso kuva on aika lailla se, että saatiin sisään suurin piirtein sen verran uusia sopimuksia, mitä tuonne liikevaihdon puolelle purkautui. Uusien sopimusten määrä oli noin 168 miljoonaa, kun vertailukaudella se oli 38 miljoonaa. Ja koko ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on tosiaan uusia sopimuksia saatu tilauskantaan yli 560 miljoonan euron arvosta. Vuosi sitten vertailuluku oli noin 180 miljoonaa, eli tämä kakkoskvartaalinkin sopimuskertymä oli kokonaisuutena ihan mukava potti. Huomionarvoista tässä on se, että nyt saatiin omakehitteisiä aloituksia sekä toimitiloihin että asuntoihin. Toimitilapuolella aloitettiin Turkuun tuo Meyer Turun telakan uusi pääkonttorihanke ja asunnoilla myytiin yksi hanke Espoon Perkkaalta. Ice Capitalille. Nämä ovat sitten niitä, jotka pikkuhiljaa hilaavat tuloutuvan tilauskannan keskikatetta kohti korkeampia lukuja. Mainitsemisen arvoista on edelleen tämä meidän jo voitettujen tai esisopimuksiin tai kehityssopimuksiin sidottujen hankkeiden putki, joka on edelleen vahva, 1,3 miljardia. Täältä me odotamme loppuvuoteen tuntuvaa määrää uutta tilauskantaa, ja siellä tietysti yksittäisenä hankkeena merkittävin on tuo Tampereen Taysin uuden sairaalan sopimus. Rakenteellisesti tilauskanta on edelleen voimakkaasti painottunut tuonne toimitilojen allianssi- ja projektinjohtourakointiin, mutta kuten todettua, niin myös omakehitteisiin hankkeisiin. Hankkeita saatiin kuitenkin molemmilla puolilla liikkeelle ja sitä myöden tuo keskimääräinen katepotentiaali on pikkuisen noususuunnassa. Itse asiassa tuolla allianssi- ja projektinjohtourakoiden kategorian sisällä on tapahtumassa aika paljon painotusmuutosta, osittain tapahtunutkin jo. Eli allianssiurakoiden paino siellä on laskussa ja sitten toisaalta projektinjohtourakointi nousussa, joista lähtökohtaisesti seuraa se, että tuotto-riskiprofiili on siirtymässä aggressiivisempaan suuntaan. Sitä myöden katetaso sielläkin on ehkä pikkuhiljaa noususuuntainen. Asuntorakentamisen markkina on kokonaisuutena edelleen valitettavan vaisu, mutta olosuhteisiin nähden me pärjäämme kohtuullisesti. Aiemmin todetun mukaisesti olemme pystyneet vuoden 2023 loppupuolelta lähtien trendinomaisesti kasvamaan siitä huolimatta, että markkinakehitys on ollut aika mollivoittoista. Tällä kvartaalilla tuli uusia aloituksia 111 asuntoa Espoon Asunnoille tuonne Espoon Mårtensbrohon ja sitten tuo omakehitteinen sijoittajalle myyty hanke ICECAPITALille, 49 asuntoa Espoon Perkkaalle omaperusteisena hankkeena. Niittykummun Neuvokas Espoossa valmistui, ja sitä myöden meillä valmiiden myymättömien asuntojen määrä pikkuisen nousi tuonne 117, mutta edelleen ollaan varsin maltillisissa luvuissa. Rakenteilla oli kvartaalin päättyessä yhteensä 620 asuntoa, joista 493 on neuvottelu- ja kilpailu-urakoitavia, 96 sijoittajalle myytyjä ja sitten 40 on yhdessä omaperusteisessa kohteessa tuolla Espoon Niittykummussa. Eli talouspuolen yhteenveto: liikevaihto kääntyy voimakkaaseen kasvuun, mutta tulos on vielä ennakoidusti maltillinen. Mutta loppuvuodesta on tulossa ihan selkeästi vahvempi tase, ja rahoituksen puolella tämä kvartaali oli erittäin positiivinen. Vanhat hybridilainat maksettiin pois ja siitä huolimatta rahoitustilanne oli huippuhyvä. Tilauskanta säilyi hyvällä tasolla ja vakaana suhteessa ensimmäiseen kvartaaliin. Loppuvuonna asioiden mennessä hyvin, ennakoidaan sinnekin ihan tuntuvaa kasvua. Kaiken kaikkiaan selkeästi vahvempaa kohti me tässä edetään. Ole hyvä, Saku.

Saku Sipola
24:08 - 28:58

Oikein hyvä, kiitos. Siirrymme sitten näkymiin. Niin, kuten todettu, olemme täsmentäneet ohjeistusta operatiivisen liikevoiton osalta. Eli ennakoimme edelleen liikevaihdon ylittävän 800 miljoonaa. Missä näemme kohtuullista kasvua ensi vuoteen? Ja tämä kuvastaa tietenkin sitä, että ensimmäinen vuosipuolisko oli 340 miljoonaa. Niin, 800 miljoonan ylittäminen tarkoittaa vahvaa kasvua ja itse asiassa tuota taakse jäänyttä toista kvartaalia kovempia liikevaihtolukuja seuraaville kahdelle kvartaalille. Operatiivinen liikevoitto, jossa ohjeistus oli aiemmin ylittää viime vuoden taso eli ylittää 7 miljoonaa, täsmennämme sen nyt 10–20 miljoonaan, mikä edustaa näkemystämme siitä, että vuosipuolisko tulee olemaan merkittävän paljon vahvempi kuin jopa aiemmin ennakoimme. Ja tietyntyyppisenä kertauksena vielä, liikevaihto ja tulos kasvavat merkittävästi toisella vuosipuoliskolla. Moneen kertaan todetuista syistä markkina säilyy varmasti hankalana. Uskomme julkisen sektorin datakeskusten kysyntään ja asteittain elpyvään asuntorakentamiseen. Edelleen on valtava merkitys sillä, että Suomen talous kääntyy kasvuun, joka luo uskoa niin yksityisille toimijoille kuin varmaan asteittain myös ylläpitää julkisen sektorin luottamusta tulevaan. Meillä on periaatteessa niin tilauskanta kuin hankekehityskantakin, joka mahdollistaa kasvun jatkumisen ensi vuotta kohti. Tapahtui ympäristössä mitä vaan, niin me jatkamme keskittymistä laadukkaaseen asiakastyöhön ja korkeatasoiseen rakentamiseen. Kuten moneen kertaan todettu, toimitusvarmuuden merkitys vaikkapa tuolla datakeskuspuolella korostuu ehkä voimakkaammin kuin muissa tekemisen osa-alueissa pitkään aikaan. Ja näin me näemme vahvan loppuvuoden ja vahvan startin ensi vuoteen. Jarkkokin taisi tuossa todeta, että merkittävän paljon parempaa kohti mennään, ja siirrytään kysymyksiin. Otan ehkä täältä yhden verkon kautta tulleen kysymyksen alkuun ja sitten katsotaan täältä paikan päältä eteenpäin. Täällä todetaan, että datakeskushankkeet ovat olleet ymmärtääkseni merkittävä kasvun ajuri. Kuinka paljon näette niissä vielä lisäpotentiaalia lähivuosille? Olemme siis tilanteessa. Meillä on kaksi datakeskushanketta rakenteilla. Niiden merkitys loppujen lopuksi vielä ensimmäiseen vuosipuoliskoon kaikesta huolimatta on jossakin määrin rajallinen. Lahden isomman hankkeen rakentaminen käynnistyi osaltamme faktisesti vasta kesäkuun aikana, joten sen kontribuutio ensimmäisen vuosipuoliskon tai edes Q2:n tulokseen on vielä kohtuullisen rajallinen. Se pääsee parhaaseen vauhtiinsa nyt syksyn aikana ja ensi vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Ja sitten taas tuo pienempi Kajaanin hanke, sen merkitys on luonnollisesti vielä vähän rajallisempi. Datakeskushankkeet eivät ole vielä dramaattisesti värittäneet lukujamme, mutta näemme niissä paljon potentiaalia. Kuten sanoin, näemme valtavan määrän hankkeita. Näemme valtavan määrän tarjouksia ja neuvotteluja, ja sitä kautta potentiaalia on enemmän kuin haluamme edes käyttää, mikä tuo tullessaan sen, että kuten tähänkin asti, mennään riskitasapainoa ja tuottotasapainoa halliten ja harkiten. Keräämme kokemuksia. Varmistamme, että osaamme hankkeet alusta loppuun saakka. Kaikki startit ovat tähän mennessä olleet kovinkin lupaavia, mutta uskon, että potentiaalia riittää vielä pitkäksi aikaa. Se, kuinka kauan tämä jatkuu, niin kyllä me ajattelemme niin, että toimintaa suunnitellaan siitä näkökulmasta, että tämä kysyntä jatkuu 10 vuotta. Jatkuuko se sitten 15 vuotta vai jääkö viiteen, niin se on kovin mahdotonta nähdä, mutta potentiaali on merkittävä. Mutta sitten takaisin vielä siihen, että kuinka paljon potentiaalia ja kuinka paljon haluamme sitä hyödyntää. Olemme koko ajan sanoneet, että haluamme portfoliomme olevan tasapainoinen ja vastaavan markkinaolosuhteita, jolloin on selvää, että datakeskusten osuus kasvaa. Mutta vaikka se olisi mahdollista, emme haluaisi laittaa kaikkia resurssejamme yhteen koriin. Emme, vaikka se olisi omana kehityshankkeena toteutettua asuntotuotantoa. Emme, vaikka se olisi datakeskusrakentamista. Vaan kyllä me yritämme pitää huolta siitä, että osaamisemme säilyy ja portfolion rakenne on niin riski-tuottotasapainoltaan kuin muiltakin osiltaan aina markkinoiden sallimissa rajoissa. Mahdollisimman tasapainoinen ja sen kautta. Niin ehkä se vastaus on edelleen, että potentiaalia on paljon ja valitsemme hankkeet harkiten. Hankkeet, joissa haluamme olla mukana. Kiitos paikan päältä. Kysymyksiä.

Jarkko Rantala
29:01 - 29:14

Kiitos esityksestä. Atte Jortikka, Inderes. Tietenkään te ette noita kannattavuuksia avaa, mutta asuntorakentamisessa liikevaihto yli kaksinkertaistui. Kuinka kaukana ollaan kannattavasta liiketoiminnasta?

Saku Sipola
29:16 - 29:40

Käynnissä oleva hankekanta on kannattavaa, ja noilla luvuilla se kattaa meidän kiinteät kustannuksemme. Mutta sitten meillä on tiettyjä vanhoja tonttisitoumuksia niin Kalasatamassa kuin Keilaniemessä, joiden tonttivuokrat ovat vielä siinä määrin korkeammat kuin tuon nykyisen portfolion katepotentiaali, joten kyllä me aavistuksen verran vielä olemme haasteiden edessä tuon kanssa ja volyymia tarvitaan sinne lisää.

Jarkko Rantala
29:41 - 29:49

Kiitos. Sitten toinen kysymys: kuinka paljon tuo nykyinen ohjeistus nojaa pääsääntöisesti nykyiseen tilauskantaan?

Saku Sipola
29:49 - 31:07

Ja sitten tietenkin aina ennakoimme jossakin määrin sitä, mikä määrä meillä on vaikkapa kehitysvaiheessa olevia hankkeita, joiden oletetaan käynnistyvän. Niin kuin moneen kertaan todettiin syksyn aikana, jolloin arvioimme kontribuutiota loppuvuoden Q3:n osalta, niin kyllä se melkein on tämä käynnissä oleva tilauskanta, joka sen tuo, mutta Q4:stä eteenpäin sinne varmasti tulee muutakin. Kuten sanoin, vaikka Tampereen yliopistollisen sairaalan iso hanke, niin kyllä me uskomme, että se syksyn aikana tulee hiljalleen sieltä sitten myös meille tuloutumaan. Tuo on ehkä hyvä ymmärtää rakenteen sisällä: jos nyt otetaan sellainen yksinkertaistus, että jos Tampereen sairaalahanke olisi 600 miljoonaa ja jos olisi datakeskus, joka olisi 300 miljoonaa, niin se voi olla, että sitä sairaalahanketta tuloutetaan seitsemän vuotta. Sitä datakeskushanketta tuloutetaan puolitoista vuotta. Siellä on eroja sekä projektikatteen tai marginaalin osalta, mutta on myös eroja sen tulouttamisen vauhdissa. Että sillä tavalla se. Senkin takia on hyvä, että kokonaisportfolio sisältää molempia, jotta jos markkinassa tapahtuu iso muutos, emme jäisi tyhjän päälle; on hyväksi, että mukana on eripituisia hankkeita.

Jarkko Rantala
31:08 - 31:13

Sitten vielä jatkokysymyksenä: voiko tuosta TaYS-hankkeesta odottaa jo H2:lle liikevaihtoa?

Saku Sipola
31:13 - 31:42

Kyllä me uskomme sen alkavan asteittain, mutta. Niin kuin aina, nämä ovat kuitenkin sellaisia S-käyriä, että maarakentamisen vaihe on hitaampaa kuin itse varsinainen rakennusvaihe. Sitten kun päästään runkotöihin. Puhumattakaan siitä vaiheesta, kun isossa hankkeessa tehdään edelleen runkoa jossakin ja sisustamista sekä talotekniikkaa jo toisaalla, niin kyllä ne sen S-käyrän sinänsä muodostavat, että sen merkitys tämän vuoden lukuihin tulee olemaan verrattain rajallinen. Samoissa määrin kuin vaikkapa tämä datakeskushanke, jossa kiihtyminen meillä on vasta tapahtumassa.

Jarkko Rantala
31:43 - 32:03

Selvä, kiitos. Mira Peltomäki, Danske Bank. Noista datakeskushankkeista vielä. Mikä on? Mikä on SRV Yhtiöt Oyj:n suurin kilpailuetu näissä hankkeissa? Mihin valmiuksiin on lähdetty tarjouskilpailun mukaan, niin onko niissä joitain yhdistäviä ominaisuuksia? Minkälaiset hankkeet ovat teille kaikista houkuttelevimpia? Kiitos.

Saku Sipola
32:03 - 32:12

Joo. Sanoisitteko uudestaan, anteeksi. Jäin miettimään kysymyksesi jälkimmäistä osuutta. Niin, ensimmäinen osa oli.

Jarkko Rantala
32:13 - 32:20

Eli. Eli mikä on teidän suurin kilpailuetu näissä datakeskushankkeissa ja minkälaiset hankkeet ovat teille kaikista houkuttelevimpia.

Saku Sipola
32:20 - 35:00

Kilpailuetumielessä asiaa kannattaa vielä pilkkoa. Lyhyesti sanottuna näitä on muutamia. Näitä toteutetaan eri muodoissa. Klassinen jako on ehkä ollut maarakennus- ja perustustyöt, itse halli, talon rakentaminen ja sitten talotekniikka. Se talotekniikan osuus on merkittävän suuri. Kaikki nämä meidän hankkeemme ovat sellaisia, että niissä on sekä rakennus että talotekniikka mukana. Neuvottelemme myös sellaisesta hankkeesta, missä on myös maarakentaminen ja perustukset mukana. Se talotekniikan osaaminen on yksi ehdottoman iso ja merkityksellinen kilpailuetu meille. Talotekniikassa voi varmasti myös kumppanoitua, mutta meillä on ehkä suomalaisista talonrakentajista vahvin talotekniikan osaaminen. Se on iso kilpailuetu. Meillä on laaja kokemus suurista hankkeista. Otetaan nyt vaikka sairaalahanke vertailuun suurista moniulotteisista hankkeista, jotka kuitenkin ovat projektiosaamiseltaan ja projektin johtamisen osalta samantyyppisiä. Kuten sanoin, tilaajatahot kiinnittävät erityisen paljon huomiota toteutusvarmuuteen ja toimitusvarmuuteen. Ne ovat varmaan ne kaikkein suurimmat tekijät. Meillä on kuitenkin edelleen riittävä koko. Sen edun toki jakaa jo moni muukin, mutta se myös rajaa jossakin määrin toimijoita ulos, sillä jos hankekoot rupeavat olemaan useita satoja miljoonia, niin varmaan monen uskallus loppuu. Mutta vaikka uskallus riittäisi, tilaajan uskallus ei välttämättä riitä. Kyllä ne varmaan tuollaisissa kohdissa oikeasti ne isoimmat kilpailuedut on. Ja kun pohditaan, montako kynnelle kykenevää toimijaa näillä kriteereillä Suomesta löytyy, niin se luo tilanteen, jossa kilpailuympäristö on vähemmän aggressiivinen. Toimijoita on kuitenkin vähemmän kuin vaikkapa asuntourakoinnissa. Se, mikä näitä yhdistää tähän mennessä, on se, että olemme pyrkineet toteuttamaan ne YSE:n eli suomalaisten yleisten sopimusehtojen pohjaisesti, jolloin tiedämme henkilöstömme olevan koulutettua kyseisiin sopimusehtoihin, emmekä lähde uudentyyppiselle tuotealueelle uudentyyppisin sopimuksin. Ja sitten tullaan siihen, että kun kokemus ja onnistumiset lisääntyvät, niin meidänkin kyvykkyytemme toteuttaa hankkeita hieman toisenlaisilla pelisäännöillä paranee, kun toteutusprosessi on varmistettu. Mutta tähän asti me olemme kyllä yrittäneet valita suomalaisiin, pääsääntöisesti suomalaisiin sopimusehtoihin perustuvia hankkeita. Hyvä. Ja nyt luulen, ettei täällä verkossakaan ole uusia kysymyksiä. Niin me sitten tässä kohtaa kiittelemme mielenkiinnosta ja toivotamme oikein hyvää loppuviikkoa kaikille! Kiitos.

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…