Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Lämpimästi tervetuloa! Toivo Group Oyj:n vuoden 2024 tilinpäätöstiedotustilaisuuteen. Minun nimeni on Markus Myllymäki ja toimin yhtiön toimitusjohtajana. Täällä tänään teille kertomassa vuodesta 2024 ja miltä vuosi 2025 näyttää, on meidän rahoitus- ja riskienhallintajohtaja Lauri Rekola sekä E-Heat Oy:n toimitusjohtaja Lauri Pispa. Ensimmäistä kertaa Toivon tilaisuudessa, joten on hauska nähdä, mitä kaikkea tänään on luvassa. Lisäksi meillä on paikalla analyytikko Frans Mikael Rostedt täällä tilaisuudessa, joka tulee esittämään muutamia analyytikon kysymyksiä. Mutta vielä kerran, lämpimästi tervetuloa Toivon tilinpäätöstilaisuuteen ja lähdetään käymään tilaisuutta lävitse. Meidän tilaisuuden kulku on seuraava. Käymme läpi vuoden 2024 yhteenvetoa. Sen jälkeen Lauri Rekola kertoo avainluvuista ja miltä tuo tilikausi näytti numeroiden valossa. Sen jälkeen Lauri käy myös lävitse vuoden 2025 lähtökohdat ja näkymät. Ja sitten Pispa Lauri kertoo E-Heatista ja minä hiukan kerron siitä, että miksi me näemme valtavan potentiaalin. Ei Heatissä. Mutta ennen kuin lähdetään liikkeelle vuoden 2024 osalta, käydään lyhyesti lävitse, mitä Toivo tekee. Toivo on kiinteistöyhtiö, joka kehittää, rakentaa, omistaa ja myy kiinteistöjä. Kun lähdetään katsomaan sieltä kalvon vasemmasta alareunasta, meillä on tällä hetkellä kehitysvaiheessa 3200 asuntoa ja 4 yhteiskuntakiinteistöä noin 640 miljoonan euron kehitettävää volyymia. Meillä on rakenteilla tällä hetkellä 89 miljoonan euron edestä tavaraa. Tämä volyymihan meillä on varsin voimakkaasti noussut viimeisen kuuden kuukauden aikana ja viimeisessä vaiheessa me jäämme niitä taloja omistamaan ja myymme niitä aktiivisesti. Tällä hetkellä meillä on omistuksessa 563 asuntoa. Me otamme Toivona kaikista näistä kolmesta vaiheesta oman katemarginaalimme eli kehityskatteen, rakennuskatteen sekä omistus- ja myyntikatteen. Meidän tavoitteena on kuljettaa vielä tässä kohti sadalla miljoonalla eurolla vuodessa asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjä ja pian tulevaisuudessa myös datakeskuksia. Mutta sitten vuoteen 2024 voisi kokonaisuudessaan sanoa niin, että vuosi 2024 oli sopimusten vuosi. Suurimmat sopimukset olivat 42 miljoonaa. Sitten aina tuonne mainittaviin neljän miljoonan sopimuksiin saakka kokonaisuudessaan vuonna 2024. Me teimme näitä vastavirtauutisia tai sopimuksia 205 miljoonan euron edestä. Tärkeää on huomata, että näistä sopimuksista valmiiden kiinteistöjen myyntiä oli noin 55 miljoonaa. Uusia investointeja meidän omaan taseeseen oli 32 miljoonaa ja uusien rakennettavien kohteiden myyntiä noin 118 miljoonaa. Ja tästä muodostuu tämä 205 miljoonan euron sopimus ja uutiskanta. Kaikkinensa voidaan katsoa, että nämä sopimukset muodostavat merkittävän tuotannon. Nuo sopimukset sisältävät yhteensä 7908 asuntoa ja viisi yhteiskuntakiinteistöä. Hyvin havaittavissa on tuossa kalvon oikealla reunalla se, kuinka kaikki kohteet kulkevat meidän liiketoimintamalliamme pitkin. Eli ensimmäisessä vaiheessa ne kehitetään. Toisessa vaiheessa rakennetaan, sitten osa niistä jää omistukseen, osa menee suoraan myyntiin. Mutta Toivo siis aina kehittää ja rakentaa omat kiinteistönsä. Myös. Vuosi 2024 oli Vastavirtauutisten vuosi. Kävin tuossa aikaisemmin hiukan läpi tuota kaupankäyntiä ja sopimuskantaa. Pari muuta iloista asiaa on se, että saimme yhteiskuntakiinteistöt pilotoinnista tuotantoon sekä sijoitus ehti ja mahdollinen koko yhtiön hankinta liiketoiminnan osalta. Me teimme merkittävästi töitä henkilöstön tuotannon ja liiketoiminnan tehostamisen suhteen, ja olemme hiljalleen avanneet rekrytoinnit kohti uutta kasvua. Se on toiminta. No sitten kun katsotaan, että mitä tuloksia, niin totta kai tuloksia on paljon, mutta jos katsotaan kolmea tällaista kärkitulosta, meidän markkinaosuutemme vapaarahoitteisissa kerrostaloasuntotuotannossa nousi noin 10 prosenttiin vuodelle 2025. Me teimme, kun viime vuonna tehtiin 20 suurinta kiinteistötransaktiota, 44:ssä niistä Toivo oli toinen osapuoli ja sitten viimeisenä se, että meillä on tällä hetkellä seitsemän valmista myymätöntä asuntoa taseessa ja yksi aloittamaton tontti, joka tekee sen, että kun nyt markkinaosuutta jaetaan, niin ei ole paljon vanhoja murheita, mitä pitäisi kannatella ja sitä kautta löytyy myös iskukykyä sieltä taseen puolelta. Tulevaisuutta katsomme positiivisesti, mutta emme liian optimistisesti. Katsomme niin, että kaupankäynnin uudet avaukset toiminnan tehostamisen osalta saatiin hyviä tuloksia vuonna 2024, mutta ne alkavat hiljalleen realisoitumaan numeroina vuonna 2025, ja Rekolan Lauri niistä kertoo lisää. Mutta seuraavana Rekolan Lauri syventyy sitten vähän tarkemmin tuohon tilikauteen 2024. Lauri, ole hyvä!
Kiitoksia Markus, ja vuosi 2024 oli parempi kuin edellinen. Liikevoitto oli hieman korkeampi muun muassa johtuen siitä, että kiinteistöjen arvon muutos oli lievästi positiivinen. Vuoden liikevoittoa laski hieman se, että toteutetuissa portfoliokaupoissa kauppahinnat olivat lievästi tasearvoja alempia. Nämä kaupat oli kuitenkin järkevää tehdä siitä syystä, että saatiin vapautettua pääomia sekä viime syksynä että tänä keväänä käynnistettäviin uusiin hankkeisiin. Tase pieneni voimakkaasti johtuen näistä mainituista portfoliokaupoista. Samalla taseasema vahvistui, kun saatiin pankkilainoja maksettua pois. Tämä vahvisti omavaraisuusastetta, joka nousi noin 49 %:iin sekä myös kassavaroja, jotka vuodenvaihteessa olivat noin 12 miljoonaa euroa. Sitten hieman tarkemmin viime vuoden tammi-joulukuun tapahtumiin, eli liikevaihto oli 309,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4,5 miljoonaa euroa. Solmimme Kehitä-vaiheessa uusia sopimuksia 271 asunnosta sekä neljästä yhteiskuntakiinteistöstä. Näistä yhteiskuntakiinteistöistä oli muun muassa kaksi hoivahanketta, joista solmimme pitkät vuokrasopimukset operaattorin kanssa ja jotka myimme loppuvuodesta NREP:n hallinnoimalle rahastolle. Nämä kohteet rakennetaan ja valmistuvat vuosina 2025-2026. Rakentamisvaiheessa aloitettiin uusia projekteja runsaasti. Näihin kuuluvat muun muassa kaksi meidän omaan taseeseen tulevaa kohdetta, kaksi rivi- ja paritaloasuntoja koostuvaa RS-grundikohdetta sekä kaksi sijoittajille rakennettavaa, kehitettyä ja myytävää kohdetta. Kaikki kohteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja sitten asuntoja valmistui 165 kappaletta. Vuokrausaste laski hieman ollen noin 92%. Näissä meidän kohteissa vuokrausasteet vaihtelevat. Osassa kohteista vuokrausaste on lähellä sataa ja sitten tätä tunnuslukua laskee pari hieman huonompaa kohdetta. Me odotamme, että vuokrausaste kehittyy positiivisesti muun muassa muuttovoiton ja vähentyneen uudistuotannon ansiosta. Ja toimintaympäristö on meillä edelleen haastava, mutta odotamme sen paranevan vuoden 2025 aikana ja sitten luovutan puheenvuoron kaimalleni Lauri Piispalle E-Heat Oy:stä. Ole hyvä Lauri!
Kiitos Lauri ja kiitos Markus, ja lämpimästi tervetuloa myös minun puolestani. Lähdetään tutustumaan E-Heat Oy:hyn. Me olemme vuonna 2021 perustettu tamperelainen datakeskus ja energiayhtiö, joka rakentaa modulaarisia datakeskuksia. Liiketoimintaan kuuluvat datakeskusten isännöintipalvelut, hukkalämmön myynti ja säätösähkömarkkinat. Ja sitten voitaisiin tarkastella hieman meidän kenttää, missä me toimitaan. Millainen se markkina on? Ja kaukolämpö kattaa Suomessa noin 45 % kaikesta lämmityksestä, ja vuonna 2024 kaukolämmöstä tuotettiin polttamalla 80 %, mikä on vielä aika iso määrä. Sähkö on saatu jo aika puhtaaksi Suomessa, mutta kaukolämpö on vielä hyvin vahvasti polttamalla tehtyä. Samaan aikaan polttoaineiden hinnat ovat nousseet, minkä takia lämmön hinta loppuasiakkaalle on noussut rajusti vain muutamassa vuodessa. Kuten nähdään tästä kuvaajasta, helsinkiläisen omakotitalon lämpölasku on muutamassa vuodessa noussut jopa 60 %, mikä on tietysti aika raju korotus noin lyhyessä ajassa. Koko energiamarkkina on murrosvaiheessa. Kaukolämpöyhtiöt etsivät uusia tapoja tuottaa lämpöä edullisesti ja päästöttömästi. E-Heat Oyn konseptin avulla kaukolämpöyhtiöt voivat saavuttaa nämä molemmat tavoitteet. Iitin datakeskusten tuottama hukkalämpö vähentää yhtä megawattia kohden noin 720 000 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Hukkalämmön hinta on myös erittäin kilpailukykyinen verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Joten kaukolämpöyhtiöiden hinnankorotuspaine vähenee ja se näkyy suoraan loppuasiakkaalle. Uusien tuuli- ja aurinkovoimainvestointien myötä Fingrid tarvitsee lisää joustavaa kulutusta verkkoon. Iid laittaa datakeskuksensa mukaan Fingridin säätösähkökapasiteettimarkkinoille ja spesifisesti tähän MFRR-markkinaan. Iitin myyntiputki on noin 908 megawatin kokoinen, kun kaukolämpömarkkinan koko Suomessa on noin 3600 megawattia ja siihen päälle kun lasketaan kaikki kasvihuoneet, teollisuus, suuret kiinteistöt jotka eivät ole kaukolämmössä ja kaikki nämä kamppailevat näiden samojen ongelmien kanssa. Hinnan nostopaineet ja päästöt. Ja sitten seuraavaksi katsotaan vähän tätä, että paljonko meidän toiminta vähentää päästöjä. Ja tähän en ole vielä kirjoittanut sitä, että mihin me pohjaamme tämän, joten tämä on suoraa. Energiateollisuuden laskelma vuodelta 2023. Kaukolämpö. Kaukolämpöyhtiöiden päästöistä. Ja tosiaan, kun me rakennamme kahden megawatin datakeskuksen, niin se säästää noin 1,4 miljoonaa kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Ja osioittajista näkee, että se on aika massiivinen määrä. Meidän hukkalämmöllä päästään tekemään merkittäviä päästövähennyksiä. Ja meidän tavoite on vuoden 2027 loppuun mennessä tuottaa noin 100 megawatin edestä lämpöä. Ja jos me siihen päästään, niin se vähentää 72 miljoonaa kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä vuodessa, ja se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi firma on perustettu ja aloitettu. Eli meille päästövähennykset ja hinnankorotuksen paineen poistaminen kaukolämpöyhtiöiltä on ollut se syy, miksi tähän on lähdetty. Sitten tämmöinen kuvaaja, jonka perusteella meidän toiminta voi vaikuttaa hieman epäselvältä ja vaikeasti ymmärrettävältä. Joten. Joten tästä ehkä päästään selittämään tarkemmin, mitä me tehdään. Siinä keskellä näkyy nyt meidän datakeskus ja IoT rakentaa sen koko infrastruktuurin, sähköinfrastruktuurin, lämmön talteenottoinfrastruktuurin. Sitten me liitymme Fingridin kapasiteettimarkkinoille, josta saamme tuottoa kulutusjoustosta. Palvelimet tuottavat meille hukkalämpöä, jota myymme eteenpäin kaukolämpölaitoksille ja kaukolämpöyhtiöille. Ja sitten me saamme heiltä paluuvettä, jolla jäähdytämme datakeskustamme. Ja kaukolämpöyhtiö sitten tietysti saa päästötöntä ja erittäin edullista lämpöä meiltä, jonka he siirtävät suomalaisiin koteihin. Ja sitten se asiakas siellä virkatessaan villasukkia. Sitten ei tiedä, että se datakeskus lämmittää hänen kotinsa, mutta päästövähennykset ovat niin merkittävät, että se vaikuttaa myös tietysti erittäin suuresti myös sinne loppuasiakkaan päätyyn. Ja tässä sitten nähdään, että meillä on aika samanlainen malli kuin Toivolla, eli aika lähelle tätä. Kehitä, rakenna ja omista liiketoimintaa. Ensiksi me neuvotellaan kaukolämpöyhtiöiden kanssa ja muiden lämpöä tarvitsevien tahojen kanssa datakeskuksen sijoittamisesta. Koska me toimimme kaukolämpöyhtiön tonteilla, niin tehdään kehittymisvaihe yhdessä kaukolämpöyhtiön tai sen lämmön tarvitsijan kanssa, Ja sitten viimeisenä on tietysti tämä omistavaihe, jossa meidän palvelu on lämpöliiketoiminta, isännöintipalvelu sekä kysyntäjousto. Ja tällä hetkellä meillä on viisi datakeskusta ja yhteensä noin 6 megawattia lämmöntuottoa tässä omistavaiheessa. Ja jos katsotaan näitä liikevaihtoja, niin tiedetään, että vuoden 2024 liikevaihto on noin 2,1 miljoonaa ja on arvioitu, että vuonna 2025 liikevaihto olisi noin 7,5 miljoonaa. Ja tähän pitää sanoa, että me tiedämme, että meillä on sopimusmyyntiä jo sellaiset 5 miljoonaa. Eli vaikka me emme rakentaisi mitään uutta, niin liikevaihto tulisi olemaan noin viisi miljoonaa. Ja toki rakennusvaiheessa on monta projektia. Eli eli tämä on ehkä sellainen konservatiivinen arvio, mutta ollaan positiivisesti yllättyneitä. Ja vuonna 2026 pyritään saamaan 15 miljoonaa minimissään liikevaihtoa ja vuonna 2027 24 miljoonaa. Ja tässä sitten nähdään kartta käytännössä tästä meidän tulevasta tilanteesta. Ja siinä on tätä neuvotteluvaihetta, suunnitteluvaihetta, rakentamisvaihetta ja omistusvaihetta. Siellä nähdään ehkä tarkemmin, että minne ollaan tekemässä, missä neuvotellaan ja mitä rakennetaan. Ja tähän voin ehkä sanoa sen, että viime viikolla tehtiin sopimus Outokummun Energian tai Ocun Energian kanssa 3,7 megawatin laitoksesta, joka voi bongata sieltä toisesta sarakkeesta. Kehitä, kehitä vaiheesta ja sitten siellä H2 kohdassa se näkyy rakenna vaiheessa ja käyttöönottovaiheessa ja omista vaiheessa. Eli tässä vaiheessa nyt enempää näistä sopimuksista. Niitä varmasti sitten tulevissa katsauksissa voidaan käydä läpi ja päivitetään tätä taulukkoa sen mukaisesti. Ja sitten halusin tähän vielä sanoa, että en ollut tehnyt tälle omaa diaa, mutta ensinnäkin kiitos Iidin kaikille työntekijöille ja myöskin erittäin iso kiitos kaikille Toivon työntekijöille ja porukalle tähänastisesta. Meidät on otettu erittäin lämpimästi vastaan ja erityiskiitos Markukselle vielä, kun olet pitänyt langat käsissä tässä kohtuullisen nopeassa prosessissa ja hienosti johtanut tätä hommaa. Ja kiitos meidän puolesta! Ja tosiaan päivitellään näitä sitten seuraavassa katsauksessa ja saadaan tuonne lisää lisää rakennuttamista ja omistusta ja kehittämistä. Kiitos minun puolesta!
Kiitos Lauri! Nuo sanat lämmittivät, lämmittivät kovasti. Tuota, jos pohditaan Toivon kannalta hetki sitä, että miksi E-Heat. Niin me nähdään niin, että nämä kolme isoa isoa isoa teemaa siinä taustalla ja takana eli eli ensimmäisenä datakeskuksien mahdollisuudet. Sitä ei varmaan kukaan meistä ole pystynyt ohittamaan. Paljonko datakeskusinvestointeja tulee Suomeen? Toisena päästöttömän energian mahdollisuudet. Me pidämme Iitistä todella paljon siinä, että se on win-win-ratkaisu. Tai win-win-win ratkaisu. Se on win-win ratkaisu meidän luonnolle ja tälle planeetalle. Se on win-win ratkaisu Iitin ansaintalogiikalle ja tuloslaskelmalle, ja se on win-win ratkaisu asiakkaille sen energian hinnan muodossa. Eli he pääsevät laskemaan kustannuksia siinä. Siihen on aina hyvä liiketoiminta rakentaa päälle. Mutta kolmantena on sitten tämä E-Heat Oy:n ja Toivon liiketoimintamallin samankaltaisuus. Meillä on paljon samanlaisia komponentteja Iitissä ja Toivossa, ja me ollaan nähty jo nyt tässä kahden kuukauden yhteistyössä, paljonko me pystytään tekemään yhdessä töitä. Se on samalla Pipelinen hallintaa. Se on samalla sen yhtiön taserakenteen hallintaa. Sitä kasvun skaalaamista, mutta kuitenkin tärkeimpänä, mitä tässä kalvossa ei lue, mistä me pidämme. Iitissä on yrittäjätiimi, joka tulee tässä meidän mukana, ja me koemme voimakasta yhtiökumppanuutta ja halua tehdä asioita fiksusti, pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja laadukkaasti. Ja kun näissä onnistuu ja saavutetaan hyvät asiakkuustulokset, hyvät henkilökuntatulokset, niin taloudellinen lopputulema tulee aina sen perässä. Ja tätä kautta ehkä käännänkin sen näin, että jos me onnistumme HIITin kanssa yhdessä käyttämään datakeskus- ja energialiiketoiminnan mahdollisuudet, niin me pystymme toimittamaan merkittävästi suurempia volyymeja, fiksua päästötöntä lämpöä lämpöasiakkaille ja palvelintilaa kansainvälisille tarvitsijoille. Ja sitten me voimme tuottaa samalla myös Toivon ja Iitin osakkeenomistajille lisää arvoa. Kiitos Lauri!
Anna K sanoo tähän vielä sen, että moni on kysynyt sitä, ja siellä analyytikkokin on pohtinut sitä, että tämä start up. Niin, nythän me ollaan siinä vaiheessa, että meidän ratkaisu on täysin todennettu. Niitä laitoksia on jo viisi toiminnassa. Meidän mielestämme emme enää ole startup-vaiheessa, vaan olemme jo monistamisvaiheessa. Käytännössä nyt vain neuvotellaan sopimuksia ja rakennetaan uusia laitoksia, ja siellä voi vielä tapahtua pientä kehitystä. Mutta nyt päästään oikeasti laittamaan kädet sinne saveen ja tekemään hommia.
Nyt vain volyymia. Kiitos! Kiitos! Ihitted! Kiitos Lauri! Sitten Rekolan Lauri. Lähdetään syöksyyn pikkuhiljaa vuotta 2025 kohti. Lauri kertoo meille seuraavaksi, miltä se näyttää.
Kiitos Markus! Ja me Toivolla emme usko, että vuonna 2025 markkina muuttuu mitenkään dramaattisesti positiivisempaan, mutta uskomme, että me näemme vähintäänkin lieviä positiivisia muutoksia. Ja me odotamme, että asuntokysyntä. Se nostaa päätään PK-seudulla, ja tämä johtuu muun muassa muuttovoitosta sekä erittäin matalasta uudistuotannosta. Sitten asuntojen arvot kääntyvät nousuun. Tässä on taustalla muun muassa tuottovaateiden ja korkojen lasku ja sitten jonkinlainen kuluttajien ostovoiman kasvu. Asuntokauppa alkaa edellä mainituista syistä sekä patoutuneen kysynnän johdosta. Ja sitten odotamme, että viimeiset pari vuotta maissa ollut institutionaalinen kysyntä kasvaa ja kiinteistöjen transaktiovolyymit alkavat markkinassa nousta. Sitten Toivon omaan toimintaan. Toivo ei ole tässä vuonna 2024 julkaistussa strategiassa enää niin riippuvainen markkinoista ja kiinteistöjen arvonmuutoksista, vaan meidän toiminnassa korostuu enemmän strategiamme kehitä ja rakenna -palikat. Tänä vuonna. Me panostamme erityisesti kaupankäyntiin. Me panostamme sekä kuluttajamyyntiin että instituutiomyyntiin kasvavan volyymin tilanteessa. Aina tämä tuotannonhallinta on tärkeä kysymys ja Toivon nykyinen tuotanto-organisaatio. Vuosina 21 ja 22 toteutimme saman projektimäärän ja suuremmankin projektimäärän kuin mitä meillä tällä hetkellä on käynnistymässä. Lisäksi olemme vahvistaneet organisaatioitamme muutamilla hyvillä rekrytoinneilla aivan viime kuukausina. Ja sitten me jatkamme edelleen vastavirtaan kulkemista ja pyrimme kasvattamaan meidän kokonaisvolyymia 100 miljoonaan euroon vuonna 2026. Ja tosiaan tämä meidän 2026-tavoite tässä liiketoiminnan volyymissaan on 100 miljoonaa. Tämä muodostuu siis liikevaihdosta sekä omaan taseeseen tehtävistä sijoituksista, ja se on mielestämme mittari, joka kuvaa oikein hyvin toiminnan määrää ja tasoa. Tämänhetkiseen hankekantaan, sopimuksiin ja arvioihimme perustuen tänä vuonna, vuonna 2025, me saavutamme noin 80 miljoonan euron volyymin. Ja sitten mennään taloudellisiin näkymiin ja keskipitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin. Toivo arvioi liikevoiton olevan 6 ja 11 miljoonan euron välillä kuluvalla tilikaudella. Arvioimme liikevoiton ilman sijoituskiinteistöjen käypien arvojen muutoksia olevan sama 6-11 miljoonaa tällä kaudella ja sitten taloudelliset tavoitteet. Pyrimme kasvattamaan osakekohtaista pitkäaikaista nettovarallisuutta merkittävästi joka vuosi. Tavoittelemme 20 miljoonan liikevoittoa ilman sijoituskiinteistöjen käypien arvojen muutosta vuonna 2026. Pyrimme saavuttamaan sadan miljoonan euron vuosittaisen volyymin vuoden 2026 loppuun mennessä. Pyrimme pitämään omavaraisuusasteen yli 40 prosentissa ja osingonmaksussa tulemme huomioimaan sijoitustarpeet, investointitarpeet ja yhtiön taloudellisen aseman. Kiitoksia! Seuraavaksi siirrän puheenvuoron takaisin Markukselle.
Kiitos Lauri! Siinä oli vuosi 2024 tiivistetysti ja miten katsomme vuoteen 2025. Ehkä tuon tilaisuuden voisi tiivistää kolmeen komponenttiin ja seikkaan. Vuonna 2024 teimme yli kahdella sadalla miljoonalla eurolla erilaisia vastavirran uutisia ja sopimuksia. Innovaatioita ja muita kehitysaskeleita on myös otettu. Olemme kääntäneet volyymit kasvuun. Menemme tänä vuonna sinne 80 miljoonan volyymiin ja taseiden arvotkin ovat lähteneet sieltä hiljalleen nousuun. Ja kolmantena, E-Heat Oy ja datakeskustoiminta tarjoavat mukavan ja mielenkiintoisen mahdollisuuden sekä lisän Toivon toimintaan. Kiinteistöallokaatioihin. Mitä me teemme nyt seuraavaksi? Frans Mikael Rostedt esittää muutamia analyytikkokysymyksiä ja sitten sen jälkeen yleisökysymykset.
Kiitos hyvästä esityksestä.
Tällä kertaa onkin paljon kysymyksiä, mutta säästetään ne erityisesti. Esitin kysymyksiä vielä tuohon teidän jälkeiseen tuloshaastatteluun enemmän. Mutta jos aloitetaan tuosta ohjeistuksesta, niin kiinnostaisi, että voisitteko käydä vielä läpi noita keskeisiä ohjeistuksen tausta-ajureita? Tai sitten taas toisaalta, mitä pitäisi tapahtua? Nyt tänä vuonna tähän ohjeistukseen ei päästäisi.
Kiitos! On hyvä huomata se, että sijoituskiinteistöjen käypien arvojen muutoksesta ei ole enää meillä niin merkittävässä roolissa, koska meillä sijoituskiinteistöjen määrä on tippunut varsin voimakkaasti ja sitä kautta meillä on yhä enemmän käteistä ja erilaista liiketoimintaa varten tarvittavaa muuta omaisuutta. Eli merkittävät arvomuutokset eivät näyttele enää niin suurta roolia. Kyllä, olennaista on se, että nyt meillä asiat ovat aika hyvin. Olemme tehneet sopimuksia ja käyneet kauppaa. Eli meillä on myyntilaita aika hyvin kiinni. Se, että miten me onnistumme tuotannossa, miten meidän. Kun me teemme projektiliiketoimintaa, niin meidän tuotannolliset ihmiset, jotka vetävät näitä projekteja, ovat Suomen parhaita hallitsemaan sitä, ja heillä on erittäin pitkiä työuria Toivolla. Niin niin, mutta totta kai aina kun skaalataan volyymeja, niin siihen liittyy omat haasteensa.
Kiitos! Yksi kvartaali isompia hankkeita, mitä on tiedotettu, oli Espoon Suurpellon noin 20 miljoonan euron aluekehityshanke. Pystyttekö hieman avaamaan, mikä tämän hankkeen mahdollinen toteutustapa voisi olla, eli tehdäänkö tämä omaan taseeseen vai tuleeko mukaan sijoittajia?
Kiitos! Tämä Espoon Suurpellon hanke on tuotantomuotona. Me kutsumme sitä niin sanottuna Single Family Homen talona eli eli. Eli tällaisia riviparitaloja, jotka tehdään vuokramarkkinoille, ja meillä on molemmat portit auki sen osalta. Eli. Eli mahdollisuus on tehdä se omaan taseeseen. Mutta tiedämme myös, että tuohon tuotteeseen on kansainvälisesti erittäin suurta kysyntää.
No, investoinneista teidän oma liiketoiminta tulee vaatimaan merkittäviä investointeja ja toisaalta E-Heat Oy:n liiketoiminta. Mikäli kauppa toteutuu, se tulee vaatimaan merkittäviä investointeja lähivuosina. Voisitteko avata teidän nyt tulevien vuosien investointiprioriteetteja, että mitkä ovat teille niitä keskeisimpiä investointikohteita? Nyt tässä liiketoimintamallissa?
Kiitos! Luonnollisesti me priorisoimme niitä hankkeita ja kohteita, joissa pystymme tuottamaan kaikista eniten arvoa, ja miten se arvo yleensä näkyy parhaiten. Se näkyy kehitysvoittojen kautta. Eli se, missä pystymme saavuttamaan tuon kaikista korkeimman marginaalin. No, jos katsotaan uusia investointeja, niin meillä on tällä hetkellä varsin matala velkaantuneisuus. Eli me pystymme ottamaan pankkilainaa merkittävästi enemmän. Se on yksi komponentti. Toinen komponentti on se, että meillä alkaa nyt olla jo ihan terveet likvidit varat, joilla pystyy tekemään asioita. Ja kolmantena tietysti meillä on myös sen taseen kierrättämisen osalta kaikki vaihtoehdot avoinna. Eli pystymme päivittämään sieltä näitä pystyssä olevia kauniita kohteita uusiin mahdollisuuksiin. Eli kyse on kuitenkin aina performanssista ja ennen kaikkea oman pääoman tuotosta, mikä on meillä prioriteetti numero yksi.
Yksi sijoittajia kiinnostanut asia ja mediassa jonkin verran esillä ollut on tämä Espoon vastaanottokeskuksen tilanne. Miilunkorvessa, jossa rakennustarkastajan näkemystä vastoin ympäristö- ja rakennuslautakunta on määrännyt lopetettavaksi. Mutta ehkä näin sijoittajan kannalta mielenkiintoinen kysymys on se, että jos siellä on vähennetty arvonlisäveroa rakennusvaiheessa, niin onko tällä mahdollista vaikutusta käypiin arvoihin, mikäli nämä asunnot tulisivat normaaliin vuokramarkkinaan tulevaisuudessa? Jos se jouduttiin lopettamaan siellä.
Kiitos! Tuo on hyvä kysymys, mutta sillä ei ole oikeastaan meille mitään merkitystä. Eli kiinteistö on arvostettu alvittomana silloin, kun siitä on haettu arvonlisäverot takaisin. Jos toiminta loppuu, se palautetaan arvonlisäverolliseen käyttöön niin sanotusti, eli huoneenvuokralaki ei tunne arvonlisäveroa käsitettä, ja siinä tapauksessa arvot nousevat kutakuinkin vastaavan verran. Olen huomannut, että yhtiöstä käydään paljon keskustelua tuosta kyseisestä vastaanottokeskuksesta. Ja totta kai se ehkä tietyllä tavalla harmittaa, että se on saanut vähän kohtuuttomasti julkisuutta suhteessa sen liiketoiminnalliseen vaikuttavuuteen meillä, koska sitä ei juurikaan ole sen käyttötarkoituksen osalta. Mutta myös toinen puoli on se, että kun käymme siellä kiinteistössä, niin se on varsin rauhallinen ja siellä ihmiset etsivät turvaa maailmalta, ja se on meidän arvoja lähellä. Sen tyyppinen turvan tarjoaminen.
E-Heatistä voisi kysyä vielä tässä kohtaa sen verran, että teillähän ei varsinaisesti ole omaa teknologiaa tai tuotteita. Kilpailukyky ei perustu siihen, mutta vaikuttaa siltä, että teidän kilpailukyky on erinomainen suhteessa kilpailijoihin ja pystytte skaalaamaan. Nyt tässä teidän omassa segmentissä toimintaanne varsin nopeastikin ylös tai tavoiteltaisiin lähivuosina, niin mihin teidän kilpailukyky rakentuu?
No, meidän yhteistyökumppanien kanssa on testattu ja kehitetty paljon tätä teknologiaa, ja ehkä se isoin ero on siinä, että me ymmärrämme kaukolämpöverkkoa paremmin kuin kilpailijamme, jotka tulevat ulkomailta ja joilla ei välttämättä ole kokemusta siitä. Ja jos kilpailijat haluavat tuoda sen datakeskuksen siihen, niin he ymmärtävät vain sen datakeskuksen ja loppu on sen lämpöyhtiön harteilla. Heidän pitää kehittää automaatio ja lämmönvaihtimet. Investoinnit. Mennään sinne kaukolämpöyhtiölle. Meidän ratkaisussa taas se on käytännössä avaimet käteen -ratkaisu, jossa me hoidamme kaikki investoinnit. Eli esimerkiksi nyt yksi keissi, mitä ollaan tekemässä, niin siinä investointi lämpöyhtiölle olisi parin miljoonan luokkaa. Kun taas jos hankitaan uusi hakekattila, meidän ratkaisulla, jossa itse asiassa tuotetaan vielä halvemmalla, saavat sen lämmön käytännössä meiltä. Heidän investointinsa on hyvin minimaalinen. Käytännössä rakennusluvat ja muut asiat hoidetaan, ja sitten taas toisaalta kilpailija siirtää investoinnin enemmänkin kaukolämpöyhtiölle. Eli siinä on iso etu meillä. Ymmärrys siitä kaukolämpöverkosta ja siitä toiminnasta ja sen lisäksi me ollaan rakennettu viimeiset vuodet luottamusta ja hyviä yhteistyökumppanuuksia eri yhtiöiden kanssa, jonka avulla pystytään tekemään hyvinkin erilaisia ratkaisuja ja kuunnellaan hyvin tarkasti myös kaukolämpöyhtiöiden tarvetta ja muiden kasvihuoneiden tarpeita, ja rakennetaan niitä yhdessä heidän kanssaan. Eli eli me pyritään olemaan hyvin semmoisia kun. Neuvotellaan ja ollaan läheisessä. Se on enemmänkin. Sitten kun sopimus on tehty, se on yhteistyötä. Sen jälkeen.
Kiitos. Ja viimeisenä kysymyksenä, että tavoittelette vahvaa kasvua ja tänä vuonna jo 7,5 miljoonan euron liikevaihtoa, niin pystyttekö avaamaan yhtään, että millainen tulosvaikutus mahdollisesti sitten näillä numeroilla olisi Toivoon? Tai edes siinä mielessä, että onko liiketoiminta näillä volyymeilla jo positiivista kannattavuuden osalta?
Mä voisin tuosta tuotannosta ottaa kiinni. Me emme investoi ja lähde yhtiökumppaneiksi Iitin osalta niin, että katsomme vuotta 2025, vaan horisontti on selkeästi pidempi, eli vuodet 2026, 2027 ja 2028. Mutta on totta kai päivänselvää, että Iitissä. Se, että tuottavuus tulee kolmesta eri tulonlähteestä: reservimarkkinoista, lämmönmyynnistä ja isännöintipalveluista. Ja yleensä kun tulee kolme tuotonlähdettä niin kuin meillä tulee kehitys, rakentamisen kate ja omistus kate, niin jos se toiminta ei olisi kannattavaa, niin ei sitä silloin kannattaisi skaalata.
Ja voin lisätä tähän vielä. Tosiaan sanoisin, että kaukolämpöyhtiö on ehkä paras kumppani tehdä näitä projekteja, sillä onko käytännössä turvallisempaa vastapuolta olemassa Suomessa kuin kaukolämpöyhtiö? Lämpöä tarvitaan joka päivä siellä. Se ei siitä pois lähde. Ja tuohon investointiin voin sanoa sen vielä, että meidän omavaraisuusaste Iitissä tällä hetkellä on vielä aika lailla 100%. Eli meillä on siellä hyvin varaa vielä saada lainaa, eli ei alussa ainakaan ehkä rasiteta niin paljon. Kyllä, toivoa.
Kiitos. Jatketaan tästä tuloshaastattelussa.
Seuraavana vuorossa sitten yleisökysymyksiä ja.
Ja ensimmäisenä.
Kysymyksenä tänne on tullut, että aiotteko lisätä omistusasuntotuotantoa olennaisesti nykyisestä.
Ja millainen ongelma on suuri.
Myymättömien asuntojen varasto Suomessa tällä hetkellä?
Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Me näemme omistusasunnossa tällä hetkellä ison mahdollisuuden. Jos katsotaan tällä hetkellä myymättömien asuntojen varastoa, se on tyypillisesti väärän kokoista, väärän hintaista ja hieman väärällä paikalla. Meillä on tällä hetkellä tosiaan se tilanne, että on seitsemän valmista myymätöntä asuntoa, ja muutama viimeinen hankelähtömme on käytännössä loppuunmyyty, eli sitä kautta meiltä löytyy iskukykyä. Ja tätä kautta, kun markkina on muuttunut, ihmiset haluavat pienempiä taloyhtiöitä. Monesti ilman taloyhtiölainaa. Napakoita asuntoja, mutta ei välttämättä sitä yksiö-kaksio minikoppia, ja tätä kautta, kun pääsemme tuomaan täysin raikkaita tähän markkinaan muotoiltuja projekteja, niin ne ovat toistaiseksi käyneet aika kivasti kaupaksi.
Kiitoksia vastauksesta!
Ja sitten täällä onkin.
Seuraava kysymys liittyy vuokrausasteeseen ja vuokrausaste on.
Laskenut vuoden aikana jonkin verran.
Verran.
Ja miten näette.
Sen kehittyvän vuonna 2025 ja.
Mitä.
Toimenpiteitä ollaan tehty Toivossa.
Sen nostamisen.
Avuksi?
Kiitos! Tässä täytyy kyllä sanoa, että meidät on yhtiönä yllättänyt se, että nurkan takana kolkutteleva asuntopula ei ole vielä reaalisesti markkinoilla näkynyt. Mutta tässä lienee, kuten monessa muussakin muutoksessa maailmassa, että me ihmiskuntana aina yliarvioimme muutosnopeuden, mutta aliarvioimme sen muutosvoimakkuuden. Me olemme aika varmoja siitä, että ennen kaikkea tämä markkina lähtee lävitse. Ja totta kai meillä asuntomestarit tekevät valtavaa, tärkeää ja hyvää työtä, jotta saisimme sitä parannettua, mutta se on aina kombinaatio tekemistä ja markkinaa.
Kiitoksia.
Sitten muutama.
Kysymys Iittiin.
Se on ollut tänään huulilla. Niin miten nopeasti Iitin.
Datakeskukset.
Lämpövoimalat saadaan toimimaan, kun.
Sopimusasiakkaan.
Kiitoksia vielä kerran kaikille teille minun ja molempien Laurien puolesta, että pääsitte osallistumaan!
On allekirjoitettu. No, parhaimmassa tapauksessa hyvin nopeasti, mutta meidän putki on tällä hetkellä sen verran pitkä. Siellä on rakenteilla niin monta datakeskusta, että tällä hetkellä jono on tietysti hieman pidempi. Mutta jos se olisi tyhjä, niin parhaimmassa tapauksessa semmoinen kuusi kuukautta kuluisi sopimuksen jälkeen. Mutta nytkin me valmistellaan jo sopimusvaiheessa asioita. Tilataan hieman etupeltoon joitain ei niin kalliita asioita, jotta ollaan sitten valmiina tekemään seuraava datakeskus mahdollisimman nopeasti. Kiitoksia! Ja sitten vielä.
Viimeinen.
Kysymys tähän liittyen, niin aikooko.
Toivo.
Keskittyä jatkossa enemmän näihin datakeskuksiin.
Vai onko tarkoitus kasvattaa myös tätä kiinteistöliiketoimintaa?
Kiinteistöliiketoimintaa?
Kiitos erinomaisesta kysymyksestä! Kuten Lauri kävi tuossa aikaisemmin lävitse, niin tämä 4780 ja 100 miljoonaa, niin tässä kohti se on ilman datakeskuksia eli ihan puhtaasti kiinteistöliiketoiminnassa. Ja kyllä meillä sinne kiinteistöliiketoimintaankin varsin kunnianhimoiset tavoitteet ovat.
Kiitoksia!
Siinä oli kaikki yleisökysymykset tältä kertaa.
Kiitoksia! Kiitos vielä kerran kaikille teille minun ja molempien Laurien puolesta, että pääsitte osallistumaan! Toivon vuoden 2024 tilinpäätöstilaisuus on kokonaisuudessaan järjestetty. Voisin sanoa niin, että viime vuonna tehtiin vastavirtatyötä, uitiin vastavirtaan ja solmittiin sopimuksia. Tänä vuonna siirrymme niiden toteuttamiseen ja pikkuhiljaa kohti myös datasenttereitä. Erinomaista päivänjatkoa teille kaikille ja kiitos kiinnostuksesta ja kiitos luottamuksesta, että olitte meidän kanssanne tänne loppuun saakka.



















