Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Transkriptit

Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä

Kaikki markkinat
Suomi
Ruotsi
Tanska
Norja
Uusimmat
Suositut
Seuratut

Toivo Group päälistalle, infotilaisuus

Julkaissut Inderes10.6.2025 klo 15.00
Toivo Group

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

Markus Myllymäki
00:00 - 30:47

Lämpimästi tervetuloa Toivo Groupin yhtiöesittelyyn! Näin päälistasiirron viikon kunniaksi ja aikana. Minun nimeni on Markus Myllymäki ja tulen tänään vetämään teille yksin tämän yhtiöesittelyn sekä kertomaan hiukan päälistan siirroista ja hiukan markkinasta ja yhtiöstä yleisesti. Mahtavaa, että olet päässyt paikalle tai katselet tätä myöhemmin tallenteena. Meillä on paljon mielenkiintoista asiaa luvassa. Käyttäkää aktiivisesti kysymyslaatikkoa hyväksi siten, että voitte syöttää kysymyksiä sinne tekstimuodossa tai nauhoittaa ne äänellä loppupuolella. Mutta pitemmittä puheitta, lähdetään vetämään lävitse Toivo Groupin yhtiöesittelyä ja katsomaan hiukan, mitä tässä tilaisuudessa käymme lävitse. Tosiaan, minun nimeni on Markus Myllymäki. Olen Toivo Groupin toimitusjohtaja. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri ja yksi Toivon perustajaosakas. Olen ollut kaksitoista vuotta kiinteistöliiketoiminnassa katsomassa kiinteistökehittämistä, rakentamista ja omistamista toimialan näköpaikoilla ja olen kehittänyt yli 4 000 asuntoa päähankekehittäjänä itse ja olenkin ehkä toimitusjohtajana sellainen, joka lähestyy asioita aika liiketoimintalähtöisesti, koska se tausta on sieltä liiketoiminnasta. Mutta sitten varsinaiseen asiaan. Meillä on tänään kolme pääteemaa. Me katsellaan hiukan kiinteistömarkkinoita ja kiinteistömarkkinoiden mahdollisuuksia. Me tulemme tänään keskustelemaan hyvin mielenkiintoisesta aiheesta siitä, miten Toivo käyttää kiinteistöliiketoiminnan mahdollisuudet hyväksi ja miksi Toivo on juuri oikeanlainen yhtiö näiden asioiden hyödyntämiseksi. Ja sitten viimeisenä teemana on Toivo sijoituskohteena ja päälistan siirto. Mutta ennen kuin menemme tuohon kiinteistömarkkinaan, käydään hieman läpi, miltä Toivon liiketoimintamalli näyttää ja mitä me teemme aina, kun teemme kiinteistöliiketoimintaa? Me teemme. Ensimmäisessä vaiheessa me olemme kehittäjiä. Meillä on tällä hetkellä noin 1600 asunnon maasalkku ja kolme yhteiskuntakiinteistöä. Sen arvo, tai noiden arvo, noiden kehitys. Salkun kohteiden arvo valmiina on noin 400 miljoonaa. Ja meidän tavoitteena on saada tuo meidän maasalkku miljardin euron arvoiseksi. Toisessa vaiheessa on rakentaminen, eli kun nämä kehitetyt tuotteet tai kiinteistöt siirtyvät kehittämisvaiheesta rakentamisvaiheeseen, niin meillä on tällä hetkellä 355 asuntoa ja kaksi yhteiskuntakiinteistöä rakenteilla. Viimeisessä vaiheessa, joka on hallinnointi. Meillä on omistuksessa 5707 asuntoa, jotka ovat Toivon taseessa, mutta tämän lisäksi me hallinnoimme 356 asuntoa, jotka ovat muiden taseessa ja saamme näistä vuokraus- ja manageeraustuottoja. Mutta me siis otamme koko tästä arvoketjusta kehityskatteen, rakennuskatteen ja hallinnointikatteen, ja tästä muodostuu Toivon koko katerakenne. Meillä on fokuksessa miljardin euron hankesalkku. Me keskitymme asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin. 15 prosentin hanke, kannattavuus, koko arvoketjun läpi operointi ja se, että meidän yhtiö on suhdannekestävä. Koska kiinteistömarkkinassa on ala- ja ylämäkiä, liiketoimintamallin pitää toimia kaikissa markkinoissa. Mutta sitten siirrytään kiinteistömarkkinaan. Miten me hyödynnämme ja yhdistelemme kiinteistömarkkinan mahdollisuudet. Markkina on tällä hetkellä murroksessa ja niin kuin tuosta kuvagraafista näkyy, uudiskohteiden hintapohja on pääkaupunkiseudulla takana. Tuossa kultaisella näkyy nimellishintaindeksi ja sitten harmaalla näkyy reaalihintaindeksi. Ja aika hyvin näkyy tuo, että nimellishinnan ja reaalihintaindeksin väliin on tullut iso kuilu, eli inflaatiokehitystä ei ole saatu siirrettyä asuntojen hintoihin. Mutta se, mikä näkyy hyvin, on se, että uudiskohteiden hinnat ovat lähteneet viimeisen kvartaalin aikana nousuun, ja tämä on selvästi nähtävissä markkinoilla. Toisena teemana. Hintaero painaa kauppamääriä. Eli nyt kun katsoo tuota graafia, joka näyttää uusien asuntojen kauppojen lukumäärän kvartaaleittain, niin kyllähän tuosta 2022 vuodesta nuo kauppamäärät ovat olleet varsin maltillisia, mutta viime aikoina ollaan nähty selkeitä piristymisen merkkejä siitä, että myös uudisasuntokauppa ja kauppojen lukumäärä lähtisivät nousuun ja päästäisiin tuolta pohjalta ylöspäin. Kolmantena on, että rakentamisen taso on edelleen alhaalla, mutta pääkaupunkiseudun näkymät ovat valoisat. Eli tässä näkyy liukuvana se, että paljonko aloitettuja rakennushankkeita on Uudellamaalla. Asuntoja kappaleina. Niin noista 6 000 kappaleen vuosivolyymeista ollaan tiputtu tuonne 2 000 ja kahden ja puolen tuhannen väliin nyt kvartaaleittain ja auttamatta tämä taso on yksinkertaisesti liian matala. Ja toisekseen tuolla on aika paljon tuettua tuotantoa eli erilaisia ARA-instrumentteja, noin puolet. Neljäntenä teemana on korkojen lasku. Vaikutukset näkyvät viiveellä toipuvassa asuntomarkkinassa, eli sieltä neljän prosentin yli olevasta Euribor12-kehityksestä on painuttu nyt tuonne kahden prosentin tasolle. Mutta asuntomarkkinassa näkyy. Ja kiinteistömarkkinassa yleisesti se, että kun tuo korko lähti nousemaan, hintataso ei lähtenyt heti laskemaan. Ja nyt vastaavasti, kun korko on lähtenyt laskemaan, hinnat eivät ole vielä täysin alkaneet nousta, mutta ovat hiljalleen lähteneet nousemaan. Eli nämä välittyvät tässä reaalimarkkinassa tuosta korkokehityksestä. Selkeällä, pienellä viiveellä. Rakentamisen kustannus on tasaantunut. Eli tuolla nähdään hyvin se, että vuonna 2020, kun rakennuskustannusindeksi tammikuussa 2021 olisi 100, niin rakennuskustannusindeksi on noussut merkittävästi. Tuonne noin kahdenkymmenen prosentin tasolle ja se on sinne myös tasaantunut. Eli vaikka tuotantovolyymit ovat menneet alaspäin, niin silti rakennuskustannusindeksit ja rakennuskustannukset eivät ole merkittävästi laskeneet. Mutta myös se, että ne ovat tasaiset, tarkoittaa meille hyvää liiketoimintaympäristöä tehdä liiketoimintaa. Jos markkina on muuten tasainen, se tarjoaa vakaan ympäristön liiketoiminnan harjoittamiselle. Lisäksi kuluttajien ostovoima. Se on nyt selkeässä kasvussa, eli inflaatio on selkeästi madaltunut. Bensa on edullisempi, korkokustannukset ovat vähäisemmät ja sitä kautta ostovoima kasvaa, mikä tukee asuntojen selkeää kysynnän liikkeellelähtöä. On myös hyvin mielenkiintoista, että tuottovaatimus ei ole laskenut vielä rahoitusmarkkinoiden elpymisestä huolimatta. Pitkällä aikajänteellä tässä on niin sanottu prime-asunnon tuottovaade. Eli tuollaisen Helsingin keskustan sijainnin tuottovaade. Se on ollut tuolla hieman yli kolmen prosentin nollakorkoympäristössä, ja se tulee aika hyvin siitä, että se on viisivuotisen koron hinta plus prosentin marginaali ja prosentin tuottovaade. Mutta me tiedämme nyt yhtiössä jo sen, että hyvin paljon on asuntokauppoja tällä hetkellä valmistelussa. Erilaisia portfolioita on myynnissä ja prosessissa, esimerkiksi tällä viikolla. Vai oliko viime viikon loppupuolella isona uutisena tuo Kojamon yli 200 miljoonan euron kauppa. Eli tuossa tuottovaatimuksessa tullaan vielä tänä vuonna laskeutumaan tuonne 4,2-4 %:n nurkille. Todennäköisesti. Muuttovoitto ajaa rakennustarvetta pääkaupunkiseudulle. Tämä on meille kiinteistökehittäjille kuitenkin se kaikista tärkein parametri. Vuonna 2024 pääkaupunkiseudun väestöennuste on miljoona 272 000 ihmistä ja vuonna 2040 sen ennustetaan olevan miljoona 600 000. Karkeasti nämä 300 000 uutta ihmistä, niin ne tulevat tarvitsemaan sen noin 200 000 asuntoa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana eli noin 10 000 asuntoa per vuosi lisää ja tämän lisäksi myös vanhoja asuntoja puretaan. Eli se kestävä tarve pääkaupunkiseudulla on 10 ja 15 000 välissä, ja jos katsotaan niitä kalvoja taaksepäin, niin pääkaupunkiseudun asuntomäärät ovat jääneet tästä selkeästi jälkeen. Yhteenvetona voidaan todeta, että markkinoilla käänne on edessä, eli käytiin tuossa aikaisemmin lävitse. Hintapohja on takana. Ensimmäinen kvartaali ollaan jo uudisasunnoissa otettu hinnannousua vastaan. Kauppavolyymit ovat pohjalukemissa, mutta siellä ollaan nähty selkeästi, että nyt ollaan lähdössä nousun tielle. Rakentaminen on lähes pysähdyksissä siitäkin huolimatta, että meillä on rahoitusympäristö selkeästi parantunut. Muuttovoitto on pääkaupunkiseudulla se pääajuri, ja ostovoima on kuluttajille alkanut palautua, mikä lisää asuntojen kysyntää. Miksi me fokusoimme näissä diagrammeissa ennen kaikkea pääkaupunkiseutua? Niin Toivon liiketoiminnasta 90 prosenttia on tässä pääkaupunkiseudulla jo nyt. Ja tuosta meidän 400 miljoonan euron hankesalkusta noin 90 prosenttia sijoittuu tänne pääkaupunkiseudulle. Eli meidän tulevaisuus on myös täällä. Ja tämän takia me katsomme ja käymme lävitse sitä, että tämä pääkaupunkiseudun markkina on meille se tärkein ja se on fokuksessa. Hyvä! Se markkinasta. Ginaasta. Miten Toivo käyttää nämä markkinamahdollisuudet hyväksi? Tämä on hyvin mielenkiintoinen aihe. Tässä näkyy kiinteistötoimialan arvoketjuja hiukan. Kuten tuosta näkyy, kiinteistökehittäjillä on hyvin tyypillistä, että kehitetään, mutta ei aina rakenneta. Osa on ihan puhtaita urakkapumppuja, jotka vain ja ainoastaan rakentavat. Ja me olemme listanneet tähän toimijat Suomesta ja Ruotsista, jotka ovat Toivon kokoluokkaa tai isompia. Sitten kotimaiset ja ulkomaalaiset kiinteistörahastot, niin siellä käytännössä. Ei hallinnoida tai tehdä mitään. Eli ollaan vain niiden kiinteistöjen päällä aktiivisena omistajana. No sitten muutamasta kotimaisesta kiinteistösijoittajasta satoja, satoja ja satoja. Kojamo tekee hallinnointia ja omistamista, mutta esimerkiksi NREP tekee myös kehittämistä ja instituutiomyyntiä. Mutta siellä pohjalla Toivossa me haluamme kehittää, rakentaa, hallinnoida, omistaa ja tehdä instituutiomyyntiä näille kiinteistöille. Ja tämä on se meidän ydin, missä me uskomme, että tulee se Toivon erottautuminen ja kannattavuus. Tekijä, joka on suojellut meitä markkinoissa ja tulee suojelemaan myöskin jatkossa. Tässä on myös hiukan kilpailijatietoa taloudelliselta osalta. Isossa kuvassa, kun katsotaan kehittäjien tuottavuutta vuosina 2020–2023, niin nähdään se, että keskimääräinen liikevoitto on ollut noin 4,2 prosenttia ja oman pääoman tuotto noin 12 prosenttia. Tästä Suomesta ja Ruotsista löytyy kyllä kaksi aivan erinomaista yhtiötä, joita pitää ihailla ja katsoa ja ne on pakko nostaa tässä myös esille. Eli T2H:ssa ollaan saavutettu keskimäärin 14,3 %:n liikevoittoprosentti ja oman pääoman tuotto oli 26 prosenttia. Myös JM:ssä, eli puhutaan ruotsalaisista JM-konsernista, on ollut 11,7 % liikevoitto ja oman pääoman tuotto 15 prosenttia. Mutta muuten voisi sanoa toimialasta yleisesti, että kannattavuustaso on ollut yleisesti heikko. Jos nuo kaksi esimerkkiä poistetaan, niin me olemme jossain kolmen ja kolmen ja puolen prosentin tuntumassa oman pääoman tuotossa alle 10 prosenttia, joten kannattavuus on ollut liian heikkoa tai kannattavuus suhteessa otettuihin riskeihin ja sidottuun pääomaan on ollut liian heikkoa. Ja tässä me Toivossa haluamme erottautua kehittämisen ja rakentamisen osalta. No miten se tehdään? Kun katsotaan tuota nousevaa markkinaa, niin miksi meillä on erinomainen tilaisuus hyödyntää tämä kasvava markkina? Ensimmäisenä on vakavaraisuus. Eli kun katsotaan meidän taserakennetta, niin meidän omavaraisuusaste on 46 prosenttia. Meillä on kolme myymätöntä valmista asuntoa sekä meillä on vain yksi aloittamaton tontti taseessa ilman kaupallista suunnitelmaa. Ja tietysti myös meidän taserakenteista 75 prosenttia on sijoituskiinteistöissä, jotka on arvostettu 5,1 prosentin tuottovaateilla. Ja jos mennään pikkuisen sinne taaksepäin katsomaan niitä kalvoja, niin tuo prime tuottovaade on nyt 4,5 prosentissa ja viime vuonna me myimme paljon kiinteistöjä ja yleisesti olemme sanoneet niin, että ne menivät noin kirja-arvoilla eteenpäin. No sitten hiukan kannattavuudesta. Meidän avainhenkilöt ovat kehittäneet ja rakentaneet yli 10 000 asuntoa, eli meillä on varsin kova liiketoimintakokemus täällä yhtiössä siitä, mitä me ollaan tekemässä. Lisäksi Toivo on toteuttanut 1700 asuntoa vuosina 2019-2025, joiden kannattavuus on ollut keskimäärin 15 prosenttia. Meillä on kevyet kiinteät kustannukset, noin kolme ja puoli miljoonaa eli volyymista noin neljä prosenttia. Ja meillä on kevyt 45 henkilön organisaatio, jolla on kyky reagoida ja toimia. Me haluamme aina tehdä kiinteistöliiketoiminnasta arvoketjusta sen osan, joka tuottaa kaikista eniten arvoa. Mutta sitten kasvu. Mehän sanoimme tuossa. Päivitimme nuo keskipitkän aikavälin tavoitteet uusiksi niin, että me haemme kahdenkymmenen prosentin kasvua vuosittain. No kuinka se tehdään? Me olemme nostaneet haastavassa markkinassa yhteiskuntakiinteistöt toiseksi tukijalaksi. Me olemme saaneet sieltä tänä vuonna hyviä tuloksia aikaiseksi. Lisäksi me olemme kasvattaneet markkinaosuutta Suomen vapaarahoitteisissa kerrostaloasunnoissa yli 10 prosenttia vuonna 2025. Myynnin osalta me teimme viime vuonna yli 200 miljoonalla eurolla kauppaa ja olimme myyjänä neljässä top 20 suurimmassa kiinteistökaupassa vuonna 2024. Se mikä erityisesti mieltä lämmittää, on se, että me ollaan saatu viime vuosina luottamus suurilta kiinteistövarainhoitajilta, kuten Nuveen, NREP ja Sirius. Se, että isot kiinteistövarainhoitajat luottavat meihin, on iso luottamuksen osoitus ja siitä on hyvä heidän kanssa jatkaa ja syventää yhteistyötä. Miksi Toivolla on erinomainen tilaisuus hyödyntää kasvavaa markkinaa? Jos katsotaan kehittämistä, niin kiinteistökehittäjillä on pääsääntöisesti taseessa paljon vanhoja hankkeita. Niissä on joko liian pieni asuntojakauma. Sijainti ei ole tarvittavan tasoinen. Meillä Toivossa on oma vahva hankesalkku, joka on hyvin tuore. Tällä hankesalkussa ei ole historiasta vanhoja hankkeita. Rakentajilla on isot organisaatiot ja kiinteät kustannukset. Tätä kautta on heikko kilpailukyky, mutta monesti myös heikko reagointikyky erilaisiin tilanteisiin markkinoilla. Meillä on tehokkaat kiinteät kulut, noin 4 % liikevaihdosta, ja keskimääräinen hankkeiden kannattavuus on noin 15 % myynnin osalta. Monilla kehittäjillä myynti nojaa gryndimyyntiin ja kuluttajasijoittajiin. Meillä taas vastaavasti on vahva institutionaalinen myynnin osaaminen, josta kertoo nämä Nuveen, NREP ja Niam kaupat. Toivon kaikki gryndikohteet ovat Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilla, ja asunnot ovat pääasiassa perheasuntoja. Me emme hirveästi usko tähän maakuntien asuntorakentamiseen tai gryndaamiseen hallinnoinnin osalta. Kehittäjät eivät hallinnoi ja omista omia kohteita. Sijoittajat ovat ulkoistaneet tämän tehtävän Toivolle. Me vuokraamme ja hallinnoimme omat ja meidän hallinnassamme olevat kiinteistöt omilla asuntomestareilla. Ja nyt kun me käymme kauppaa myös näiden institutionaalisten sijoittajien kanssa näistä kohteista, voimme tarjota heille vuokrauksen ja manageerauksen aina mukana. Mutta ennen kaikkea me ymmärrämme heitä, miksi tällä sijainnilla pitää olla mieluummin tehokkaita kolmioita perheille kuin yksiöitä, koska ei ole koulua vieressä. No sitten kolmas aihe. Toivo sijoituskohteena. Meidän Toivo-liiketoimintamallissa. Kuten tuossa aikaisemmin jo käytiin lävitse, nämä ovat ne kolme peruskomponenttia, joista haluamme pitää kiinni. Kehittäminen, rakentaminen ja hallinnointi. Ensin kiinteistö kehitetään, sinne tehdään asemakaava, haetaan rakennuslupa. Tämän jälkeen kiinteistö rakennetaan, ja sitten se joko jää hallinnointiin tai meidän omaan omistukseemme, tai sijoittaja vastaa siitä itse. Ja näistä kaikista kolmesta vaiheesta otetaan kehityskate, rakennuskate ja hallinnointikate. Mutta meidän painopiste on kehittämisessä ja rakentamisessa. Kiinteistöhankkeissa kannattavuus määritellään 8-prosenttisesti ennen rakentamisen aloitusta eli ennen kuin lyödään kuokka maahan, määritetään maanostohinta, maaperä, asemakaava, pysäköinnit ja monet muut tekijät. Meidän tutkimuksien mukaan sen jälkeen kun kuokka on lyöty maahan, niin rakentamisen kustannuksiin voidaan vaikuttaa enää plus miinus 5 %, eli onko hankkeen kannattavuus 10, 15 vai 20. Mutta kyllä ne muut parametrit lyödään paljon aikaisemmin kiinni. Ja tämän vuoksi me haluamme tehdä hankekehitystä, rakentamista ja hallinnointia, jotta ymmärrämme, millaisia kiinteistöjä meidän pitää hankkia, millaisilta paikoilta ja kehittää ne oikeanlaisiksi tonteiksi. Lisäksi meillä on tämän jälkeen ollut rakentamisessa varsin vahva track record. Nimittäin vuosina 2019-Q1 / 2025 me veimme tai olemme vieneet 1700 asuinhuoneistoa lävitse, joiden keskimääräinen kannattavuus on ollut 15 prosenttia. Näitä hankkeita on ollut 50 kappaletta, ja niistä 94% on ollut voitollisia. No, tämä kuusi prosenttia eli käytännössä siis kolme hanketta ovat olleet tappiollisia. Näistä hankkeista ollaan paljon otettu opiksi, ja emme halua toistaa näitä virheitä uudestaan, mutta me pidämme tätä tärkeänä oppimiskokemuksena. Markkina on kuitenkin varsin hyvä onnistuminen ja osoitus siitä meidän kiinteistökehittämisen ja rakentamisen osaamisesta ja kyvystä. Hiukan mikä on meidän fokus yhtiönä? Meillä on miljardin euron hankesalkku, tai meillä ei ole vielä. Meillä on 400 miljoonan euron hankesalkku, mutta me haluamme kasvattaa sen miljardiin. Miksi näin? Me haluamme, että meillä on hankesalkussa parhaat hankkeet, joita me koko ajan haudomme ja kypsytämme, kunnes viemme niistä sen 100 miljoonaa vuosittain tuotantoon ja voimme varmistua siitä, että meillä on kiinteistökehittämisen kannalta parhaat hankkeet. Me keskitymme asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin pääasiassa pääkaupunkiseudulla, hieman myös Tampereella, ja hankkeet ovat kauniita ja selkeitä. Kannattavuus on meillä ytimessä, eli pyrimme saavuttamaan 15 prosentin tuoton läpi syklien ja mieluummin hieman enemmän nousumarkkinassa. Ja jotta sitten kun tulee se laskumarkkina, niin kuin tässä markkinassa on tahtonut aina käydä, tulee se laskumarkkina, niin meillä on kova kilpailukyky. Mistä me voimme sitten hiukan joustaa, jotta pysyy koneet käynnissä ja putket kuumina? Me haluamme operoida koko arvoketjua, jotta meillä on se ymmärrys siitä, mitä meidän pitää tehdä, kenelle ja miksi. Mutta viimeisenä todella tärkeänä asiana on suhdannekestävyys, eli me haluamme pitää meidän kiinteät kustannukset pieninä ja taseen vakavaraisena sekä tehokkaana, jotta suhdannekestävyys pysyy vahvana. Aika monella kehittäjällä käy niin, että kun se organisaatio kasvaa tosi paljon, tulee paljon henkilökuntaa ja tulee todella isot kiinteät kustannukset, niin joudutaan ajautumaan generalistiksi, joka tekee kaikille kaikkea sen takia, että saadaan pidettyä kaikki miehet ja naiset töissä. No, hiukan Toivon talousluvuista. Mehän ollaan 2019 käytännössä aloitettu Toivolla aktiivisempi operointi ja tässä näkyy oikeastaan tämä yhtiön koko historia, että miten nämä taloudelliset tunnusluvut ovat sitten toiminnan seurauksena kehittyneet vuosina 2019, 2020 ja 2021. Ja tämä vuosi 2021 oli viimeinen vuosi, kun me listauduttiin tuonne First North -listalle. Ja me teimme hyvää kiinteistökehitystoiminnan tulosta, joka näkyy sitten siellä taseen arvonkorotuksina. Vuosina 2022, 2023 ja 2024 taas vastaavasti liikevaihto lähti erittäin suureen kasvuun, ja markkinan haastamana sitten taas vastaavasti liiketulos lähti menemään alaspäin. Ja tämä on oikeastaan se suurin muutos, mikä tapahtui vuosina 2019–2021; silloin keskityimme omaan taseeseen, kun taas 2022–2024 alettiin tekemään kiinteistöjä muille. Ja voin näin jälkikäteen todeta, että tämä muutos markkinoilla, eli se, että löydät ostajat näille kiinteistöille, ei ole ollut aivan yksinkertainen eikä helppo. Jos katsotaan kuitenkin tuota oman pääoman kehitystä siitä, miten tase on ensin mennyt ylös niin, että se oli korkeimmillaan 239,2 miljoonassa, mutta sitten alaspäin kiinteistömyyntien kautta, niin pidän tätä liikevoittoa, mitä olemme saaneet vuosina 2019–2024, varsin hyvänä. Tässä täytyy muistaa se, että vuosina 2022 ja 2023 me kirjasimme kiinteistöjen käypiä arvoja noin 17 miljoonaa euroa alaspäin. Ja silti tästä huolimatta, meillä on ollut tuo oman pääoman tuotto 17 % vuosina 2019-24. Eli kun toimialan keskiarvo on 12 %, kuten katsoimme aiemmilla kalvoilla, tuo 17 % on selkeästi yli kehittäjien keskiarvon. Niin että T2H:lla on ollut meitä vielä korkeampi oman pääoman tuotto. No nyt 31. maaliskuuta. Meidän omavaraisuusaste on 46 %, eli sieltä taseesta löytyy potkua skaalata. Kun markkina lähtee kasvuun, niin tätä meidän toimintaa. Pahoittelut. Nyt hyppäsin yhden kalvon liian yli. Sitten hiukan päälistasiirrosta. Toivo hakee päälistasiirtoa sen takia, että me haluamme kasvattaa meidän liiketoimintaa ja kiihdyttää. Me haluamme kasvattaa meidän omistaja-arvoa ja uskottavuutta. Uskottavuutta Meillä on myös sellainen jatkuva halu kehittää meidän hallinnointia, hallintoa ja prosessia, niin että me olisimme myös hallintojen ja prosessien kehittämisen kautta paremmin siellä kasvun uralla ja valmiita vastaanottamaan sitä kasvua. Me myös haluamme kasvattaa meidän omistajapohjaa ja likviditeettiä. Pitkän aikavälin strategiaa, tukea ja sitten myös, että on nähtävissä selkeää riskipreemion lasku siinä kohti kun yhtiö siirtyy First Nortista päälistalle. No sitten muutamia tärkeitä päivämääriä eli kolmas kuudetta. Toivo jätti listalleottohakemuksen hyväksyttäväksi. Finanssivalvonta on hyväksynyt tänään tuon meidän listalleottoesitteen ja tällä hetkellä vielä arvioidaan niin, että kaupankäynti Toivo osakkeella käynnistyy. Päälistalla arviolta 12.6. Eli tämän viikon torstaina. Tähän enää vaikuttaa se, että Nasdaqin pitää hyväksyä tuo meidän listalle siirtohakemus. Hiukan taloudellisista näkymistä. Me arvioidaan meidän liikevoiton ja liikevoiton ilman sijoituskiinteistöjen käypiä arvojen muutoksen olevan 6,11 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Eli me emme tällä hetkellä ohjeista tuolle meidän taseelle arvonnousua eli tuottovaateen laskua, koska me arvostamme sen tuottovaateen kautta. No, tänä vuonna lanseerattiin taas nuo keskipitkän aikavälin tavoitteet. Me haemme sitä, että meidän vuosittainen volyymi kasvaisi keskimäärin 20 prosenttia vuodessa. Liikevoitto kasvaisi keskimäärin 20 prosenttia vuodessa ja omavaraisuusaste olisi yli 40 prosenttia. Lisäksi me tavoittelemme kasvavaa osinkoa ja sitä, että me jakaisimme 30-50% tilikauden tuloksestamme osinkona. No, miksi sijoittaa Toivoon? Kiinteistömarkkina on nyt pohjalla ja markkinanousu tulee lähivuosina. Me olemme yhtiönä reagoineet, muuttuneet ja näyttäneet kykymme tässä vaikeassa markkinassa, ja sitä kautta markkinan sekä yhtiön näkymä on nousujohteinen. Mutta hinnoittelupiste on myös erittäin mielenkiintoinen. Eli käytännössä liiketoiminnan, strategian, johdon ja hankesalkun saa omaisuuden hinnalla. Mikä on tuo 5,1 prosentin tuottovaateella? Arvostetut sijoituskiinteistöt ovat 75-prosenttisesti meidän taseessa. Lisäksi draivereina ja ajureina on se, että meillä on pitkän kokemuksen perusteella luotu kasvu ja kannattavuus. Yhtiöllä on kyky hyödyntää markkinasyklit ja mahdollisuudet ja me ollaan yhtiönä otettu ja tullaan ottamaan markkinaosuutta. Hankesalkun avulla. Eli meillä on se kasvuaihio olemassa siellä meidän hankesalkussa. Meillä on uniikki ja kilpailukykyinen liiketoimintamalli. Meillä on kyky tehdä kauppaa niin, että viime vuosina Euroopan tai Suomen suurimpien kiinteistövarainhoitajien nelikko on antanut meille luottamuksensa. Meillä on kasvun mahdollistava ja pääomavapaampi strategia. Eli me pystymme ottamaan. Mikäli markkina antaa sen kasvumahdollisuuden, pystymme hyödyntämään sitä tehokkaammin niin, että meillä ei taseesta heti lopu kapasiteetti kesken. Lopuksi on hyvä muistaa, että toivossa on hyvä elää. Ja tässä kohdassa minä kiitän siitä, että sain käydä tämän teille lävitse. Toivon yhtiöesittelyn hiukan markkinasta. Miten Toivo hyödyntää markkinan ja miltä Toivo näyttää sijoituskohteena ja miten tuo päälistasiirto tästä etenee? Katsoin tuonne chattiin niin ei tullut kysymyksiä, joten tältä osin voi sanoa, että esitys on ollut erinomainen ja täydentävä. Ei muodostunut kysymyksiä sinne teille katsojille. Kiitos kaikille ja hauskaa tiistai-iltaa!

Katso webcast
Revenio Group Oyj, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 13.00
Jukka Kainulainen Good afternoon, and welcome to the Revenio Group Corporation Q3 Earnings Call. My name is Jouni Toijala. I am the CEO. And then, again today we have Jukka Kainulainen, our CFO, on th…
Kamux, Q3'26
Kieli: englanti12.11.2026 klo 9.00
Katerina Heterant Good morning. Welcome to the Kamux Q3 results presentation. My name is Katerina Heterant and I am Head of Investor Relations at Kamux. Today we shall go through the Q3 results presen…
Koskisen, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi12.11.2026 klo 8.00
Jukka Pahta Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kusta…
Reaktor, Q3'26
Kieli: suomi11.11.2026 klo 9.00
Pekka Horo Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Rea…
Savox, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 11.00
Paulina Tanila Our speakers today are CEO Jerry Kettunen and CFO Juha Järvi. Jerry will give an overview of Savox as a company and go through the highlights of the quarter. After that, Juha will conti…
Raisio Oyj, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi10.11.2026 klo 10.00
Elli Siltala Hyvää marraskuista päivää Raisiosta! Ja tervetuloa Raision tammi-syyskuun 2026 osavuosikatsauksen webcastiin! Pahoittelut pienistä teknisistä haasteista, mitä meillä oli tässä alussa. Min…
Mandatum Oyj, Audiocast, Q3'26
Kieli: englanti10.11.2026 klo 9.00
Lotta Borgström Good morning, everyone, and welcome to the Mandatum Q3 2026 audiocast. My name is Lotta Borgström from Investor Relations. Joining me today are our CEO, Petri Niemisvirta, and our CFO,…
Solar foods Go-to-market Update
Kieli: englanti9.11.2026 klo 12.00
Maria Hello everyone, and welcome to the Solar Foods go-to-market update. My name is Maria and I'm here today with our CEO, Rami Jokela, and CFO and Deputy CEO, Ilkka Saura. Also with us today is Heli…
Outokumpu, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti6.11.2026 klo 12.30
Johan Welcome to the third quarter results webcast. I am responsible for investor relations. We will start with the presentation from our CEO, Kati ter Horst, and our CFO, Marc-Simon Schaar. After the…
Endomines, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 13.00
Andy Turpin Hello, everyone, and welcome to Endomines' third-quarter results webcast. Thanks for joining us today. My name is Andy Turpin and I am the Chief Communications Officer here at Endomines. A…
Lemonsoft Oyj, Q3'26 webcast
Kieli: englanti5.11.2026 klo 11.00
Unknown 1 Welcome to the Lemonsoft Q3 results presentation. We will start with the presentation from CEO Alpo Luostarinen, followed by the Q&A. You can send your questions throughout the event via the…
Enersense, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.30
Liisa Tamminen Hello and welcome to the Enersense Q3 2026 results webcast. My name is Liisa Tamminen from Enersense Investor Relations. And with me here I have our CEO, Kari Sundbäck, and CFO, Jan-Elo…
Sitowise, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 10.00
Mari Reponen Good day everyone, and welcome to the Sitowise Q3 2026 results audiocast. My name is Mari Reponen, and I am responsible for strategy and IR here at Sitowise. And today with me are our act…
Orthex, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 9.00
Alexander Rosenlew Good morning and welcome to the Orthex Interim Report. My name is Alexander Rosenlew and with me I have Saara Mäkelä, CFO, and Hanna Kukkonen, our CMSO. We will take you through the…
Suominen Oyj, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.30
Anni Luoma Good morning, everyone, and welcome to the Suominen Q3 webcast. My name is Anni Luoma. I am the Manager of External Communications and Investor Relations at Suominen. Here with me are our P…
Lumo, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 8.00
Niina Saarto Good morning, all. Welcome. This is Lumo Homes plc's third quarter result webcast. I am Niina Saarto from Treasury and Investor Relations. Today I have two gentlemen here with me, namely…
CapMan, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti5.11.2026 klo 7.30
Charlotte Good morning and welcome to this presentation of CapMan. Q3 2026 interim report. Presenting today we have Pia Kåll, CEO of CapMan. And after the presentation, we will have a Q&A session. You…
Marimekko, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 12.00
Anna Good afternoon. My name is Anna and I am the IRO of Marimekko. It is my pleasure to welcome you to our Q3 webcast. With me, I have our president and CEO, Tiina Alahuhta, who will walk you through…
Administer, Webcast, Q3'26
Kieli: suomi4.11.2026 klo 9.00
Kimmo Herranen Welcome to the Administer Q3 2026 interim report. Results. Meillä on se alkaa. I am Kimmo Herranen. Kalle Lehtonen. Also. Kaarina og. Yelken. Kalle Lehtonen En el coco. Madan. Parannus.…
Kempower, Webcast, Q3'26
Kieli: englanti4.11.2026 klo 8.30
Unknown 1 Powering the planet. Kempower. We charge our planet for the better. By powering the electric movement. We enable quick and scalable EV charging solutions for everyone and everywhere. We ma…