Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Lämpimästi tervetuloa Toivo Groupin H1 puolivuosikatsaukseen! Minä olen Markus Myllymäki, yhtiön toimitusjohtaja, ja minun kanssani tätä esitystä teille vetämässä on Samuli Niemelä, yhtiön talousjohtaja. Lisäksi täällä linjoilla on analyytikko Frans Mikael Rostedt Inderesiltä. Lämpimästi tervetuloa kaikille! Hienosti näkyy tuossa puolivuosikatsauksen kannessa meidän Järvenpään Nuotti-kohde, joka valmistui reilu vuosi sitten ja on komeasti Järvenpään keskustassa. Mennään seuraavaksi tilaisuuden pääkohtiin. Meillä tässä tilaisuudessa käydään lävitse se, että näemme valikoitujen kiinteistöjen ja kiinteistötoimialan nousukauden alkaneen. Lisäksi me haluamme kertoa hiukan kansainvälisistä kiinteistövarainhoitajista. Samuli avaa meille avainluvut ja katsauskauden lyhyesti. Tämän jälkeen siirrymme Toivon liiketoimintamalliin ja fokukseen, siihen miten yhteiskuntakiinteistöt ovat hienosti vahvistaneet omaa asemaansa. Kerromme hiukan E-Heatistä ja kertaamme vuodelle 2025 olevat näkymät. Lopuksi käydään sitten lävitse analyytikon kysymyksiä sekä muutamia yleisön kysymyksiä. Käyttäkää rohkeasti tuossa tilaisuudessa olevaa chat-työkalua hyväksenne, niin me voimme ottaa sitten niitä kysymyksiä. Tilaisuuden lopussa voitte kertoa, mitkä kysymykset teillä ovat heränneet siellä. Mutta vielä kerran, lämpimästi tervetuloa tähän tilaisuuteen, ja käydään hiukan lävitse Toivoa kiinteistömarkkinaa. Miten tällainen valikoitujen kiinteistöjen nousukausi on lähtenyt käyntiin ja miten Toivo on tarttunut tähän nousukauteen kiinni? Ja. Valikoitujen kiinteistöjen nousukausi on meidän näkemyksemme mukaan nyt alkanut. Mutta se on hyvin valikoitua. Sitä pitää tarkastella erittäin huolellisesti ja täsmällisesti, että missä kiinteistöissä nousu on lähtenyt käyntiin. Me käymme aika vahvasti vuorokeskustelua markkinoiden kanssa siitä, mihin kiinteistöihin kansainvälisillä sijoittajilla on kiinnostusta, ja sen pohjalta valitsemme hyvin tarkkaan ne projektit ja hankkeet, joissa haluamme olla mukana. Tässä kuvassa vaaka-akselilla on hyvin kiinnostavat kiinteistötyypit ja ei niin kiinnostavat kiinteistötyypit. Tällä hetkellä kaikista kiinnostavin kiinteistötyyppi ulkomaalaisten kiinteistösijoittajien sekä myös kotimaisten kiinteistösijoittajien näkökulmasta on logistiikka. Kaikista vähiten kiinnostavia ovat taas vastaavasti hotellikiinteistöt. Jos katsotaan Toivon tarjoamaa, eli keskitymme asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin, niin ne ovat noissa kiinteistötyypeissä toiseksi ja kolmanneksi kiinnostavimmat kiinteistötyypit. Mutta tämä kiinnostavuus ei ota kantaa siihen, millainen se kiinteistö on ja missä se sijaitsee, vaan tarkastelee yleisesti tämän segmentin kiinnostavuutta. Se, mikä ajaa tämän logistiikan kaikista kiinnostavammaksi kiinteistötyypiksi, on kaupan rakenteen muutos. Eli maailmalla nähdään, että kauppa on ajautumassa fyysisistä kiinteistöistä kohti varastoja ja logistiikkaa, ja tätä varten logistiikkakiinteistöjä tarvitaan yhä enemmän tulevaisuudessa. Asuntojen pää draiveri on se, että asunnot ovat ikuisuustuote. Ihmiset tarvitsevat katon päänsä päälle ja sitä kautta asuntojen asema on hyvin stabiili yhteiskuntakiinteistöissä. Vastaavasti draiverina on meidän väestörakenteen muutos. Me vanhennumme ja sitä kautta tarvitsemme yhä enemmän sosiaalisia palveluita. Ja tämä on tällainen 15-30 vuoden draiveri, joka nostattaa yhteiskunnan kiinteistöjen tarvetta ja käytännössä ympäri Suomea. Liiketiloissa vastaavasti sama trendi, joka ajaa logistiikkaa, heikentää liiketilojen kysyntää. Eli nähdään tämä kaupan rakenteen muutos ja se, että tällaisille vähän vähemmän halutuille liikekiinteistöille on yhä vähemmän kysyntää tulevaisuudessa. Toimistossa on toimistorakenteen muutos ylipäätään, eli työ on siirtynyt hyvin paljon työpaikoilta kotiin, ja sitä kautta toimiston kokonaistarve on laskenut, ja hotelleja on vastaavasti taas Suomeen tuotettu hiukan liikaa. Ja tästä Covidin aiheuttamasta vajaakäytöstä ei olla palattu. Mutta nyt siirrytään tästä kiinteistöjen kokonaismarkkinasta hiukan tarkemmin näihin asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin. Kun puhutaan asuntojen ja yhteiskuntakiinteistöjen kiinnostavuudesta, vaikka ne ovat kiinnostavia, se on silti hyvin rajallinen joukko kiinteistöjä. Mihin se kiinteistökiinnostus kohdistuu? Tässä on sekä taulukko niistä parametreista, mitkä vaikuttavat asuntojen kiinnostukseen ja taulukko, joka vaikuttaa yhteiskuntakiinteistöjen kiinnostukseen. Ja tämä vihreä väri kuvaa sitä, että se kiinteistö on kiinnostusta lisäävä tekijä. Keltainen kuvaa sitä, että se on hiukan kiinteistökiinnostusta vähentävä ja harmaa taas vastaavasti on kiinnostuksen estävä. Eli toisin sanottuna, jos tämä tuote täyttää nämä parametrit, niin hyvin suurella todennäköisyydellä meille ei ole sille kiinteistölle ostajaa tai kysyntää. Jos syvennymme näihin asuntojen parametreihin, pk-seutu ja Tampere ovat ne kaikista kiinnostavimmat sijainnit. Yliopistokaupungit kiinnostavat ehkä, ja maakuntakaupungit. Niissä ei tehdä kauppaa. Mikrosijaintina asemanseudut ovat hyvin kiinnostavia. Aseman liepeillä olevat kohteet ovat ehkä kiinnostavia, ja sitten kun ollaan asemasta kaukana, niin se tahtoo estää kaupan. On tärkeää, että kohteen koko on iso. Se, että saat kokonaisen yhtiön. Se, että kohde on valmis eli siinä ei ole tällaista rakennusaikaista riskiä, saatika otat riskiä siitä, että pysyykö rakentaja pystyssä koko rakennusajan. Eli maksat rakennusaikana siitä, että kohteessa on oma tontti. Suomalainen vuokratontti on hyvin epätavallinen instrumentti. Kun mennään maailmalle, siellä pääasiassa kohteet ovat omilla tonteilla. Se, että kohde on uusi ja se, että se tarjoaa hyvää tuottoa. Ja yleisesti voidaan näin sanoa, että kun asunnoissa pystyy tarjoamaan tämän koko vasemman laidan eli pk-seudulta, esimerkiksi pk-seudulta olevan kiinteistön aseman vierestä, jonka arvo on yli 10 miljoonaa, se on koko yhtiö. Se on valmis. Se on omalla tontilla ja se on uusi. Sitten jos hyökätään hiukan sinne oikealle puolelle yhteiskuntakiinteistöihin, niin siellä nähdään se, että ne parametrit hiukan muuttuvat. Eli tästä koko Suomen kattavasta yhteiskuntakiinteistöjen tarpeesta johtuen, myös yliopistokaupungit ovat kiinnostavia. Ja maakuntakaupungit ovat myös kiinnostavia erityisesti nyt, kun katsotaan kiinteistösijoittamisen näkökulmasta. Siellä tehdään kauppaa myös kiinteistöistä, jotka ovat maksuvalmiita. Ja myös rakennettavista kohteista. Ja olemme tehneet useimmista rakennettavista kohteista kaupan siten, että sijoittaja maksaa siitä rakennusaikana. Toki Toivo on Yhteiskuntakiinteistöt-kategoriassa se toimija, jonka vastapuoliriski on ehkä tällä hetkellä matalin tai yksi matalimmista. No sitten siellä on taas samat parametrit. Tontin merkitys ja ikä. Mutta se, mikä yhteiskuntakiinteistössä on hiukan erilaista, on se, että siellä tyypillisesti tehdään tällaisia vuokrasopimuksia. Hyvin pitkiä. Institutionaalisia vuokrasopimuksia solmitaan operaattoreiden kanssa, kuten Esperi, Attendo tai Mehiläinen, ja näiden operaattoreiden vuokrasopimuksen merkitys on valtava eli kriittinen. Kenen kanssa vuokrasopimus on tehty ja minkä mittainen se on? Ja näistä muodostuu se yhteiskuntakiinteistöjen parametri. Me avaamme tällä kertaa hiukan tarkemmin tätä, että mitkä kiinteistöt ovat kiinnostavia ja mitkä eivät ole kiinteistöjä sen vuoksi, että me haluamme kertoa siitä, kuinka tärkeää on hankekehityksen rooli osana tätä kiinteistöjen arvoketjua. Sillä, että osataan kirurgin tarkkuudella kehittää näitä oikeita kiinteistöjä. Niin sillä taataan se, että ne ovat kansainvälisesti kiinnostavia kiinteistöjä. Mitä me kehitämme, rakennamme ja omistamme. Mutta sillä, että osataan kehittää oikeanlaisia kiinteistöjä, pitää käydä jatkuvaa vuoropuhelua kansainvälisten sijoittajien kanssa, jotta ymmärtää, mitä he preferoivat. Ja tämä, tämä on se hieno asia. Tässä Toivon liiketoimintamallissa me toteutamme koko arvoketjua alusta loppuun ja yhdistämme tavallaan sekä alun että lopun, jotta pystymme käymään tätä vuoropuhelua. Pystymme käymään tätä markkinavuoropuhelua maailmalla ja tuomme sen sinne hankekehityspöydälle tonttineuvotteluihin ja kirurgimaisesti poimimme ne parhaat hankkeet ja kehitämme niitä oikealla tavalla. Tästä me pääsemmekin hyvänä aasinsiltana siihen, että. Toivo on vuodesta 2024 alkaen tehnyt kauppaa noin 160 miljoonan euron edestä kansainvälisten, erittäin laadukkaiden kiinteistövarainhoitajien kanssa. Jos katsoo noita sijoittajia Nuvin, Niam, Sirius, NREP ja Cofinimmo. Niille, jotka eivät ole tuttuja kiinteistöalan kanssa. Hyvin, voisin kuvailla sitä niin, että siellä on sijoittajia, jotka ovat erittäin korkealle arvostettuja. Ja se, että nämä hyvin korkealle arvostetut, erittäin laadukkaat kansainväliset kiinteistövarainhoitajat ovat laajalla rintamalla tehneet Toivon kanssa viimeisen kahden vuoden aikana merkittäviä transaktioita, kertoo useasta eri asiasta. Se kertoo siitä, että olemme onnistuneet hankekehityspöydällä poimimaan parhaat projektit ja kehittämään niitä oikein. Se kertoo siitä, että meidän taseasema on hyvin vakaa ja olemme erittäin hyvä vastapuoli tässä suomalaisessa markkinassa toteuttaa heidän kiinteistöstrategioitaan. Kolmanneksi tämä kertoo myös siitä, että projektitoimintamme - kuinka rakennamme, kuinka viemme kohteita valmiiksi ja kuinka onnistumme vuokralaistoiminnassa - on erittäin korkealaatuista, eli he tarkastelevat prosessimme poikkeuksellisella tarkkuudella ja ovat siten antaneet meille luottamuksen isojen kauppojen muodossa. Ja tätä me aiomme tehdä yhä jatkossa. Kohti tulevaisuutta. Me haluamme yhä enemmän käydä markkinapuhelua näiden kansainvälisten sijoittajien kanssa, ymmärtää heidän tarpeitaan yhä paremmin ja kehittää heille oikeanlaisia tuotteita, jotta he menestyvät täällä Suomen markkinoilla ja saavat hyviä tuottoja, minkä kautta myös me menestymme. Meidän menestys alkaa aina asiakkaiden menestyksen kautta. Tämä on hiukan valikoitujen kiinteistöjen nousukauden alusta. Siitä, kuinka kirurgin tarkkuudella poimitaan juuri oikeanlaiset kiinteistöt kansainvälisten sijoittajien joukosta. Seuraavaksi Samuli syventyy tähän katsauskauteen ja sen lukuihin. Kiitoksia!
Avainluvut täällä H1 katsauskaudella lyhyesti, jos katsoo meidän liikevaihtoa, niin se laski noin 20 prosenttia ja oli 20,1 miljoonaa euroa. Jos taas katsotaan meidän kokonaisvolyymia eli liikevaihtoa ja siihen päätelaitteita, mitä meidän omaan taseeseen ollaan rakennettu kiinteistöjä, niin liikevaihto ja sijoitukset yhteensä, niin se volyymi kasvoi noin 20 prosenttia ja oli 35,7 miljoonaa euroa. Jos katsotaan kannattavuutta, liikevoitto kasvoi 47 prosenttia ja oli noin kolme ja puoli miljoonaa euroa. Ja toinen tilikauden tulos, se kasvoi paljon enemmän, 202 prosenttia ja oli 1,6 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli kolme senttiä per osake, ja vuokrausaste oli 92,3 %. Siinä on pientä kasvua vertailukauteen nähden ja tällä hetkellä näyttää siltä, että vuokrausaste tulee paranemaan, kun mennään vuotta eteenpäin. Hankesalkun arvo oli kesäkuun lopussa 328 miljoonaa euroa ja siinä on merkittävää laskua vertailukauteen nähden. Me ollaan oltu hieman passiivisia tämän hankesalkun kehittämisen osalta viimeisen vuoden aikana, mutta tästä eteenpäin me tulemme panostamaan siihen lisää ja näemme sen tärkeänä osana Toivon tulevaisuutta. Sitten mennään seuraavalle slaidille. Kiitoksia. Tammi-kesäkuu lyhyesti. Liikevaihto. Liikevoitto. Käytiin läpi äsken kehittämisen osalta. Solmittiin sadan asunnon sopimukset, ja rakentamisen osalta aloitettiin 136 asuntoa ja kaksi hoivakotia. Ja jos lasketaan nämä hoivakotien huoneet että asuntomäärät, niin aloitettujen asuntojen määrä yhteensä oli noin 230. Siinä on merkittävää kasvua vertailukauteen nähden. Me olemme käyneet niin kutsutussa aallonpohjassa ja lähdemme taas hiljalleen painamaan lisää kaasua. Meille valmistui taseeseen viisitoista asuntoa tällä katsauskaudella, ja vuokrausaste tosiaan on 92,3%, ja siinä nähdään varmastikin hiljalleen pientä pientä paranemista. Takaisin Markukselle.
Toivo Uniikissa liiketoimintamallissa me yhdistetään kiinteistöjen kehittäminen. Sieltä vasemmalta alhaalta. Kiinteistöjen rakentaminen ja kiinteistöjen hallinnointi. Kehittämisvaiheessa meillä on tällä hetkellä 1400 asuntoa ja yksi yhteiskuntakiinteistö. Tai 30.6.2025. Oli näitä kiinteistöjä. Me kehitämme toimintaamme vastaamaan sekä kansainvälisten kiinteistösijoittajien että normaalien asunnon ostajien tarpeita. Rakentamisvaiheessa meillä oli 383 asuntoa ja 3 yhteiskuntakiinteistöä. Me otamme näistä kiinteistöistä kaikissa vaiheissa sekä kehityskatteet, rakentamiskatteet että hallinnointikatteet, ja tätä kautta Toivon kilpailukyky on kova. Mutta me saamme sen tarvittavan katerakenteen tämän liiketoiminnan pyörittämiseen. Meidän fokus jakautuu viiteen komponenttiin. Me haluamme, että meillä on miljardin euron hankesalkku, joka luo ne vallihaudat siihen, että me tiedämme, mitä me tulemme seuraavina kolmena vuotena tekemään. Me pystymme tästä hankesalkusta yhdistelemään meidän kansainvälisten sijoittajien tarpeeseen ne oikeat hankkeet ja myös sinne gryndimarkkina asunnoissa ja yhteiskuntakiinteistöissä. Ne ovat ne kiinteistötyypit, joita me osaamme ja joita me teemme. Me keskitymme pk-seutuun ja Tampereeseen sekä yhteiskuntakiinteistöihin valituissa yliopistokaupungeissa. Viidentoista prosentin hankekannattavuus on meidän fokuksessa se kaikista tärkein komponentti. Me haluamme tehdä viidentoista prosentin katteen joka hankkeella ennen kiinteitä kustannuksia. Me haluamme pitää siitä kiinni, että kehitämme kiinteistöissä koko arvoketjua alusta loppuun, jotta ymmärrämme, mitä olemme tekemässä ja voimme varmistaa aina parhaan tarjoaman. Ja viimeisenä me haluamme pitää kiinni suhdannekestävyydestä. Me Kiinteistöt on volatiliteettiala. Kiinteistöjen tarve on sinänsä hyvin vakio, mutta esimerkiksi rahamarkkinat heiluttavat sitä hyvin paljon. Ja suhdannekestävyyden me varmistamme pitämällä kiinteät kustannuksemme tiukkoina ja toiminnan sekä taseen tehokkaina. Meillä on mahdollisuus reagoida tämän toimialan mukana tuomiin laskuihin ja nousuihin tehokkaasti ja ottaa sieltä aina purjehtiessa se oikea tuuli jokaiseen suhdanteeseen. Me keskitymme tekemään Euroopan ja Suomen suurimmille kiinteistövarainhoitajille näitä kiinteistöjä ja hallinnoimaan niitä kiinteistöjä heille sekä sitten ihan tavallisille kodin ostajille. Lisäksi yhtiössä on ollut hyvin ilahduttavaa, että yhteiskuntakiinteistöt ovat vahvistaneet asemaansa tänä vuonna merkittävästi. Eli kun ruvetaan katsomaan kokonaisuudessaan tuota meidän yhteiskuntakiinteistöjen tilannetta, niin meillä alkaa olla siellä vuokralaisena Attendo, Esperi ja Norlandia. Eli tyypillisesti nämä tekevät sellaisia yli 15 vuotta kestäviä Triple Net- ja Double Net -vuokrasopimuksia. Me ollaan jo klousattu näitä yhteiskuntakiinteistöjä taas sijoittajille eteenpäin ja olemme tehneet näitä diilejä Nrepin ja Cofinimmon kanssa ja arviolta H2:lla meillä on jo käynnissä arviolta viisi työmaata heille, eli yhteensä yhteiskuntakiinteistöt ovat nousemassa vahvaksi tukijalaksi asuntojen rinnalle, ja se on erittäin ilahduttava asia yhtiössä. Samuli kertoo meille tämän jälkeen hiukan E-Heatistä ja näkymistä.
Joo, E-Heatistä lyhyesti. E-Heat etenee suunnitellusti oman strategiansa mukaisesti. Tällä hetkellä tai heinäkuun lopussa heillä oli 8 datakeskusta neuvotteluvaiheessa ja 6 tätä keskustakohdekohtaisessa kehittämisvaiheessa. Rakenteilla oli 4 datakeskusta ja valmiina 7 datakeskusta. Lisäksi Fingridin kysyntäjoustomarkkinoilla oli mukana 600 keskustaa, ja tähän liittyy Iittiin liittyvä datakeskusten veroluokka. Keskustelu valtiotasolla saanee ratkaisun vuoden 2025 lopulla. Sitten taloudellisiin näkymiin. Nämä ovat samat kuin aiemmin, mutta luen ne läpi. Tässä näkymät vuodelle 2025. Yhtiö arvioi liikevoiton olevan 6,11 miljoonaa euroa tilikaudella 2025 ja yhtiö arvioi liikevoiton ilman sijoituskiinteistöjen käypien arvojen muutoksia olevan 6,11 miljoonaa euroa tilikaudella 2025. Sitten keskipitkän aikavälin tavoitteet. Vuosittainen volyymi eli liikevaihto ja sijoitukset yhteensä kasvavat keskimäärin 20 %. Vuosittainen liikevoitto kasvaa keskimäärin 20 % ja omavaraisuusaste ylittää 40 prosenttia, ja osingonmaksussa huomioidaan yhtiön sijoitustarpeet sekä taloudellinen asema. Yhtiö tavoittelee kasvavaa osinkoa. Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa 30–50 prosenttia tilikauden tuloksesta. Kiitoksia minun puolestani tässä vaiheessa.
Tässä oli meidän H1 2025 tiivistetysti. Kokonaisuudessaan voisi kuvata niin, että vahva puolivuotinen. Siirrymme päälistalle ja. Kirurginen kiinteistökehittäminen ja hankkeiden valinta. Markkinoiden ennustaminen ja ajattelu. Tehokas rakentaminen ja hyvä omistaminen ovat mahdollistaneet sen, että Toivo on noussut näiden valikoitujen kiinteistöjen nousukauteen kiinni. Kiitos! Seuraavaksi otetaan analyytikkokysymykset ja sen jälkeen yleisökysymykset.
No niin. Hyvää päivää!
Hyvää päivää!
Joo tosiaan, Frans Lagerstedt Inderekseltä voisi aloittaa näistä vähän yksityiskohtaisista kysymyksistä ensin. Ja tuossa Q2:lla niin näytti. Sitä ei ollut eritelty tarkemmin raportilla, mutta kehitysvoitot näyttivät olevan negatiivisia. 0,9 miljoonaa euroa, ja voisitteko avata, oliko tämä oikea johtopäätös tai mistä tämä johtui?
Kiitos kysymyksestä. Joo, Q2:n aikana teimme henkilöstön palkkoihin tiettyjä tarkistuksia, ja siinä yhteydessä kohdennettiin taseeseen kirjattaville hankkeille palkkoja noin puoli miljoonaa euroa takautuvasti. Lisäksi teimme sijoituskiinteistöihin liittyviä kirjauksia, jotka koskivat hankinta-arvoon kirjattuja hankkeita ja niihin tehtiin pieniä tarkistuksia. Ja sitten käynnissä olevissa hankkeissa oli pari kappaletta, ja niiden eteneminen Q2 aikana oli ennakoitua hitaampaa. Eli näiden kolmen tekijän yhteisvaikutuksena kehitysvoittojen määrä Q2 oli negatiivinen, mutta se ei liity millään tavalla käynnissä oleviin hankkeisiin eikä taseessa valmiina oleviin hankkeisiin.
Okei jes! Ja entäs sitten kun henkilöstökulut olivat myös aika lähellä nollaa tuloslaskelman puolella, niin liittyykö tämä tuohon edellä mainittuun?
Kyllä, juurikin kuluerä myös. Kyllä, juurikin tähän liittyen tehtiin tällainen kumulatiivinen takautuva tarkastus meidän palkkoihin ja tehtiin kohennuksia. Tavallaan niiden mukaan hankkeille.
Jes! Entä pystyttekö avaamaan uuden tukun omistusasuntomyyntiä tälle kvartaalille? Osui sieltä valmiista kannasta.
Nyt täytyy sanoa, että minulla ei ole valitettavasti tarkkaa lukemaa tuosta. Taitaa olla niin, että meillä on kaksi valmista myymätöntä asuntoa ja sinänsä rakenteilla olevissa projekteissa on varsin hyvät myyntiasteet.
Jes! No sitten siirrytään näihin isompiin yhteistyöhankkeisiin ja Nuveenista. Eli nyt tosiaan heinäkuussa allekirjoitetaan uusi kauppakirja 10,5 miljoonan euron arvosta, ja pääset myös käynnistämään sen hankkeen. Ehkä yleisesti kiinnostaa nyt, kun tätä yhteistyötä on jonkin verran takana ja ensimmäinen kohde nyt myös annettiin Nuveenille valmiina. Miten tuo yhteistyö on edennyt ylipäätään ja onko tässä myös mahdollisuuksia uusiin projekteihin? Tätä jo julkistettua sopimusta voidaan viedä eteenpäin tässä yhteistyössä.
Kiitos! Erittäin hyvä kysymys ja ehkä yleisesti sanoisin muutenkin niin, että jos otetaan tällaiset kansainväliset isot varainhoitajat, kuten vaikka Nuveen? Ja kun katsoo sitä kaupantekoprosessia yleisesti, niin heidän kysymystensä tarkkuus ja taso ovat korkeita. Niin ilman tuommoista se, että olet listayhtiö ja pystyt toimittamaan heille tuommoisen 76-sivuisen englanninkielisen vuosikertomuksen, että katsokaa sieltä teidän IR- tai investointikomitean tarvittavat asiat, niin kaupanteko olisi hyvin vaikeaa. Ja yleisesti voidaan sanoa, että esimerkiksi tämä viimeksi luovutettu kohde heille valmistui etukäteen aikataulussa. Siinä ei käytännössä ollut reklamaatioita ja asiakas sai yli 5 % korkeamman vuokratason siitä kohteesta. Ja ehkä viimeisenä tekijänä kaikki asunnot olivat luovutushetkellä vuokrattuja tai yhtä vaille vuokrattuja, niin totta kai nämä ovat hyvin rohkaisevia signaaleja tälle kyseiselle sijoittajalle siitä, että mahdollisesti tätä teemaa voitaisiin laajentaa tai voidaan miettiä uusia teemoja. Kuitenkin näillä kansainvälisillä kiinteistövarainhoitajilla heidän tärkein tehtävänsä on tuottaa näille osuudenomistajille tuottoa. Ja jos on hyvä kohdemarkkina ja siellä kohdemarkkinassa on hyvä kumppani, joka poistaa stressin, niin se on yksi erittäin merkittävä ja tärkeä investointikriteeri.
Kiitos! Kiitos! Noi vaikuttaa silti ihan hyvin. Asuntotransaktiomarkkinassa on nyt juuri nähty pari suurempaa kauppaa. Kojamon ja Saton toimesta tänä vuonna. Niin millä silmin te katsotte näitä kauppoja? Mutta kumminkin siellä neuvotellaan aktiivisesti molemmin puolin markkinaa, että ovatko nämä merkkejä markkinan piristymisestä vai onko siellä sitten edelleen ollut jotain pakotettua tarvetta myydä.
Kiitos, erittäin hyvä. Hyvä kysymys. Jos pureudutaan vaikka tuohon Kojamon noin kahden ja puolen sadan miljoonan kauppaan, niin he ovat yleisesti kommentoineet, että se meni noin kymmenen prosenttia alle tasearvojen ja heillä oli karkeasti 31.12.2024 tuottovaade noin 4,5 prosenttia. Jos siitä otetaan kymmenen prosentin discount eli alennus, niin me puhumme noin 5 prosentin tuottovaatimuksesta. Ja meillä taas, kun nämä kiinteistöt olivat keskimäärin noin 30 vuotta vanhoja, niin sanoisin näin, että Toivon tase, joka on arvostettu hieman yli viiden prosentin tasoon, noin 5,1 prosenttiin ja on uusi, on hyvin maltillisesti arvostettu suhteessa näihin kauppoihin. Eli kyllähän monesti markkinassa on niin, että jotta sinne voidaan rakentaa uutta, niin ensin vanhan pitää kiertää ja ja ja. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kansainvälisesti suomalaiseen asuntomarkkinaan on valikoitunutta kiinnostusta hyvinkin paljon. Katsomme ilolla, että näitä vanhoja taseita alkaa liikkua, jotta päästään pikkuhiljaa kohti uuden rakentamista. Koska kyllä asuntojen hintatason täytyy vielä hiukan nousta, että se yleisesti markkinassa mahdollistaa rakennettavien sijoituskohteiden tekemisen, jotta se kantaa sen rakennusaikaisen riskin ja rakentajallekin olisi siellä hiukan tuottoa. Se, että Toivo on markkinassa hiukan normaalia tehokkaampi, selittää, miksi pystymme jo liikkumaan tässä kohti.
Kyllä. Jatkokysymyksenä tuohon, näettekö, että juuri kuten oikeastaan kommentoitte tuossa katsauksessa, ulkomaiset sijoittajat ovat nyt selkeästi aktiivisempia, mutta on näyttöä, että oikeastaan heidän harteillaan on ikään kuin isolta osin tämän transaktiomarkkinan piristyminen täällä Suomessa.
Kyllä ja. Voisi ehkä näinkin sanoa, että se mitä me olemme olleet nyt markkinassa, niin siellä tällä hetkellä esimerkiksi noin kymmenkunta uutta toimijaa tutkii markkinaa, tekee siihen liittyviä markkina-analyysejä ja läksyjä, joita ei ole suomalaisessa kiinteistömarkkinassa nähty aikaisemminkaan. Eli se kiinnostuksen peruskomponentti on se, että Suomessa asuntojen ja kiinteistöjen hinnat ovat valuneet sen verran alas ja sitä kautta tuotto houkuttelevaksi, että kun ruvetaan katsomaan tätä Suomen tuottoa verrattuna vaikka Ruotsin tai Saksan tuottoon, niin se alkaa olla houkutteleva. Toisaalta sitä painaa hiukan se, että kyllä meidän Suomen kokonaisnäkymä on hiukan aneeminen. Eli. Eli vaikka lähtötuotto on hyvä ja hinnat ovat edulliset, mutta on vaikea nähdä sitä, mistä se iso vuokrakassavirran kasvu tulee. Eli siellä on tavallaan nämä kaksi päädraiveria, mutta kuitenkin se tuotto on. Hinnat ovat valuneet sen verran alas ja tuotto noussut suhteessa muihin eurooppalaisiin markkinoihin, että useat toimijat ovat alkaneet tutkia. Ja se, mitä me yhtiönä olemme oppineet, on, että kun joku alkaa tutkia jotain markkinaa, niin kyllä se ennemmin tai myöhemmin johtaa myös transaktioaktiivisuuteen.
Jes! No, viimeisenä kysyn kysymyksenä markkinasta. Tuossa webcastissä nostitte juuri esille, että logistiikkakiinteistöt ovat tällä hetkellä se kiinnostavin kiinteistöluokka sijoittajien näkökulmasta. Niin entäs Toivon kannalta? Voisiko logistiikkakiinteistö olla lähitulevaisuudessa kiinnostava kiinteistöluokka?
Yleisesti voi sanoa, että kyllä, yhteiskuntakiinteistöt ovat kiinnostavia ja olemme niiden parissa tehneet ensimmäisen pilotointivaiheen puolentoista vuoden aikana. Ensimmäisen kapean skaalauksen. Ja sitten laajemman skaalauksen, niin se on osoittanut sen, että tällä Toivon liiketoimintamallilla pystytään menestymään myös muissa kiinteistöluokissa kuin asunnoissa. Eli nyt olemme tehneet sen yhteiskuntakiinteistöissä ja nämä tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia, ja sitä kautta uskon, että tulevina vuosina voidaan nähdä Toivon osalta vastaavantyyppisiä harjoituksia myös muissa kiinteistötyypeissä. Mutta me kuitenkin ymmärrämme sen, että emme ole tässä kohtaa esimerkiksi logistiikan ammattilaisia. Me tarvitsemme siihen liittyviä rekrytointeja ja osaamista esimerkiksi, jotta tällainen askel voitaisiin vaikka ottaa. Ja jos siihen ei löydy oikean tyyppisiä henkilöitä, niin silloin sille retkelle ei koskaan kannata lähteä. Eli varovaisen kiinnostuneita olemme aiheesta, mutta kuitenkin ymmärtäen oman rajallisuutemme ja osaamisemme. Mihin se riittää ja aina kuitenkin riskikorjattu tuotto ideoille.
Kiitos teille molemmille vastauksista ja tässä olisi kaikki mun osalta.
Kiitos!
Sitten muutamia yleisökysymyksiä. Asunnoissa Toivo on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle, mutta onko yhteiskuntakiinteistöissä laajempi maantieteellinen jakauma ja keskittymisalue?
Kiitos! Erinomainen kysymys. Tuossa käytinkin aikaisemmin esityksessä sitä perusanalogiaa lävitse, eli asunnoissa kun vuokrasopimukset ovat tyypillisesti vuoden mittaisia. Lisäksi irtisanomisajan vaikutus, niin se, että nämä asunnot sijaitsevat sellaisilla paikkakunnilla, jotka ovat vahvasti muuttovoittoisia, on syy, miksi me teemme niitä pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Yhteiskuntakiinteistöissä taas ratkaisevampaa on se, kuka on vuokralainen ja kuinka pitkä on sopimus. Ja sinänsä se, että otetaan vaikka tämmöinen neutraali maakunta, vaikka esimerkiksi Lappi, jonka väestömäärä ei juuri nouse, mutta ei myöskään laske. Ja siellä taas väestö ikääntyy, niin sinne tarvitaan hoivakoteja. Ja tämän vuoksi niitä pystytään tekemään myös muihin maakuntakeskuksiin.
Kiitos! Mikä on näkemyksenne asuntojen kuluttajamyynnistä tällä hetkellä?
Kiitos! Me olemme esimerkiksi onnistuneet Oulunkylässä tällaisilla kumppanihankkeilla erittäin hyvin. Eli silloin kun on poikkeuksellisen hyvä sijainti, järkevä ja hyvä hintapiste, niin kyllä ne liikkuvat. Mutta ne kuluttajahankkeet, jotka liikkuvat, niiden kanssa pitää olla tosi varovainen. Eli meillä on paljon rohkeampi näkymä esimerkiksi kansainvälisten sijoittajien kanssa tehtävään kaupankäyntiin ja instituutiomyyntiin. Yhteiskuntakiinteistöjen tekemiseen, kun taas sitten kuluttaja-kuluttajan rakentamiseen. Eli suomalaiset kuluttajat tuntuvat olevan jotenkin vielä aika varovaisia heidän omien hankintojensa kanssa, vaikka korot ovat laskeneet ja asuntojen hintataso on poikkeuksellisen edullinen suhteessa ansiotasoon. Eli nyt, kun kuluttajan pitäisi liikkua, niin siellä on vielä jarruttavia elementtejä sen osalta.
Ja viimeinen kysymys: mikä osuus käynnissä olevista hankkeistanne rakentuu omaan toimintaanne? Vuokrauskäyttöönne ja mikä osuus tehdään sijoittajille tai muille asiakkaille.
Samuli, pystyisitkö antaa tästä karkean arvion?
Joo, sellainen karkea arvio, että tällä hetkellä pääosa menee muille kuin omaan taseeseen. Ihan tarkkaa lukua en pysty antaa, mutta kokonaiskuvassa asia on näin.
Kiitos. Ja tässä olivat yleisökysymykset.
Lämmin kiitos kaikille Toivon H1-puolivuosikatsaukseen osallistuneille. Kiinteistöjen valikoitu nousukausi on lähtenyt käyntiin, mutta pitää olla hyvin tarkkana, jotta pysyy siinä nousukaudessa kiinni. Kiitoksia kaikille ja hyvää alkanutta syksyä! Näemme sitten seuraavan kerran Kuu kolmosen merkeissä. Kiitos!



















