Toivon liiketoimintamallissa me yhdistämme kehittämisen, rakentamisen ja hallinnoinnin. Eli me aloitamme aina meidän liiketoiminnan siitä, että me kehitämme asemakaavoja ja rakennuslupia. Sen jälkeen rakennamme ja viimeisessä vaiheessa omistamme, hallinnoimme ja myymme. Ja tämä koko arvoketjun hallinta kiinteistöliiketoiminnassa, eli sekä asunnoissa että yhteiskuntakiinteistöissä, on mahdollistanut sen, että esimerkiksi vapaarahoitteisessa kerrostalotuotannossa olemme saavuttaneet 10 prosentin markkinaosuuden. Eli me haluamme operoida koko arvoketjua, jotta huippuaikoina meidän rakenne on tukevampi. Mutta sitten vähän heikompina aikoina me pystymme kasvattamaan markkinaosuutta. Liiketoimintafokuksena on se, että meillä olisi kehittämisessä miljardin euron hankesalkku. Fokuksena meillä on tosiaan asunnot ja yhteiskuntakiinteistöt. Me haluamme tehdä 15 %:n keskimääräistä hankekannattavuutta emmekä lankea sinne. Alalle tyypillisesti erittäin matalakatteiseen toimintaan emme lähde, vaan haluamme operoida koko arvoketjua ja pitää suhdannekestävyydestä, siis sekä liiketoiminnan että taseen osalta, kiinni. Tällä kertaa me paneudumme hiukan tarkemmin tuohon markkinaan.
Pitkällä aikavälillä Suomen pitäisi rakentaa 31 000–36 000 asuntoa. Huippuvuosina 2018–2021 mentiin yli 40 000 asuntoon. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että toivon, ettei yli 40 000 asunnon vuosiin koskaan palata, koska silloin tehdään ylituotantoa. Mutta myöskään tämä nykyinen 15 000 asunnon taso ei ole kestävä. Missä me täytämme vain puolet tuosta tarpeesta? Tämä sama taso on ollut jo toista, kohta kolmatta vuotta putkeen, ja ensi vuodesta ennustetaan samanlaista, mutta vastaavasti taas vapaarahoitteiset kerrostaloasunnot, joka on meidän kannattavuutemme ydin, on painunut historiallisesti pohjamutiin. Viime vuonna vapaarahoitteisia kerrostaloasuntoja tuotettiin 3 437 kappaletta, ja tämän vuoden arvio Rakennusteollisuus RT:n mukaan on noin 3 000. Ensi vuodelle ennustetaan, että se kasvaisi 83 prosenttia. Mutta olen itse ehkä hiukan pessimistisempi siinä, että viime aikojen pitkien korkojen nousu lykkää monia hiukan heikompia hankkeita tulevaisuuteen ja uskonkin, että taso tulee olemaan ensi vuonna hiukan matalampi. Tekijöitä, miksi me olemme pohjalla nimenomaan tuossa vapaarahoitteisissa kerrostaloasunnoissa, on se, että meillä on korot nousussa. EKP on nostanut tänä vuonna jo kahdesti korkoa ja olemme ylittäneet kolmen prosentin tason. Samalla myös hinnat laskevat ja asuntokauppa on hidasta. Ostoaikeet ovat alhaiset. Asuntolainaus ja sijoittajakysyntä ovat matalalla, ennen kaikkea sijoittajapuolella. Rahoituksen kustannusten ja tuottovaatimusten yhtälö ei vieläkään toimi. Mutta vastaavasti taas, miksi näemme vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa ja ennen kaikkea kerrostalotuotannossa, että olemme pohjalla ja käänne alkaa pääkaupunkiseudulta, johtuu siitä, että Suomen talousluvut ovat viime aikoina osoittaneet kasvua. Samoin myös myytävien asuntojen määrä on vähentynyt. Yleisesti ottaen kerrostaloasuntojen vajaakäyttöaste on pienentynyt, eli vuokratarjonta on supistunut. En malta olla nostamatta esille väestönkasvun merkitystä. Me olemme käytännössä olleet pääkaupunkiseudulla vuosina 2023, 2024 ja 2025. Ja 2026 ihan samoilla tasoilla väestönkasvun kanssa, kuten esimerkiksi 2010–2020. Ennen Covidia, mutta nyt tällä hetkellä tämä vajaakäyttö ja muuttovoitto ovat paikanneet Covidin aikana vallinneen tuotannon ja nettomuuttotappion välisen erotuksen. Tämä on kuitenkin hyvin merkityksellinen asia. Ja ehkä tärkein on se, että ARA-tuotanto puolittuu, ja se antaa sille vapaarahoitteiselle puolelle tilaa. Me olemme Toivona olleet aktiivisesti myös tuossa ARA-markkinassa ARA-toimijoille tuottamassa taloja, mutta kyllä siihen liittyvät volyymit pitäisi saada alas, ja ne onneksi nyt laskevat häiritsemästä markkinaa sellaisilla toimintatavoilla, missä rahalla ei ole oikeaa hintaa.
Olemme viimeisen neljän vuoden aikana kasvattaneet markkinaosuutemme lähes kymmeneen prosenttiin vapaarahoitteisesta kerrostalotuotannosta. Ja tässä taustalla on kuusi plus yksi syytä, miksi me olemme onnistuneet siinä. Ensimmäisenä on se, että olemme pystyneet rakentamaan puhuttelevia malleja asiakkaille. Toisena on se, että meillä ei ole reppua, eli meillä ei ole myymätöntä varastoa asunnoista. Mutta meillä ei myöskään ole historiaan kertynyttä, aloittamatonta tonttikantaa, joka sitoo pääomia. Kolmantena, nyt menee vähän epäloogisessa järjestyksessä, pahoittelut siitä. Mutta meillä on tällä hetkellä erittäin harkittu hankekehitys. Me olemme hyvin kiinnostuneita sellaisista hankkeista, jotka toimivat kaupallisesti, ja sen jälkeen ruvetaan arvioimaan muita tekijöitä. Mutta jos hanke ei toimi kaupallisesti, niin siihen ei kannata paukkuja käyttää. Neljäntenä olemme nähneet monessa neuvottelupöydässä, että Toivo on erittäin haluttu vastapuoli. Olemme listayhtiö ja erinomaisessa kunnossa oleva toimija, joka pystyy käynnistämään hankkeita. Mutta siitä huolimatta, että olemme listayhtiö, viides pointti on se, että olemme kustannustehokkaita. Meidän kiinteät kustannuksemme ovat erittäin kilpailukykyiset. Meidän pääomarakenne on tehokas. Ihmisemme tekevät fantastista työtä siinä, että pidämme koko ajan kilpailukyvyn kunnossa, koska ne asiakkaat, jotka tällä hetkellä tekevät asioita, niin heitä pitää pystyä palvelemaan myös sillä puolella erinomaisesti. Ja kuudentena tietysti vahvat kumppanit ja sidosryhmät, joilla on myös kyky meidän kanssamme liikkua näinä aikoina. Mutta seitsemäntenä, mistä olemme antaneet viime aikoina aika paljon näyttöjä, on upeat lanseeraukset, myynti ja markkinointi. Tulemme tänään kertomaan myös hiukan brändiuudistuksesta lisää, joka tukee tätä sarjaa. Eli me tuomme näyttävästi kohteita markkinaan asiakkaita kuunnellen ja palautetta hakien aivan uusilla tavoilla, mitä ennen tässä asuntomarkkinassa ei ole nähty. Ja näillä tekijöillä me olemme ottaneet tämän 10 prosentin markkinaosuuden viimeisen neljän vuoden aikana.
Se, että milloin markkina kääntyy, en osaa ennustaa. Emme yhtiönä osaa ennustaa sitä, mutta tiedämme, että jokaisena päivänä olemme lähempänä sitä, että palaudumme 30 000 asunnon tasolle. Emme tarkoita 40 000 vaan 30 000 asunnon tasoa, kun me palaamme sinne 30 000 tasolle. Todennäköisesti vapaarahoitteinen tuotanto tulee olemaan yli 20 000 asuntoa siitä, koska ARA-rakentaminen puolittuu suhteessa historiaan. Ja kun tämä käänne tapahtuu, niin olisi hienoa, että me saisimme pidettyä tästä 10 prosentin markkinaosuudesta kiinni.
Sitten hiukan Toivon brändiuudistuksesta. Voimme konkretisoida tämän näin, että me toivomme meidän brändiltä, että siinä näkyy kaksi asiaa. Ensimmäisenä siinä näkyy vahvasti tekemisen kulttuuri. Toivolaiset ovat tekijöitä. Ne saavat asioita tapahtumaan, ne tarttuvat toimeen ja ratkaisevat asiakkaiden ongelmia, eivätkä järjestä palavereita isoilla kokoonpanoilla ja koalitiolla. Ja että tämä tekeminen tuntuu myös asiakkaalle. Että ne lupaukset, mitä me annamme, me lunastamme ne koko ajan tekojen kautta. Me uskomme ylipäätään muutenkin, että yhteiskunnassa tekemisen kulttuurille on vahva tilaus, mutta niitä tekijöitä on tosi vaikea löytää. Mutta toisena me haluamme, että meidän brändi viestittää haluttavuutta, mutta saavutettavissa olevaa lopputuotetta, laadukasta elämäntapaa. Jos katsotaan yleisesti kiinteistöalan toimijoita, heidän brändinsä ovat aika monesti sellaisia konservatiivisia, sinisiä, harmaita ja aristokraattisia. Me haluamme, että meidän brändissä tämän tekemisen lisäksi on pehmeyttä. On haluttavuutta, on kauneutta. Ja jos kokonaisuudessaan voisi katsoa, niin tämä Toivon brändi on lähempänä sisustusarkkitehtitoimistoa kuin rakennusliikettä. Me uskomme vahvasti myös, että se, mikä tällä B2C-puolella toimii eli kuluttajille, toimii myös tämän tyyppisellä brändillä, tekemisellä ja toiminnalla ylipäätään. On myös B2B-liiketoiminnassa vahva tilaus tekemisen kulttuurille sekä haluttavalle, mutta saavutettavissa olevalle lopputuotteelle ja kokonaisuudelle. Seuraavaksi mennään tukijalkojen tilannekatsauksiin ja näkymiin, Samuli. Ole hyvä.