Fortum sopi Suomen valtion kanssa siltarahoitusmahdollisuudesta
Fortum tiedotti sopineensa pääomistajansa Suomen valtion (50,76 %) kanssa järjestelystä, jolla yhtiö pyrkii varmistamaan riittävät likviditeettivarat tilanteessa, jossa sähkönhinnat ja sen myötä vakuusvaatimukset nousevat edelleen voimakkaasti sähkön pohjoismaisessa johdannaispörssi Nasdaqissa. Järjestely asetetaan paikalleen nyt valtioneuvoston aikataulun ja ehtojen puitteissa, mutta lainan nostaminen on viimesijaisin vaihtoehto Fortumille. Jos Fortum joutuu nostamaan lainan, olisi se yhtiölle erittäin kallis siltarahoitus vallitsevan likviditeettikriisin yli. Fortumin muiden osakkeenomistajien kannalta laina olisi mielestämme omistaja-arvoa tuhoava korkean hintansa (vuosikorko yli 14 %) ja diluutionsa takia, mutta hätävarana optio on toki hyvä olla. Tällä hetkellä Fortumilla on riittävät varat vakuusvaatimusten täyttämiseksi, eikä yhtiö arviomme mukaan tarvitse rahoitusta, elleivät sähköfutuurit käänny jälleen nousuun. Yhtiön taloudellinen liikkumavara on kuitenkin erittäin vähäinen uusia iskuja vastaan, joten osakkeen riskit ovat ääriasennossa.
Kallista lainaa vuodeksi
Järjestelyn lainamäärä on 2,35 miljardia euroa ja sen myöntää Solidium. Laina-aika on yksi vuosi sopimuksen allekirjoituksesta. Ensimmäinen erä lainasta on vähintään 350 MEUR ja se on nostettava viimeistään 30.9.2022, jotta järjestely jää voimaan. Tämä ei jätä hirveästi mietintäaikaa yhtiölle. Viimeinen erä on nostettavissa 31.3.2023 saakka. Lainalle maksettava marginaali on 10 % ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 12 % seuraavilta kuudelta kuukaudelta. Laina on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin. Järjestelyyn sisältyy järjestelypalkkio ja luotonvarausprovisio, jolloin todellinen vuosikorko ilman alla mainittua osakeannin vaikutusta, laskettuna koko lainasummalle ja koko laina-ajalle olisi 14,2 %. Rahoitus on siis erittäin kallista jo ilman osakeantia. Fortumin euromääräisten lainojen keskikorko oli kesäkuun lopussa 1,0 %, joten paljon on tapahtunut viime aikoina.
Kokonaiskustannusta nostaisi maksuton osakeanti
Lisäksi lainan nostamisen ehtona on suunnattu, maksuton osakeanti, joka oikeuttaa Solidiumin merkitsemään enintään 8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta. Osakkeet annetaan maksutta ja niiden määrä vastaa 1 %:a Fortumin liikkeeseen lasketuista osakkeista osakeannin toteuttamisen jälkeen. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousisi 51,26 %:iin liudentaen vastaavasti muiden osakkaiden omistusta. Jos laskemme osakemäärän markkina-arvon nykyisellä osakekurssilla (9,2 €), tarkoittaa tämä noin 83 MEUR:n lisäkulua lainasta. Tämä on noin 3,5 % mahdollisesta kokonaislainasummasta (2,35 miljardia euroa), mitä voisi periaatteessa ajatella ylimääräisenä korkokuluna aiemmin esitetyn 14,2 %:n päälle. Silloin rahoituksen kokonaishinta voisi teoriassa olla lähemmäs 18 %. Osakeanti edellyttää Fortumin ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksyntää kahden kolmasosan enemmistöllä paikalla olevista osakkeista ja äänistä. Yhtiökokous järjestetään yhtiön mukaan kuitenkin vain, jos lainaa nostetaan.
Vakuusvaateet ovat hieman laskeneet sähkön hinnan mukana
Fortum kertoi tiedotteessaan, että markkinoiden sulkeuduttua 5.9. Fortumin (ilman Uniperia) vakuusvaateet Nasdaqissa olivat noin 3,5 miljardia euroa. Korkeimmillaan vakuusvaateet olivat noin 5 miljardissa eurossa 26.8. päätöshintojen perusteella. Tilanne on siis rauhoittunut hieman, missä taustalla on sähkön hinnan lasku Pohjoismaissa. Piikkilukemat Nasdaqin noteerauksessa vuoden 2023 futuurissa olivat 279 €/MWh, kun tällä hetkellä (6.9.) viimeisin hinta on 166,5 €/MWh. Silti mahdollinen uusi hintapiikki voisi ajaa Fortumin akuuttiin likviditeettikriisiin, ja liikkumavaraa on vähän. Osittain ongelma on johdannaismarkkinoita säätelevä EMIR-lainsäädäntö, jossa suuret vakuudet määritetään sähkön tuottajille ja välittäjille samanlaisiksi.
Likviditeettitilanne on kireä
Fortumin taseen analysointia vaikeuttaa merkittävästi Uniperin konsolidointi konsernitaseeseen. Fortumilla ilman Uniperia oli kesäkuun lopussa 1,1 miljardin euron likvidit varat (konsernilla Uniperin kanssa yhteensä 4,2 mrd. €) sekä 3,5 miljardin euron käyttämätön luottolimiitti (konsernilla Uniperin kanssa yhteensä 5,5 mrd. €), joka on oletettavasti otettu käyttöön Q3:lla vakuusvaatimuksien noustessa. Fortum on käsityksemme mukaan eilen maksanut syyskuussa erääntyneen yhden miljardin euron joukkovelkakirjan, mikä on syönyt yhtiön likviditeettiä. Yleisesti olemme huolestuneita siitä, onko Fortumilla tällä hetkellä pääsyä velkamarkkinoille. Normaalissa tilanteessa lainoja voitaisiin neuvotella uudelleen ja uusia nostaa, mutta vallitsevan epävarmuuden aikana Fortumin pääsy luottomarkkinoille näyttää heikolta investment grade -luottoluokituksesta huolimatta.
Rahoituksen ottaminen olisi huono signaali
Jos rahoitusta olisi järkevään hintaan saatavilla, yhtiön ei mielestämme kannattaisi edes harkita valtion tarjoamaa tukipakettia. Jos rahoituskanavat ovat kuitenkin kiinni ja likviditeettitilanne kehittyy negatiivisesti, vaihtoehtoja ei välttämättä ole. Samalla myös Fortumin osakeannin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi ja mielestämme investment grade -luottoluokitus olisi myös kyseenalainen, jos edullisempaa rahoitusta ei saisi, vaikka olemmekin toki energiakriisin keskellä koko Euroopassa. Valtion tarjoama erittäin kallis rahoitus voi mielestämme antaa markkinoille negatiivisen signaalin, mikä ei helpota tilannetta. Lisää epävarmuutta kriisin keskellä on tuonut myös windfall-veron suunnittelu sekä energiakriisin keskellä sektorille suunniteltavat poikkeustoimet, jotka heikentävät näkyvyyttä.
Muitakin ehtoja löytyi
Järjestely sisältää myös johdon palkitsemista koskevia rajoituksia, joilla ei ole muiden osakkeenomistajien kannalta juuri merkitystä. Yhtiön hallituksen palkkioita ei vuosina 2022 ja 2023 koroteta. Fortumin johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen tai pitkän aikavälin (STI- ja LTI-ohjelmat) kannustinpalkkioita, jotka kertyvät vuosilta 2022 ja 2023, eikä heidän palkkojansa koroteta vuosina 2022 ja 2023. Järjestelyssä ei ole osingonjakoa koskevia rajoituksia, mutta mielestämme osinkoa ei Fortumilta kannata kuitenkaan odottaa. Tältä osin paketti oli kuitenkin erilainen aiemmin julkistetusta energiayhtiöiden yleisestä tukiohjelmasta. Lainaa ei voi käyttää tytäryhtiö Uniperin vakuusvaatimusten kattamiseen. Järjestelyn osapuolina ovat myös Fortumin pohjoismaiset sähköntuotantoa harjoittavat tytäryhtiöt Fortum Power and Heat Oy ja Fortum Sverige AB.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille
Fortum
Fortum Oyj on vuonna 1998 perustettu suomalainen energiayhtiö, joka on kooltaan pohjoismaiden suurin. Yhtiön liiketoimintaa ovat sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut, ja muut palvelut. Fortum tarjoaa myös kierrätys- ja jätepalveluita. Yhtiön toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Baltian maihin, Venäjälle, Puolaan ja Intiaan.
Lue lisää yhtiösivullaTunnusluvut26.08.2022
2021 | 22e | 23e | |
---|---|---|---|
Liikevaihto | 112 400,0 | 177 787,0 | 161 487,0 |
kasvu-% | 129,32 % | 58,17 % | −9,17 % |
EBIT (oik.) | 2 536,0 | −6 698,5 | 1 479,8 |
EBIT-% (oik.) | 2,26 % | −3,77 % | 0,92 % |
EPS (oik.) | 2,00 | −2,21 | 1,07 |
Osinko | 1,14 | 0,00 | 0,00 |
Osinko % | 4,22 % | ||
P/E (oik.) | 13,49 | - | 12,15 |
EV/EBITDA | 47,15 | - | 9,90 |