Katsaus terveyspalvelumarkkinan kehitykseen

Tällä hetkellä terveysmarkkinan kysyntäajurit vaikuttavat olevan edelleen laajalti vahvat, sillä työllisyystilanne on edelleen kehittynyt positiivisesti, mikä näkyy työterveyden loppuasiakasmäärissä ja sen asioinnissa. Myös yksityisasiakkaiden myynnistä kertova kuluttajien luottokorttidata on kokonaisuudessaan pysytellyt lähellä vahvan vertailukauden tasoa (dataa 4.9. asti). Poikkeuksen muodosti kuitenkin heinäkuun lomakausi, jolloin luottokorttidata kävi hetkellisesti vertailukauden alapuolella. Käsityksemme mukaan terveyspalveluiden tarjonta ja ammattilaisten määrä rajoittaa edelleen monissa paikoissa kysyntään vastaamista.

Yksityisten tarjoamista palveluista lähinnä vain koronatestit ovat laskeneet selvästi vuodentakaisesta. Terveystalon jakaman avoimen datan perusteella koronatestimäärät ovat toukokuun puolesta välistä lähtien vakiintuneet noin 2000 kappaleeseen per viikko, kun tartuntapiikeissä testimäärät olivat yli 10 000 kappaletta per viikko. Koronatestaus on ollut terveyspalveluyhtiöille keskimääräistä palvelumyyntiä kannattavampaa etenkin korkeiden käyttöasteiden aikana. Nyt fokuksessa onkin arviomme mukaan ollut se, miten näytteenottopisteiden määrää ja sen henkilöstöä sopeutetaan laskeneeseen volyymiin hyvä kannattavuus säilyttäen.

Koronatapausten määrän tasaannuttua ja liikkumisen vapauduttua ovat muut hengitystieinfektiot lähteneet Terveystalon datan perusteella jälleen syksyllä kausiluontoisesti kasvuun. Pandemian jälkeistä koronatestauksen liikevaihdon menetystä korvaa osittain infektiovastaanottojen palautumisen tuoma liikevaihto ja tämä tukee etenkin yleislääkärien vastaanottojen käyttöasteita. Yleislääkärien vastaanotot eivät kuitenkaan ole terveyspalveluyhtiöille yhtä kannattavia kuin koronatestit, ja ne vaativat selvästi enemmän markkinalla rajoitettua lääkäriresurssia.

Etävastaanotot ovat tärkeä työkalu saada tarjontaa ja kysyntää kohtamaan paremmin. Terveystalon jakaman avoimen datan perusteella etävastaanotot ovat yksityiselle terveysmarkkinalle tulleet jäädäkseen, eikä palautuminen normaaliin elämään ole laskenut Terveystalon etävastaanottojen määrää. Isoin kynnys etäterveyspalveluille ennen pandemiaa oli ammattilaisten halukkuudessa, mutta pandemia muutti asenteet niitä kohtaan.

Sekä Terveystalolla että Pihlajalinnalla yksityisen verkoston kannattavuudet laskivat Q2-raporteissa selvästi, mikä johtui osin koronatestien nopeasta laskusta sekä henkilöstön normaalia korkeammista sairauspoissaoloista. Terveystalolle haasteita toi myös se, että kaikkeen hyväkatteiseen yksityisasiakkaiden kysyntään ei kyetty vastaamaan henkilökunnan oltua ylikysyntätilanteessa kiinni työterveyden sopimusasiakkaissa.

Odotamme edelleen sekä Terveystalolta että Pihlajalinnalta Q3:lta vahvoja liikevaihdon kasvuja, mutta yksityisen puolen osalta ennustamme kannattavuuden jatkavan molemmilla laskusuunnassa. Molemmat yhtiöt olivat saaneet selvästi lisää ammattilaisia värvättyä riveihinsä kesäkuun lopussa. Yhtiöiden Q3-raporteissa mielenkiinto liittyykin siihen, ovatko nämä ammattilaiset tuoneet helpotusta tarjontavajeeseen ja toisaalta, miten palkkainflaatio on kehittynyt ylikysyntätilanteessa. Ensi vuotta ajatellen vahvan kysynnän jatkumiseen liittyy myös epävarmuutta, jos taloustilanne alkaa selvästi heiketä. Palaamme vielä Terveystalon ja Pihlajalinnan Q3-tulosodotuksiin lokakuussa julkaistavissa ennakkokommenteissamme, mutta markkinadata on kokonaisuutena kehittynyt pitkälti odotetusti, emmekä ole tässä kohtaa sen perusteella tehneet muutoksia ennusteisiimme.