Nordean keskeisistä verrokeista SEB ja Swedbank kertoivat molemmat tarkastelevansa osinkopäätöksiään uudestaan koronakriisistä johtuen. Lisäksi muun muassa Danske on lykännyt yhtiökokoustaan ja emme yllättyisi, mikäli myös Nordea vetäisi osinkoesityksensä takaisin ja/tai muuttaisi sitä vielä ennen keskiviikolle (25.3.2020) suunniteltua yhtiökokoustaan.

Näkemyksemme mukaan osinkojen uudelleentarkastelun taustalla on kaksi eri tekijää. Ensimmäinen on luonnollisesti koronakriisin aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus yhtiöiden tuloskehityksiin liittyen. Näkyvyys on tällä hetkellä käytännössä nolla ja syvemmän kriisin mahdollisuutta ei voida poissulkea. Näin ollen on ymmärrettävää, että pankit haluavat maksimoida taloudelliset puskurinsa lyhyellä aikavälillä ja odottaa näkyvyyden parantumista.

Toinen puoli asiassa on osittain poliittinen. Valtiot ovat reagoineet koronakriisiin poikkeuksellisin toimin (mm. epäsuora elvytys takausten/lainojen kautta ja pankkien pääomavaatimusten lasku) ja pankeilla on keskeinen rooli tämän valtion elvytysrahan kanavoinnissa markkinalle. Nykyisessä tilanteessa suurten osinkojen ulosjakaminen näyttää ulospäin erittäin huonolta varsinkin, kun huomioidaan pankkien jo valmiiksi ryvettyneet imagot (rahanpesuskandaali yms.). Näiden kahden tekijän johdosta onkin mielestämme täysin ymmärrettävää, että osa pankeista on päätynyt lykkäämään osinkoaan myöhemmäksi.

Mielestämme on selvää, että mitä useampi pankki päätyy osinkonsa lykkäykseen, niin sitä suuremmaksi paine kasvaa myös muille osoittaa solidaarisuuttaan ja lykätä osingonjakoaan. Emme yllättyisi, että alkavalla viikolla kuultaisi myös muilta pohjoismaisilta pankeilta päätöksiä osingon lykkäyksistä. Korostamme, että kyseessä on ainakin toistaiseksi osingon lykkäys ja kunhan talous ei ajaudu syvään lamaan, tullaan nämä osingot maksamaan myöhemmin. On hyvä muistaa, että Pohjoismaiset pankit ovat lähes poikkeuksetta erinomaisessa kunnossa ja erittäin vahvasti pääomitettuja.

Mikäli Nordea päätyisi lykkäämään osinkoaan, olisi tällä luonnollisesti myös vaikutuksia Sammolle. Osingon lykkäys tekisi ainakin väliaikaisesti ikävän loven Sammon kassavirtaan (0,57 e/osake) ja kiristäisi myös Sammon taloudellista asemaa. Vaikka Sammolla olisikin kyky maksaa lupaamansa 2,20 e osinko ulos Nordean osingon lykkääntyessä, emme usko Sammon olevan erityisen innoissaan rahoittamaan Nordeasta puuttuvaa kassavirtaa omasta taseesta nykyisessä poikkeuksellisessa tilanteessa. Olemme avanneet Sammon taseen tilannetta ja kassavirtanäkymiä tarkemmin viime viikolla julkaistussa raportissamme.

Jos Nordea vetää oman osinkoehdotuksensa takaisin, pidämme todennäköisenä, että myös Sampo reagoisi omaan osinkoonsa. Vaihtoehtoja olisi tässä skenaariossa: 1) osingon leikkaus, 2) osingon lykkäys ja 3) osingon jakaminen osiin. Mielestämme kohta 3 olisi ylivoimaisesti fiksuin. Sampo voisi maksaa nyt keväällä esimerkiksi puolet osingostaan ja toinen puoli jaettaisi H2:lla edellyttäen, että taloudellinen tilanne sen sallii. Tässä tilanteessa yhtiön olisi mielestämme myös syytä pohtia pysyvästi useamman kerran vuodessa jaettavaan osinkoon siirtymistä.

Emme ole toistaiseksi tehneet muutoksia ennusteisiimme ja korostamme sijoittajille, että mahdollisella osingon lykkääntymisellä ei ole vaikutusta Sammon käypään arvoon. Huomattavasti isompi vaikutus yhtiön käypään arvoon tulee olemaan meneillään olevan koronakriisin lopputulemalla (myös tätä avattu edellisessä raportissamme).