Sote-uudistuksen perjantaina julkistetut linjanvedot eivät suosi yksityisiä toimijoita
Suomen hallituksen uuden sote-mallin suuntaviivat kerrottiin julkisuuteen perjantaina. Nykyinen esitys ei arviomme mukaan ole suosiollinen seurannassamme oleville yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille (Pihlajalinna ja Terveystalo), sillä päävastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta halutaan esityksessä pitää tiukasti julkisen sektorin hallussa. Edellisessä Juha Sipilän hallituksen sote-uudistusesityksessä oli mukana laaja asiakkaan valinnanvapaus. Uudessa Sanna Marinin hallituksen tekemässä sote-uudistusesityksessä sote-maakunta voi edelleen hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palvelutuottajalta, mutta ne nähdään enemmän täydentävinä palveluina. Uudessa esityksessä hylätään edellisen hallituksen malli valinnanvapaudesta, joka olisi tuonut yksityisen sektorin voimakkaasti mukaan sote-palveluihin. Esitys voi vielä muuttua tulevilla lausuntokierroksella ja toteutus riippuu vielä mm. perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan hyväksynnästä. Jos nykyisen suunnitelman aikataulu pitää, sote-maakuntien valtuustot aloittaisivat aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja maakunnat aloittaisivat toimintansa 2023 alussa.
Hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten. Sen myötä sote-palveluiden järjestäminen siirtyisi kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille. Suurempien yksiköiden avulla myös perus- ja erikoissairaanhoito pyrittäisiin sovittamaan aiempaa paremmin yhteen. Uudistus tavoittelee myös julkisen puolen pitkien jonojen purkamista, hyvinvointierojen kaventamista, yhdenvertaisten palvelujen sekä työvoiman saatavuuden turvaamista. Jos tavoitellut asiat toteutuisivat, saisivat yksityiset toimijat julkisesta sektorista kovemman kilpailijan yksityisasiakkaiden osalta, mikä voisi pienentää asiakasvirtaa yksityiselle puolelle. Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen ja maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan. Edellisen hallituksen esittelemän sote-uudistuksen kaltaisia säästötavoitteita ei tässä uudistuksessa asetettu, mutta kustannusten nousua pyritään hillitsemään uudella rakenteella.
Sote-mallissa täsmennetään myös ehtoja yksityisten palvelujen käyttöön. Ostopalveluina ei yksityisiltä toimijoilta saa hankkia palveluja, jotka liittyvät järjestämisvastuuseen tai julkisen vallan käyttöön, sosiaalipäivystykseen tai terveydenhuollon ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen tai ensihoidon järjestämiseen. Myös ulkoistussopimuksia voidaan mitätöidä, sillä osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei hallituksen mukaan täytä uudistuksessa voimaan tulevien lakien kriteereitä. Tähän mennessä on epäselvää, mitkä nämä kriteerit ovat ja hallitus aikoo säätää kriteerit, joiden perusteella näitä sopimuksia voidaan mitätöidä. Hallitus ei vielä halua arvioida, kuinka paljon tällaisia sopimuksia voi olla. Asiaa selvitetään myös nyt käynnistyvän lausuntokierroksen avulla. Tämä tarkoittaa käsityksemme mukaan sitä, että yksityisille terveyspalveluyhtiöille ulkoistetut kuntasopimukset muuttuisivat mitättömiksi ja purkautuisivat kahden vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2025 alussa. Palvelut siirtyisivät sen jälkeen järjestäjän (julkisen sektorin) omaksi tuotannoksi, tai mikäli järjestäjätaho näin päättäisi, voisi ulkoistettu palvelutuotanto jatkua yksityisellä toimijalla suppeampana kokonaisuutena uuden kilpailutuksen myötä.
Kuntien kokonaisulkoistukset ovat aikaisemmin olleet Pihlajalinnan suurin kasvun lähde, ja yhtiö on markkinajohtaja sote-kokonaisulkoistuksissa. Pihlajalinnalle on ulkoistettu esim. Mänttä-Vilppulan, Juupajoen, Kuusiokuntien, Parkanon, Kihniön ja Jämsän sote-palveluita. Yli puolet Pihlajalinnan liikevaihdosta tulee julkiselta sektorilta ja ulkoistustoiminta on ollut yhtiölle viime vuosina hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Myös Terveystalo on 2019 vuoden alussa toteutetun Attendo Suomen Terveyspalveluiden oston myötä noussut vahvaksi toimijaksi kuntakentässä ja sen ulkoistusliiketoiminnan liikevaihto oli Q1:llä 28,9 MEUR eli noin 11 % liikevaihdosta. Erityisesti ulkoistusten mahdollinen mitätöinti olisi toteutuessaan negatiivista molemmille toimijoille ja käsityksemme mukaan myös Mehiläisen viime vuonna runsasta keskustelua herättänyt Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistus olisi kriittisen tarkastelun alla. Emme ole vielä tässä vaiheessa tehneet ennustemuutoksia tai muutoksia näkemykseemme, sillä pian 15 vuotta väännetyn sotemallin lopulliseen muotoon ja aikatauluun liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Poliittinen riski vaikuttaa kuitenkin jälleen nostavan päätään. Realiteetit ovat edelleen ennallaan ja Suomen väestö ikääntyy ja valtiontalous heikkenee. Uskomme edelleen yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluntuottajille riittävän asiakkaita myös hallituksen esittämässä sote-mallissa, mutta yritysten kasvuvauhtiin ja sitä kautta yhtiöiden arvoon sotemallin lopullisella muodolla on vaikutusta, ja tämän esityksen perusteella se näyttää olevan negatiivinen.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille