Tuloskausiyhteenveto Q1’22: Tuloskehitys oli selvästi pelättyä parempaa
Helsingin pörssin Q1-tuloskausi oli lopulta selvästi pelättyä parempi. Keskimääräinen tuloskasvu pysyi selvästi positiivisena ja olosuhteisiin nähden myös varsin hyvällä tasolla. Liikevaihtojen kasvu kiihtyi edelleen, mihin suurimpana syynä oli voimakas kustannusinflaatio ja sen ajamat hinnankorotukset. Toisaalta poikkeuksellisen voimakas kustannusinflaatio piti kuitenkin suhteelliset kannattavuudet paineessa, kuten odotettiin. Seurannassamme olevien yhtiöiden operatiivinen tuloskasvu oli keskimäärin noin 6 %, kun odotimme tuloskasvun hyytyvän kokonaan alkuvuonna (ennuste -1 %). Keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli erittäin korkea noin 18 % (ennuste 12 %), mutta tulosvipu jäi selvästi negatiiviseksi eli tulokset kasvoivat liikevaihtoa hitaammin. Pörssiyhtiöiden näkymiin on tullut merkittävästi lisää epävarmuutta Venäjän sotatoimien vaikutuksien takia, mutta valtaosin ohjeistukset pysyivät kuitenkin ennallaan. Kustannusinflaatio ja toimintaympäristöihin liittyvä poikkeuksellinen epävarmuus (ml. koronan jälkeinen kuluttajakäytöksen muutos) ovat kuitenkin yhtiöiden riesana myös tulevaisuudessa.
Operatiivinen tuloskasvu kesti epävarmuuden keskellä
Seurannassa olevien yli 140 pörssiyhtiön keskimääräinen operatiivinen tuloskasvu oli Q1:llä noin 6 %, kun odotimme tuloskasvun hyytyneen nollatasolle Q1:llä (ennuste -1 %). Ennusteemme ylitettiin siis varsin selvästi, mutta hajonta tuloskehityksessä oli erittäin voimakasta ja yhtiökohtaiset erot olivat todella suuria. Suhteessa vahvaan vertailukauteen pörssiyhtiöt suoriutuivat joka tapauksessa keskimäärin erittäin hyvin alkuvuoden vaikeuksista. Voimakkaasti nousevia kustannuksia pystyttiin edelleen siirtämään hintoihin kiitettävällä laajuudella, missä taustalla oli yleisesti edelleen vahva kysyntätilanne. Tuloskasvu oli edelleen historiaan nähden kohtuullisen hyvä, mutta kannattavuudet olivat selvässä paineessa poikkeuksellisen voimakkaan kustannusinflaation takia.
Liikevaihtojen kasvu kiihtyi edelleen
Vahvana pysyneen tuloskehityksen taustalla oli voimakas liikevaihdon kasvu. Yhtiöjoukkomme keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli peräti noin 18 % (ennuste noin 12 %), mikä on historiallisessa vertailussa täysin poikkeuksellinen lukema. Kasvu oli hurjaa jo Q4:llä (+17 %), mutta nyt tahti kiihtyi vielä hieman. Yleisesti edelleen hyvän kysyntätilanteen lisäksi kasvua tukevat nyt erityisesti arviomme mukaan hinnankorotukset, joita yhtiöt ovat tehneet kustannusinflaation jyrätessä voimalla niidenkin kulurakenteiden läpi. Yhtiöt, jotka eivät onnistuneet hinnankorotuksissa jaksolla, kärsivät tästä merkittävästi. Viime vuonna kysynnän elvyttyä monet yhtiöt pistivät lisäksi kasvuvaihteen päälle aiemman puolustustaistelun jälkeen, ja lukua nostavat myös useat yritysostot.
Vaikka suhteellisen kannattavuuden heikkenemisestä nähdään, ettei täysimääräisesti korotuksia ei ole saatu läpi, menestys on ollut kuitenkin yleisesti kiitettävällä tasolla. Taustalla on koronapandemian aikana osittain patoutunut kysyntä, mikä tukee myös orgaanista kasvua. Tämä on nyt myös pakollista, koska muuten voimakas kustannusinflaatio iskee tulokseen. Komponenttipula ja sen vaikutukset jatkuvat edelleen, ja yhä useampi yhtiö kärsii ainakin jonkin verran logistiikkaongelmista ja komponenttien saatavuudesta. Tilanne voi edelleen pahentua vielä ennen sen parantumista, ja kustannusinflaation osaltakin huippu voi olla vielä edessä.
Kustannusinflaation paine kannattavuuteen jäi odotettua pienemmäksi
Kustannusinflaatio teki läpimurron viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja yhtiöiden kulurakenteet nousivat yleisesti vauhdikkaasti. Odotimme trendin vahvistuvan Q1:llä, mutta valtaosa yhtiöistä onnistui puolustamaan kannattavuuksia ennakoimaamme paremmin. Osittain taustalla on todennäköisesti viive hinnankorotuksien tekemisen ja niiden liikevaihtovaikutuksien sekä vastaavasti inflaation ja ostosopimusten ajoitusten välillä. Operatiivisista tuloksista yli puolet ylitti odotuksemme Q1:llä, mikä on historiallisesti suhteellisen korkea osuus Helsingin pörssissä. Toisaalta mukaan mahtui myös merkittäviä tulospettymyksiä.
Vaikka tulokset olivat pääosin positiivisia yllätyksiä, suhteellinen kannattavuus (oikaistu liikevoittomarginaali) oli alkuvuonna kuitenkin paineessa. Keskimääräinen liikevaihdon kasvu (18 %) ylitti noin 12 %-yksikön marginaalilla keskimääräisen operatiivisen tuloskasvun (6 %). Tämä on poikkeuksellista ja lukema on historiallisen korkea Inderesin seurantajaksolla. Tämä kertoo poikkeuksellisesta markkinatilanteesta, jossa hinnoitteluvoiman merkitys korostuu edelleen. Perinteisesti Helsingin pörssiyhtiöillä on varsin voimakas tulosvipu, jonka takia tulokset ovat kasvaneet historiassa yleensä selvästi liikevaihtoa nopeammin nousukausilla.
Tulosennusteet nousivat hieman tuloskauden aikana
Tuloskasvuennusteemme ovat laskeneet selvästi alkuvuoden aikana, kun Venäjän ja Ukrainan laajamittaisen sodan mukana kustannusinflaatio kiihtyi edelleen ja uhkakuvia tuli myös Suomen ja Euroopan talouskasvun päälle. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että korkean inflaation takia rahapolitiikassa on merkittävää kiristyspainetta ja samalla myös stagflaatio on noussut huolenaiheeksi. Q1-tuloskauden aikana vuoden 2022 ennusteemme kuitenkin nousivat, mikä on rohkaisevaa kokonaisuutta ajatellen. Tärkeimpänä tekijänä positiivisissa muutoksissa olivat todennäköisesti pääosin ennusteet ylittäneet Q1-tulokset, mutta toisaalta yhtiöt pitivät valtaosin ohjeistuksensa ennallaan. Tulevaisuuteen on siis edelleen uskoa epävarmuuden noususta huolimatta. On silti hyvä huomioida, että yhtiöiden kynnys muuttaa koko vuoden ohjeistusta Q1-raportin yhteydessä on yleisesti korkea.
Ennustamme nyt keskimääräisen operatiivisen tuloskasvun olevan vuonna 2022 noin 8 % (ennen tuloskautta noin 6 %), ja liikevaihdon kasvuennusteissa nähtiin vielä hieman suurempi noin 3 %-yksikön nousu. Vuoteen 2023 näkyvyys on tällä hetkellä erittäin heikko, mutta odotukset ovat siellä korkealla. Ensi vuoden ennusteet nousivat käytännössä kuluvan vuoden ennusteiden mukana tuloskasvuodotuksien pysyttyä suunnilleen ennallaan.
Selvää on kuitenkin, että talous- ja toimintaympäristöihin liittyvä epävarmuus on erittäin korkealla maailmantalouden murrosjakson aikana. Vaikka sodan ja siitä seuranneiden pakotteiden vaikutukset vaihtelevat voimakkaasti yhtiöittäin, lähtökohtaisesti välilliset vaikutukset ovat negatiivisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuloskasvukuvaan vaikuttavat merkittävästi sodan pitkittyminen, Euroopan ja Yhdysvaltojen Venäjää vastaan asettamat pakotteet, Venäjän vastapakotteet, Euroopan valtioiden elvytystoimet sekä keskuspankkien rahapolitiikan kehitys. Tuloskasvuodotuksien päällä onkin nyt poikkeuksellisen paljon ulkoisia ja yhtiöiden hallinnan ulkopuolisia epävarmuustekijöitä. Näkemyksemme mukaan negatiivisessa skenaariossa Helsingin pörssin tuloskasvu voi edelleen painua jopa negatiiviseksi vuonna 2022, mutta toistaiseksi esimerkiksi negatiivisia tulosvaroituksia on tullut vähän ja ongelmia on vain rajallisella joukolla yhtiöitä.
Arvostustasot kohtuullisia, jos negatiivinen kehitys pysähtyy
Osakemarkkinoilla on nähty todella voimakkaita liikkeitä viimeisen vuoden aikana, ja erityisesti pääindeksien pinnan alla on tapahtunut valtavia muutoksia. Kasvuosakkeille yli 50 %:n laskulukemat ovat nykyään normaaleja edelliseltä 12 kuukaudelta. Viime aikoina myös Yhdysvaltain pääindeksi S&P500 on kolkutellut karhumarkkinan ovia (-20 %), joten merkittäviä liikkeitä on nähty myös maailman johtavissa indekseissä. Tuloskasvun osakkeille tarjoama tuki onkin nyt erityisen tärkeää, kun rahoitusolot ovat kiristyneet ja korot nousseet. Tässä mielessä odotuksiin nähden vahva Q1-tuloskausi oli selkeä helpotus markkinoille.
Viime aikoina Helsingin pörssin yleinen arvostustaso on laskenut maltillisesti: Refinitivin konsensukseen perustuva 12 kuukautta eteenpäin katsova P/E-luku on noin 14x, mikä on myös 2010-luvun mediaanitaso. Tuloskasvuodotuksien kestäessä nykyinen arvostus vaikuttaa siis hyvinkin neutraalilta suhteessa historiaan. Toteutuneella historiallisen hyvällä tulostasolla Helsingin pörssin P/E on 17x, mikä on myös lähellä historiallisia keskiarvoja. Nyt tuloskasvunäkymään liittyy toki normaalia enemmän epävarmuutta. Perinteinen P/B-luku on nyt keskimäärin 2,0x eli edelleen hieman koholla historiaan nähden (2010-luvun mediaani 1,8x). Tälläkin ”riskimittarilla” poikkeama on kuitenkin hieman pienentynyt.
Yleisesti Helsingin pörssin arvostuskertoimet ovat mielestämme hyvinkin kohtuullisia, jos yhtiöiden tuloskunto pysyy odotetulla tasolla ja osakkeille yleisesti tuhoisa stagflaatio -skenaario vältetään. Korkean inflaation ja heikon talouskasvun yhdistelmä olisi osakkeille lähtökohtaisesti tuhoisa, koska silloin painetta olisi sekä tuloskasvuennusteissa että hyväksyttävissä arvostustasoissa. Osakemarkkinoilla täytyykin seurata edelleen tiiviisti keskuspankkien rahapolitiikan sekä korkojen kehitystä.
Tuottovaatimukset ovat yleisesti nousseet inflaation mukana, mikä aiheuttaa painetta osakkeiden arvostustasoihin. Pitkästä aikaa arvostuskertoimien venyttämisen sijaan olemme nähneet, miten hyväksyttävät arvostuskertoimet ovat laskeneet. Taustalla on pääasiassa erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin kiristyvä rahapolitiikka, mikä supistaa markkinoille virtaavaa likviditeettiä. Yleensä vahva talous- ja tuloskasvu on pystynyt kompensoimaan tämän negatiivisen vaikutuksen, mutta nyt talouskasvu näyttäisi olevan heikkenemässä samalla kun rahapolitiikan kiristyminen on vasta alkanut. Tämä yhdistettynä sodan negatiivisiin vaikutuksiin nostaa stagflaation todennäköisyyttä, mikä pitää osakesijoittajat varpaillaan. Markkinaheilunta onkin viime aikoina ollut erittäin voimakasta, kun osakemarkkinat ovat yleisesti hakeneet suuntaa. Isossa kuvassa sijoittajia vaivaa kuitenkin edelleen yksi pitkäaikainen ongelma, sillä osakkeille on mielestämme edelleen vaikeaa löytää realistista vaihtoehtoa muista omaisuusluokista.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille